Taulu 1

I Eugen Valdemar Schauman (45392) Opiskelija, s. 10.05.1875 Harkov, Ukraina, Venäjä, k. 16.06.1904 Helsinki, kuolinsyy Teki itsemurhan. Ampui kenraalikuvernööri Bobrikovin. Ylioppilas 1895, ylempi hallintotutkinto 1899. Kouluhallituksen apukamreeri. Nuori suomenruotsalainen aatelismies Eugen Schauman tunnetaan tinkimättömänä venäläistämispolitiikan vastustajana. Schauman ampui kesäkuussa 1904 kenraalikuvernööri Bobrikovin ja sen jälkeen itsensä. Vaikka poliittisista syistä tehty murha oli ennenkuulumatonta Suomessa, sai Schaumanin teko hyväksynnän sortovuosien vihastuttamilta suomalaisilta. Schauman nostettiin Sveitsin Wilhelm Tellin veroiseksi kansallissankariksi. Schaumania, joka eläessään oli kouluylihallituksen apukamreerina tuntematon rivivirkamies, pidetään yhtenä Suomen historian tunnettuna nimenä. Sotilassukuun syntynyt Schauman arvosti varhain kuolleen äitinsä hänelle lukemia Vänrikki Stoolin tarinoita ja runebergiläistä isänmaallisuutta. Kenraalikuvernööri Bobrikovissa näytti monien mielestä henkilöityvän koko Venäjän Suomen autonomiaa vastaan harjoittama sortopolitiikka. Bobrikovia senaatinlinnan portaikossa ampunut Schauman perusteli tekoaan julkisuuteen toimittamassaan kirjeessään myös halulla kiinnittää keisarin huomiota koko valtakunnassa, myös Puolan ja Itämeren siirtokunnissa rehottaviin epäkohtiin. Schauman onkin nähty enemmän keisarin uskollisena alamaisena kuin vallankumouksellisena. Aikalaiset ymmärsivät teon yhteisölliseksi hätävarjeluksi ja uhrikuolemaksi, ja se synnytti varsinaisen Eugen Schauman -kultin sekä yhtenäisti suomalaisten vastarintaa. Uusi kenraalikuvernööri Ivan Obolenski toimikin paljon maltillisemmin kuin Bobrikov. Olot vapautuivat pariksi vuodeksi Venäjän Japania vastaan 1904 - 1905 käymän tappiollisen sodan aiheuttaman kuohunnan seurauksena. .