Hyvä sukututkija

Calamnius sukuseuran jsukumatrikkelin ylläpitäjänä kerään tietoja P.M. Arctophilaciuksen jälkeläisistä.
Olen kiitollinen kaikesta
P.M.A:han liittyvistä tiedoista; henkilöistä ja tarinoista.

Mikäli olet Petrus Michaelis Arctophilaciuksen jälkeläinen voit hakea Calamnius-sukuseura ry:n jäseneksi.
Calamnius-sukuseuran säännöt ja alla vielä erikseen pykälä 4, josta selviää ketkä voivat kuulua sukuseuraamme.

4§   Yhdistyksen jäseneksi voi sukuneuvosto hyväksyä jokaisen, joka polveutuu Petrus Michaelis Arctophilaciuksesta, ja tällaisen henkilön perheenjäsen.

Tästä linkistä löydät http://www.calamnius.fi/hakemus.html jäsenhakemuslomakkeen täytä se ja postita e-mailin liitteenä esim. minulle osoitteella: ea.kotisaari(at)gmail.com
Käsittelemme jäsenhakemuksesi viimeistään seuraavassa sukuneuvoston kokouksessa.



SUKUSELVITYKSEN KOHDE

Petrus Michaelis (Petter) Arctophilacius
s. 1575 Lohtaja ja hänen jälkeläisiään yhteensä 111 taulua

Tulostettu:
03.06.2017
Tekijä:
Anneli Kotisaari


ea.kotisaari(at)gmail.com





SUKUJUTUT -ohjelma

ATK-palvelu Luhtasaari Oy
Seinäjoki
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto | Paluu |

Taulu 1
I Petrus Michaelis (Petter) Arctophilacius (128) Kalajoen kappalainen, kirkkoherra 1612, valtiopäivämies; rovasti, laivuri, s. 1575 Lohtaja, k. 1647 kesällä, Kalajoella, haudattu 1648 Kalajoki, vuosina 1636-1781 toimineen kirkon lattian alle. Lohtajan talonpoikaisista kauppiaista merkittävin ja rikkain oli 1500-luvun jälkipuolella Mikko Mattila, jonka isä oli jo ollut varakas kauppias ja laivanomistaja. Tällaisesta talosta pystyttiin lähettämään poika opintielle aikana, jolloin se oli Pohjanmaalla hyvin harvinaista. Antiikin kieliin perehdyttyään Pieti Mikonpoika otti nimekseen Arctophilacius, jonka merkityksen osoittaa parhaiten hänen poikansa Gabriel Calamniuksen nuorena käyttämä muoto Arctophilax. Atte Kalajoki on todennut sen juontuvan kreikan kielen sanasta arktophylaks, 'karhunvartija', joka on pohjoisen taivaan komean tähtisikermän vanha nimi. Sen Mattilan Pieti epäilemättä tiesi, mutta kun arktos merkitsee samalla 'pohjoista', Arctophilacius voidaan tulkita myös 'pohjolan vartijaksi'. Vuona 1603 Petrus oli majoittuneena Grels Martinpojan tykönä ("härtils sin invist hafr haft" eikä siis tästä alkaen). Tällä siis ennemminkin vahvistettiin Petrukselle sotapappinaolon aikana vakiintunut kotirintaman asuinpaikka.

Pietari Arctophilaciuksesta tuli viimeistään 1607 tuli Kalajoen kappalainen ja 1610 saman pitäjän kirkkoherra. Hän toimi sittemmin myös lääninrovastina ja edusti Pohjanmaan papistoa vuoden 1634 valtiopäivillä.
Herra Pietari oli taloudellisesti yritteliäs ja taitava mies. Hän hankki itselleen Kalajoen Eteläkylän Siipolan ja Hietalan talot, ja vuonna 1627 hänellä oli niissä ja pappilassa yhteensä muun muassa 6 hevosta, 20 härkää, 3 sonnia ja 51 lehmää - ilmeisesti Pohjanmaan suurin karja. Päästäkseen osalliseksi Rahjan saariston tuottavaan lohenpyyntiin kirkkoherra hankki pappilan omistukseen Paattiskarit ja Korkiakarin. Kun Arctophilaciukselle kokoontui omista elinkeinoista ja kirkkoherran suuresta palkasta paljon kauppatavaraa, hän hankki oman laivan, jollainen hänellä oli viimeistään 1617. Siitä lähtien herra Pietarilla näyttää olleen aina vähintään yksi merikelpoinen alus. Laivoja hän käytti paitsi omien tavaroiden kuljetukseen myös kruunun verovarojen rahtaamiseen; 1620 kirkkoherran alus tuhoutui kovassa myrskyssä Kruunupyyn Hästöfjärdenillä täynnä verojyviä. Vuonna 1631 hän myi erään laivan kruunulle.
Veronvuokraaja Jaakko Burmanin jäätyä 1625-26 suureen velkaan kruunulle hänen takaajansa, joihin Pietari Arctophilacius kuului, tuomittiin maksamaan velka. Tämä oli tuntuva isku, mutta hallituksen on kerrottu myöntäneen kirkkoherralle vuodeksi yksinoikeuden tervan ostamiseen Kalajoen markkinoilta, mistä hän sai Terva-Pietin liikanimen. Arctophilacius kuoli rikkaana miehenä, kuten näkyy siitäkin, että hänen arkkunsa koristamiseen käytettiin vähintään naula (425 grammaa) hopeaa. Pietari Arctophilaciuksesta polveutuvat Calamniusten ja Kallingien suvut, ja lukuisia hänen jälkeläisiään oli pappeina Kalajoen suurpitäjässä 1700-luvulle saakka.

Stig Calamnius skriver: "Vid universitetet i Uppsala tog han det ståtligt klingande namnet Arctophilacius, -lax som betyder "Nordens beundrare". På detta namn fick han sitt prästebrev från Uppsala universitet. År 1603-1606 omnämnes han som fältpräst hos Lars Nilssons truppförband och fick av överste Arvid Stålarm en gård i förläning. Härom finns anteckning i RA: Förlänas honom skattefrihet på Grels Martssons gård i Storkyrko, så att denne ärbara och högt lärde herre, som troget tjänat Hertigen (Carl?) och Kronan, måtte ha en boplats under de tider då han inte är i fält."Aractophilacius blev Kaplan i Kalajoki sn i Österbotten 1606; kyrkoherde därst. 1610, då hans företrädare, den kände lagöversättaren till finska, Ljungo Thomae dog. De sista åren var han kontraktsprost över Nord-Österbotten. Han dog 1647 och begrovs under altaret i Kalajoki IV kyrka, som byggdes under hans tid. År 1704 byggdes till kyrkan en ny sakristia och samma år donerade arvingarna till kyrkan det silver, omkring 32 lod, som fanns på hans likkista, och av vilket de lät göra en nattvardskalk, som dock försvann som krigsbyte till Ryssland under Stora Ofreden. Aractophilacius skaffade sig snart efter han kommit till Kalajoki tvenne gårdar. Han ägde redan 1607 Siipola gård och förenade med denna Hietala gård, som var den övre av de två Hietalahemmanen. Därtill ägde han även i Lochteå en gård, dock ej Matinmikko, som torde ha ägts av hans systers man, Jakob Andersson. På Siiipola fanns 1627 41 nötenheter eller 50 huvuden, vartill kom den boskap han ägde på prästbostället, tillsammans 106 nötenheter eller 147 huvuden.Det är intressant att fastställa, att PMA, ej heller som kyrkoherde glömde sina fäders yrke. Sålunda fraktade han år 1616 på egna kölar Kronans skattepersedlar. 1620 gick ett av hans skepp i kvav i hård storm på Hästöfjärden utanför Pedersöre. År 1631 skriver en av konungens fogdar, att han köpt ett skepp av Herr Petter, kyrkoherde i Kalajoki, för konungens och kronans räkning. På 1620-talet köpte prosten i Rahja skärgård de så kallade "Pattisgrunden". varför Stora Pattisgrundet under 1700-talet begynte kallas Prästgårdsgrundet. Man fick på den tiden stora laxfångster i Rahja skärgård och det var detta som lockade ortens alltid ekonomiskt vakna kyrkoherde, som också utnyttjade Alajoki ödeblivande och Siermala armod till att tillskansa sig andel också i Korkiakari fiskelag, men här måste hans arvingar på 1711-talet avstå fiskerätten till de ursprungliga ägarna.Det hände sig även, att herr Peter var borgesman för en av konungens fogdar och när balans uppdagades i fogdens räkenskaper, måste PMA erlägga en motsvarande summa till Kronan. För att täcka denna förlust, fick han av konungen lov att det året uppköpa all tjära som tillverkats i Kalajokidalen och sälja den vidare, naturligtvis med god vinst. Därför fick han av borgarna i Gamla Karleby öknamnet "Tjär-Petter", fastän han redan tidigare hade erfarenhet av kommissionsförsäljning, trots att detta sårade svårt borgarna i staden.Löneförmåner: förutom tjänstebostaden, prästgården, åtnjöt han även sin andel i socknens sädestionde, 1/3 del, och fick av konungen 1613 förutom tionde dessutom 20 tunnor ersättningsspannmål. Det normala tiondet var 120 tunnor säd.Vid sin död 1647 var PMA efter Österbottnisk måttstock en stormrik karl. Av de präster som 1610-1721verkade i Kalajoki storsocken, inalles 29, hörde 19 på något sätt till den Arctophilaciuska "klanen". 10 av dem var direkt hans ättlingar. Se "SuurKalajoen Historia", sid. 335, 357, 366, 368, 369, 370 etc. Den 29/7 1634 undertecknade Arctophilacius som riksdagsman i Stockholm Riksdagsbeslutet,som representant för prästerskapet i Finland, och skrev då: Petrus Michaelis, L. Calajokiensis, som av nedanstående namnteckning framgår. L. Calajokiensis är latin L-ocus = hemma från, ort, Kalajoki.Maka: PMA var gift med en av de "sju systrarna Sursill" 1605, Magdalena Sursill (SS No 7659), som levde ännu i mars 1650, gammal och orkeslös i Kalajoki (På Siipola?) men respekterad." (GS 7659 & Bergholm SUKUKIRJA I sivu 267).

Puoliso: Magdalena Östenintytär Sursill (129) s. noin 1580 Umeå, Sverige, k. 1650 Kalajoki. Yksi Östen Erikinpojan seitsemästä tyttärestä, joista Sursillin suku on saanut alkunsa. Eli Kalajoella "vanhana ja voimattomana" vielä maalikuussa 1650.
Suvut Forsman, Mathesius, Wallenstjerna ja Tigerstedt ovat hänen jälkeläisiään.

Om Sursillarna finns mycket att läsa. Magdalena och hennes sex systrar hade feta hemgifter och gifte sig alla med prominenta prästsläkter i Finland. Många kända nordbor, främst finnar, härstammar från Sursillsläkten. T ex Olof Palme, Jean Sibelius, den finländske statsministern Paavo Lipponen och den finländske presidenten Carl Mannerheim. Sursillarnas släkt finns beskriven i det klassiska verket "Genealogia Sursilliana", tryckt 1850, med utgångspunkt från anfadern Erik Ångerman Sursill. Granskar man primärkällorna så ger de visst stöd till Sursillgenealogin. En ny, upparbetad upplaga utkom 1971; Sursillin suku - Genealogia Sursilliana, Helsinki 1971. Släktträd finns även på många webbplatser, bl.a. www.sursill.net . Även Carl Mannerheims släktträd är intressant, han är släkt med Magdalena Sursill, men har även en hel del andra intressanta rötter som går ända tillbaks till Olof Skötkonung. [Källa: Bl.a. Torbjörn Jonsson.] (HS & GS 7659).
Vanhemmat: Östen Sursill, talonpoika, s. noin 1520 Teg, Umeå, Sverige, k. 1598 Uumaja, Västerteg ja Magdalena (Malin) Eriksdotter, s. 1535 Laihia, k. jälkeen 1580 Laihia.

Lapset:
Gabriel Petri s. 1603 Kalajoki. Tauluun 2
Margaretha Petterintytär s. noin 1605 Kemi?. Tauluun 3
Susanna Petterintytär s. 1610 Kalajoki. Tauluun 4
Beata Petterintytär s. 1615. Tauluun 5
Sara Petruksentytär s. noin 1615 Kalajoki. Tauluun 6
Carl (Carolus) Pettersson s. noin 1619 Kalajoki. Tauluun 7
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 2
II Gabriel Petri Calamnius e. Calajokius (189), (Taulusta 1, isä Petrus Arctophilacius) 1645 Kalajoen kappalainen, Kemin (Keminmaan?) kirkkoherra 1643, s. 1603 Kalajoki, k. 1648 Kemi (Keminmaa?). Alkujaan sukunimi Arctophilacius ja ylioppilaana Arctophilax. Myöhemmin Calajokiensis ja Kalajokius, josta kuitenkin sitten kääntäen sen suomalaisen loppupuolen latinaksi (joki=amnis) muodosti nimen Calamnius.
Kirjoittautui 17.11.1623 Wittenbergin yliopistoon ja 1625 Rostockin yliopistoon Saksaan. Kalajoen kappalainen, sittemmin Kemin kirkkoherra (1643) lankonsa Pictorius´en jälkeen.
Tog namnet Calamnius, alla nu levande Calamnius-ättlingars förfader. (GS 7660).

Puoliso: Vihitty noin 1637 Kalajoki Margaretha Brynielsdotter (190) s. 1600, k. jälkeen 1652 Kalajoki. Genealogia Sursillianan mukaan eli Kalajoella leskenä vielä 1652.
Tuomivaaran mukaan vaimon nimi olisikin Anna Vendelius. Sursillianan mukaan eli Kalajoella vielä 1652. Stigin tutkimuksessa sivulla 15 sanotaan, että Anna Vendelius olisi ollut naimisissa Gabriel Lithoviuksen kanssa (Kemin kappalainen, kuollut 1641). Genealogia Sursilliana on samaa mieltä. (HS).

Lapset:
Brita Gabrielintytär s. noin 1630. Tauluun 8
Gabriel Gabrielinpoika s. 1630 Kalajoki. Tauluun 9
Magdalena Gabrielintytär . Tauluun 10
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 3
II Margaretha Petterintytär Arctophilacius (466), (Taulusta 1, isä Petrus Arctophilacius) s. noin 1605 Kemi?, k. jälkeen 1660 Uusikaarlepyy. Jälkimmäinen avioliitto lienee ollut lapseton. Eli leskenä Uudenkaarlepyyn pitäjässä 1660. (GS 7964).

1. puoliso: Johan Olai Pictorius (640) Kemin kirkkoherra, s. noin 1593 Turku, k. 1643 Kemi. Kotoisin Turusta. Sukunimi toisinaan Målare, Målareson från Åbo, isä oli Olavi-niminen turkulainen maalari. Kemin kirkkoherra. Johannes Olavinpoika Pictorius joutui Kemin kirkkoherrana syytetyksi saamelaisten huonosta kohtelusta. Tämä liittyi ilmeisesti Uppsalan arkkipiispan ja Turun piispan väliseen kiistaan Kemin Lapin kirkkohallinnollisesta asemasta. Syytteet todettiin lähes täysin perättömiksi.
Kapellan i Kalajoki, blef 1630 Kyrkoherde i Kemi. (MS & GS 7964).
Vanhemmat: Olof (Olavi) Pictorius, turkulainen maalari, s. Turku, k. noin 1643 ja NN.

Lapset:
Magdalena Johanintytär s. noin 1625. Tauluun 11
Susanna Johanintytär s. noin 1630. Tauluun 12
Margaretha Johanintytär s. noin 1635. Tauluun 13
Beata Johanintytär s. noin 1635 Kemi?. Tauluun 14
Petter Johaninpoika s. noin 1635. Tauluun 15
Catharina Johanintytär s. noin 1640. Tauluun 16
2. puoliso: Vihitty jälkeen 1643 Jakob Jakobsson Carlman (4353) Uudenkaarlepyyn kirkkoherra 1636, s. 23.7.1602 Vaasa, k. __.5.1653 Uusikaarlepyy.
Isä: Jakob Borgoensis, kirkkoherra Uusikaarlepyyssä.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 4
II Susanna Petterintytär Arctophilacius (123), (Taulusta 1, isä Petrus Arctophilacius) s. 1610 Kalajoki, k. jälkeen 1689 Kalajoki. Eli vielä 1689. (GS 8253).

Puoliso: Vihitty noin 1633 Josef Matiaksenpoika Mathesius (122) Kalajoen kappalainen 1630, kirkkoherra 1648, rovasti, s. 1608 Salo, k. 3.9.1685 Kalajoki. Valtiopäivämies, liikemies. Josef Mathesiuksesta tuli Kalajoen kappalainen 1630 ja viimein pitäjän kirkkoherra 1648. Rovasti. Omisti laivan, jolla kuljetti jatkuvasti rahtia, kuten monet muutkin Pohjois-Pohjanmaan rannikon kirkkoherrat. Hän oli muistotarun mukaan "merkillinen ja yhteiskunnassa varsin voipa mies". Eikä taru liioittele. Kalajoen kirkkoherra oli Pohjanmaan säätynsä edustajana ja papiston puhemiehenä Tukholman mainittavilla valtiopäivillä vuonna 1655, missä päätettiin, että reduktsiooni oli toimeenpantava ja ryhdyttävä suureen sotaan Puolaa vastaan. Ja kun kaksi vuotta myöhemmin sodan liekki leimusi uhkaavana Suomen itärajoilla ja suomalaisilta nk. maakuntapäivillä vaadittiin uusia suostuntaveroja sotaa varten, oli Josef Mathesius papiston puhemiehenä Tornion kokouksessa touko- ja kesäkuussa 1657. Jo isän eläessä oli kolme Josefin poikaa vihitty papiksi; näistä kaksi palveli Kalajoella, vanhempi apulaisena, nuorempi vakinaisena kappalaisena. Lähde: Kyrönmaa I Etelä-Pohjalaisen Osakunnan Julkaisu Hankki pojilleen Uusi-Kaarlebyn koulun ylläpitämiseksi määrätyt teinirahat Kalajoen pitäjästä.
Josef Mathesius oli Kalajoen kappalainen noin vuodesta 1630 ja kirkkoherra vuodesta 1648 alkaen, Limingan kirkkoherra ja rovasti n. 1670-1680. Papin viran ohella hän oli yritteliäs liikemies hyvässä ja pahassa, katso esim. Ahlholm (Corvinus) Henrik. Hän oli perimätiedon mukaan "merkillinen ja yhteiskunnassa varsin voipa mies". Kalajoella Josef oli syytinkimiehenä Etelänkylän Heusalan talossa. Hän omisti useita laivoja, jopa 20 metrisiä, joista yhden hän möi Tukholmassa 1648, vuonna 1668 hänellä oli vielä yksi tällainen. Henrik Ahlholmin kanssa hän haki lupaa malminetsintään. Hän toimi pitäjäläisten kunnioitettuna nokkamiehenä kun Kalajokelaiset riitelivät 1650-1660 vapaaherra Schering Rosenhanea vastaan. Riidassa oli kyse kalastusoikeuksista, Rosenhane halusi osallistua lohenpyyntiin ja verottaa silakanpyyntiä, mutta pitäjäläiset vastustivat, kirkkoherra Josef Mathesius kärjessä, vedoten ikiaikaisiin oikeuksiinsa. Schering Rosenhane piti Josef Mathesiusta arvossa ja peräytyi vaatimuksistaan haluten säilyttää välit. Kun Axel Rosenhane peri vapaaherrakunnan vuonna 1663, kiista puhkesi uudestaan ja Johan mm. hajotutti vapaaherran padon. Axel vei tapauksen kesäkäräjille jossa hävisi jutun, kun rovasti ja maaherra katsoivat pitäjäläisten olevan oikeassa. Kirkkoherra Josef Mathesius oli edusti Pohjanmaata Tukholman valtiopäivillä 1655, kun syntyi päätös peruuttaa läänitykset - kuten Ikalaporin eli Kalajoen vapaaherrakunta. Tämä reduktio oli varmasti Mathesiuksen mieleen, kuten yltä voimme lukea. Läänitysten purkaminen tapahtui kuitenkin vasta vuonna 1682 sillä kuningas lähti sotaan. Kuningas Kaarle X Kustaa näet oli tarjonnut Puolalle sotilaallista yhteistyötä Venäjää vastaan, mutta kruununperimysriidan vuoksi Vaasa-sukuinen Puolan kuningas ei suostunut jolloin Kaarle päätti hyökätä. Hän valtasikin Puolan lyhyessä ajassa, mutta joutui lähtemään sieltä aseisiin noussutta Tanskaa vastaan. Se kannatti sillä Roskilden rauhassa 1658 Ruotsi sai mm. Skoonen. Taistelut leimusivat Suomen itärajallakin, Inkerinmaalla ja Käkisalmessa, jonne venäläiset olivat hivuttautuneet Kaarlen ollessa Puolassa, ja suomalaisilta vaadittiin uusia suostuntaveroja sotaa varten n. k. maakuntapäivillä. Josef Mathesius oli papiston puhemiehenä Tornion kokouksessa touko-kesäkuussa 1657. Josefin elinaikana kolme hänen poikaansa ehdittiin vihkiä papiksi. Näistä kaksi palveli Kalajoella. Yhdestä pojasta, Anders Josefinpoika Mathesiuksesta, tuli pätevä lakimies joka toimi mm. kihlakunnantuomarina 1663 Erik Tawastjernan jälkeen. Kalajoen kappalainen 1630-1648.1 Sai kappalaisena ollessaan haltuunsa Eteläkylän Heusalan. Oli koko pitäjän luotettu johtaja, käydessään 1630-luvulla kovaa kiistaa vapaaherransa kanssa. Hankki 1636 luvan matkustaa ympäri maata malminetsinnässä Pyhäjoen kirkkoherran kanssa. Myi Tukholmassa 1648 isohkon aluksen.3 Kalajoen kirkkoherra 1648-1685. Rovasti. "Oli merkillinen ja yhteiskunnassa varsin voipa mies". Valtiopäivillä 1655 säätynsä edustajana ja papiston puhemiehenä Tornion maakuntakokouksessa 1657. Hankki pojilleen Uudenkaarlepyyn koulun ylläpitämiseksi määrätyt teinirahat Kalajoen pitäjästä. Omisti 1688 kölistä 11 syltä (22 metriä) pitkän aluksen. K. 1685. - Puoliso Susanna Arctophilacius, elossa vielä 1689. Vanhemmat: Kalajoen kirkkoherra Petrus Arctophilacius ja Magdalena Östenintytär Sursill, katso Sursill suku.1 (GS 8253 & MS & HS & L. Holm).
Vanhemmat: Mathias Mathesius, opettaja Turussa ja Raumalla, Saloisten kirkkoherra, rovasti, s. 1570 Turku, Halikko, k. 1622 Saloinen ja Margaretha, s. noin 1580 Rauma.

Lapset:
Petrus (Petter) Joosefinpoika s. 1635 Kalajoki. Tauluun 17
Johan Josefinpoika s. 1637 Kalajoki, k. 1657 Turku, kuolinsyy rutto. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1653. Naimaton. (GS 8257).
Mathias Josefinpoika s. 1638 Kalajoki, k. 1657 Turku. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1656. Naimaton. Kuollut ruttoon kuten Johan veljensäkin (GS 8259).
Josef Joosepinpoika s. 2.3.1640 Kalajoki. Tauluun 18
Gabriel Josefinpoika s. noin 1643 Kalajoki. Tauluun 19
Margaretha Josefintytär s. 1644 Kalajoki. Tauluun 20
Anders Josefinpoika s. 1646 Kalajoki. Tauluun 21
Magdalena Josefintytär s. 1647 Kalajoki. Tauluun 22
Susanna Josefintytär s. 1647 Kalajoki. Tauluun 23
Beata Josefintytär s. noin 1652 Kalajoki. Tauluun 24
Anna (Maria) Josefintytär s. 1652 Kalajoki. Tauluun 25
Katrina s. 1655 Kalajoki, k. 1706 (Gun Saming).
Brita Josefintytär s. noin 1663 Kalajoki. Tauluun 26
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 5
II Beata Petterintytär Arctophilacius (460), (Taulusta 1, isä Petrus Arctophilacius) s. 1615, k. 30.3.1693 Turku, haudattu 1.5.1693 Turun tuomiokirkkoon Tigerstedtin hautaholviin (GS 8455, MELANDER, Personskrifter, s. 458).

Puoliso: Vihitty 1643 Olof Samuelsson Wallenstierna e. Grubb (461) Maskun ja Vehmaan kihlakunnan tuomari, s. 3.2.1611 Upsala, Sverige, k. 1.12.1687 Turku, haudattu 1.5.1693 Turun tuomiokirkkoon Tigerstedtin hautaholviin. Sukunimi vuoteen 1678 Wallenius. Suomalainen aatelissuku No 77 Vallenstjerna, alkujaan Grubb. Ylioppilas Upsalassa 1629, sitten myös Frankfurt am Mainissa Saksassa, Oxfordissa ja Cambridgessä Englannissa sekä Leydenissä ja Amsterdamissa Hollannissa 1634 - 1636. Turun hovioikeuden asessori 1652. Sai aatelisarvon nimellä Wallenstierna 1678 ja otettiin Ruotsin ritarihuoneeseen 1686.

Student därst. 1629-02-00 och vid flera utrikes universitet. Auskultant i Åbo hovrätt 1638-05-09. Handlingsskrivare därst. 1639. Aktuarie 1640-05-12. Vice sekreterare i hovrätten och tillika lagläsare i Kimito friherrskap 1641 samt dessutom underlagman i Norrfinne lagsaga 1645-05-02-1653. Assessor i hovrätten 1652-11-13. Tillika häradshövding i Lill-Savolaks domsaga 1658-1680. Adlad 1678-02-28 (introd. 1686 under nr 1034). Häradshövding i Masku och Vemo härader 1680-12-30. Död 1687-02-01 och begraven s. å. 10/4 i Åbo domkyrka, där han för 700 daler kopparmynt inköpt gravkor och varest hans vapen uppsattes. 'Han kom 1634 till Frankfurt am Main, varifrån han följde ambassadören greve Johan Oxenstierna till England, där han av honom understöddes med stipendium och uppehöll sig någon tid vid akademierna i Oxford och Cambridge. Reste därifrån till Leiden och hemkom 1636 över Amsterdam. Följde året därpå sin halvbroder, assessorn Magnus Rålambstierna till Åbo och ärvde sedermera efter honom åtskilliga gods.' (Riddarhuset Sverige CD 2000).
Vanhemmat: Samuel Grubb, Ruotsin Östervålan kirkkoherra, professori, s. 1580 Luleå, Sverige, k. 9.6.1662 Heby, Östervåla, Sverige ja Christina Rhalambius o.s. Olofsdotter, k. 1618.

Lapset:
Christina Olofintytär s. noin 1643 Turku. Tauluun 27
Samuel Olofinpoika s. 1644 Turku. Tauluun 28
Magdalena Olofintytär s. 1.4.1645 Finland. Tauluun 29
Margaretha Olofintytär s. noin 1650 Finland. Tauluun 30
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 6
II Sara Petruksentytär Arctophilacius (465), (Taulusta 1, isä Petrus Arctophilacius) s. noin 1615 Kalajoki, k. jälkeen 1694 Kalajoki. Eli Kalajoella vielä 1694. Olavin kuoltua maaherra valtuutti Saara-lesken hoitamaan nimismiehen virkaa ja pitämään kruunun käräjiä 1670-75. Muut nimismiehen tehtävät hoiti Saaran vt. nimismiehiksi palkkaamat kaksi lankomiestään. Olofilla ja Saaralla oli ainakin kuusi lasta. Näistä neljä oli poikia, jotka opiskelivat Turun akatemiassa. Koulutus Turussa oli hyvin kallista, joten siinä lienee auttanut Saaran saama perintö rovasti-isältään. (GS 8616 & L. Holm).

Puoliso: Olof Sigfridsson Laurila (Lauraeus) (635) Kalajoen nimismies 1656-1670, s. noin 1610 Kalajoki, k. 1670 Kalajoki. Nimismies Skalaborgin vapaaherrakunnassa ja vt.vouti 1646-48. Kalajoen nimismies 1656-70. Olavi toimi ensin Kalajoen voudin apulaisena ja vt. voutina 1646-48. Hän osti 300 kuparitaalarilla Pohjankylän Marttilan talon n:o 2, joka oli 2/3 manttaalin perintötila. Hän piti tilalla myös majataloa. Samalla hän toimi eri virkatehtävissä, mm. aloitti pikkutullin kantamisen Kalajoen markkinoilla 1651. Hänet valittiin talonpoikien edustajaksi vuoden 1655 valtiopäiville. Kruununvouti palkkasi Olavin Kalajoen nimismiehen sijaiseksi 1655-56 ja maaherra nimitti hänet nimismieheksi 1656-70. Hänet tunnettiin toimeliaana ja rehellisenä miehenä, joka suoriutui hankalistakin tehtävistä hyvin. Ikalaporin vapaaherrakunta olikin rauhallisempi kuin monet muut Suomen läänitysalueet.
Vanhemmat: Sigfrid Laurila, isäntä, lautamies, s. Kalajoki, k. jälkeen 1636 Kalajoki ja NN.

Lapset:
Gabriel Olofsson s. 1649 Kalajoki. Tauluun 31
Kaarina (Katharina) Olofintytär s. ennen 1655. Tauluun 32
Olof Olofsson s. 1655 Kalajoki. Tauluun 33
Christina Olavintytär s. noin 1665 Kalajoki. Tauluun 34
Josef Olavinpoika s. välillä 1660-1665 Kalajoki. Tauluun 35
Johan Olavinpoika s. Kalajoki. Tauluun 36
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 7
II Carl (Carolus) Pettersson Kalling (467), (Taulusta 1, isä Petrus Arctophilacius) Kalajoen kappalainen 1648-1672, s. noin 1619 Kalajoki, k. 1672 Kalajoki. Käytti ensin Calajockius -nimeä mutta otti sittemmin nimen Kalling. Kalling-nimen synnystä on kaksi versiota: Siipolan pihassa oli ja on yhä n. 1½metriä korkea kallio, jonka mukaan nimi on otettu. Toisen tiedon mukaan Kalling-nimi tulee paikannimestä Kalajoki.
Carl Kalling peri Siipolan v. 1647 ja lunasti muut pois. Hän asui tilalla kuolemaansa saakka. Hän omisti myös Mantilan tilan Kalajoen Norrbyssa 1649-53. V. 1648 hänestä tuli Kalajoen kappalainen. (GS 8401 & HS).

Puoliso: Anna Jeremiasdotter Cronbäck (650) s. noin 1620 Kruununkylä, k. jälkeen 1695 Kalajoki. Eli 1695.
Vanhemmat: Jeremias Cronbäck, Kruununkylän kirkkoherra, s. Kruununkylä, k. 1637 ja N Wiloides.

Lapset:
Magdalena Carlintytär Eli vielä leskenä v. 1660. (GS 8402).
Pehr Petter Carlinpoika s. 9.1.1648 Kalajoki. Tauluun 37
Carl Carlinpoika s. 1649. Tauluun 38
Elisabet Carlintytär s. noin 1655. Tauluun 39
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 8
III Brita Gabrielintytär Calamnius (462), (Taulusta 2, isä Gabriel Calamnius) s. noin 1630 (GS 7661).

1. puoliso: Johan Johansson Salonius-Saloensis (872) Rantsilan kappalainen 1671, s. noin 1629. Ylioppilas Upsalassa 1647, Turussa (pohj.) 1651. Saloisten kappalainen 1651. Eli vielä 1676.
Kapellan i Salo 1668 och sedan förste Prost uti Franzila 1671. (GS 3308).
Vanhemmat: Johannes Londinus-Tonttinen, Saloisten kirkkoherra, laivuri, k. 1668 ja Anna Mathesius.

Lapset:
Johan
2. puoliso: Petter Håkansson Steccius (870) Tornion ja Alatornion kappalainen 1643, s. ennen 1620 Umeå, Sverige. Ylioppilas Uppsalassa 1632. Eli vielä 1658.
Lapset:
Brita Petterintytär s. noin 1655 Alatornio. Tauluun 40
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 9
III Gabriel Gabrielinpoika Calamnius (187), (Taulusta 2, isä Gabriel Calamnius) Iin kirkkoherra, s. 1630 Kalajoki, k. 1673 Iijoki. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1649. Toiminut myös sotilaspappina. (GS 7667 & HS).

Puoliso: Vihitty 1659 Anna Thomasintytär Florinus (188) s. noin 1640 Vaasa, k. 1673 Iijoki (HS, GS 7667).
Vanhemmat: Thomas Florinus, Vaasan ja Mustasaaren kirkkoherra 1633. Valtiopäivämies, s. noin 1580, k. 1648 Mustasaari (Turku) ja Catharina Carin Borgstadius, s. 15.4.1614, k. 1678.

Lapset:
Josef Gabrielinpoika s. 1660. Tauluun 41
Petter Gabrielinpoika s. 1662 Riga, Latvija. Tauluun 42
Margareta Gabrielintytär s. noin 1666. Tauluun 43
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 10
III Magdalena Gabrielintytär Calamnius (3054), (Taulusta 2, isä Gabriel Calamnius) (GS 7963).

Puoliso: Johan Sigfridsson Veijola (368047) Iin Veijolan isäntä ilm. isänsä jälkeen. Juho Sigfridinpoika Veijola joutui luopumaan talostaan velkojen takia 1674-75 (Suku Forum / Jouni Kaleva).
Isä: Sigfrid Veijola.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 11
III Magdalena Johanintytär Pictorius (4479), (Taulusta 3, äiti Margaretha Arctophilacius) s. noin 1625 (GS 7965).

Puoliso: Vihitty ennen 1645 Knut Magnuksenpoika Gammal (924) Kemin kappalainen 1643, s. 1620 Vöyri, k. 1663. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1640. Vihittiin papiksi 1643. Kapellan uti Kemi 1643. (GS 943 & 7965).
Vanhemmat: Magnus Gammal, Pietarsaaren kirkkoherra 1622, s. 1590 Vörå, k. 9.2.1636 Pietarsaari ja Margaretha Westzynthius, s. 21.9.1602 Pietarsaari, k. 14.12.1667 Kruunupyy.

Lapset:
Margaretha Knutintytär . Tauluun 44
Brita Knutintytär s. noin 1647, k. jälkeen 1660. Oli elossa 1660. (GS 945).
Susanna Knutintytär s. noin 1650. Tauluun 45
Barbro Knutintytär s. noin 1655, k. jälkeen 1660. Oli elossa 1660 (GS 947).
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 12
III Susanna Johanintytär Pictorius (643), (Taulusta 3, äiti Margaretha Arctophilacius) s. noin 1630, k. 1697 (GS 7966).

1. puoliso: Knut Jacobsson Carlman (4354) Pohjanmaan jalkaväkirykmentin pastori, s. noin 1630 Finland, k. __.10.1656 Kurland, Kuurinmaa. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1644. (GS 9024, http://www.sukututkimusseura.fi/genos/index.htm).
Vanhemmat: Jakob Carlman, Uudenkaarlepyyn kirkkoherra 1636, s. 23.7.1602 Vaasa, k. .5.1653 Uusikaarlepyy ja Margaretha Witting, s. noin 1605 Finland.

Lapset:
Jakob Cnutinpoika s. noin 1650. Tauluun 46
2. puoliso: Johan Pehrsson Forsman (864) Kajaanin linnan päällikkö ja komendantti 1681, majuri, s. 1626 Nordmaling, Sverige, k. 1683 Kajaani, Finland. Han blef 1644 Student i Upsala; 1648 Regementsskrifvare vid Drottning Christinas Lifgarde, hvilket han 1650 åtföljde till Tyskland; Commendant i Uleåborg 1675 och sedan i Cajanaborg 1680. (MS & GS 7966).
Vanhemmat: Petter Petri Forselius e. Petrejus, Ruotsin Nordmalingin kirkkoherra, s. 1570 Nordmaling, Sverige, k. 8.4.1658 Nordmaling, Sverige ja Anna Forsman, s. 1580 Nordmaling, Sverige.
Lapset:
Johan Johansson s. 1655 Uusikaarlepyy. Tauluun 47
Anna Johanintytär s. noin 1655, k. ennen 1664. Eli 1660, kuoli kaikesta päättäen v:een 1664 mennessä. (GS s. 651).
Anna Johansdotter s. 1664. Tauluun 48
Carl Johaninpoika s. noin 1665. Tauluun 49
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 13
III Margaretha Johanintytär Pictorius (645), (Taulusta 3, äiti Margaretha Arctophilacius) s. noin 1635, k. 25.9.1695 Pyhäjoki (GS 8149).

1. puoliso: Jakob Josefinpoika Munselius (773) pormestari, Pietarsaari, s. noin 1625, k. ennen 29.11.1699 Pietarsaari. Ylioppilas Turussa kl. 1644 Munselius Jac. Josephi _ 21. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1644] Iacobus Josephi Munselius. | Borgmästare i Jacobstad. Oraatio 20.3.1645. Turun hovioikeuden auskultantti. — Turun hovioikeuden asiakirjakirjuri 1649. Pietarsaaren pormestari 1653–69, samalla Pietarsaaren postimestari, Pohjanmaan kruununtuomiokunnan lainlukija 1653–69 sekä Kaarleporin ja Vöyriporin vapaaherrakuntien alilaamanni 1664–69. Valtiopäivämies 1659–60. (GS 8905).
Vanhemmat: Josef Muncelius, pormestari Uusikaarlepyyssä 1635, k. 1649 Uusikaarlepyy ja Susanna Witting, s. 1590, k. 1645 Uusikaarlepyy.

Lapset:
Jakob Jakobinpoika s. noin 1655. Tauluun 50
Erik Jakobinpoika s. noin 1655. Oli elossa 1660. (GS 8907).
Josef Jakobinpoika s. noin 1655. Eli 1660. (GS 8908).
Petter Jakobinpoika s. noin 1660. Oli elossa 1660. (GS 8909).
Margaretha Jakobintytär k. 1660. Oli mahdollisesti vainaja 1660. (GS 8910).
Susanna Jakobintytär s. noin 1660. Eli 1660. (GS 8911).
Johan Jakobinpoika s. noin 1662. Tauluun 51
Christina Jakobintytär s. 1669. Tauluun 52
2. puoliso: Vihitty 29.4.1685 Johan Henrikinpoika Tawast (942) Pyhäjoen kirkkoherra 1680, s. 1626 Turku, k. 1689 Pyhäjoki, haudattu 1689 Pyhäjoki. Turkulaista pappissukua.
Johan är begrafven i Pyhäjoki kyrka under en där varande grafsten, hvars inskription ä: "Ährewördige Pastoris Herr Johan Tawast och Godfruktige Matronas H: Margareta Johansdotters hvilo stad hafver med thenne sten beteckt deras son Johan Munselius 1682; Salige the döde, som i Herranom döö." Apo 14 v. 13. Kapellan uti Pedersöre 1652, Pastor i Pyhäjoki 1681 (GS 1231 & 8149).
Vanhemmat: Henrik Tawast, kreivi Jakob De la Gardien Suomen läänitysten hopmanni. Herrainpäivämies, s. 1599 Turku, k. 10.3.1667 Turku, haudattu 10.3.1667 Turku, tuomiokirkko ja Maria Skepperus?, s. 1601 Karleby, Österbotten, , haudattu jälkeen 1656.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 14
III Beata Johanintytär Pictorius (646), (Taulusta 3, äiti Margaretha Arctophilacius) s. noin 1635 Kemi?, k. 1700 Limingo, Uleåborg (GS 8150).

Puoliso: Vihitty 2.1656 Uusikaarlepyy Erik Henrikinpoika Tawast-Tawaststjerna (944) Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan tuomari 1680, s. 1627 Turku, k. 29.12.1693 Liminka. Aateloitiin nimellä Tawaststjerna 1687 ja otettiin Ruotsin ritarihuoneen kirjoihin 1689.

Kronobefallningsman i Österbotten 1651. Inspektor över hela Östernorrlands (Österbottens) tullar 1657. Tillika hauptman på grevinnan Ebba Brahes gods i Finland och arrendator av det Rosenhaneska friherreskapet Ikalaborg. Häradshövding i Österbottens norra kontrakt 1680-12-30. Adlad 1687-02-10 (introd. 1689 under nr 1107). Avstod tjänsten 1693 till sin son Jakob Pontus. (GS 8150, Riddarhuset Sverige CD 2000).
Vanhemmat: Henrik Tawast, kreivi Jakob De la Gardien Suomen läänitysten hopmanni. Herrainpäivämies, s. 1599 Turku, k. 10.3.1667 Turku, haudattu 10.3.1667 Turku, tuomiokirkko ja Maria Skepperus?, s. 1601 Karleby, Österbotten, , haudattu jälkeen 1656.

Lapset:
Henrik Erikinpoika Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun oppilas, s. 24.12.1656, k. 22.3.1670. Skolpilt i Nykarleby (GS s. 652).
Christina Erikintytär s. noin 1660. Tauluun 53
Jakob Pontus Erikinpoika s. 2.8.1666 Pietarsaari. Tauluun 54
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 15
III Petter Johaninpoika Pictorius (647), (Taulusta 3, äiti Margaretha Arctophilacius) Uudenkaarlepyyn kappalainen, s. noin 1635, k. 1672 Uusikaarlepyy. Ylioppilas Turussa 1653. Vihittiin papiksi 1660. (GS 8249).

Puoliso: Vihitty noin 1665 Christina Nilsintytär Ringius (948) s. noin 1640, k. jälkeen 1686 Närpiö, Finland. Eli leskenä Närpiössä 1686. Toisen kerran leskeksi jäätyään hän muutti poikansa lesken Brita Montanan kanssa Vaasaan 1696, jossa heidät mainitaan yhdessä henkikirjassa 1699: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12776986 (GS 9088 & 8249).
Vanhemmat: Nils Ringius, Uudenkaarlepyyn kirkkoherra 1654, s. 1611 Växjö, Sverige, k. 1680 Uusikaarlepyy ja Anna Höök o.s. Skepperus, s. 1621 Kokkola, k. 1664 Uusikaarlepyy.

Lapset:
Johan Petterinpoika s. noin 1665. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1681. Muu elämänkulku on tuntematon. (GS 8250).
Nils Petterinpoika s. noin 1670. Tauluun 55
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 16
III Catharina Johanintytär Pictorius (644), (Taulusta 3, äiti Margaretha Arctophilacius) s. noin 1640, k. jälkeen 1675. mainitaan vielä Uudenkaarlepyyn henkikirjassa 1675 (GS 8252).

1. puoliso: Vihitty 17.6.1660 Petter Lundinus e. Campenius (937) Pietarsaaren pitäjän kappalainen 1655, s. 1627 Pietarsaaren pitäjä, k. 1670 Pietarsaaren pitäjä. Sukunimi ylioppilaana Campenius. Ylioppilas Upsalassa 1650, Turussa (pohj.) 1652, Pietarsaaren pitäjän kappalainen 1655. (GS 8252, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11901818).
Isä: Olof, Pietarsaaren maaseurakunnan lukkari.

Lapset:
Catharina . Tauluun 56
2. puoliso: Johan Hedman (940) tullimies Uusikaarlepyyssä, k. jälkeen 1675. mainitaan vielä Uudenkaarlepyyn henkikirjassa 1675 (GS 8252, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650141).
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 17
III Petrus (Petter) Joosefinpoika Mathesius (114), (Taulusta 4, äiti Susanna Arctophilacius) kappalainen Kalajoella 1688, s. 1635 Kalajoki, k. 1693 Kalajoki. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1652. Mainitaan jo 1663 pappina Kalajoella, josta tuli kappalaiseksi 1688. (GS 8254).

Puoliso: Catharina Erikintytär Falander (115) s. noin 1640, k. 1719 Kemiö.
Vanhemmat: Erik Falander, Kokkolan kirkkoherra, s. 1606 Falun, Sverige, k. 25.12.1672 Kokkola ja Magdalena Hermainen, s. 1611 Turku, , haudattu 24.5.1663 Kokkola.

Lapset:
Magdalena Petterintytär s. noin 1662 Kalajoki. Tauluun 57
Susanna Petterintytär s. noin 1665. Tauluun 58
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 18
III Josef Joosepinpoika Mathesius (329), (Taulusta 4, äiti Susanna Arctophilacius) Kalajoen kirkkoherra 1686, s. 2.3.1640 Kalajoki, k. 10.3.1689 Kalajoki, haudattu 7.4.1689. Uuteenkaarlepyyhyn kouluun 1647. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1654, Upsalassa 18.10.1662. Suoritti Thuronius´en johdolla maisteriväitöksensä "Theoremata nonnulla miscellancea psychologia" 05.09.1665. Maisteri 25.05.1666. Vihittiin papiksi keväällä 1667 ja määrättiin isänsä apulaiseksi Kalajoelle. Pietarsaaren kappalainen 1670. Puolusti pappeinkokouksessa 15.02.1670 Oulussa esimiehenä piispa Gezelius'en synodaaliväitösk. ,,Qvaestiones theol. selectae de libero arbitrio." Isänsä jälkeen Kalajoen kirkkoherra 1686. Tutki ylioppilaana ensin lakitiedettä, niin että katsottiin kelpaavaksi hovioikeuteen. Hänen Pietarsaaressa ollessaan syntyi arvoriita Joh. Tavastin ja hänen välillään, edelliselläkö vanhempana kappalaisena vaiko jälkimmäisellä maisterina oli oleva etusija (ks. Strandberg, Herdam. II, 96-97). Kokkolan porvarien kanssa syntyi riita 1688, kun omalla aluksellaan oli kuljettanut tervoja Ruotsiin. Rakennutti itselleen eri lukutuvan, josta pitäjäläiset lupasivat 1690 leskelle maksaa 20 vaskital. Puoliso: adventin aikana 1667 Maria Thorwöste, Turun kaupp. Peter Thorwöste'n ja Elin Såger'in tytär, joka 2:o naitiin Lapväärtin kirkkoherralle Johannes Beckman'ille.
Perheen nimiltään tuntemattomat lapset kuolivat pieninä. (GS 8258 & Axel Bergholm Sukukirja s. 855.).

Puoliso: Vihitty 15.9.1668 Turku Maria Persdotter Thorwöst (910) s. 1634 Turku, k. 1700 Turku. Maria Thorwösten häät Josef M:n kanssa olivat Turussa 15.9.1668 (Turun tuomiokirkon tilikirja, jossa morsian on nimeltään Maria Persdotter).
Vanhemmat: Petter Thorwöst, turkulainen kauppias ja tehtaanomistaja, s. 1600 Holland ? Lybeck Saksa ?, k. 6.5.1659 Turku ja Elin Såger, s. 30.6.1614 Turku, k. 14.8.1669 Turku, haudattu 15.1.1670 Åbo domkyrka.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 19
III Gabriel Josefinpoika Mathesius (321), (Taulusta 4, äiti Susanna Arctophilacius) Kalajoen kappalainen 1673, s. noin 1643 Kalajoki, k. 1692 Kalajoki. Ylioppilas Upsalassa 24.09.1662, Turussa (pohj.) 1663. Kirjoitti ruotsinkielisen runon 04.10. hukkuneen ylioppilas Jakob Brennerin muistoksi julkaistuun "Lacrymae et Suspiria in obitum et abitum... Jacobi J Brenneri".
Palkittu runoilijana. (GS 8260 & Atte K:n ison paperin tietoja).

Puoliso: Vihitty __.8.1675 Maria Nilsintytär Bergudd (878) s. 29.6.1658 Pyhäjoki, k. 18.7.1735 Pyhäjoki, haudattu 28.8.1735, ikä 77 v 2 vko 6 pv. Eli vielä tammikuussa 1730. Maria Bergudd kuoli Pyhäjoella 18. 7.1735 ja haudattiin 28.8. ollen iältään 77 v. 2 viikkoa 6 p. Vrt. Wilskman, Släktbok II, 270, ja Impiwaara, Lisiä Raahen kaupungin historiaan (Raahe, 1913), s. 46, sekä Corte-suvun monografia, s. 50, jossa tätä seikkaa ei vielä tunnettu. (GS 2120).
Vanhemmat: Nils Bergudd, Laihian ja Maalahden vapaaherrakuntain kaitsija, hopmanni, s. 1625, k. 1680 ja Maria Schildt, s. 1630, k. 1684.

Lapset:
Nils Gabrielinpoika s. 29.8.1676 Kalajoki. Tauluun 59
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 20
III Margaretha Josefintytär Mathesius (247), (Taulusta 4, äiti Susanna Arctophilacius) s. 1644 Kalajoki, k. 17.2.1695 Pyhäjoki, ikä 50 v muutama kk. Miehensä kuoleman jälkeen asui Pyhäjoella omistamassaan Kiiskilän talossa. Kuolinvuosi voi olla 1705? (GS 8296).

Puoliso: Johan Larsinpoika Carlander (913) maisteri, Vaasan koulurehtori, sittemmin Pyhäjoen kirkkoherra 1676, k. 1680 Pyhäjoki. Kotoisin Pohjanmaalta (ehkä porvarin poika Oulusta?). Ylioppilas Uppsalassa 28.7.1652 Jonas‹!› Laurentij Carlander Ostr.Bothn. Respondentti Uppsalassa 25.9.1658 pro exercitio, pr. käytänn. filos. prof. Petr. Liungh. Ylioppilas Turussa sl. 1658 Carlander Joh. Laurentii Botn _ 59. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1658] Johannes Laur: Carlander. Upsaliæ depositus. | Edidit duas Dissertationes, priorem Upsaliæ De Natura et caussis Virtutis Moralis Ps. Liung 1658. Alteram Aboæ Theoremata miscellanea exhibentem Ps. Kiämpe 1661. Deinceps Rector Scholæ factus est. | Deniq: Pastor in Pyhäjoki 1674. Obiit 1680?.
Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 25.1.1661. Respondentti 9.2.1661 pro gradu, pr. Axel Kempe. FM 11.6.1661. Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtori 1660. Pyhäjoen kirkkoherra 1676. Saarnaaja pappeinkokouksessa Oulussa 1680. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Lars Carlander, porvari Oulussa, s. Hailuoto, k. 23.11.1666 Oulu ja Magdalena (Malin) Houru, k. 4.10.1672 Oulu, haudattu 4.10.1672 Oulu.

Lapset:
Susanna Johansdotter s. noin 1665. Tauluun 60
Josef Johaninpoika s. 19.2.1674. Tauluun 61
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 21
III Anders Josefinpoika Mathesius (322), (Taulusta 4, äiti Susanna Arctophilacius) kihlakunnantuomari Suur-Savossa, myöhemmin Pohjanmaan kihlakunnan tuomari, s. 1646 Kalajoki, k. 1714 Hailuodon tienoilla. Valtiopäivämies. Anders Josefinpoika Mathesiuksesta, tuli pätevä lakimies joka toimi mm. kihlakunnantuomarina 1663 Erik Tawastjernan jälkeen. Ylioppilas Turussa 1665, Upsalassa 13.03.1671. Otti Upsalasta erotodistuksen 09.06.1675. Kokkolan pormestari 15.07.1675. Edusmies herrainpäivillä 1675, palkkio 400 vaskitaalaria, 1682, palkkio 500 vaskitaalaria, 1686, palkkio 300 vaskitaalaria ja 1689 palkkio 600 vaskitaaleria. Ilmoitti 21.05.1690 raastuvanoikeudelle tulleensa nimitetyksi Suur-Savon kihlakunnan tuomariksi ja piti jäähyväispuheensa. Siirrettiin Pohjanmaan pohjoisen kihlakunnan tuomariksi 1693, asuen Kokkolassa jonka kirkolle teki eri lahjoituksia. Otti eron virastaan 1707. Kuoli pakolaisena venäläisten surmaamana nähtävästi Hailuodon tienoilla (GS 8311 & HS).

Puoliso: Vihitty 24.6.1678 Tukholman pyhän Nikolauksen kirkossa Tukholamassa, Ruotsissa Cecilia Henriksdotter Ausius (882)
Vanhemmat: Henrik Ausius, Upsalan kreikankielen professori, s. 28.9.1603, k. 27.4.1659 ja Brita Brenner.

Lapset:
Josef Andersinpoika s. 9.10.1679 Kokkola, kastettu 9.10.1679 Kokkola, k. 1679 Kokkola, haudattu 23.11.1679 Kokkola (GS s. 666).
Margaretha Andersintytär s. 8.11.1680 Kokkola, kastettu 8.11.1680 Kokkola, k. 1680 Kokkola, haudattu 30.11.1680 Kokkola (GS s. 666).
Susanna Andersinpoika s. 1682 Kokkola, kastettu 19.6.1682 Kokkola, k. 1682 Kokkola, haudattu 21.9.1682 Kokkola (GS s. 666).
Henrik Andersinpoika s. 20.10.1683 Kokkola, kastettu 20.10.1683 Kokkola. Tauluun 62
Anders Andersinpoika s. 22.3.1685 Kokkola, kastettu 22.3.1685 Kokkola. Tauluun 63
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 22
III Magdalena Josefintytär Mathesius (324), (Taulusta 4, äiti Susanna Arctophilacius) s. 1647 Kalajoki (GS 8351).

Puoliso: Olof (Olaus) Eliaksenpoika Hamnius (519) kihlakunnantuomari, s. noin 1650, k. 1689. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1667. Turun hovioikeuden auskultantti. Pohjanmaan kruununtuomiokunnan lainlukija 1672-74. Pohjois-Suomen laamannikunnan alilaamanni 1676-80. Suur-Savon tuomiokunnan tuomari 1680. Pariskunnan yht. hautakivi Kruunukylän kirkossa latinalaisella kirjoituksella.
Häradshövding i Stor-Savolax domsaga från 1680. Efter Per Calamnius blev Olof Cygnell kyrkoherde i Kalajoki. Han synes ej ha vunnit sockenbornas bevågenhet. I synnerligen dåliga papper var han hos sockenskrivaren och skalden Gabriel Persson Calamnius, född 1694, som redan tidigare svårt hade kränkt Cygnells moder Susanna Hannius heder och ära genom att utpeka henne som baron Fitinghoffs hora. Nu sände han dessutom till konsistoriet två mot Cygnell riktade anklagelser. I dessa klandrade han Cygnell för opassande leverne. Dessutom anklagade han kyrkoherden för att han vägrat utdela nattvarden åt honom. Dessa anklagelser voro så grava, att Cygnell drog sockenskrivaren inför rätta. På tinget 1729 dömdes Calamnius till att såväl skriftligen som muntligen officiellt be om förlåtelse för sina gärningar.
Vanhemmat: Elias Hamnius, kirkkoherra Pietarsaaressa, s. noin 1618, k. 1662 Pietarsaaren pitäjässä ja Margaretha Wallerian.

Lapset:
Maria s. noin 21.1.1666. Tauluun 64
Elias Olofinpoika s. noin 1670. Tauluun 65
Susanna Olofintytär s. 1675 Pietarsaari. Tauluun 66
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 23
III Susanna Josefintytär Mathesius (323), (Taulusta 4, äiti Susanna Arctophilacius) s. 1647 Kalajoki (GS 8361).

Puoliso: Henrik Henrikinpoika Kluwensich (890) luutnantti, s. noin 1650, k. noin 1699 Vehmaa ? Ylioppilas Turussa 1665. Keski-Pohjanmaan tuomiokunnan lainlukija 1676–80, sen tuomari 1685 (mutta virkaa ei perustettu). Vehmaan ja Ala-Satakunnan kihlakuntien tuomiokunnan tuomari 1686, erotettu 1698.
Vanhemmat: Henrik Kluvensik, pormestari Uusikaarlepyyssä, k. noin 1671 ja N Stammert.

Lapset:
Josef Henrikinpoika s. noin 1676. Tauluun 67
Henrik Henrikinpoika s. noin 1677. Tauluun 68
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 24
III Beata Josefintytär Mathesius (325), (Taulusta 4, äiti Susanna Arctophilacius) s. noin 1652 Kalajoki (GS 8379).

Puoliso: Vihitty 1680 Gabriel Brennerus-Brenner (897) kauppias ja raatimies Kokkolassa 1674, s. noin 1644, k. __.11.1710 Kokkola, haudattu 13.1.1711 Kokkola.
Vanhemmat: Gabriel Henrici Brennerus, Närpiön kirkkoherra, rovasti, s. 1605 Mustasaari, k. 1694 Närpiö ja Brita Rudnesius, s. 1609 Mustasaari.

Lapset:
Susanna Gabrielintytär s. 1680 Kokkola, kastettu 19.8.1680 Kokkola, k. 1680 Kokkola, haudattu 19.9.1680 Kokkola (GS s. 671).
Brita Gabrielintytär s. 10.1681 Kokkola, kastettu 3.10.1681 Kokkola, (kaksonen). (GS 8380)
Margaretha Gabrielintytär s. 1681 Kokkola, kastettu 3.10.1681 Kokkola, (kaksonen), , haudattu 26.10.1681 Kokkola (GS 8381).
Beata Gabrielintytär s. 20.3.1683 Kokkola, kastettu 20.3.1683 Kokkola, k. 1683 Kokkola, haudattu 4.4.1683 Kokkola (GS s. 671).
Gabriel Gabrielinpoika s. 1684 Kokkola, kastettu 2.3.1684 Kokkola, k. 1684 Kokkola, haudattu 2.7.1684 Kokkola (GS s. 672).
Henrik Gabrielinpoika s. 1685 Kokkola, kastettu 6.8.1685 Kokkola, k. 1685 Kokkola, haudattu 16.8.1685 Kokkola (GS s. 672).
Fredrik Gabrielinpoika s. 1687 Kokkola, kastettu 21.11.1687 Kokkola, k. 1688 Kokkola, haudattu 5.4.1688 Kokkola (GS s. 672).
Cecilia Gabrielintytär s. 17.1.1689 Kokkola, kastettu 17.1.1689 Kokkola. Tauluun 70
Gabriel Gabrielinpoika s. 7.7.1690 Kokkola, kastettu 8.7.1690 Kokkola, k. 29.7.1691 Kokkola, haudattu 2.8.1691 Kokkola (GS s. 672).
Magdalena Gabrielintytär s. 1692 Kokkola, kastettu 9.12.1692 Kokkola. Oli avioliitossa Tukholmassa. (GS 8384).
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 25
III Anna (Maria) Josefintytär Mathesius (326), (Taulusta 4, äiti Susanna Arctophilacius) s. 1652 Kalajoki (GS 8385, Gun Saming).

Puoliso: Vihitty Kokkola Jakob Erikinpoika Falander (528) maisteri, Kokkolan kirkkoherra 1703, lääninrovasti, s. 1658 Kokkola, k. 26.4.1720 Kokkola. Ylioppilas Turussa kl. 1672 [Fahlander] Jac. Erici Bothn [_ 108]. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1672] Iacobus Erici Falander | Magister factus Philos. Primo Sacellanus in GCarleby. Deinde Pastor in Cronoby et districtus vicini Præpositus. Postea Antistes Sacrorum in GCarleby 1704. confirmatus. Obiit 1720. Ylioppilas Uppsalassa 14.8.1673 Jacobus n. j. [Erici Falandri O-Bothn. ex Acad. Aboënsi]. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1677 - sl. 1677. Respondentti 23.2.1678 pro exercitio, pr. Daniel Achrelius. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1678 - sl. 1679. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 10.5.1679. Respondentti 30.10.1679 pro gradu, pr. Petter Laurbecchius. FM 27.11.1679. Turun akatemian vt. deposiittori 1679. Kokkolan kappalainen s.v. Kruunupyyn kirkkoherra 1686, Kokkolan 1703. Lääninrovasti 1694. Paossa Ruotsissa isonvihan aikana 1714-18, jolloin Turun tuomiokapitulin lisäjäsen siellä 1717-18. Valtiopäivämies 1697.

Student i Åbo 1672 och i Uppsala 1673-08-14. Filosofie magister i Åbo 1679-11-24. Prästvigd i sistnämnda stad s. å. Kapellan i Gamlakarleby s. å. Kyrkoherde i Kronoby pastorat i Finland 1687. Kontraktsprost 1694. Kyrkoherde i Gamlakarleby 1703. Han måste 1714 fly undan för ryssarna till Västerbotten, där han under mycket betryck och många svårigheter uppehöll sig i Luleå socken till sommaren 1717, då han återkom till Gamlakarleby. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852, Riddarhuset Sverige CD 2000).
Vanhemmat: Erik Falander, Kokkolan kirkkoherra, s. 1606 Falun, Sverige, k. 25.12.1672 Kokkola ja Magdalena Hermainen, s. 1611 Turku, , haudattu 24.5.1663 Kokkola.

Lapset:
Erik Jakobinpoika s. 10.7.1682. Tauluun 71
Susanna Jakobintytär s. 1685. Tauluun 72
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 26
III Brita Josefintytär Mathesius (327), (Taulusta 4, äiti Susanna Arctophilacius) s. noin 1663 Kalajoki, k. 1739 (GS 8398).

1. puoliso: Vihitty 10.2.1684 Erik Bergudd (917) komisarius Maalahti, Etelä-Pohjanmaan manttaalikomissaari, s. __.8.1654 Sulva, k. 22.2.1698. Kruununvouti Pohjanmaan eteläinen kihlakunta 1683-1687. Erik Bergudd oli kuollut ainakin jo ennen 22.2.1698, jolloin hänen leskensä on kastetodistajana Raahessa.
Vanhemmat: Nils Bergudd, Laihian ja Maalahden vapaaherrakuntain kaitsija, hopmanni, s. 1625, k. 1680 ja Maria Schildt, s. 1630, k. 1684.

Lapset:
Josef Erikinpoika s. 24.9.1684 Sulva, k. 10.12.1684 Sulva (GS s. 673).
Cicilia Erikintytär s. 9.1.1690 Sulva (GS 8399).
Erik Erikinpoika s. 21.9.1691 Sulva (GS 8400).
2. puoliso: Zackris Agrell (923) nimismies Kalajoki 1701. Eli Kalajoella 1713. Mahdollisesti lähtöisin Ruotsista.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 27
III Christina Olofintytär Wallenius-Wallenstierna (526), (Taulusta 5, äiti Beata Arctophilacius) s. noin 1643 Turku, k. 1731 Turku. V:sta 1678 Wallenstierna (GS 8501).

Puoliso: Vihitty 1660 Erik Erikinpoika Tigerstedt e. Falander (531) Turun hovioikeuden asessori 1685, vapaaherra, s. 21.3.1640 Turku, k. 16.4.1697 Turku, haudattu Turku, tuomiokirkko. Sukuniemnmuutos v 1691. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1650. Filosofian kandidaatti 1665, Turun hovioikeuden auskultantti 1666. Kirjoittautui Giessenin yliopistoon 1666. Turun yliopiston kreikan- ja hebreankielen professori 1671, lainopin professori 1682, Turun hovioikeuden asessori 1685, aateloitiin nimellä Tigerstegt 1691 ja otettiin Ruotsin ritarihuoneen kirjoihin 1693. Aateloitiin nimellä Tigerstedt 1691 ja otettiin Ruotsin ritarihuoneen kirjoihin 1693.

Student därst. 1650. Filosofie kandidat 1665. Auskultant i Åbo hovrätt 1666. Adjunkt i filosofi vid Åbo universitet 1668-11-11. Tillika underlagman i Närpes friherreskap. Akademisekreterare 1669-10-15. Professor i grekiska och hebreiska språken vid nämnda universitet 1671-06-08. Tillika lagläsare i Raseborgs grevskap 1673-09-17 rektor för nämnda universitet 1681. Juris professor därst. 1682-04-15. Assessor i Åbo hovrätt 1685-04-28. Förestod 1690 landshövdingeämbetet i Åbo och Björneborgs län. Adlad 1691-04-27. (Introd. 1693 under nr 1227). (GS 8501, Riddarhuset Sverige CD 2000).
Vanhemmat: Erik Falander, Kokkolan kirkkoherra, s. 1606 Falun, Sverige, k. 25.12.1672 Kokkola ja Magdalena Hermainen, s. 1611 Turku, , haudattu 24.5.1663 Kokkola.

Lapset:
Beata Erikintytär s. 5.2.1667 Turku. Tauluun 73
Christina Erikintytär s. 14.11.1668 Turku. Tauluun 74
Erik Erikinpoika s. 20.3.1670 Turku. Tauluun 75
Samuel Erikinpoika hovioikeuden notaari, auditööri, s. 1671 Turku, k. 21.12.1716 Norja. V:sta 1691 Tigerstedt. Ylioppilas Turussa kl. 1682 [Fahlander] Sam. Erici [_ 152]. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1682] Samuel Erici Falander. Nob. Tigerstedt. Notarius Regii Dicasterii Aboensis. Oraatio 2.3.1693 (ks. pöytäk. 23.2.1693). Turun hovioikeuden auskultantti noin 1693. Turun hovioikeuden kanslisti 1701, notaari 1707. Sotatuomarina Kaarle XII:n armeijan mukana Ukrainassa 1709. Naimaton. Kuoli sotaretkellä Norjan tuntureilla.

Student därst. 1682. Auskultant i Åbo hovrätt 1693. Kanslist i hovrätten. Var notarie därst. 1707. Auditör vid den till Ukraina destinerade armén 1709. Död ogift under kriget i Norge (GS 8533, Riddarhuset Sverige CD 2000).
Petter Erikinpoika s. 4.8.1679 Turku. Tauluun 76
Helena Erikintytär s. 17.7.1680 Turku, k. 10.5.1729 Turku. V:sta 1691 Tigerstedt. Naimaton. (GS 8537).
Johan Erikinpoika Turun läänin ratsuväkirykmentin auditööri, s. 13.9.1682 Turku, k. 21.1.1721. V:sta 1691 Tigerstedt. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1696, Upsalassa 1703. Eli vielä 21.1.1721. Naimaton.

Student därst. 1696 och i Uppsala 1703-11-01. Auskultant i Åbo hovrätt. Auditör vid Åbo läns kavalleriregemente (GS 8538).
Magdalena Elisabet Erikintytär s. noin 1685 Turku. Tauluun 77
Isak Erik Erikinpoika s. 24.6.1686 Turku. Tauluun 78
Margaretha Catharina Erikintytär s. 23.10.1692 Turku. Tauluun 79
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 28
III Samuel Olofinpoika Wallenstierna (520), (Taulusta 5, äiti Beata Arctophilacius) Turun hovioikeuden asessori 1674, Turun ja Porin läänin varamaaherra 1687, s. 1644 Turku, k. 1694 Turku, haudattu 13.12.1694 Åbo domkyrka. Vuoteen 1678 Wallenius. Ylioppilas Turussa 1653. Turun hovioikeuden auskultantti 1662. — Turun hovioikeuden varaviskaali 1664, kanneviskaali 1672, aatelittomien luokan asessori 1674, aatelisluokan asessori 1684, ero 1694. Samalla Korppoon vapaaherrakunnan lainlukija 1676–79, Karjalan alilaamanni 1680 sekä Turun ja Porin läänin varamaaherra 1687.

Student i Åbo 1653. Auskultant i Åbo hovrätt 1662. Vice fiskal därst. 1664-10-11. Advokatfiskal 1672-03-07. Assessor 1674-07-29. Vice landshövding i Åbo och Björneborgs län 1687-03-25. Avsked från assessorsbefattningen 1694-03-21. (GS 8456).

Puoliso: Vihitty 5.10.1668 Turku Christina Baltasarsdotter Wernle (965) s. noin 1640, k. 1695 Turku, haudattu 2.7.1695 Åbo domkyrka.
Vanhemmat: Balthasar Wernle, Turun linnan vero- ja muonamestari, s. 8.9.1588 N Rnberg, Deutschland, k. 25.1.1657 Turku ja Catharina Gubbertz, s. 15.1.1601 Stockholm, Sverige, Sverige, k. 28.12.1656 Turku, haudattu 4.1.1657 Åbo domkyrka, hvarvid Eskil Petraus predikade öfver "de gudfruktigas suckan.".

Lapset:
Beata Samuelintytär s. 1669 Turku. Tauluun 80
Catharina Charlotta Samuelintytär s. 1671 Turku. Tauluun 81
Olof Samuelinpoika s. 20.5.1672 Turku. Tauluun 82
Samuel Samuelinpoika s. __.9.1674 Turku. Tauluun 83
Christina Samuelintytär död ogift (GS s. 681).
Baltzar Samuelinpoika Turun ja porin läänin ratsuväkirykmentin kapteeni 1708, s. 1680, k. 7.1.1709 Venäjä. Naimaton. Kaatui Veprikin taistelussa.

Soldat vid Upplands femmänningsinfanteriregemente 1703. Underofficer därst. s. å. Transp. till Västmanlands regemente 1704. Sekundfänrik därst. 1705-07-01. Sekundlöjtnant 1707-07-11. Kapten vid livdragonregementet 1708. Stupade ogift vid stormningen av Veprik (GS 8497, Riddarhuset Sverige CD 2000).
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 29
III Magdalena Olofintytär Wallenius (532), (Taulusta 5, äiti Beata Arctophilacius) s. 1.4.1645 Finland, k. 28.8.1685 Turku, haudattu 29.11.1685 Turku (GS 8497 & MELANDER, Personskrifter, s. 361).

1. puoliso: Vihitty 17.10.1667 Olof Wexionius (4119) Turun yliopiston lakitieteen professori 1658, s. 1626 Växsjö, Sverige, k. 20.4.1671 Turku. Växjön koulun oppilas noin 1632. Ylioppilas Turussa (smool.) 1644. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1645 – kl. 1646. Keskimmäisen luokan stipendiaatti sl. 1646 – kl. 1649. Esitti ahkeraa ylioppilasta Palladiusta Surge-komediassa 6.5.1647. Respondentti 18.12.1647, pr. Johan Terserus. Respondentti 14.8.1648, pr. Mikael Gyldenstolpe. Ylimmän luokan stipendiaatti sl. 1649 – kl. 1651. Respondentti 16.2.1650 pro gradu, pr. Mikael Gyldenstolpe. FM 2.5.1650. Ylioppilas Uppsalassa 1.12.1650 Olaus Olai Wexionius Smol. Oraatio Uppsalassa 13.5.1651. Oraatio Tartossa 1655. Preeses 16.6.1660 pro doctoratu. MOT Turussa 19.6.1660. — Smålandilaisen osakunnan inspehtori 1658 (ei enää 1665). Itä- ja Länsi-Götanmaan sekä Länsipohjan maakuntien inspehtori 1665. Lainop. tiedek. promoottori 1660. — Tarton yliopiston käytännöllisen filosofian (historian ja politiikan) professori 1652–56, samalla kaunopuheisuuden professori 1653–55. Pakeni sotaa Turkuun 1656. Turun akatemian lainopin professori 1658. Akatemian rehtori 1660–61 ja 1667–68. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Olof Wexionius, Ruotsin Växjön sairashuoneen saarnaaja ja Gunilla Erlanderintytär.

2. puoliso: Vihitty 1.3.1674 Vehmaa Johan Henrici Flachsenius (967) Turun yliopiston teologian tohtori 1693, s. __.4.1636 Vehmaa, k. 11.7.1708 Turku, haudattu 10.9.1708 Turku. Ylioppilas Turussa 3.11.1653. Majuri Johan Jägerhornin lasten opettajana Paimion Lopella. FM 11.6.1661. Opiskeli myös Uppsalassa . Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 1682. Närken, Vermlannin ja Taalainmaan maakuntien inspehtori 1669, Porin, Kangasalan ja Pirkkalan rovastikuntien 1679, Boreaalisen osakunnan 1692-93, Satakuntalaisen osak. 1693-1708. Fil. tiedek. promoottori 1685, teol. tiedek. 1702. Nimitetty Viipurin lukion lehtoriksi (luult. ei astunut virkaan). Turun akatemian 1. filosofian apulainen ja akatemian sihteeri 1665, matematiikan professori 1669-92, vt. teologian professori 1688-92, kolmas teologian professori 1692, toinen 1694, ensimmäinen 1697, samalla palkkapitäjänsä Piikkiön kirkkoherra 1682, Maarian 1690 sekä Turun tuomiokapitulin jäsen 1688. Akatemian rehtori 1679-80, 1686-87, 1695-96 ja 1703-04. Synodaaliväitöksen preeses pappeinkokouksessa Turussa 1690. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Henrik Flachsenius, Ruotsin Länsi-Göötanmaalta Vehmaalle muuttanut ratsutilallinen ja Margaretha Jakobsdotter.
Lapset:
Magdalena Johanintytär s. 1675 Vehmaa. Tauluun 84
Olof Johaninpoika s. 1677 Vehmaa. Ylioppilas Turussa 1681/82 [Flachsenius] Olaus Johannis _ 152. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1689 - sl. 1689. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1690 - sl. 1692. Ylimmän luokan stipendiaatti kl. 1693 - sl. 1693. Eli vielä 1693. (GS 8498).
Henrik Johaninpoika majoitusmestari, s. 1679, k. ennen 1728. Ylioppilas Turussa kl. 1696 [Flachsenius] Henr. Johannis [Prof filii _ 214]. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1704 - sl. 1705. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1706 - sl. 1706. Main. kuolleena 1728. (GS 8499).
Johannes k. 1687.
Johan Petrus Johaninpoika . Tauluun 85
Carl yo 1722/23.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 30
III Margaretha Olofintytär Wallenstierna (700), (Taulusta 5, äiti Beata Arctophilacius) s. noin 1650 Finland, k. __.11.1709 , haudattu 18.11.1709 Turku (GS 8615).

1. puoliso: Samuel Petraeus (4492) Turun hovioikeuden asessori 1679, s. noin 1635 Finland, k. 1685 Turku, haudattu 21.4.1685 Turku. Ylioppilas Turussa kl. 1650 [Petræus] Samuel [_ 37]. Respondentti 19.11.1656, pr. Eskil Petraeus U1. Ylimmän luokan stipendiaatti kl. 1658 – kl. 1663. — Pohjois-Suomen laamannikunnan vt. alilaamanni 1671–72, vakinainen 1674–81, samalla Iin vapaaherrakunnan laamanni 1672–76. Turun hovioikeuden aatelittomien luokan asessori 1678 (virkaan 1681). (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Eskil Petraeus, Turun hiippakunnan piispa, s. noin 1593 Grums, Värmland, k. 27.9.1657 Turku ja Anna Kock, s. 1606 Stockholm, Sverige, Sverige, k. 1674 Turku.

Lapset:
Eskil ratsumestari, s. noin 1683 Turku, k. 1728 , haudattu 28.10.1728 Vehmaa. kl. 1690 Eskil Petraeus Æschillus Samuelis, Aboensis 3645. * Turussa noin 1683. Vht: Turun hovioikeuden asessori Samuel Petraeus 753 (yo 1650, † 1685) ja Margareta Wallenstierna tämän 1. avioliitossa. Ylioppilas Turussa kl. 1690 [Petræus] Æschillus [Aboens _ 185]. — Sotapalvelukseen 1700. Majoitusmestari Turun ja Porin läänin kolmikasratsuväkirykmentissä, kornetti 1700, luutnantti 1703. Siirto Turun ja Porin läänin vakinaiseen ratsuväkirykmenttiin 1708, joutui sotavangiksi Perevolotsnassa 1709, viety Solikamskiin, palasi 1722, ero ratsumestarina s.v. ‡ Vehmaalla 28.10.1728.
2. puoliso: Johan Phoenix (4493) Turun oikeuspormestari 1707, s. 6.9.1670 Målilla, k. 1710 Stockholm, Sverige, haudattu 18.6.1710 Tukholma, Ruotsi. sl. 1687 Johan Phoenix Johannes Johannis, Ostrogotus 3432. Vht: Vimmerbyn ja Pelarnen kirkkoherra (Kalmarin hiippak.) Johan Phoenix (Johannes Johannis, yo Uppsalassa 9.7.1652, † 1704) ja Kristina Knutsdotter. Ylioppilas Turussa sl. 1687. Respondentti 11.6.1689, pr. David Lund 2257. - Turun hovioikeuden asianajaja 1699. Turun oikeuspormestari 1707. Asui Vehmaan Puotilassa. Valtiopäivämies 1710. Omisti ratsutilan Kemiössä. † valtiopäivien aikana. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Johan Phoenix, Ruotsin Wimmerbyn kirkkoherra, rovasti, s. 1631, k. 6.5.1704 Vimmerby ja Christina Cnutsdotter.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 31
III Gabriel Olofsson Lauraeus (639), (Taulusta 6, äiti Sara Arctophilacius) Turun tuomiokapitulin notaarina 1673 ja tuomiokirkon taloudenhoitajana 1678, s. 1649 Kalajoki, k. 20.1.1681 Turku, haudattu 27.2.1681 Turku. Nimi alk. Kaappo Laurila. Tuli ylioppilaaksi Turussa (pohj.) 1666. Turun tuomiokapitulin notaari 1673. Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja 1678. Poika Gabriel syntynyt Turussa 1677. Veljen Olaus Lauraeuksen väitöskirjassa 10.12.1671 omistus Gabrielille, samoin Eric Falanderilla 22.5.1672 ja Jacob Falanderilla 30.10.1679. (HS & GS 8617).

Puoliso: Vihitty 2.7.1673 Tyrvää Catharina Thomasdotter Rajalenius (866) s. 1648 Huittinen, k. 1710 Tyrvää, haudattu 2.10.1710 Tyrvis; Tyrvää. Gabriel kuoli jo 31-vuotiaana, joten Catharina meni uusiin naimisiin Tyrvään kirkkoherran kanssa.
Vanhemmat: Thomas Rajalenius, lääninrovasti, s. Huittinen, k. 23.1.1688 Tyrvää ja Catharina Mulinus, k. jälkeen 1688.

Lapset:
Thomas Gabrielinpoika Turun läänin jalkaväkirykmentin rykmentinpastori 25.9.1696, s. 4.1673 Tyrvää, Finland, kastettu 9.4.1673 Tyrvää, k. 27.1.1701 Riika, Latvia. Ylioppilas (sat.) Turussa 1688/1689. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa (Huittisissa) 15.3.1693. — Apulaispappi Tyrväällä 1693. (GS 8617.1 & JOKIPII, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli, s. 144).
Sara Gabrielintytär s. noin 1674 Muhoskylä. Tauluun 86
Elisabet s. noin 1675, k. jälkeen 1705 Tyrvää, Finland. Eli Tyrväällä 1705. (GS 8617.2).
Gabriel Gabrielinpoika s. 18.4.1677 Turku. Tauluun 87
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 32
III Kaarina (Katharina) Olofintytär Laurila-Lauraeus (4398), (Taulusta 6, äiti Sara Arctophilacius) s. ennen 1655, k. 30.9.1693 Kalajoki, haudattu 30.9.1693 Kalajoki (HS & GS 8663).

Puoliso: Vihitty 1675 Kalajoki Isak Ilken (4476) Kalajoen nimismies 1675, s. noin 1640 Uusikaupunki, k. noin 1714 Kalajoki. Alk. Iisak Ilkka. Eli Kalajoella 1713. (GS 8663).
Vanhemmat: Joosef Ilkka, Uudenkaupungin pormestari 1646-1649 ja Rauman pormestari 1659-1665, s. 1593 Ilmajoki, k. 25.2.1668 Rauma ja Barbro Bartholdintytär, s. 1610 Turku.

Lapset:
Olof Isakinpoika s. 21.6.1676 Kalajoki. Tauluun 88
Catharina Isakintytär s. noin 1680 Kalajoki. Tauluun 89
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 33
III Olof Olofsson Laureus (638), (Taulusta 6, äiti Sara Arctophilacius) Oulun triviaalikoulun ensimmäinen rehtori 1681, s. 1655 Kalajoki, k. 13.5.1690 Oulu, haudattu 29.5.1690 Oulu. Alk. Olavi Laurila. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1668. Filosofian maisteri 1679. Han blef Pholos. Magister 1679; sedermera Consistorii Notarie i Åbo; Rector i Uleåborgs skola 1681, sedan han samma år varit föreslagen till lediga Phil. Moral och Historiska Professionen vid Åbo Academie. (GS 8620 & HS & MELANDER, Personskrifter, s. 421).

Puoliso: Anna Johansdotter Forsman (863). (Taulu 12). (Taulu 48) s. 1664, k. 1726 Oulu, haudattu 20.1.1726 Oulu (GS 8148).
Vanhemmat: Johan Forsman, Kajaanin linnan päällikkö ja komendantti 1681, majuri, s. 1626 Nordmaling, Sverige, k. 1683 Kajaani, Finland ja Susanna Pictorius, s. noin 1630, k. 1697.

Lapset:
Johan Olofinpoika s. noin 1686 Oulu. Tauluun 90
Susanna Olofsdotter s. 1.10.1690 Pudasjärvi, Finland. Tauluun 91
Olof Olofinpoika s. 1690 Pudasjärvi. Tauluun 92
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 34
III Christina Olavintytär Laurila-Lauraeus (637), (Taulusta 6, äiti Sara Arctophilacius) s. noin 1665 Kalajoki, k. 1720 Tyrvää (GS 8667).

Puoliso: Vihitty 1684 Johannes Tuomaksenpoika Wegelius e. Uppa (860) kirkkoherra Pudasjärvellä 1689, kappalainen Paimiossa 1693. kirkkoherra Tyrväällä 1697. Rovasti 1706, s. 12.12.1659 Seinäjoki, Ilmajoki, k. 3.5.1725 Tyrvää, haudattu Tyrvää, ikä 65 v 4 kk 9 pv. Alk. Juho Uppa. Yo Uppsalassa 15.9.1680 Johan Wegelius Johannes Thomæ, Ostrobotniensis U394. * noin 1660. Vht: Seinäjoen kylän Uppalan talollinen Ilmajoella Tomas Jakobsson ja Karin Josefsdotter. Oulun pedagogion oppilas. Ylioppilas Uppsalassa 15.9.1680 Johannes Thomæ Vegelius O-Bothniensis cum testimonio Rectoris Scholæ Uloensis. - Oulun triviaalikoulun ylempi kollega 1685. Pudasjärven kirkkoherra 1689, pidätetty virantoimituksesta pietistisenä 1691, sai luvan palata papinvirkaan 1692. Paimion kappalainen 1693. Tyrvään kirkkoherra 1697. Rovasti 1706. Lääninrovasti 1707. Isonvihan aikana paossa Torniossa 8½ vuotta. Synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Turussa 1696, saarnaaja pappeinkokouksessa 1701 (Ylioppilasmatrikkeli).
Vanhemmat: Tomas (Tuomas) Uppa, Uppalan talon omistajana Seinäjoella, kestikievarin isäntänä 1671-90, s. 1635 Ilmola Seinäjoki, k. 10.11.1695 Ilmola Seinäjoki ja Karin Kärkelä, s. 1635 Ilmajoki, k. 29.9.1709 Tyrvää.

Lapset:
Sara Catharina s. 6.1.1690 Pudasjärvi, kastettu 7.1.1690 Pudasjärvi. Tauluun 93
Anna s. 1692 Stockholm, Sverige, Sverige, k. 4.1.1701 Tyrvää, haudattu 16.2.1701 Tyrvää.
Johannes Juhosson s. 14.6.1693 Stockholm, Sverige, Sverige. Tauluun 94
David Juhosson s. 4.4.1696 Paimio, kastettu 7.4.1696 Paimio. Tauluun 95
Elisabet (Lisken) Johanneksentytär s. 1.5.1698 Tyrvää, kastettu 3.5.1698 Tyrvää. Tauluun 96
Christina s. 28.8.1700 Tyrvää, kastettu 31.8.1700 Tyrvää. Tauluun 97
Gabriel Juhosson s. 5.9.1702 Tyrvää, kastettu 7.9.1702 Tyrvää. Tauluun 98
Maria Johanneksentytär s. 20.4.1705 Tyrvää, kastettu 24.4.1705 Tyrvää. Tauluun 99
Abraham Johanneksenpoika s. 17.12.1710 Tyrvää, kastettu 21.12.1710 Tyrvää (Esko Pessi).
Abraham Johanneksenpoika s. 18.9.1711 Tyrvää, kastettu 21.9.1711 Tyrvää, (kaksonen) (Esko Pessi).
Margaretha Johanneksentytär s. 18.9.1711 Tyrvää, kastettu 21.9.1711 Tyrvää, (kaksonen) (Esko Pessi).
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 35
III Josef Olavinpoika Laurila-Lauraeus (4399), (Taulusta 6, äiti Sara Arctophilacius) Oriveden kirkkoherra 1686, valtiopäivämies, s. välillä 1660-1665 Kalajoki, k. 1694 Orivesi. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1676. Vihittiin papiksi 1676. Filosofian maisteri 1685. Var inte ogift. - G. i Stockholm 27.12.1683 /MELANDER, Personskrifter, s. 338/ med Maria Arensbäck i hennes första gifte, f. c. 1663, född i Merimasku 28.1.1737, dotter till kyrkoherden i Katarina församling i Stockholm Petrus Arensbäck och Margaretha Meisner samt omgift med kronobefallningsmannen i Virmo härad Anders Berg i hans andra gifte. (GS 8665).

Puoliso: Vihitty 27.12.1683 Stockholm, Sverige Maria Arensbäck (52648) s. 1663 Stockholm, Sverige, Sverige, k. 28.1.1737 Merimasku.
Vanhemmat: Petrus Dictorici Arensbeckius, Tukholman Katarinan srk:n khra ja Margaretha Meisner.

Lapset:
Maria Elisabet s. 1680. Tauluun 100
Catharina Josefintytär s. 11.2.1692 Orivesi. Tauluun 101
Sara Margaretha . Tauluun 102
Josef s. 1695. Inskr. i Åbo skola 1702, kallas 1710 c. 15 år gammal skrivare och svåger till befallningsmannen Gustaf Björklund. (GS 8665.9).
Susanna . Tauluun 103
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 36
III Johan Olavinpoika Lauraeus (328), (Taulusta 6, äiti Sara Arctophilacius) s. Kalajoki, k. jälkeen 1701. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1681. Eli 1701. (GS 8666).

Puoliso: Maria Kristianintytär Laibäck (838)
Vanhemmat: Christian Laibäck, Laihian kirkkoherra, k. 1687 Laihia ja Christina Israelsdotter.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 37
III Pehr Petter Carlinpoika Kalling (654), (Taulusta 7, isä Carl Kalling) Ruotsin Svean hovioikeuden asessori 1687, Greve, s. 9.1.1648 Kalajoki, k. 11.2.1705 Stockholm, Sverige. Sukunimi vuoteen 1698 Calajokius. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1663, Upsalassa 1669. Ruotsin Svean hovioikeuden asessori 1687.
Sai aatelisarvon nimellä Kalling 1698, merkittiin 1699 Ruotsin ritarihuoneen matrikkeliin numerolla 1361.

Född i Kalajoki 1648. Död i Stockholm 11 februari 1705 och begravd i Storkyrkan (Nicolai) den 13 februari. Gravsatt i den s.k. Bungegraven nr 203. Han var son till Carl Calajockius, vilken ändrade namnet till Kalling.

Petter Kalling blev student i Uppsala okt. 1669. Han utgav i Uppsala en disputation 1673 i ämnet "De jurisdictione". (Jurisdiktion = rätt för stat att utöva rättskipning i visst område utanför de egna gränserna.) Han vistades utomlands och var kanslist hos det svenska sändebudet i Paris från 1674 till 1678. Blev på hemresan från Frankrike tagen till fånga i Danmark. Genom den engelske ministerns bemedling blev Kalling lösgiven. (Skånska kriget pågick 1675-79).

Sekreterare i Reduktionskommissionen januari 1681 till dec. 1687. (En sekreterare i Reduktionskommissionen höll i protokollet och hade att uppsätta koncepten till de utgående breven med en lön av 600 Dsm.) Assessor i Svea Hovrätt augusti 1687, samt assessor i Reduktionskommissionen dec. 1687 men med bibehållande av assessoratet i S.H. Assessors lön den tiden var 5000 Dsm. Enl. Kungl. brev aug. 1687 utsåg Karl XI av eget initiativ Pehr Kalling till tjänst i hovrätten pga "Kallings förtjänst och duglighet är oss väl bekant".Reduktionskommissionen upplöstes 1687 och i stället uppgick den i en myndighet kallad Reduktionsdeputationen. Kalling var där ledamot till sin död samt ledamot av beredningen över reduktionsverket i Pommern 1691. "Kalling hade mycken kunskap i reduktionssakerna".

Adlad 30 mars 1698 samt introducerad på Riddarhuset 1699. Namnet Kalling behölls vid adlandet. Gift i Storkyrkan i Stockholm maj 1684 med Margareta (Greta) Bunge född 1668 och död förmodlingen sommaren 1756. Dotter till handelsborgmästaren i Stockholm Mårten Bunge och Margareta Jernstedt. Övertog svärfadern Mårten Bunges fastighet år 1696 vid Brunkebergsgatan 22 senare Malmtorgsgatan 4-6. Köpte 1698 Torsätra säteri i V.Ryd församling, Kungsängen. Uppland. Änkan Greta Kalling sålde Torsätra ca 1707 till Hermelin. Som ämbetsman i förvaltningen och även vid andra tillfällen ändrade Petter Kalling förnamnet till Pehr. När han blev adlad lät han inrista sitt vapen i en berghäll vid Torsätra. Paret Kalling hade minst 12 barn. (Enl. sammanställning av Carl A. Kalling 1998) (GS 8403 & Riddarhuset, Ruotsi).

Puoliso: Vihitty 8.5.1684 Storkyrkan i Stockholm Margaretha Bunge (952) s. 9.1.1668 Ruotsi, k. __.6.1756 Ruotsi. Adlad (nr 214). Ätten fortsätter grevlig i Sverige.
Vanhemmat: Mårten Bunge, Tukholman kauppapormestari, s. 27.6.1630 Gävle, Sverige, k. 14.3.1694 Stockholm, Sverige ja Margaretha Jernstedt, s. 15.2.1631, k. 27.6.1680 Stockholm, Sverige.

Lapset:
Carl Petterinpoika luutnantti, s. 1685 Stockholm, Sverige, Sverige, kastettu 13.6.1685, k. noin __.10.1710 Deutschland. Nähtävästi kaatui Saksassa, sotamarssilla katosi jäljettömiin. Naimaton.

Fänrik vid konung Carl XII:s armé. Var löjtnant vid Straelborns sachsiska infanteribataljon 1709 (Lk.). Blev troligen dödad under tåget från Sachsen, emedan han då försvann och spordes aldrig mera. (GS 8404).
Margaretha Petterintytär s. 10.11.1686 Stockholm, Sverige, Sverige, k. 2.10.1710. Naimaton. Kuoli laivalla, ollessaan Tukholmassa raivonnutta ruttoa paossa.
Död på en Västeråsskuta av pesten, då hon och hennes syskon skulle flykta undan från Stockholm, där farsoten härjade (GS 8405).
Anna Petterintytär s. 12.6.1688 Stockholm, Sverige, Sverige, kastettu 12.6.1688 Stockholm. Tauluun 104
Ulrika Petterintytär s. 1689 Stockholm, Sverige, Sverige, kastettu 30.11.1689 Stockholm, Sverige, k. 1693 Stockholm, Sverige. Kuollut lapsena. (GS s. 674).
Anna Beata Petterintytär s. 19.4.1691 Stockholm, Sverige, Sverige, kastettu 19.4.1691 Tukholma. Tauluun 105
Ulrika Petterintytär s. 1693 Stockholm, Sverige, Sverige, kastettu 2.9.1693 Tukholma, Ruotsi. Tauluun 106
Gustaf student i Uppsala, k. 29.3.1723 , haudattu 3.4.1723 Uppsala domkyrka, Sverige. Student i Uppsala. Blev i Uppsala.
Christina Petterintytär s. 1695 Stockholm, Sverige, Sverige, kastettu 15.5.1695 Tukholma. Naimaton. (GS 8409).
Sidonia Juliana Petterintytär s. 1696 Stockholm, Sverige, Sverige, kastettu 7.11.1696 Tukholma. Tauluun 107
Per Petterinpoika s. 1700 Stockholm, Sverige, Sverige. Tauluun 108
Mårten Martin Petterinpoika s. 1705. Tauluun 109
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 38
III Carl Carlinpoika Kalling (4400), (Taulusta 7, isä Carl Kalling) kirkkoherra Kalajoki 1689, s. 1649, k. 1697 Kalajoki. Ylioppilas Uppsalassa 1669. Opiskeli veljensä Petterin kanssa Uppsalassa 22.10.1669. Vaihtoi nimensä samoin kuin isänsäkin Kalling:ksi. Siipolan talon isäntänä v. 1672-1697. Kalajoen kappalainen 1675-1697. Pastori suurina nälkävuosina 1695-1697
Häntä pidettiin taikauskoisena eikä hän nauttinut samaa arvostusta kuin edeltäjänsä. Hän sai moitteita laiskuudesta ja seurakunnan valvonnan laiminlyönnistä. Kalajoella alettiin noitavainot 1690-luvulla, mutta ne loppuivat kohta Kallingin kuoleman jälkeen. Kolme noitaa kymmenestä ehdittiin tuomita kuolemaan.

Hans sonsons son Juho Pekka använde namnet Siipola. Han är hela Siipolasläktens förfader. Hans yngre bror Karl Gustaf Kalling ändrar sitt namn till Kaarle Kustaa Rajaniemi och blir förfader till alla i Rajaniemi släkten. (GS 8413 & MS).

Puoliso: Anna Lambertintytär Goris tai Gorick (4480) s. noin 1655, k. jälkeen 1704. Hän eli vielä 1704.
Vanhemmat: Lambert Gorick, hopman ja Ingrid Göransdotter.

Lapset:
Petter Carlinpoika s. 24.11.1679 Kalajoki. Tauluun 110
Carl Carlsson opiskelija, k. 1702 Turku, kuolinsyy murhattu. Opiskeli veljensä kanssa Upsalassa 1695. Opiskeli myös Turussa myös Åbo Akademissa ( pohj.) 1698. Naimaton. Ammuttiin ylioppilaana kaksintaistelussa (GS 8451).
Brita (Beata) Carlintytär . Tauluun 111
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 39
III Elisabet Carlintytär Kalling (730), (Taulusta 7, isä Carl Kalling) s. noin 1655, k. 1727 Teuva. Avioliitto oli lapseton. Eli leskenä 1686. (GS 8454).

Puoliso: Vihitty 2.5.1676 Lohtaja Johan Henrikinpoika Carlander (4481) Lohtajan kappalainen 1668, s. noin 1628, k. 1686 Lohtaja. KIRJASTA: HANDLINGAR RÖRANDE FINSKA KYRKAN OCH PRÄSTERSKAPET 1539-1651 (K. G. Leinberg 1898) 318. Till biskopen i Åbo för Johanne Hinricj Carlandro. Dat. d. 19 Augusti 1674. (Från Svenska Riksarkivet. Registratur Anno 1674. Pars 3. Augustus, September, October, fol. 130 v.) Carl &c. Wår ynnest &c. Såsom Wij förnimme troo Vndersåthe och biskop medh huad flijt och trogen omwårdnadh, som Kyrckioheerdhen i Låchtå Wällärdhe H:r Erich Laurentij Gronnberg (=Granberg) dhen sig anförtrodde församblingen nu uti femb och trettijo Åhrs tijdh tient hafuer, och jembte en ijdkesam underwijsningh utj dhee stycken som til hans Åhörares och Sochnemänns ändelige wällfärdh lände och så dherom varit bekymbradh, at dhee utj allehanda lofl: Handwärck och Nähringzmedell måtte skaffa sig någon förfarenheet, dherom och hans förfädher, som widh pass utj 100 Åhrs tijdh Mann efter Mann dhen Församblingen förestådt, een serdeles åhuga hafua burit; Altså hafue Wij utj Nådigt anmerkiandhe dheraf, såssom och i anseende, at dhet underdånige ansökiande som Församblingen sielf härom för godt funnit, dhet be:te Kyrckioheerdes mågh, Iohannes Henrici Carlander, hwilken nu och i nije åhr dher å Orthen i Prediko Embetet skall tient hafua, må dher hans Swärfadher något dödeligit wedhkommer, honom utj Kyrckioheerde Embetet succedera. Hermedh &c. Carolus I.Bergenhielm Referoituna suomeksi: Tässä kirjeessä, 19 elokuuta 1674, kuningas Kaarle kirjoittaa Turun piispalle, että hän nimittää Johannes Henricinpoika Carlanderin kirkkoherraksi Lohtajalle. Kuningas perustelee Carlanderin nimittämistä sillä, että seurakunta on kehunut nykyistä kirkkoherraa Erich Laurinpoika Granbergiä, joka on palvellut seurakuntaa 35 vuotta ja että jopa hänen esi-isänsä, mies toisensa jälkeen, ovat hoitaneet tätä virkaa 100 vuotta ja että seurakunta on katsonut parhaaksi, että Carlander, Granbergin vävy, joka on saarnannut jo 9 vuotta seurakunnassa, nimitetään kirkkoherraksi nyt, kun appi on kuolemaisillaan.
Lohtajan käräjät 18 - 19. maaliskuuta 1686 (MF ES2036, sivu 217-218) Kunniallinen ja oppinut herra Christopher Granqvist autuaan kappalaisen herra Johannis Carlanderin lesken vaimo Elisabetha Carlsdotter Kallingin valtuuttamana esitti miehensä mainitun kappalaisen kirjelmän 2 päivältä huhtikuuta 1676, millä hän on astuessaan avioliittoon luvannut kunniallisen väen läsnä ollessa hänelle huomenlahjan Salmin talon kaikkine siihen kuuluvine, niin irtaimessa kuin kiinteässäkin, sekä 120 luotia hopeaa, pyytäen, että oikeus katsoisi, että hänen vaimonsa saisi nämä pitää hänen miehensä siskosten häiritsemättä. (tämä oli vain osa käräjäjuttua!) (GS 5075 & Simo Teirilä).
Vanhemmat: Henrik Carlander, Iin kirkkoherra 1648, s. 1604 Ii, k. 1650 Ii ja Brita Judius, s. 1606 Ii.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 40
IV Brita Petterintytär Steccius-Stechius (871), (Taulusta 8, äiti Brita Calamnius) s. noin 1655 Alatornio, k. 1684 Veteli, haudattu 11.5.1684 Veteli (GS 7662).

Puoliso: Elias Eriksson Forselius (1429) ylivetelin kappalainen 1673, s. 15.1.1652 Yliveteli, k. 4.2.1733 Yliveteli. Ylioppilas Turussa sl. 1671 [Forselius] Elias Erici Ostrob _ 107. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1671] Elias Erici Forselius. | Sacellanus in Wetil 1693. Obiit 1733. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 7.1673. — Vetelin kappalainen 1673. Joutui isonvihan aikana pahoinpidellyksi 1714, pakeni sen takia joksikin aikaa takametsiin, mutta palasi sittemmin kappalaisenvirkaansa. (GS 2006 & Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Erik Raumannus, Kokkolan Vetelin kappalainen, s. noin 1620, k. 4.1673 Veteli ja NN, s. noin 1613, k. 8.1.1693 Veteli.

Britan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 41
IV Josef Gabrielinpoika Calamnius (178), (Taulusta 9, isä Gabriel Calamnius) Haapajärven kappalainen ja runoilija, s. 1660, k. 1716 Haapajärvi. Josef Calamnius opiskeli vuodesta 1686 Turun Akatemiassa ja määrättiin 1692 Kalajoen pitäjänapulaiseksi sekä 1695 Haapajärven kappalaiseksi. Hän osti 1698 kappelistaan Kattiluksen talon ja otti 1709 viljelykseen asujitta jääneen Leppälän. Hänen tiedetään myös kalastaneen innokkaasti kalavedellään Lahnajärvellä.

Vuonna 1697 Calamnius joutui ottamaan kantaa Pidisjärveläisen emännän tunnustuksiin tämän kerrottua mielenhäiriössä tuohon aikaan yleisiä tarinoita noidista kappalaiselle, joka näkyy aluksi uskoneen näihin värikkäisiin juttuihin. Usko noituuteen ei ollut vielä ehtinyt haihtua papistosta, vaikka varsinaiset noitavainot oli lopetettu. Josef Calamnius harrasti kansanperinnettä myönteiselläkin tavalla, sillä hän on osoittautunut eteväksi, kalevalamittaan hyvin perehtyneeksi runoilijaksi. Hän on näet ilmeisesti tehnyt Pohjanmaalla vuoden 1700 lopulla sepitetyn ja pian sen jälkeen painetun runoteoksen Narvan taistelusta Ilo Laulu Ylitzen Sen suloisen Voiton…

Runoilijan käyttämä nimimerkki I. G. H. S. uhmasi kauan tutkijoita, mutta sen oikea tulkinta lienee I(osephus) G(abrielis) H(aapajärviensis) S(acellanus), Josef Gabrielinpoika, Haapajärven kappalainen. Runo on havainnollinen ja kansanomaisen juoheva, kalevalamitta sujuvaa ja aitoa, joten se kuuluu ”parhaisiin historiallisiin runoihimme” (Vilho Suomi). Narvan ilolaulun tekijä opetti runontekoa ja kalevalamitan käyttöä pojalleen Gabriel Calamniukselle, ja sittemmin eräät muutkin suvun jäsenet käyttivät vanhojen kansanrunojen mittaa.

Venäläisten miehitettyä syksyllä 1714 Kalajoen pitäjän ja aloitettua verisen terrorin Josef Calamnius ja poikansa Gabriel ja vävynsä Johannes Enqvist joutuivat piileskelemään metsissä, mutta jo ennen pääsiäistä 1715, heti pahimman terrorin loputtua, Haapajärven kappalainen palasi pappilaansa. Myöskään mainitut nuoret miehet eivät paenneet kauemmas ja he saivat sitten tärkeitä tehtäviä Kalajoen pitäjän hengellisen elämän ja hallinnon hoitamisessa. Josef Calamnius perheineen osoitti siis pelottomuutta ja uhrautuvaa velvollisuudentuntoa hyvin vaikeana aikana.
Kalajoen Haapajärven (myöhemmän Haapajärven) kappalainen 1695, runoilija (GS 7818 & HS & Keskipohjalaisia elämäkertoja. Kokkola, 1995).

Puoliso: Helena (Elin) Catarina Hermanintytär Thorvöst (180) s. 10.12.1671 Turku, k. 21.6.1751 Haapajärvi. Dotter till den kände Åbo-köpmannen Herman Thorvöste och Maria Gerdt. Thorvöste nämnes bland de främsta av Åboköpmännen. 1672 representerade han Åbo på Riksdagen i Stockholm, ägde en gård i Åbo på Kloster-Mellangatan. Var delägare i bl.a. Antskog, Fiskars, och Svartå Bruk, som han ägde helt. Var delägare i Ojamo Gruva i Lojo och ägde över 50 hemman. (Svartå Bruks Historia, sid 146). Han är begraven under golvet i vapenhuset i Åbo Domkyrka, där hans gravsten, numera nyhuggen, finns i golvet vid ingåengen till höger.(Enl. Stig Calamnius "Släkten Calamnius under 500 år".) (Esko Pessi 8.3.2014).
Vanhemmat: Herman Thorvöst, turkulainen kauppias, valtiopäivämies, s. 1635 Turku, k. 1685 ja Maria Gerdt, s. 22.3.1649, k. 1678 Turku, haudattu 20.8.1678 Turun tuomiokirkko.

Josefin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 42
IV Petter Gabrielinpoika Calamnius (463), (Taulusta 9, isä Gabriel Calamnius) Kalajoen kirkkoherra, s. 1662 Riga, Latvija, k. 1722 Kalajoki? Kappalainen Kalajoella 31.08.1690 ja Kalajoen kirkkoherra vuonna 1716. Syntyi 1662 Rigassa, Latviassa ja kuoli 1722 ehkä Kalajoella. Petter oli ylioppilas Turun Akatemiassa 1680. Pohjan sodan käännyttyä tappiolliseksi ja vihollisen miehitettyä maan joutuivat mm. Kalajokilaakson asukkaat pakoilemaan ja piileskelemään riehuvia ja ryöstäviä vihollisjoukkoja. Vaikka Turun hiippakunnasta pakeni silloin Ruotsiin 168 kirkkoherraa ja kappalaista, Petter Calamnius jäi hoitamaan seurakuntaansa. Tämän ratkaisun katsotaan edellyttäneen sekä selkeää isänmaallista vakaumusta että kylmää päättäväisyyttä.
Calamniusten Vaasan haaran kantaisä. (GS 7668).

1. puoliso: Vihitty 1694 Kalajoki Elsa Erikintytär Granberg (1071) k. 1711 (GS 5094).
Vanhemmat: Erik Granberg e. Lochtovius, Lohtajan kirkkoherra 1647, s. 2.2.1623 Lohtaja, k. 1687 Lohtaja ja Elisabeth Munselius, s. 1630 Uusikaarlepyy, k. 12.6.1673 Lohtaja.

2. puoliso: Vihitty välillä 1711-1712 Vaasa Margaretha Henrikintytär Brenner (1420) s. noin 12.1681 Turku, k. 2.7.1766 Sievi. Margaretan 1. ja 3. aviosta ei ollut tai jäänyt lapsia eloon (GS 21 & 7668).
Vanhemmat: Henrik Brenner, Turun hovioikeuden asessori 1685, s. noin 1642 Närpiö, k. 23.2.1689 Turku ja Catharina Brochius, s. noin 23.12.1642 Turku, k. 23.12.1682 Turku, haudattu 23.12.1682 Turku.

Petterin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 43
IV Margareta Gabrielintytär Calamnius (464), (Taulusta 9, isä Gabriel Calamnius) s. noin 1666, k. 7.9.1738 Ylistaro (GS 7755).

1. puoliso: Claudius Holstius (1425) Ylistaron kappalainen 1697, s. 1650 Turku, k. 1705 Ylistaro. Turun katedraalikoulun oppilas 4.1676. Ylioppilas Turussa 1679/80. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1683 - sl. 1685. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1686 - kl. 1688. Respondentti 6.5.1687. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Claudius Holstius-Holsti, k. 6.3.1677 Lokalahti ja Anna Brennerus.

2. puoliso: Anders Affrén (1428) Ylistaron kappalainen 1706, k. __.12.1717 Ylivieska. Porvarin poika Turusta tai Turun seudulta. Ylioppilas Turussa 1702. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 9.8.1705. — Apulaispappi Isossakyrössä 1705.
Ylistaron kappalainen Anders Affren, ja hänen seuralaisensa oli Maksamaan (Maxmon) kappalainen Anders Ruth. Papit olivat kirjoittaneet Ruotsin sotilasjohdolle kirjeen ja pyytäneet lähettämään Suomeen sotajoukkoja suojelemaan turvattomaksi jäänyttä kansaa vainolaisen mielivallalta. Kirjelähetti oli joutunut venäläisten käsiin, ja häneltä löydetty kirje oli paljastanut pappien hankkeen. Kirjeensä kohtalosta kuultuaan papit pakenivat kotiseurakunnastaan, talonpojaksi pukeutuneina matkasivat pohjoiseen ja tulivat Ylivieskaan. He saivat yösijan pappilan ullakkokamarissa, mutta heillä ei ollut mahdollisuus pitempään viipyä Calamniuksen luona, sillä pappila oli vainolaisten silmälläpidon alaisena. Liekö ollut seuraava ilta, kun pappilan ohi ratsastava kasakkapartio näki kynttilän liekin häivähdyksen ullakkokamarin pienessä ikkunassa. Partio tunkeutui pappilaan, löysi ullakolta kaksi pappilan väkeen kuulumatonta miestä ja vei heidät ja pastori Calamniuksen päällikkönsä kuulusteltavaksi. Kuulustelua tehostanut ruoskiminen sai papit ilmaisemaan henkilöllisyytensä ja tunnustamaan lähettäneensä kirjeen Ruotsin sotilasjohdolle. Affren, Ruth ja kirjeeseen syytön Calamnius viettiin Turkuun, missä heidät suljettiin vanhan linnan synkkiin vankiholveihin. Anders Ruth menehtyi siellä ruoskimisvammoihin, syyttömäksi todettu Gabriel Calamnius vapautettiin, ja hän palasi ylivieskalaisten sielunpaimeneksi, mutta Anders Affren kuljetettiin Ylivieskaan ja hirtettiin Ylivieskassa Kalajoessa olevalla pienellä saarella, jota siitä asti sanotaan Papinsaareksi.

Margaretan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 44
IV Margaretha Knutintytär Gammal (171710), (Taulusta 11, äiti Magdalena Pictorius) k. jälkeen 1660. Oli elossa 1660. (GS 944).

Puoliso: Laurentius Essevius (171730) lappajärven kappalainen.

 Margarethan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 45
IV Susanna Knutintytär Gammal (928), (Taulusta 11, äiti Magdalena Pictorius) s. noin 1650. Ensimmäinen puoliso nimeltään tuntematon, olisikohan ollut Buskman ?? (GS 946).

1. puoliso: Ernest Buskman (50961) luutnantti, s. noin 1630.

2. puoliso: Vihitty 29.7.1684 Vaasa Johan Norin (1517) henkikirjoittaja Kajaanin läänissä, s. noin 1660.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 46
IV Jakob Cnutinpoika Carlman (4446), (Taulusta 12, äiti Susanna Pictorius) Uudenkaarlepyyn kappalainen 1673, s. noin 1650, k. 1680 Uusikaarlepyy. Ylioppilas Upsalassa 1665, Turussa (pohj.) 1669. (GS 9025).

Puoliso: Vihitty ennen 1672 Christina Andersdotter Merthen (4552) s. noin 1650 Turku, Finland, k. 1700 Vaasa, Finland. Kotoisin Turusta, eli leskenä Vaasassa 1697.

Hon vistades 1715 som flykting i Härnösand, ej dottern Beata Carlman.
Vanhemmat: Anders Merthen, turkulainen kauppias ja Catharina Gerdner.

Jakobin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 47
IV Johan Johansson Forsman (934), (Taulusta 12, äiti Susanna Pictorius) Uudenkaarlepyyn kirkkoherra, s. 1655 Uusikaarlepyy, k. 1707 Uusikaarlepyy. Ylioppilas Turussa 1674/75 Forsman Joh. Joh. Neocarl: _ 116. Respondentti 11.12.1678, pr. Johan Flachsenius. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 12.2.1681. Uudenkaarlepyyn kappalainen 1681, kirkkoherra 1693.

Kapellan i Ny-Carleby 1681, och Pastor derstädes 1694 (GS 7967).

1. puoliso: Vihitty ennen 1683 Uusikaarlepyy Magdalena Wilhelmsdotter Ross (1520) s. noin 1658 Uusikaarlepyy, k. 1705 Uusikaarlepyy (GS 815 & 7967).
Vanhemmat: Wilhelm Ross, Uudenkaarlepyyn pormestari 1672. Valtiopäivämies, s. 1635 Vaasa, k. .12.1690 Uusikaarlepyy ja Anna Bochmöller, s. 1640, k. välillä 1703-1.2.1704 Uusikaarlepyy.

2. puoliso: Vihitty 1706 Uusikaarlepyy? Brita Henrikintytär Hoffrenius-Hoffrén (1523) s. 1660, k. 1739 Uusikaarlepyy, haudattu 21.1.1739 Uusikaarlepyy (GS 6099 & 7967).
Vanhemmat: Henrik Hoffren, Iisalmen kirkkoherra 1671, rovasti, s. noin 1629 Oulu, k. noin 1710 Iisalmi ja Elisabet Carlander, s. 1630 Ii, k. 1710 Idensalmi Iisalmi.

 Johanin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 48
IV Anna Johansdotter Forsman (863), (Taulusta 12, äiti Susanna Pictorius) s. 1664, k. 1726 Oulu, haudattu 20.1.1726 Oulu (GS 8148).

1. puoliso: Grels Isaksson Ryss (55305) kauppias ja raatimies Uudessakaarlepyyssä, k. 1693.
Vanhemmat: Isak Ryss ja Susanna Michelsdotter.

2. puoliso: Olof Olofsson Laureus (638). (Taulu 6). (Taulu 33) Oulun triviaalikoulun ensimmäinen rehtori 1681, s. 1655 Kalajoki, k. 13.5.1690 Oulu, haudattu 29.5.1690 Oulu. Alk. Olavi Laurila. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1668. Filosofian maisteri 1679. Han blef Pholos. Magister 1679; sedermera Consistorii Notarie i Åbo; Rector i Uleåborgs skola 1681, sedan han samma år varit föreslagen till lediga Phil. Moral och Historiska Professionen vid Åbo Academie. (GS 8620 & HS & MELANDER, Personskrifter, s. 421).
Vanhemmat: Olof Laurila (Lauraeus), Kalajoen nimismies 1656-1670, s. noin 1610 Kalajoki, k. 1670 Kalajoki ja Sara Arctophilacius, s. noin 1615 Kalajoki, k. jälkeen 1694 Kalajoki.
3. puoliso: Lars Matilainen-Mathelien (4601) pitäjänapulainen ja pedagogi 1694 Uusikaarlepyyssä, s. noin 1665 Oulu, k. 28.9.1695 Uusikaarlepyy. Ylioppilas Uppsalassa 24.9.1685 Laurentius Andreæ Mathilain O. Both. [cum testim Rect. Schol. uhlensis.]. Ylioppilas Turussa sl. 1689 Matilainen Laur. Ostrob _ 184. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1689] Laurentius Matilainen. Ups. dep. | 1693. factus Collega Scholæ Uloensis edidit disputationem problemata qvædam continentem. | Adjunctus Ministerii in NyCarleby 1694. Respondentti 6.5.1693, pr. David Lund. Vihitty papiksi Turun hiippakunnan pappeinkokouksen aikana Vaasassa 20.2.1694. — Oulun triviaalikoulun ylempi kollega 1693. Uudenkaarlepyyn pitäjänapulainen ja pedagogi 1694. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Antti Matilainen-Mathelien, oululainen porvari, k. 1676 Öregrund, Sverige, kuolinsyy hukkui syksyllä ja Brita Larsdotter.

Annan jälkeläiset¨

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 49
IV Carl Johaninpoika Forsman (936), (Taulusta 12, äiti Susanna Pictorius) Kokkolan pormestari 1693, valtiopäivämies, s. noin 1665, k. 1715 Stockholm, Sverige, haudattu 9.5.1715 Tukholma. Ylioppilas Turussa sl. 1680 [Forsman] Carol. Johannis Ostrob _ 148. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1680] Carolus Joh. Forsman. Viron reduktiokomission kanslisti. Kokkolan pormestari 1693, samalla postimestari 1705. Valtiopäivämies 1693, 1697 ja 1713–14. (GS 8147).

Puoliso: Maria Adelgunda Eufrosyne Charlotta Rosenberg (1529) s. 7.7.1660, k. 1712 Kokkola, Finland, haudattu 7.10.1712 Kokkola. Puolalaisen aatelismiehen Keckibardinskin leski.

Carlin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 50
IV Jakob Jakobinpoika Munselius (4427), (Taulusta 13, äiti Margaretha Pictorius) sota-auditööri jo 1691, s. noin 1655. Ylioppilas Turussa sl. 1669 [Munselius] Jac. Jac. Ostrob _ 99. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1669] Jacobus Jacobi Munselius. — Turun kämnerioikeuden notaari 1675. Turun ja Porin läänin lääninsihteeri 1687. Sotatuomari (militie auditeur) Turun läänissä 1688. Asianajaja Turussa vuoteen 1695. Omisti Vesilahden Halmeen kartanon. † luultavasti siellä 1700-luvun alussa.

Robert Munselius var 1701 munsterskrivare för den del av Nylands och Tavastehus läns kavalleriregemente som befann sig i Riga (regementsslut 1701). (GS 8906 & Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).

1. puoliso: Vihitty 1673 Kerttu (4535) s. noin 1650, k. 1677 Turku, haudattu 19.8.1677 Turku.

2. puoliso: Vihitty 13.4.1678 Turku Maria Hansintytär (4536) k. ennen 1689. Oli jo mahdollisesti vainaja 1689.

Jakobin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 51
IV Johan Jakobinpoika Munselius (941), (Taulusta 13, äiti Margaretha Pictorius) Pyhäjoen nimismies, s. noin 1662, k. 23.6.1710 Pyhäjoki (GS 8912).

1. puoliso: Margaretha Grandelius (4537) s. 27.2.1665 Kokkola, kastettu 29.2.1665 Kokkola, (kaksonen), k. 10.7.1696 Pyhäjoki (GS 7551).
Vanhemmat: Mathias Grandelius, Kokkolan kappalainen 1648, s. noin 1623 Kokkolan pitäjä, k. 1667 Kokkola, haudattu 14.4.1667 Kokkola ja Anna Galle, s. noin 1625 Kokkola, k. jälkeen 1682 Kokkola.

2. puoliso: Vihitty 25.1.1697 Pyhäjoki Rebecka Casparintytär Forbus (1253) nimismiehen vaimo, s. noin 1645, k. jälkeen 1710. Ainakin molemmat jälkimmäiset avioliitot olivat lapsettomat. Oli elossa 1710. (GS 6897).
Vanhemmat: Caspar Forbus, raatimies ja Pohjois-Pohjanmaan rovastikunnan vouti 1639, Iin nimismies, s. noin 1592 Danzig, Saksa, k. 1682 Ii, Pohjoiskylä, haudattu 17.12.1682 Ii ja Brita Limingius, s. 9.6.1600 Ii, k. 1696 Ii, haudattu 11.8.1696 Ii.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 52
IV Christina Jakobintytär Munselius (4433), (Taulusta 13, äiti Margaretha Pictorius) s. 1669 (GS 8913).

Puoliso: Vihitty __.3.1694 Petter Larsinpoika Åhs (4538) Pyhäjärven kappalainen 1693, s. 1663, k. 14.6.1704 Pyhäjoki. Ylioppilas Upsalassa 1682, Turussa (pohj.) 1685.
Vanhemmat: Lars Åhs, kamreraren i Kajana friherrskap, k. 8.4.1667 ja Ingeborg Lång, s. 1630 Edholms gård i östra Ryds socken i Roslagen, k. 7.4.1710 Ii.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 53
IV Christina Erikintytär Tawaststjerna (945), (Taulusta 14, äiti Beata Pictorius) s. noin 1660, k. 19.8.1727 Rymättylä. Aviopuoliso oli äitipuolensa veli. (GS 8151).

Puoliso: Vihitty 1680 Erik Rosendal (1535) Ahvenanmaan tuomiokunnan tuomari 1694, s. 1647 Upsala, Sverige, k. 1.6.1705. Ylioppilas Turussa 1671. Vänrikki eversti Burghausenin rakuunarykmentissä 1676, erotettu s.v. Uudestaan palvelukseen vänrikkinä 1677. Luutnantti eversti Wachtmeisterin kahdennusrykmentissä 1678. Rykmentinmajoitusmestari. Sotatuomari Uudenmaan ja Hämeen läänissä 1686. Ruotsalaista aatelissukua. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Erik Rosendal, assessor i Åbo, hovrätt, s. 1615 Insjö, Sverige, k. 4.12.1694 Turku ja Maria (Margareta Jacobint) Bryggert, k. 1694 , haudattu 7.1.1694 Helsingfors domkyrka.

Christinan jälkeläiset¨

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 54
IV Jakob Pontus Erikinpoika Tawaststjerna (947), (Taulusta 14, äiti Beata Pictorius) suur-Savon kihlakunnantuomari 1697, s. 2.8.1666 Pietarsaari, k. 4.9.1716 Pietarsaari, kuolinsyy kuoli vahingonlaukaukseen. Vuoteen 1689 sukunimi oli Tawast. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1676. Lienee opiskellut myös Upsalassa. Kuoli erään aliupseerin ampuman vahingonlaukauksen uhrina.

Student, först i Åbo 1676 och uppgives sedan hava studerat i Uppsala (ej där inskriven). Auskultant i Åbo hovrätt. Extra ordinarie kanslist i k. kansliet. Auditör vid Österbottens regemente 1686-05-22. Häradshövding i Österbottens norra kontrakt 1693-01-16 efter sin fader. Häradshövding i Stora Savolaks 1697. Vådeligen ihjälskjuten 1716-09-04 av en underofficer (GS 8152, Riddarhuset Sverige CD 2000).

Puoliso: Vihitty 29.11.1687 Oulu Margaretha Henrikintytär Gråå (1296) s. 1669 Oulu, k. 15.5.1754 Mikkeli (GS 9075).
Vanhemmat: Henrik Gråå, Oulun ja Kajaanin linnojen päällikkö 1693, k. 15.3.1698 Oulu, haudattu 25.3.1698 Oulu ja Elsa Jenderjan, s. noin 1645 Oulu, k. 25.5.1697 Oulu, haudattu 1697 Oulu.

Jakobin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 55
IV Nils Petterinpoika Pictorius (951), (Taulusta 15, isä Petter Pictorius) s. noin 1670. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1684. Vihittiin papiksi 1689. Eli Närpiössä vielä heinäkuussa 1690. Todennäköisesti naimaton. (GS 8251).

Puoliso: Brita Montana (426405) k. 9.7.1715.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 56
IV Catharina Lundinus (939), (Taulusta 16, äiti Catharina Pictorius)

1. puoliso: Juho Samuelinpoika Hiltuinen (1094) Hiltulan talon omistaja Oulussa, k. 1689 Oulu, haudattu 22.5.1689 Oulu (GS 3296).
Vanhemmat: Samuel Hiltuinen eli Hilduinen, porvari Oulussa, laivanvarustaja, k. 1690 Oulu, haudattu 1.3.1690 Oulu ja Clara Sinius, k. 1686 Oulu, haudattu 21.7.1686 Oulu.

2. puoliso: Vihitty 1690 Lars Gallenius (1531) oululainen maalari; konterfejare (muotokuvamaalari ?), s. noin 1658, k. jälkeen 9.1.1750 Pietarsaari. Målare i Uleåborg 1688-1727. Han arbetade senare i Jakobstad.
Vanhemmat: Eskil Kukko, borgare i Uleåborg, k. jälkeen 1698 ja Margareta Grelsdotter.

Catharinan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 57
IV Magdalena Petterintytär Mathesius (111), (Taulusta 17, isä Petrus Mathesius) s. noin 1662 Kalajoki, , haudattu Kemiön kirkkoon. Eli 1600-luvulla. (GS 8256).

Puoliso: Vihitty noin 1680 Erik Johaninpoika Cajanus (110) Paltamon 1703, sittemmin Kemiön kirkkoherra, s. 15.4.1658 Paltamo, k. 15.2.1723 Turku, haudattu Kemiö. Opiskeltuaan Upsalassa hänet vihittiin papiksi 18-vuotiaana 1676. Paltamon kappalaisen virkaan 1678. Vuodesta 1698 hän toimi isänsä sijaisena Paltamon kirkkoherrana, johon virkaan hänet vakinaisestettiin isänsä kuoleman jälkeen 1703. Myöhemmin hänen ammattinimikkeensä oli Rovasti.
Omisti isänsä jälkeen ainakin 1711 isonvihan kynnyksellä Paltaniemen kylässä 5/8 manttaalin Sutelan tilan. Isonvihan aika oli hänelle perheineen koettelemusten aikaa. Venäläiset ryöstivät 1712 hänen pappilansa tyystin ja haavoittivat hänen poikaansa Erikin itsensä ollessa pitäjällä. Pakomatkalla Kemiin 1715 venäläinen kasakkajoukko ryösti jälleen heidät putipuhtaiksi. Hän etsi nyt turvaa Kajaanin linnasta, mutta joutui linnan antautuessa 1716 perheineen vangiksi. (Ks. Välskärin kert:t 111, 361-69) Heidät kuljetettiin huonosti varustettuna ja vangittuna läpi hävitetyn maan Turun linnaan, jossa heitä pidettiin kaksi vuotta. Rauhan tultua 1717 ko. virka annettiin toiselle henkilölle, jolloin hän jäi työttömäksi muuttaen asumaan piispa Gezeliuksen perheen omistamalle ratsutilalle (Kemiössä) sekä sen jälkeen Turkuun. Hänen oli määrä palata Paltamoon, mutta ehti kuolla Turussa ennen paluumatkansa alkamista sairasteltuaan jo pitemmän ajan. Hänet on haudattu Kemiön kirkkoon. (GS 4683 & 8256).
Vanhemmat: Johan Hjerta-Cajanus, Paltamon kappalainen, sittemmin kirkkoherra, rovasti, valtiopäivämies, s. 19.12.1629 Paltamo, k. 13.5.1703 Paltamo ja Anna Mathesius, s. noin 1634 Pyhäjoki, k. 6.3.1668 Paltamo ?.

Magdalenan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 58
IV Susanna Petterintytär Mathesius (877), (Taulusta 17, isä Petrus Mathesius) s. noin 1665, k. 1716 Luulaja. Kuollut pakomatkalla Luulajalla 1716 (GS 8255).

Puoliso: Christoffer Hansinpoika Granqvist (1282) Lohtajan kappalainen, sittemmin kirkkoherra 1712, k. 1715 Luulaja, haudattu 15.5.1715 Piteå, Sverige. Ylioppilas Upsalassa 1679, Turussa (pohj.) 1681. Kuollut Isoavihaa paossa Luulajalla 1716 (GS 5261).
Vanhemmat: Johan (Hans) Granqvist e. Granberg, Lohtajan nimismies 1660-luvun lopulta lähtien, s. noin 1640 Lohtaja, k. noin 1695 Lohtaja ja Brita Witting, s. noin 1640 Lohtaja, k. jälkeen 1694 Lohtaja.

Susannan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 59
IV Nils Gabrielinpoika Mathesius (881), (Taulusta 19, isä Gabriel Mathesius) maisteri, Pyhäjoen Haapajärven kappalainen, rovasti v. 1735, s. 29.8.1676 Kalajoki, k. 24.2.1740 Pyhäjoki, haudattu 30.3.1740. Niilo Mathesius, "tuli ylioppilaaksi Turussa (pohj.) vuonna 1686 saatuaan juuri 10 vuotta täyttäneeksi. Nuori ylioppilas ei kumminkaan heti jatkanut lukujansa yliopistossa, vaan oleskeli nähtävästi kotonansa, kunnes vuonna 1695 uudestaan kirjoitettiin ylioppilaaksi".
Hän väitteli vuonna 1700 professori Munsterin johdolla ,,De fideli patriota" (Uskollisesta kansalaisesta), vihittiin maisteriksi 14.12.1700 ja mainitaan jo seuraavana vuonna Pyhäjoen Haapajärven kappalaisena. Kun venäläiset Napuen onnettoman taistelun jälkeen 1714 etenivät hävittäen ja surmaten Pohjanmaalla, pakeni Niilo Mathesius perheineen (appeinen ja anoppeineen) Ruotsiin, missä he oleskelivat Idenoren pitäjässä lähellä Hudiksvallia. Pohjanlahden tuolla puolen Nils ei ollut vihollisen jaloissa, kuten poloisessa syntymämaassa, mutta silti paloi mieli Pohjanmaalle, kymmenen virran köyhään, mutta täydelleen rakkaaseen maahan. Jo vuonna 1716 oli Mathesius saanut Kaarlo-kuninkaalta valtakirjan Pyhäjoen kirkkoherran virkaan 1725, mutta vasta kun rauha oli tehty palasi hän 1721 Suomeen. Pyhäjoen kirkkoherrana oli hän sitten kuolemaansa saakka vuoteen 1740. Pyhäjoen vanha kirkkoherra oli kahdesti naimisissa.

Ensimmäinen puolisonsa oli, Pyhäjoen kirkkoherran, rovasti Pietari Portinuksen tytär Anna Portina, joka kesti miehensä kanssa kaikki pakomatkan vaivat ja vuosien vieriessä lahjoitti hänelle 16 lasta. Anna Portinan kuoltua nai Niilo Mathesius pyhäjokelaisen talonpoikaistyttären Maria Niskasen, joka kartutti Mathesiuksen sukua 9:llä vesalla. Tästä jälkimäisestä avioliitosta syntyi Yrjö Mathesius Pyhäjoella huhtikuun 11 päivänä armon vuonna 1732. Vähäinen ei ollut se lapsilauma, joka kasvoi Pyhäjoen pappilassa. Vaikka tuoni teki lapsijoukossa pelottavaa hävitystä ennätti näistä kuitenkin kahdeksan tai yhdeksän täyteen ikään. Ja kumma; useat näistä ovat tavalla tai toisella piirtäneet nimensä Suomen historian aikakirjoihin.

Saarnaaja Kokkolan synodaalikokouksessa 06.02.1738. Antoi poikansa teokseen "De Ostrobotnia" Pyhäjoen seutua koskevat tiedot. (GS 8261 & KYRÖNMAA I Etelä-Pohjalaisen Osakunnan Julkaisu).

1. puoliso: Vihitty 3.12.1701 Pyhäjoki Anna Petterintytär Portinus (1456) s. 31.8.1683, k. 31.5.1725 Pyhäjoki.
Vanhemmat: Petrus Portinus, Pyhäjoen kirkkoherra, s. noin 1653, k. 9.3.1714 Pyhäjoki, haudattu Oulu ja Margareta Bochmöller, s. 1667 Oulu, k. 1721.

2. puoliso: Vihitty 12.9.1727 Pyhäjoki Maria Niskanen (1475) s. 17.10.1700 Pyhäjoki, kastettu 19.10.1700 Pyhäjoki, k. 28.9.1776 Teerijärvi. Maria Niskanen jäi toisen kerran leskeksi v. 1764 (vrt. Strandberg II, s. 175) ja kuoli Yrjö-poikansa luona (K. F. Mennanderin kirjeitä III, s. 492).
Oli edellisen puolison aikana talossa sisäpalvelijana ja 02.07.1745 meni uusiin naimisiin Siikajoen kappalaisen Matias Salmelinin kanssa. Omasi Mathesiuksen kuoltua osan Kittilän talosta Pyhäjoella, jonka möi poikapuolelleen P. N. M:lle 16.03.1752.
Vanhemmat: Pietari Niskanen, talonpoika Pyhäjoki ja Brita Henrikintytär.

Nilsin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 60
IV Susanna Johansdotter Carlander (915), (Taulusta 20, äiti Margaretha Mathesius) s. noin 1665, k. 1694 Siikajoki (GS 8310).

Puoliso: Johan Carlsson Brachéus-Prochman (1506) Siikajoen kirkkoherra 1691, k. __.3.1694 Siikajoki. Ylioppilas Upsalassa 1671, Turussa (pohj.) 1676. Mainitaan maisteriksi, mutta ei ollut promovoitu. Han blef Sockneadjunct i Lappo 1680, var sedan Kapellan i Kalajoki, derifrån han 1690 blef befordrad till Siikajoki som den förste Pastor derstädes. (GS 1376).
Vanhemmat: Carl Brochman e. Prochaeus, pädagog i Wasa, blef sedan Pastor i Lappo 1662; Lapuan kirkkoherra 1662, s. 1628 Finland, k. 1691 Lapua, haudattu 1.3.1691 Lapua ja Beata Alstadius, s. noin 1635 Finland, k. ennen 1698.

Susannan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 61
IV Josef Johaninpoika Carlander (916), (Taulusta 20, äiti Margaretha Mathesius) sockne-adjunct i Pyhäjoki 1693, kapellan 1694, Kappalainen Pyhäjoki 1694, s. 19.2.1674, k. 19.11.1699 Pyhäjoki. Ylioppilas Upsalassa 1688. (GS 8297).

Puoliso: Vihitty 1.4.1695 Pyhäjoki Beata Johanintytär Tawast (1321) s. 1670, k. 27.7.1742 Hölö, Sverige (GS 1361).
Vanhemmat: Johan Tawast, Pyhäjoen kirkkoherra 1680, s. 1626 Turku, k. 1689 Pyhäjoki, haudattu 1689 Pyhäjoki ja Anna Sursill, s. noin 1630.

Josefin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 62
IV Henrik Andersinpoika Mathesius (887), (Taulusta 21, isä Anders Mathesius) raatimies Kokkolassa, manttaalikomissaari, s. 20.10.1683 Kokkola, kastettu 20.10.1683 Kokkola, k. 1714 Hailuoto. Ylioppilas Turussa sl. 1698 [Mathesius] Henr [Ostrob _ 223]. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1698] Henricus Mathesius. | post bene feliciterq: exactos pulveres academicos, tum Upsaliæ, tum Aboæ, jam muniis Commissarii in Patria perfungitur cum laude. Moscovitis securi violenta percussus. Ylioppilas Uppsalassa 23.7.1703 Henricus Mathesius Ostroboth. Studiosus Aboensis. — Raatimies Kokkolassa 1708–11. Nimismies ja henkikomissaari.
Kuoli Hailuodossa venäläisten surmaamana (GS 8312).

1. puoliso: Catharina Roberg (1487) Eli vielä 1715.

2. puoliso: Anna Morberg (198507)

Henrikin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 63
IV Anders Andersinpoika Mathesius (888), (Taulusta 21, isä Anders Mathesius) notarius ja raatimies Raahessa 20.12.1707, mainitaan viim. kerran 29.10.1710, s. 22.3.1685 Kokkola, kastettu 22.3.1685 Kokkola, k. 1719 Norja. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1698, Upsalassa 1703. Vänrikki Pohjanmaan jalkaväkirykmentissä. Kuoli Ruotsi-Suomen armeijan sotaretkellä Norjan tuntureilla. (GS 8350).

Puoliso: Sara Helena Olofintytär Roberg (1489) Anders M:n puoliso oli nimeltään Saara Helena Roberg ja esiintyy kastetodistajana Raahessa v. 1708. Eli Raahessa 1708. Avioliitto oli lapseton.
Vanhemmat: Olof Roberg, skoklosterin (Uplan) kirkkoherra, k. 1685 ja Margareta Bjugg.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 64
IV Maria Hamnia (408078), (Taulusta 22, äiti Magdalena Mathesius) s. noin 21.1.1666, k. 1710 Pietarsaari, haudattu 28.3.1710 Pietarsaari, ikä 44v 2kk 7 pv. S-aika laskettu kuoliniän perusteella. (Johannes Hissa 28.1.2017).

Puoliso: Rasmus Karlsson Abbor (427623) handlande, s. noin 1647, k. 28.3.1742 Hattula, Rahkola, haudattu 4.4.1742 Hattula, kuolinsyy brensjuka och borttag.varit i vänstra sidan, ikä 95v (Suku Forum, Johannes Hissa 30.1.2017).
Vanhemmat: Karl Abbor ja Karin Andersdotter, s. välillä 1631, k. 1704 , haudattu 10.7.1704, ikä 73v 3kk.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 65
IV Elias Olofinpoika Hamnius (521), (Taulusta 22, äiti Magdalena Mathesius) pormestari, s. noin 1670, k. 29.6.1725 Pietarsaari, haudattu 1725 Pietarsaari. Ylioppilas Uppsalassa 8.10.1690. Pohjois-Suomen alilaamanni 1701. Oleskeli isonvihan aikana Medelpadissa (1717). Pietarsaaren pormestari 1719. Valtiopäivämies 1723 (edusti Pietarsaaren lisäksi myös Raahea ja Kristiinankaupunkia). Avioliitto oli lapseton. (GS 8352).

Puoliso: Maria Larsdotter Bäck (1499) s. 1660, k. 4.2.1746 Kronoby (GS 3352).

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 66
IV Susanna Olofintytär Hamnia (517), (Taulusta 22, äiti Magdalena Mathesius) s. 1675 Pietarsaari. Eli vielä 1718.

Susanna Hamnius fanns 1725 i Stockholm enligt Sundsvalls RR 9 okt 1725 (och senare). Hon anhåller då i brev från Stockholm om hjälp med attest och värdering av den skada hon åsamkats då ryssen brände hennes fartyg i Sundsvall. [Källa: Rune Forsgren, anbytarforum.]. (GS 8353).

Puoliso: Bryniel Cygnell (516) Kruununkylän nimismies, s. noin 1667 Kruunupyy, k. 8.5.1715 Lövångerin pitäjä, Ruotsi. Ylioppilas Turussa sl. 1679 Cygnelius Brynolph. Holmens _ 144. Lääninviskaali (1698). Kruunupyyn nimismies. Pakeni sotaa Ruotsiin. Nimitetty Pietarsaaren pormestariksi noin 1715 (kuoli ennen virkaan astumista).
Kuoli sotaa paossa ollessaan Lövångerin pitäjässä Ruotsissa

Bryniel Cygnell, kommissarie (länsman) i Kronoby, representerade Österbottens allmoge vid riksdagen 1713-14. Riksrådet hade funnit Sveriges ställning så hotad av fiender, att det lyste ut en riksdag. Denna sammankom den 14 december. Planer var nu å bane att välja prinsessan Ulrika Eleonora till regent. Men så kom ett brev från konungen, vari han befallde, att riksdagen skulle upplösas. Riksrådet vågade inte göra något mot hans vilja. Cygnell inlämnade ett egenhändigt skrivet memorial, som innehöll nio besvärspunkter. I detta beskrev han tillståndet i Österbotten och fogade till besväret ett tillägg, vari han anhöll om militärhjälp skyndsamt till Österbotten. Han hade fått underrättelse om att fienden kommit dit. Tyvärr var läget i Sverige då sådant, att ingen hjälp kunde fås därifrån. Riksdagen upplöstes utan avslutning, och den ena riksdagsmannen efter den andra reste hem. De hade lugnat sig, då konungen lovade sluta fred med Polen, vilket de hoppades skulle leda till fred även med andra makter.

Jakobstads tidigare borgmästare Wendelius dog 1714, så den tid Bryniel Cygnell var borgmästare var kort (han dog 1715 i Lövånger), och det är inte klart om han någonsin verkade i staden. [Källa: Rune Forsgren, anbytarforum.].
Vanhemmat: Olof Cygnelius-Cygnell, FM ja Elisabet Salamontanus.

Susannan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 67
IV Josef Henrikinpoika Kluwensich-Klowensich (893), (Taulusta 23, äiti Susanna Mathesius) Oulun pormestari 1726, s. noin 1676, k. 27.6.1740 Oulu. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1691, Upsalassa 5.11.1696. Pohjanmaan pohjoisen kihlakunnan notaari 1703, henkikomissaari 1705. Vt. tuomarina 1707. Kruunupyyn hospitaalin taloudenhoitaja 1712. Isonvihan aikana paossa Ruotsissa. Uudenkaarlepyyn pormestari 1719, Oulun 1726. Valtiopäivämies 1726–27 (Uudenkaarlepyyn ja Oulun edustajana). (GS 8362).

1. puoliso: Maria Haak (1492) s. 1674 Stockholm, Sverige, Sverige, k. 23.7.1729 Oulu.
Vanhemmat: Jakob Haak, oululainen kultaseppä ja Malin Anander.

2. puoliso: Brita Hiller (1495) s. 1669 Gävle, Sverige, k. 1740 Oulu, haudattu 4.4.1740 Oulu. Aviosta Svanbergin kanssa kolme pienenä kuollutta lasta, jälkimäinen lapseton. Isä oli gävleläinen porvari.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 68
IV Henrik Henrikinpoika Kluwensich (894), (Taulusta 23, äiti Susanna Mathesius) kapteeni 1723, s. noin 1677, k. 24.6.1745 Lohtaja, haudattu 29.6.1745 Lohtaja, ikä 68 v muutama kk. Ylioppilas Turussa kl. 1691 [Kluvensick] Henric: ‹Sana Sat on yliviivattu, vrt. seuraava rivi.› [_ 190]. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1691] Henricus Klofvensich. Capitaneus cohortis in militia. Ylioppilas Uppsalassa 5.11.1696 Henricus Kluvensich [Frat. O-Bothn.]. (Turun hovioikeuden?) auskultantti. — Vänrikki Porin läänin kahdennusjalkaväkirykmentissä 1700, luutnantti 1702. Siirto Porin läänin vakinaiseen jalkaväkirykmenttiin 1710, joutui sotavangiksi Viipurissa s.v., palasi 1722, ero kapteenina 1723. (GS 8363 & Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).

Puoliso: Maria Klewe (1496) s. noin 1680.

Henrikin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 69
IV Brita Gabrielintytär Brenner (901), (Taulusta 24, äiti Beata Mathesius) s. 10.1681 Kokkola, kastettu 3.10.1681 Kokkola, (kaksonen). Kaksonen Margarethan kanssa, toinen kaksosista haudattu 26.10.1681 Kokkolassa.(GS 8380).

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 70
IV Cecilia Gabrielintytär Brenner (907), (Taulusta 24, äiti Beata Mathesius) s. 17.1.1689 Kokkola, kastettu 17.1.1689 Kokkola, k. 1714. Hukkui haaksirikossa. Perheen elossa olleet lapset hukkuivat vanhempiensa mukana 1714. (GS 8382).

1. puoliso: Vihitty 15.11.1705 Kokkola Ambrosius Westring (1501) kauppias Kokkolassa, s. noin 1678, k. 1709 Kokkola, haudattu 22.12.1709 Kokkola, ikä 31 v 10 kk.

2. puoliso: Wilhelm Thun (1504) kauppias, raatimies Kristiinankaupunki, k. 1714. Hukkui haaksirikossa.

Cecilian jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 71
IV Erik Jakobinpoika Falander (875), (Taulusta 25, äiti Anna Mathesius) Limingan kirkkoherra 1739, valtiopäivämies, s. 10.7.1682, k. 1747 Liminka, haudattu 13.9.1747 Liminka. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1697, Upsalassa 1701. Vihittiin papiksi 1708. Filosofian maisteri 1712. V:n 1739 syyskäräjillä määrätään, miten paljon heiniä kustakin talosta on vietävä pappilaan. Helmikuun 28 p:nä 1740 saattaakin Limingan rovasti Erik Falander sanoa, että hänelle on osalta tuotu heiniä tyydyttävästi, mutta toinen osa täyttää taasen sangen hitaasti tämän velvollisuutensa, jonka tähden kirkkoherran täytyy jo nyt tuntea taloudessaan puutetta. (Ote kihlakunnan oikeuden tuomiokirjasta helmikuun 20 p:nä v. 1740. Limingan kirkonarkisto) (GS 8386 & K. I. Cajanus Kempeleen seurakunnan vaiheita.).

Puoliso: Vihitty 14.1.1709 Jukkola, Lohtaja Brita Erikintytär Munselius (1437) s. 1693, k. 27.9.1759 (GS 8918).
Vanhemmat: Erik Munselius, Pohjanmaan jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri, s. 1665, k. 1715 Kemi, haudattu 2.7.1715 Kemi ja Maria Granqvist, s. 1674 Lohtaja, k. 1715 Piitime, Ruotsi, haudattu 15.5.1715 Piteå, Ruotsi.

Erikin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 72
IV Susanna Jakobintytär Falander (876), (Taulusta 25, äiti Anna Mathesius) s. 1685, k. 25.1.1751. Avioliitto oli lapseton. (GS 8397).

Puoliso: Vihitty 6.1.1704 Kronoby Johan Pilckar (1445) Kruununkylän kappalainen 1705, s. 1675 Oulu, k. 1714 Kronnoby. sl. 1695 Johan Pihlkar Johannes Simonis, Uhloensis 4174. Vht: oululainen kauppias Simon Pilckar ja Margareta Staffansdotter Sundelius. Oulun triviaalikoulun oppilas. Ylioppilas Uppsalassa 22.10.1694 Iohannes Simonis Pilkar Ostroboth. munitus testimonio Rectoris Scholæ Uloensis. Ylioppilas Turussa sl. 1695 Pilkar Joh. Uhloens _ 212. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1695] Johan Pilkar. Ups. dep. Magister in Philosophia 1703 | factus Sacellanus in Cronoby, obiit 1714. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 8.5.1703. Respondentti 3.7.1703 pro gradu, pr. Johan Munster 2581. FM 14.12.1703. Kruunupyyn vt. kirkkoherra 1703, pitäjänapulainen s.v., kappalainen 1705. Puhuja pappeinkokouksessa Kokkolassa 1706. K. Kruunupyyssä 1714.
Vanhemmat: Simon Pilckar, oululainen kauppias ja raatimies, s. 1640, k. 1695 Oulu, haudattu 14.4.1695 Oulu ja Margaretha Sundelius, k. 1697.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 73
IV Beata Erikintytär Tigerstedt (4482), (Taulusta 27, äiti Christina Wallenius-Wallenstierna) s. 5.2.1667 Turku, k. 13.5.1728 Turku, haudattu Turku, tuomiokirkko. V:sta 1691 Tigerstedt (GS 8502).

Puoliso: Vihitty 5.11.1711 Turku Anders Lindh (4606) Turun oikeuspormestari 1711, k. 1730 Turku. Oli leski avioituessaan Beatan kanssa.
1672/73 Anders Lind Andreas Petri, Ostrogotus 2241. Vht: Kemiön vapaaherrakunnan hopmanni Per Joensson (kotoisin Linköpingistä, † 1670) ja luult. Beata Parmander. Ylioppilas Turussa 1672/73 Lind And. Petri _ 110. Uudestaan ylioppilas Turussa 15.10.1681 Lindh. Andr. Petri OG _ 151. Oraatio 1684. Respondentti 9.6.1688, pr. Daniel Achrelius 1565. — Turun hovioikeuden asianajaja 1693. Raatimies Turussa 1697. Varapormestari. Turun oikeuspormestari 1711. Valtiopäivämies 1713–14 ja 1719. † Turussa syksyllä 1730.
Vanhemmat: Pehr Lindh, turkulainen hopmanni (hopmanni oli läänitysherran asettama päämies), s. Linköping, Sverige, Sverige ?, k. 1670 ja Beata Parmander.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 74
IV Christina Erikintytär Falander-Tigerstedt (4483), (Taulusta 27, äiti Christina Wallenius-Wallenstierna) s. 14.11.1668 Turku, k. 4.11.1729 Turku. V:sta 1691 Tigerstedt (GS 8503).

Puoliso: Vihitty 19.11.1696 Turku Johan Forsteen (4607) Rannan, Jääsken ja Äyräpään tuomiokunnan tuomari 1710, s. Helsinki, k. 1715 Sverige. Ylioppilas Turussa (uusm.) 1685. Turun hovioikeuden auskultantti jo 1692.
Kuoli Sotapakolaisena Ruotsissa.
Vanhemmat: Petter Tordinpoika ja Catharina Hansintytär.

Christinan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 75
IV Erik Erikinpoika Falander-Tigerstedt (4484), (Taulusta 27, äiti Christina Wallenius-Wallenstierna) Hollolan ylisen ja alisen, sekä Porvoon tuomiokunnan tuomari 1700. Asessori, s. 20.3.1670 Turku, k. 6.7.1736 Hauho, haudattu 10.7.1736 Hauho. V:sta 1691 Tigerstedt. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1682.

Student 1682. Auskultant i Åbo hovrätt 1693. Häradshövding i Övre och Nedre Hollola samt Borgå härader 1700. Assessor (GS 8504).

1. puoliso: Vihitty noin 1693 Maria Christina Bosin (4608) s. 1677 Hauho, k. 31.10.1736 Hauho.
Vanhemmat: Erik Bosin, Pohjois-Suomen laamannikunnan laamanni, s. 6.1.1654 Kokkola, k. 28.4.1715 Västerbotten, Sverige ja Margareta Rosendal, s. 1656 Turku, k. 12.5.1715 Västerbotten, Sverige.

2. puoliso: Vihitty noin 1728/1729 Vaasa Maria Röök (4609) k. noin 9.2.1742. Kahdesti leski avioituessaan Erik Erikinpojan kanssa. Eli 1738. (GS 8504).
Vanhemmat: Jakob Röök, Porvoon pormestari ja Anna Dorothea Sieben.

Erikin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 76
IV Petter Erikinpoika Falander-Tigerstedt (4486), (Taulusta 27, äiti Christina Wallenius-Wallenstierna) Ruotsin Tunan kirkkoherra 1717, rovasti 1721, s. 4.8.1679 Turku, k. 14.12.1742 Tuna. V:sta 1691 Tigerstedt. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1696, Upsalassa 1701. Filosofian maisteri 1703. Opiskeli myös Saksan, Hollannin ja Englannin yliopistoissa. Turun yliopiston teologian ylimääräinen professori 1708. Mol. avioliitoista lukuisia lapsia

Student i Åbo 1696 och i Uppsala 1701-11-25. Promov. filosofie magister i Åbo 1703-12-14. Åtföljde 1704 biskop J. Gezelii son Johan på en utländsk resa till tyska universitet samt därefter till Holland och England. Efter hemkomsten förste teol. adjunkt och extra ordinarie professor vid Åbo universitet samt kyrkoherde i Piikkis 1708-06-04. Måste 1713 fly undan ryssarna till Stockholm. Kyrkoherde i Pedersöre 1714, men tillträdde ej. Kyrkoherde i Tuna pastorat av Härnösands stift med k. fullm. 1717-05-02. Tilltr. 1718. Prost över Tuna och Torps pastorat 1721-05-02. (GS 8534, Riddarhuset Sverige CD 2000).

1. puoliso: Vihitty 1708 Margaretha Lundberg (4610) s. Ingermanland, k. __.7.1736 Tuna, Sverige.
Vanhemmat: Magnus Lundberg, Tunan kirkkoherra ja Anna Maria Lietzen, s. 1660 Turku, k. jälkeen 1728 Suomi.

2. puoliso: Vihitty 24.8.1738 Noran pitäjä, Sverige Christina Margaretha Ström (4614) s. 10.9.1712 Grundsunda, Sverige, k. 22.6.1789 Nordingrå, Sverige.
Vanhemmat: Petter Ström, Noran kirkkoherra Ruotsissa ja Margaretha Phragmenius.

Petterin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 77
IV Magdalena Elisabet Erikintytär Tigerstedt (522), (Taulusta 27, äiti Christina Wallenius-Wallenstierna) s. noin 1685 Turku, k. 14.1.1768 Sunsvall, Ruotsi (GS 8594).

1. puoliso: Vihitty 20.2.1718 Stockholm, Sverige Olof Birgerinpoika Cygnell (518) Kalajoen kirkkoherra 1722, hovisaarnaaja, s. noin 1695 Pietarsaari, k. 1730 Kokkola, haudattu 1730 Kalajoki. Ylioppilas Upsalassa 1713. Kuoli Kokkolassa mahdollisesti matkoilla ollessaan, kirjoilla Kalajoella. (GS 8354).
Vanhemmat: Bryniel Cygnell, Kruununkylän nimismies, s. noin 1667 Kruunupyy, k. 8.5.1715 Lövångerin pitäjä, Ruotsi ja Susanna Hamnia, s. 1675 Pietarsaari.

2. puoliso: Vihitty välillä 1732-1733 Olof Erikinpoika Törnstedt (1568) Pohjoispohjanmaan tuomiokunnan tuomari 1719, k. 22.1.1738 , haudattu 4.2.1738 Raahe. Ylioppilas Upsalassa 1711. Ruotsin Svean hovioikeuden auskultantti. Muuttanut: Kotoisin Länsi-Pohjasta (GS 8594).
Vanhemmat: Erik Törnstedt, kauppias ja raatimies Torniossa, k. 1706 Tornio ja Karin Salin, k. 1699 Tornio.

Magdalenan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 78
IV Isak Erik Erikinpoika Tigerstedt e. Falander (4489), (Taulusta 27, äiti Christina Wallenius-Wallenstierna) Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin Pieksämäen komppanian kapteeni 1735, s. 24.6.1686 Turku, k. 23.1.1742 Pieksämäki, haudattu 14.2.1742 Pieksämäki, kirkko. V:sta 1691 Tigerstedt. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1696.

1683 student i Åbo 1696 volontär vid Tavastehus läns infanteriregemente 1701 rustmästare därst. 1703-11-02. Furir 1704-05-12. Förare s. å. 26/7. Sekundkornett vid karelska lantdragonregementet s. å. 18/8. Premiärkornett därst. 1706-03-10. Löjtnant 1707-08-01. Fången vid Riga 1710-07-01 och förd till Vologda samt sedermera till Moskva, varifrån han lyckades fly och hemkom 1716-07-00. Kapten vid äntergastbataljonen 1717-11-22. Bevistade expeditionen mot Trondhjem och tåget över norska fjällen 1718 och 1719. Transp. till Savolaks' och Ny slotts infanteriregemente 1719-06-28. Premiärkapten därst. 1735-09-18. (GS 8539, Riddarhuset Sverige CD 2000).

1. puoliso: Vihitty 16.10.1712 Vologda, Venäjä Maria Johanna von Berg (4615) k. 6.2.1722 Vologda, Venäjä.

2. puoliso: Vihitty 29.9.1724 Joroinen Lovisa von Brandenburg (4616) s. 3.6.1708 Joroinen, kastettu 3.6.1708 Joroinen, k. 23.12.1787 Joroinen, Alahovi. Suomalaista aatelissukua. (GS 8206 & 8539).
Vanhemmat: Georg Fredrik von Brandenburg, Karjalan rakuunarykmentin eversti, s. 1666 Inkerinmaa, k. 18.12.1744 Joroinen ja Anna Elisabeth Aminoff, s. Inkerinmaa, k. Joroinen.

Isakin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 79
IV Margaretha Catharina Erikintytär Tigerstedt (525), (Taulusta 27, äiti Christina Wallenius-Wallenstierna) s. 23.10.1692 Turku, k. 3.7.1738 Turku, haudattu 1738 Turku (GS 8595).

Puoliso: Vihitty 18.12.1712 Turku Abraham Erikinpoika Palenius-Paleen (1569) piikkiön ja Halikon kihlakuntien tuomiokunnan tuomari 1706, s. 20.12.1679 Uusikirkko Tl, k. 8.5.1738 Paimio, haudattu Turun Tuomiokirkko. Ylioppilastutkintoa suorittamatta varatuomari.
Tingsnotarie, först hos häradshövdingen Henrik Johansson 1695-11-28-1701-08-21, sedan hos häradshövdingen Spofvenhielm 1701. Auskultant och hovrättsadvokat i Åbo hovrätt. Vice häradshövding. Häradshövding i Piikkis och Halikko härader i Finland 1707.
Var ägare av säterierna Viksberg och Mainiemi i Pemars socken samt Linnunpä och Finnby i Piikkis socken med underliggande lägenheter, allt i Finland.

Student i Åbo 1730#3 disp. 1735. Auskultant i Åbo hovrätt 1737-12-15. Extra ordinarie kanslist i justitierevisionsexpeditionen 1738-10-31. Kopist därst. 1742-06-21. Kanslist 1744-12-14. Registrator 1747-10-23. Extra ordinarie protokollssekreterare 1753-06-21 och ord.# protokollssekreterare 1757-05-21. Sekreterare i bondeståndet vid riksdagarna 1756, 1762 och 1769, varför han, när han sedermera blev adlad, fick tre skäror i vapnet. Bondeståndets fullmäktig i riksens ständers manufakturkontor 1756-10-11-1766-05-16. Tillika fullmäktig i riksens ständers (riksgälds-) kontor 1762-06-21. Lagmans n. h. o. v. s. å. 6/7 med tur från 1756-10-21. Lagman i Norrfinne lagsaga 1766-10-27. Adlad 1770-01-23 (introd. 1773 under nr 1996). Avsked 1783-02-28. (GS 7073).
Vanhemmat: Erik Palenius, kappalainen Uusikirkko (Turun lääni), k. 1687 Kalanti ja Anna Meijer, k. 1733.

Margarethan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 80
IV Beata Samuelintytär Wallenstierna (966), (Taulusta 28, isä Samuel Wallenstierna) s. 1669 Turku, k. 1695 Turku, haudattu 30.7.1695 Turku. V:sta 1678 Wallenstierna (GS 8457).

Puoliso: Vihitty 24.11.1687 Turku Anders Andersinpoika Gyllenkrok e. Krook (1574) Turun hovioikeuden asessori 1694, s. 1652 Turku, k. 1710 Turku, haudattu 14.3.1710 Turku. V:een 1674 Krook. Ruotsalaista aatelissukua. Ylioppilas Turussa 1672/73 [Krook] Andreas _ 110. Respondentti 13.5.1681, pr. Petter Laurbecchius. Turun hovioikeuden auskultantti 19.5.1683. Respondentti 23.5.1683, pr. Daniel Achrelius. Turun hovioikeuden varaviskaali 1684, kanneviskaali 1689. Kaprion läänin tuomiokunnan tuomari Inkerissä 1694. Turun hovioikeuden aatelisluokan asessori s.v. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Anders Gyllenkrok e. Krook, toimi asessorina Turun hovioikeudessa, aateloitiin 1674 nimellä Gyllenkrok, s. 1622 Växjö, Sverige, k. 21.12.1683 Turku ja Maria Mums, s. noin 1617 Viipuri, k. 1684.

Beatan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 81
IV Catharina Charlotta Samuelintytär Wallenstierna (4496), (Taulusta 28, isä Samuel Wallenstierna) s. 1671 Turku, k. 7.4.1735 Turku, haudattu 15.4.1735 Åbo domkyrka. V:sta 1678 Wallenstierna (GS 8461).

Puoliso: Vihitty 26.3.1701 Raisio Anders Pryss (4618) Turun yliopiston runouden professori 1701, s. 28.9.1671 Turku, k. 22.10.1746 Turku. Ylioppilas Turussa 1687. Filosofian maisteri 1694.
Vanhemmat: Anders Pryss, Kemiön kirkkoherra, filosofian maisteri, rovasti, s. 3.6.1640 Turku, k. 14.11.1689 Kemiö ja Margaretha Kexlerus, k. 1679.

Catharinan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 82
IV Olof Samuelinpoika Wallenstierna (296), (Taulusta 28, isä Samuel Wallenstierna) Turun hovioikeudenneuvos 1737, s. 20.5.1672 Turku, k. 23.2.1740 Turku, haudattu 2.3.1740 Turku. V:sta 1678 Wallenstierna. Ylioppilas Turussa 1684. Ruotsin Svean hovioikeuden auskultantti.

Student därst. 1684. Auskultant i Svea hovrätt. Sekreterare hos hovrättens president greve Lars Wallenstedt med lön på hovrättens stat och tillika sekreterare hos bemälde greve i dennes egenskap av preses i justitierevisionen. Häradshövding i Vemo och Nedre Satakunta härader i Finland 1704-03-24. Assessor i Åbo hovrätt 1721-01-10. Hovrättsråd därst. 1737-09-19. (GS 8462, Riddarhuset Sverige CD 2000).

1. puoliso: Vihitty 1701 Agnes Margaretha Matiaksentytär Ribe (605) s. 1677 Upsala, Sverige, k. 1720.
Vanhemmat: Mathias Bernhard Ribe, Ruotsin kirurgiseuran tirehtööri. Kirurg vid konung Carl XI:s hov, s. 1625 Rostock, Deutchland, k. 1696 ja Margaretha Rosina Salvius, k. 1727.

2. puoliso: Vihitty 1721 Brita Eleonora Lillieflycht (607) s. 9.2.1685 Stockholm, Sverige, Sverige, kastettu 9.2.1685 Tukholma, k. 23.5.1736 Turku, haudattu 27.5.1736 Turku. Ruotsalaista aatelissukua.
Vanhemmat: Gabriel Lillieflycht, laamanni ja Maria Björnklou.

Olofin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 83
IV Samuel Samuelinpoika Wallenstierna (297), (Taulusta 28, isä Samuel Wallenstierna) Porin läänin jalkaväkirykmentin eversti 1727, s. __.9.1674 Turku, k. 17.2.1733 Mouhijärvi, haudattu Mouhijärvi kyrka. V:sta 1678 Wallenstierna. Ylioppilas Turussa 1784. Ratsumies Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä 1690. Musketööri henkikaartissa 1694, piikkimies s.v., varusmestari 1695, majoittaja s.v. Kuninkaan henkivartiosotilas 1700, korpraali 1706. Sivustakenraaliadjutantti 1711. 2-eversti leskikuningattaren henkiratsuväkirykmentissä 1712. Kaarle XII:n mukana Benderin kalabaliikissa 1713. Eversti 1716, ero 1720. Eversti Bohuslänin ratsuväkirykmentissä, siirto Kyminkartanon läänin jalkaväkirykmenttiin 1721, Porin läänin jalkaväkirykmenttiin 1727. Valtiopäivämies 1719, 1723, 1726–27 ja 1731.

Student i Åbo 1684. Ryttare vid Åbo läns kavalleriregemente 1690. Musketerare vid livgardet 1694. Pikenerare därst9 s. å. 19/11. Rustmästare 1695-11-20. Furir s. å. 10/12. Livdrabant 1700-04-03. Korpral vid drabanterna 1706-11-19. Generaladjutant av flygeln 1711-01-31. Sekundöverste vid änkedrottning Hedvig Eleonoras = riksänkedrottningens livregemente till häst 1712-04-16. Erhöll 1714 i uppdrag att återuppsätta det vid Tönningen tillfångatagna regementet. Överste för regementet 1716-06-14. Avsked 1720-10-31. Överstelöjtnants indelning vid Nylands kavalleriregemente 1721-09-26. Överste för Kymmenegårds läns infanteriregemente s. å. 31/10 och för Björneborgs läns infanteriregemente 1727-03-23. 'Han kom med konung Carl XII från Poltava till Bender, där han bevistade kalabaliken den 1713-02-01. Skickades samma månad med brev till grevarna Vellingk och Meijerfeldt i Pommern.' (GS 8491 & Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).

Puoliso: Hedvig Eleonora Steb (4619) s. 19.1.1690 Stockholm, Sverige, Sverige, kastettu 19.1.1690 Tukholma, k. 1731 Mouhijärvi, haudattu 10.2.1732 Turku. Ruotsalaista aatelissukua.
Vanhemmat: Johan Steb, ylimääräinen hallitusneuvos ja Christina von Bremen.

Samuelin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 84
IV Magdalena Johanintytär Flachsenius (968), (Taulusta 29, äiti Magdalena Wallenius) s. 1675 Vehmaa, k. 1709 (GS 8500.1).

Puoliso: Vihitty 19.9.1697 Turku Anders Andersson Heinricius (1578) lääninrovasti, valtiopäivämies, s. noin 1672 Jääski, k. 14.9.1729 Rantasalmi. Ylioppilas Turussa 10.7.1690 Heinricius Andr. Vib _ 187. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin 1690. d. 10. Jul. Andreas Heinricius. P. & Praepos. in Randasalmi Savolaxiae. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1691 - sl. 1692. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1693 - sl. 1694. Respondentti 16.12.1693, pr. Petter Laurbecchius. Respondentti 22.11.1694 pro gradu, pr. Magnus Steen. FM 26.11.1694. Ylimmän luokan stipendiaatti kl. 1695 - sl. 1696. Viipurin tuomiokapitulin notaari 1696. Viipurin lukion kaunopuheisuuden lehtori 1697, rehtori 1701. Rantasalmen kirkkoherra 1704 (virkaan 1706). Lääninrovasti 1706. Pysyi virassa isonvihan yli ja vihki pappeja ainakin v. 1721. Valtiopäivämies 1723. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Andreas Heinricius e. Korhonius, Jääsken kirkkoherra, lehtori, FM, k. 1673 Jääski, haudattu 9.3.1673 Viipuri ja Katarina Thesleff, k. 1691.

Magdalenan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 85
IV Johan Petrus Johaninpoika Flachsenius (Flachseen) (4208), (Taulusta 29, äiti Magdalena Wallenius) Turun yliopiston rahastonhoitaja 1719, k. 1732 , haudattu 16.5.1732 Maaria. Ylioppilas Turussa 1696. Kuninkaallisen kanslian ylim. kanslisti 1711. Hälsingen kolmikaspataljoonan rykmentinsotatuomari 1712. (GS 8500).

Puoliso: Vihitty 1721 Stockholm, Sverige Brita Sund (77687) s. 3.10.1698, k. 23.1.1747 Maaria, haudattu 23.1.1747 Maaria.
Vanhemmat: Petter Sund, kauppias ja Anna Helena Bock, k. noin 1735 Helsinki.

Johanin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 86
IV Sara Gabrielintytär Laureus (869), (Taulusta 31, isä Gabriel Lauraeus) s. noin 1674 Muhoskylä, k. 1.3.1752 Oulu. Gift mariebebådelsedag 1691. (GS 8618).

Puoliso: Vihitty 25.3.1691 Tyrvää Isak Kristersson Gisselkors (1410) Muhoksen kappalainen v:sta 1698, s. 1668 Kajaani, k. 11.7.1731 Muhos, Laitasaari, haudattu 11.7.1731 Muhos. Mainitaan Kajaanissa vuonna 1697, vihitty papiksi 1698. Tuli ylioppilaaksi Upsalassa 1687 ja opiskeli Turussa 1691. Hänet valittiin Muhoksen toiseksi kappalaiseksi 1698. Omisti Muhoksella 1/2 manttaalin talon, mutta menetti tilansa isonvihan aikana, jolloin Muhoksella ei tainnut olla ketään pappia. Hän osti sitten 1/2 manttaalin Pehkolan talon. Muhoksen kappalaiset saivat kohtuullisen palkan. Heidän koko palkkansa oli 2.500 kiloa viljaa vuodessa, mutta vain hyvinä satovuosina voitiin palkkakapat kerätä täysimääräisinä. Tämän lisäksi he saivat muita elintarvikkeita. Kappalaiset pyrkivät myös hankkimaan muita lisätuloja. Isak rakensi toisen kappalaisen ja talonpoikien kanssa lohipadon, mihin he saivat voudilta luvan 4 1/2 tynnyrin verolohia vastaan. Isak Gisselkors tuli Muhoksen kappalaiseksi (järjestyksessään toinen) Ercus Braxin jälkeen. Isak oli kajaanilaisen pormestarin poika. Aluksi hän asettui asumaan Oulujoen pohjoiselle puolelle Kekkosen 1/2 manttaalin taloon. Matti Kesti asui toisella puolella. Kun Isonvihan aikana (kuten yllä olevasti kerrotaan) Isak menetti talonsa ja tavaransa (n. v. 1726) hän muutti tyhjäksi jääneeseen Korttilan savupirttiin. Sen jälkeen hän osti yllä mainitun Pehkolan talon viisi vuotta myöhemmin. Lähde: Raivion torpan perilliset sivu 5, kirjoittanut Ritva Ranta Verojen keruu oli tarkkaa puuhaa Pohjanmaalla. Miehitysaikana veroja vaadittaessa oli viranomaisten välillä tartuttava toimeen ankarastikin. Kruununvouti Kristian Zimmerman sai marraskuun 15. päivänä 1742 ankaran kirjeen husaarirykmentin tarvitsemien muonavarojen myöhästymisestä. Viran menettämisen uhalla Zimmermanin oli toimitettava myöhästyneet verot etelään. Kruununvouti käski 20.11., että Oulun ja Hailuodon nimismiehen Isak Gisselkorssin oli ankarimman edesvastuun ja rangaistuksen uhalla neljän tunnin kuluessa käskettävä julistuksin ja kapuloin väestöä hankkimaan nuo verot. Näin kertoo Virrankosken Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin Historia V s. 465-466 Ericus Braxia seurasi Muhoksen toisena kappalaisena vuonna 1698Isak Gisselkors, Kajaanin maakapteenin ja pormestarin poika, joka on syntynyt vuonna 1668. Hän oli opiskellut sekä Upsalassa että Turussa. Hänen puolisonsa vuodesta 1691 oli Turun tuomiokirkkona taloudenhoitajan ja tuomiokapitulin notaarin Gabriel Lauraeuksen tytär Sara. Isak Gisselkors kuoli Muhoksella 11.7.1731. Lähde: Genos 49 (1978), s. 7-25 Väestön vaellusteitä etsimässä Lakit.lis. PENTTI J. VOIPIO, Helsinki.
Vanhan Oulun emäseurakunnan Muhoksen kappelin kappalainen, Herra Isaac Gisselkors näyttää vuonna 1700, pari vuotta virkaanastumisensa jälkeen hankkineen itselleen Laitasaaren kylässä olevan Kekkosen talon N:o 28,joka yhä nykyään Kekkola -nimisenä on maakirjoissa, tosin pahoin pirstottuna. Hän tietenkin pyrki varmistamaan rakkaan vaimonsa ja pienten lastensa toimeentulon senkin jälkeen, kun hänen oma aikansa oli täyttyvä. Tuskin hän silloin aavisti, että tuo tila tulisi olemaan yhtenä etappina hänen lastensa kohdalla alka-vassa alenevassa säätykierrossa, tuossa ilmiössä, johon tutkimus aikaisemmin kiinnitti vähän huomiota, mutta joka yhteisessä elämäntaipaleessamme on yhtä normaali tapahtumasarja kuin nouseva säätykierto. Ei kai hän myöskään arvannut, että hänen poikansa Krister, joka isän kuoltua jäi tilaa viljelemään, saisi länsisuomalai-sittain - talon mukaan nimen Kekkonen. Kävipä niinkin, että kappalaisemme, vaikka hän kirkonkirjoissa pysyi oikeanimisenä, mainitaan muutamana vuonna maakirjoissa Herra Isak Kekkosena. Poika Krister ei kuitenkaan unohtanut nimeään, sillä kun hän 16 vuotta isän kuoleman jälkeen haki toisen vaimonsa Oulujoelta ja muutamaa vuotta myöhemmin muutti sinne perheineen, hänet siellä aina mainitaan Gisselkorsina. Hänestä ei siis alkanut mitään uutta Kekkos-sukua. Kekkolan talon omistussuhteet ja samalla sen asukkaiden nimet muuttuivat myöhemminkin. Niinpä Pekka Heikura muuttui Kekkoseksi, mutta eräs hänen pojanpoikansa taas muualle muutettuaan kantoi Pekka Kärnän nimeä. Kuitenkin Pekka Heikuran samoin kuin talon seuraavan omistajan Matti Halosen, sittemmin Kekkosen jälkeläisistä osa on myöhempinäkin aikoina edelleen elänyt Kekkosen nimellä, mahdollisesti nykyaikaan asti, mikä seikka onvi tutkimatta. Näiden niin sanoakseni "väärien" Kekkosten nimenantajan, Kekkolan talon nimi pohjautunee toki johonkin "oikeaan" Kekkoseen, joka jo kauan aikaisemmin oli saapunut paikkakunnalle. Lähes sata vuotta ennen Herra Isaacinaikoja tavataankin Laitasaaren kylän asukkaalla Matti Ollinpoika Kekkonen jaa hänen jälkeensä ensin Antti ja sitten Pekka ja Matti Kekkonen. Isakin syntymäaika tarkistettu Muhoksen mikrofilmeiltä. Tilikirjt. IK 126. Tyttäret Justiina, Magdalena Anna ja Sara, joka naimisissa. (GS 2356, 8618, http://kotisivu.dnainternet.net/b001samiheim/Gisselkors_jp).
Vanhemmat: Christiern Gisselkors, Kajaanin pormestari, maakapteeni 1657-1673, s. noin 1650, k. jälkeen 1693 ja Elisabeth Sinius, s. noin 1640 Kajaani ?, k. 21.4.1739 Oulu, haudattu 21.4.1739 Oulu.

Saran jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 87
IV Gabriel Gabrielinpoika Lauraeus (642), (Taulusta 31, isä Gabriel Lauraeus) primarius Theol: Prof: ó Domprobst: Doctor, s. 18.4.1677 Turku, k. 10.8.1753 Turku, haudattu 28.8.1753 Turku. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1696. Porin jalkaväkirykmentin rykmentinpastori 1704. Oli sotavankeudessa Venäjällä 1712 - 1722. Nimitettiin tällöin vankien Tobolskiin Siperiaan perustaman koulun tarkastajaksi 1714 ja Tobolskin saksalaisen seurakunnan kirkkoherraksi 1715, rovasti 1729. Ruotsin tiedeakatemian jäsen 1747. Turun yliopiston 1. teologian professori 1749. Teologian tohtori Upsalan yliopistossa 1752, valtiopäivämies. (GS 8619).

Puoliso: Vihitty 1707 Riika, Latvia Catharina Fontin (4598) s. 18.4.1687 Ruhnun saari, Eesti, k. 21.7.1737 Loimaa.
Vanhemmat: Olof Fontin, Riian (Latvia) ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra ja NN.

Gabrielin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 88
IV Olof Isakinpoika Ilken (4478), (Taulusta 32, äiti Kaarina Laurila-Lauraeus) pitäjänapulainen Maalahti 1698, s. 21.6.1676 Kalajoki, k. 5.6.1723 Maalahti. Oulun triviaalikoulun oppilas . Ylioppilas Upsalassa 19.7.1692. Ylioppilas Turussa 1695. repodentti 22.2.1696, pr. David Lund. Vihitty papiksi Turun Hiippakunnassa 30.11.1698. Maalahden pitäjänapulainen 1698. Isonvihan aikana venäläisten vankina. Vuonna 1698 asui Maalahdella silloisen kirkkoherran Riveliuksen luona nuori 22 vuotias ylioppilas Ihlken, joka auttoi kirkkoherraa välillä pitämällä saarnoja. Tähän ylioppilaaseen mieltyivät Maalahtelaiset niin, että kihlakunnan käräjillä 1698 pyysivät häntä pitäjänapulaiseksi, joksi hänet samana vuonna vihittiin. Isonvihan aikana helmikuussa 1714 Maalahden kirkosta venäläiset ryöstivät kirkonkellot ja papin messukasukan. He palasivat takaisin elokuussa entistä julmempina. Osa asukkaista haki turvapaikkaa metsistä osan paetessa Ruotsiin. Venäläiset tappoivat eri ikäisiä ihmisiä 7 kappaletta. Lisäksi he kiduttivat ihmisiä, jopa lapsia. Vankiksi otettiin 20 tyttöä, 3 vaimoa ja 60 poikaa. 4 miestä pakotettiin venäjän armeijaan. Myös seurakuntaan ainoana pappina jäänyt Ihlkeen joutui venäläisten kiduttamaksi, mutta pysyi seurakuntansa luona koko isovihan ajan. (GS 8664).

Puoliso: Vihitty 4.7.1699 Maalahti Catharina Thomasdotter Arenius (4597) s. noin 1680 Maalahti, k. Kurikka. Avioliitosta syntyi Sulvassa yksi, muutaman viikon vanhana kuollut tytär.
Vanhemmat: Thomas Arenius, Maalahden kirkkoherra, k. 1692 Maalahti ja Anna Kalm, k. 1702 Maalahti.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 89
IV Catharina Isakintytär Ilkka (4477), (Taulusta 32, äiti Kaarina Laurila-Lauraeus) s. noin 1680 Kalajoki. Eli Kalajoella 1702. (GS s. 696).

Puoliso: Simo Jaakonpoika (191512) s. noin 1670 Kalajoki. "stepstimb.m. i Stockholm".

 Catharinan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 90
IV Johan Olofinpoika Lauraeus (4475), (Taulusta 33, isä Olof Laureus) Ruotsi-Suomen armeijan kapteeni 1726, s. noin 1686 Oulu, k. 1737 Merimasku, haudattu 9.1.1737 Merimasku. Ylioppilas Turussa sl. 1703 [Lauræus] Joh. Ostrob _ 251. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1703] Johannes Lauræus. | Martis pullus. Capitaneus strenuissimus. — Korpraali Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä 1704, majoitusmestari 1717, kornetti 1718, ero 1719. Vänrikki Turun läänin jalkaväkirykmentissä 1723, ero kapteenina 1726. (GS 8621).

Puoliso: Vihitty 4.7.1711 Merimasku Christina Detloff (4596) s. noin 1687, k. 1742 Merimasku, haudattu 10.10.1742 Merimasku.
Vanhemmat: Reinhold Detloff, kapteeniluutnantti ja Maria Erlandsdotter.

Johanin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 91
IV Susanna Olofsdotter Laureus (1519), (Taulusta 33, isä Olof Laureus) s. 1.10.1690 Pudasjärvi, Finland, k. 26.1.1728 Oulu, haudattu Oulu (GS 8646).

Puoliso: Georg Rajalenius-Rajaleen (4595) Oulun 2. kappalainen 1722, s. 1678 Ikaalinen, Finland, k. 5.3.1739 Oulu. Ylioppilas Turussa (sat.) 1703. Han blef Collega i Uleåborgs skola 1712. Rajalinerne härstamma från Rajala hemman Hvittis socken. (GS 8646).
Vanhemmat: Georg Rajalenius, kappalainen, Ikaalinen, k. 1689 Ikaalinen ja Alitza (Elsa) Favorinus, k. 25.8.1695 Ikaalinen.

Susannan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 92
IV Olof Olofinpoika Lauraeus (865), (Taulusta 33, isä Olof Laureus) Euran kirkkoherra 1726, s. 1690 Pudasjärvi, k. 1729 Eura, haudattu 14.9.1729 Eura. (posthumus). Ylioppilas Turussa (pohj.) 1709. (GS 8660).

1. puoliso: Vihitty 22.10.1715 Stockholm, Sverige Maria Fellbom (52711) Hon är uppenbart identisk med kyrkoherdens i Rimito Anders Chydenius' änka, som 1714 var flykting i Sverige /GSÄ XXVIII, s. 93.
Vanhemmat: Alexander Fellbom, luutnantti ja Anna Dorotea Erlandsdotter.

2. puoliso: Vihitty 15.3.1726 Mynämäki Anna Larsintytär Sacklinius (1407) kirkkoherratar, s. noin 1705 Turku, k. 1743 Rauma, haudattu 14.5.1743 Rauma (GS 6509 & 8660).
Vanhemmat: Lars Sacklenius, kirkkoherra Mynämäki 1712, astui virkaan 1721. Valtiopäivämies. Kenttärovasti, s. 24.7.1676 Oulu, k. 18.12.1750 Mynämäki ja Anna Schaefer, s. 1675, k. 23.1.1709 Riika, Latvia.

Olofin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 93
IV Sara Catharina Wegelius (861), (Taulusta 34, äiti Christina Laurila-Lauraeus) s. 6.1.1690 Pudasjärvi, kastettu 7.1.1690 Pudasjärvi, k. 30.1.1739 Mouhijärvi. Alaikäiset lapset jäivät Saaran kuoltua tätinsä Elisabethin holhottaviksi (Hiski).

Puoliso: Vihitty 3.3.1710 Tyrvää Michael Simoninpoika Polviander (1399) Ikaalisten, sitten Mouhijärven kirkkoherra 1722, maisteri, s. noin 1680 Kokemäki, k. 8.3.1743 Mouhijärvi. Ylioppilas Turussa sl. 1702 [Polviander] Mich. Satac. _ 246. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 21.9.1702 [1702] 21 Sept. Michaël Polwiander | Adjunctus Ministerij in Tyrwis. | Phil: Magister promotus 1712. | Rector Scholæ Biörneburgensis constitutus 1712. | Jam Past:r Mouhijerfviensis | obiit 1743. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 30.11.1709. Respondentti 19.12.1711 pro gradu, pr. Petter Hahn. FM 15.2.1712. — Tyrvään kirkkoherran apulainen 1709. Porin pedagogion rehtori 1712. Mainitaan isonvihan aikana pakolaisena Ruotsissa (1717, 1720). Toisen tiedon mukaan Rauman triviaalikoulun vt. rehtorina isonvihan aikana 1717–21. Mouhijärven kirkkoherra 1722. Puhuja pappeinkokouksessa Turussa 1721. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Simon Polviander, Ikaalisten kirkkoherra 1689 -, s. 1640 Kiukainen, k. 1711 Ikaalinen ja Anna Barck, s. 1651, k. .8.1729 Kokemäki.

Saran jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 94
IV Johannes Juhosson Wegelius (52868), (Taulusta 34, äiti Christina Laurila-Lauraeus) s. 14.6.1693 Stockholm, Sverige, Sverige, k. 15.5.1764 Oulu (Atte Wilskman, Släcktbok. 1916).

Puoliso: Vihitty 21.9.1722 Tornio Margareta Samuelintytär Törner (55280) s. 1696 Tornio, k. 1774 Tornio.

 Johanneksen jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 95
IV David Juhosson Wegelius (22619), (Taulusta 34, äiti Christina Laurila-Lauraeus) pitäjänapulainen Tammelassa 1725, s. 4.4.1696 Paimio, kastettu 7.4.1696 Paimio, k. 1731 Tammela, haudattu 18.7.1731 Jokioinen. Ylioppilas (satak.) 1722 Turku. Pitäjänapulaisena Tammelassa 1725 lähtien.

Puoliso: Vihitty 13.7.1725 Tammela Catharina Gabrielintytär Gottleben (22714) s. 9.8.1689 Tammela.
Vanhemmat: Gabriel Gottleben, Tammelan kirkkoherra. Kyrkoherde i Mouhijärvi 1683 och i Tammela 1693, s. 1650 Lübeck, Deutschland, k. 1713 Tammela ja Sofia Paulina Raumannus, s. 1660 Jokioinen, k. 14.1.1722 Jokioinen.

Davidin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 96
IV Elisabet (Lisken) Johanneksentytär Wegelius (4474), (Taulusta 34, äiti Christina Laurila-Lauraeus) s. 1.5.1698 Tyrvää, kastettu 3.5.1698 Tyrvää, k. 8.9.1750 Mouhijärvi. Elisabethin perheeseen tuli holhottaviksi hänen sisarensa Saaran lapset v. 1739 Saaran kuoltua.

Puoliso: Vihitty 29.9.1724 Tyrvää Erik Isakinpoika Astrenius (4592) kappalainen Mouhijärvellä 1738, s. 22.4.1694 Karkku, k. 18.2.1760 Mouhijärvi. Ylioppilas paon aikana Tukholmassa 1716 [Astrenius] Eric [_290]. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 9.9.1716 [1716. d: 9 September.] Ericus Astrenius Carkuensis. Adj: Minist. in Mouhjerfwi | jam Sacellanus ibid. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 11.12.1723. Mouhijärven pitäjänapulainen 1723, kappalainen 1738. Omisti Karkun Järventaan ratsutilan. Perunkirjoitus pidettiin 1.8.1760. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Isak Stiernkors tai Stierna, Järventaan ratsutilallinen Karkussa ja Juliana Palm, s. 1655, k. 12.12.1736 Karkku.

Elisabetin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 97
IV Christina Wegelia (862), (Taulusta 34, äiti Christina Laurila-Lauraeus) s. 28.8.1700 Tyrvää, kastettu 31.8.1700 Tyrvää, k. 3.11.1762 Kauhava.

Puoliso: Vihitty 27.9.1725 Tyrvää Johan Johaninpoika Enckell (1405) Kauhavan kappalainen, s. 1696 Kangasala, k. 4.9.1770 Kauhava, haudattu 20.1.1771 Kauhava. Ylioppilas Turussa 1722/23. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 11.12.1723. - Tituloitu ylioppilaaksi (Stud. D:n Johan Enckell) jo Tyrvään rovastikunnan tarkastuspöytäkirjassa 20.4.1721 (SKHST 90, 1973, s. 137), joten oli rovasti Ritzin Turussa jo isonvihan aikana ylioppilaaksi ottama, ennen kuin kirjoittautui Uudenkaupungin rauhan jälkeen Tukholmasta Turkuun palanneen akatemian matrikkeliin. - Saarna-apulainen Karkun kirkkoherran (isänsä) luona ylioppilaana (1721). Karkun kirkkoherran apuluinen 1723. Kauhavan kappalainen 1729.
Enckellin suku liittyy myöhemmin Sipilän omistajiin: 1824 - 31 oli omistajana Henrik Gustaf Isakinpoika Enckell (s.1776 Lempäälä), Lempäälän lukkari.
Vanhemmat: Johan Enckell, Karkun kirkkoherra, s. 1664, k. 2.10.1739 Karkku, haudattu 7.10.1739 Karkku ja Margareta Thuronius, s. 1670 Pori, kastettu 11.9.1670 Pori, k. 30.4.1708 Karkku.

Christinan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 98
IV Gabriel Juhosson Wegelius (5731), (Taulusta 34, äiti Christina Laurila-Lauraeus) kirkkoherra Karkussa 1740, s. 5.9.1702 Tyrvää, kastettu 7.9.1702 Tyrvää, k. 1746 Karkku, haudattu 19.9.1746 Karkku. Ylioppilas (satak.) 1722 Turku. Nimipastori Karkussa 1734. Karkun kirkkoherra 1740. Respondentti pappeinkokouksessa Turussa 1835. Oli "Protocollum Ecclesiae Carckuensis"mukaan taitava, hienotunteinen ja neuvokas mies.
Hallitsi Jaamalan 1. ratsutilaa Kiikassa. Tila siirtyi myöhemmin vävyn Joachim Hornborgin omistukseen ja toimi suvun leskien turvapaikkana. (Ville Wegelius; Wegelius Sukukirja 2001).

Puoliso: Catharina Johanintytär Thurovius (22716) s. 1710, k. 5.5.1775 Kiikka.
Vanhemmat: Johan Thurovius, Huittisten kappalainen, s. 1673 Huittinen, kastettu 13.12.1673 Huittinen, k. 1730 Huittinen ?, haudattu 31.5.1730 Huittinen ja Hedvig Keckonius, k. 1714 Huittinen.

Gabrielin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 99
IV Maria Johanneksentytär Wegelius (52869), (Taulusta 34, äiti Christina Laurila-Lauraeus) s. 20.4.1705 Tyrvää, kastettu 24.4.1705 Tyrvää.

1. puoliso: Vihitty 26.8.1729 Tyrvää Henrik Ström (52870) Maskun kihlakunnan kruununvouti, k. 1742.

2. puoliso: Vihitty 19.2.1751 Paattinen Conrad Schlyter (143825) vänrikki (Esko Pessi).

 Marian jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 100
IV Maria Elisabet Lauraeus (52656), (Taulusta 35, isä Josef Laurila-Lauraeus) s. 1680, k. 1722. Syntyi 1680 luvulla (GS 8665.4).

Puoliso: Vihitty 4.10.1710 Merimasku Anders Monseen (52657) Mynämäen kihlakunnan kruununvouti, k. 1747.
Vanhemmat: Erik Eriksson, Turun linnanvartija ja NN.

Marian jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 101
IV Catharina Josefintytär Lauraeus (52661), (Taulusta 35, isä Josef Laurila-Lauraeus) tilallisen vaimo, s. 11.2.1692 Orivesi, k. jälkeen 1759. Fyra barn till dem föddes i Virmo 1728-1733. (GS 8665.8).

Puoliso: Vihitty ennen 1729 Mynämäki Petter Pihlfelt (52662) pukslagaren vid Livdragonregementet, s. __.12.1695 Mynämäki ?, k. 1758 Mynämäki, Myllykylä.

Catharinan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 102
IV Sara Margaretha Lauraeus (52651), (Taulusta 35, isä Josef Laurila-Lauraeus) k. 1748 (GS 8665.1, Släktbok n. f. II sp. 693).

1. puoliso: Vihitty ennen 1710 Gustaf Björklund (52652) Kruununvouti Mynämäen kihlakunta 1701-1709, k. __.10.1720. Kronobefallningsmannen i Virmo härad (Masku & Virmo KO a 26: 211).

2. puoliso: Vihitty 10.1.1721 Mynämäki Abraham Sahlberg (52653) länsman i Virmo, från 1735 i Eura, likvidationskommissarie, s. 21.12.1694 Mynämäki, k. 25.12.1760 Eura.
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 103
IV Susanna Lauraeus (52664), (Taulusta 35, isä Josef Laurila-Lauraeus) Bosatt på Tamsaari i Merimasku åtm. från 1723. (GS 8665.10).

Puoliso: Vihitty 29.6.1738 Lemo Erik Åkerlund (52665) kvartermästare, var 1742 inspektor på Ahtis (Masku & Virmo KO a 50: 95).

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 104
IV Anna Petterintytär Kalling (957), (Taulusta 37, isä Petter Kalling) s. 12.6.1688 Stockholm, Sverige, Sverige, kastettu 12.6.1688 Stockholm, k. 1.11.1710 Västerås, Sverige, kuolinsyy barnsäng (GS 8406).

Puoliso: Magnus Jonanpoika Palmgren (1554) Ruotsin amiraliteetin komentaja ja eversti 1715, s. 1671, k. 22.10.1725 Stockholm, Sverige. Ylioppilas Upsalassa 1685. Ruotsin amiraliteetin komentaja. Ruotsalaista aatelissukua.
Student i Uppsala1 1685-03-12. Extra ordinarie kanslist i riksarkivet 1691-10-23. Överlöjtnant vid amiralitetet4 1699-03-12. Extra ordinarie skeppskapten 1702-03-12. Kapten vid amiralitetet4 1707-02-11. Kommendör (överste) därst. 1715-08-06. Var kommenderad bland annat 1719 till Oxdjupet utanför Stockholm mot ryssarna. (Riddarhuset Sverige CD 2000).
Vanhemmat: Jonas Palmgren e. Loverus, sotaneuvos, s. 1614, k. 17.8.1687 ja Catharina Utterklou, s. 4.2.1639, k. 16.9.1697 , haudattu 26.1.1698 Vänge kyrka.

Annan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 105
IV Anna Beata Petterintytär Kalling (959), (Taulusta 37, isä Petter Kalling) s. 19.4.1691 Stockholm, Sverige, Sverige, kastettu 19.4.1691 Tukholma, k. 14.3.1773 (GS 8407).

Puoliso: Vihitty 7.9.1735 Stockholm, Sverige Olof Åberg (1557) Ruotsin armeijan everstiluutnantti 1723, s. 9.7.1682 Uppland, Sverige, k. 12.4.1738 Filmin pitäjässä Ruotsissa. Olof Åbergin pojat saivat isänsä ansioiden mukaan aatelisarvon nimellä Cronsvärd 1743.

Furir vid Upplands regemente 1701-08-06. Sergeant därst. 1703-04-18. Fältväbel s. å. 1/8. Fänrik 1707-01-02. Löjtnant 1710-02-18. Kapten 1714-09-14. Överstelöjtnants avsked 1723-03-14. Död 1738-04-12 i Films socken Uppsala län. Hans söner blevo 1743-09-19 för faderns förtjänster adlade med namnet Cronsvärd och togo valspråket: pro rege (introd. 1746 under nr 1881). 'Han var med vid Clissow, Thorn, Holofzin och Veprik, vid vilken senare träffning blev honom av en granat tvenne tänder ur munnen slagne samt vänstra armen med tre muskötkulor genomskjuten. Efter slaget vid Poltava, där han också var med, följde han konung Carl XII till Turkiet, och deltog således i kalabaliken i Bender, varunder han, för att frälsa konungens person, som av turkarna var kringränd, kastade sig över honom, därvid han blev illa huggen i pannan av en turkisk sabel. Följde med konungens svit till Stralsund och deltog sedermera i norska fälttåget och Fredrikshalls belägring 1718' (Riddarhuset Sverige CD 2000).

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 106
IV Ulrika Petterintytär Kalling (960), (Taulusta 37, isä Petter Kalling) s. 1693 Stockholm, Sverige, Sverige, kastettu 2.9.1693 Tukholma, Ruotsi, k. 15.11.1753 Närtunan pitäjä, Ruotsi (GS 8408).

Puoliso: Vihitty 13.9.1718 Stockholm, Sverige Erik Mohrmarck (1558) asessori.

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 107
IV Sidonia Juliana Petterintytär Kalling (962), (Taulusta 37, isä Petter Kalling) s. 1696 Stockholm, Sverige, Sverige, kastettu 7.11.1696 Tukholma, k. 15.8.1778 Kalmarin lähistöllä, Ruotsi (GS 8410).

Puoliso: Vihitty 8.11.1722 Stockholm, Sverige Nils Nilsinpoika Djurklow (1559) Ruotsin armeijan kenraalimajuri 1755, vapaaherra, paroni, s. 20.9.1686 Västmanland, Sverige, k. 24.12.1758 Kalmarin lähistöllä, Sverige, haudattu Ryssby´n kirkko. Ylioppilas Upsalassa 1697. Ruotsin armeijan kenraalimajuri 1755. Ruotsalaista aatelissukua, sai vapaaherran arvon 1751 ja otettiin paroonina Ruotsin ritarihuoneeseen 1752.

Student i Uppsala1 1697-02-26. Volontär vid fortifikationen 1701-08-00. Konduktör därst. 1704-12-06. Löjtnant 1710-12-29. Konfirm.fullm.2 1717-04-02. Kapten 1717-12-23. Kommendant i Strömstad 1718. Fortifikationsmajor vid Karlskronabrigaden 1739-06-05. Generalkvartermästarelöjtnant vid fortifikationen i Finland2 1742-04-03. Transp. till Stockholmsbrigaden2 s. å. 23/7. Överste vid fortifikationen och chef för pommerska brigaden 1744-04-25. Vice kommendant i Stralsund2 s. å. 30/10. RSO 1748-09-26. Ordinarie kommendant därst.2 1749-12-20. Friherre 1751-11-21 (introd. 1752 under nr 234). Landshövding i Kalmar län och på Öland 1755-01-14. Generalmajor och överkommendant i Kalmar2 s. å. 30/1. Överste för Kalmar regemente 1757-05-09. Avsked s. å. 25/5. (Riddarhuset Sverige CD 2000).
Vanhemmat: Nils Djurklo-Djurklow, eversti, s. 20.5.1641 Stockholm, Sverige, k. 29.3.1714 Jönsarbo i Heds socken Västmanlands län ja Elisabet Morgonstierna, k. 24.6.1693 , haudattu 1.10.1693 Folkärna kyrka Kopparbergs län.

Sidonian jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 108
IV Per Petterinpoika Kalling (963), (Taulusta 37, isä Petter Kalling) Ruotsin armeijan kenraaliluutnantti 1763, vapaaherra ja kreivi, s. 1700 Stockholm, Sverige, Sverige, k. 3.3.1795 Ringkarlebyn pitäjä, Ruotsi, haudattu 19.3.1795. Aloitti 17 ikäisenä sotapalveluksen. Osallistu vänrikkinä v.1718 "lifgarctet i belägringen af Fredrikshall". Carl XII kuoltua lähti Kalling Ranskaan sotaan. Kotiin palattuaan tuli hänestä Kaartin Luutnantti 1737. Nyt alkoi hänen nousukautensa. 9 vuotta myöhemmin oli hän johtaja Nerkes ja Vermland rekementissä.
Sai yhdessä Mårten-veljensä kanssa vapaaherran arvon 1751. Nimitettiin kenraalimajuriksi 1763. Osallistui Pommerin sotaan ja ylennettiin Kenraaliluutnantiksi 1765. ja otettiin paronina Ruotsin ritarihuoneen kirjoihin 1752. Korotettiin kreiviksi 1771. Valtioneuvos 1765 ja 1771. Merkittiin kreivinä Ruotsin ritarihuoneeseen 1775.
Korkeaan ikään ehtineenä häntä kutsuttiin "viimeiseksi karoliiniksi".

Pehr Kalling rakennutti 1770-luvulla Ruotsiin Närkeen Myrön kartanon. Kartano on ollut suvun hallussa koko ajan. Kartanoa isännöi tällä hetkellä kreivi Ulf Kalling Pia-vaimoineen. He kasvattavat siellä ylämaan karjaa. Heillä on oma teurastamo ja myymälä. Lisäksi kartano tarjoaa majoitustiloja.

Page vid kunglig hovet (KrAB.) 1711-01-01. Grenadjärvolontär vid livgardet 1717-06-12. Förare vid livgardet 1717-08-28. Sergeant 1718-02-18. Fänrik 1718-10-13. Gick 1734 i fransk tjänst och blev kapten vid regementet Royal Suédois. Adjutant hos general Lenck. Avsked ur franska tjänsten 1737. Löjtnant vid svenska livgardet 1737-08-16. Kapten vid svenska livgardet 1741-08-07. Kabinettskammarherre 1743. Överstelöjtnant vid Upplands regemente 1744-09-05. Tillika överste och generaladjutant 1747-11-12 överste och chef för Närkes och Värmlands regemente 1748-03-08. RSO 1748-11-07. Friherre 1751-11-21 jämte yngre brodern Mårten (introducerad 1752 under nr 235). KSO med valspråk: Trygg och trogen 1754-11-26. Generalmajor av infanteriet 1757-08-27. Generallöjtnant 1763-03-01. Riksråd 1765-02-05. RRS:tAndrO 1766. Entledigad från riksrådsämbetet 1769-05-27. Åter inkallad i rådet 1771-08-19. Greve 1771-10-15 (introducerad 1775 under nr 91). För andra gången entledigad ur rådet 1772-08-22. RSO m st k 1772-09-12. Död 1795-03-08 på Myrö och ligger jämte sin fru begraven i egen byggd grav vid Ringkarleby kyrka. 'Han skickades vid 16 års ålder såsom kurir till konung Carl XII i Bender. Bevistade fälttåget i Norge 1718 och därunder belägringen av Fredrikshall, då han var med de två divisioner av gardet, som under konungens eget anförande, togo Gyldenlöves skans med storm, varefter han befordrades till officer, ävensom med i löpgraven samma natt konungen blev skjuten och talade med konungen kort förut. Deltog i fälttågen i Finland på 1740 och i Pommern på 1750-talen. Var dessutom under franska tjänsten med i belägringarna av Kehl och Filipsburg. Invecklades i 1756 års katastrof, då Brahe m. fl. halshöggs, men frikändes. Förordnades av rådet 1772-08-00 eller kort före regementsförändringen till befälhavare i Stockholm och visade sig då mycket nitisk för det varande regeringssättets bestånd, varför han blev på konungens befallning fängslad. Hugnades dock vid entledigandet ur rådet med pension. Bevistade under sin tjänstetid flere riksmöten och var anförtrodd många extra förrättningar. Gjorde Myrö med underlydande, vilket gods han inköpt, till fideikommiss för huvudmannen i sin grevliga ätt. Uppvaktade slutligen 1794 vid 94 eller 96 års ålder, ty han troddes varit född redan 1698, konung Gustaf IV Adolf vid dess resa genom Örebro och var då klädd i den karolinska ljusblåa rocken med stora gula mässingsknappar, vilken dräkt han på äldre dagar alltid bar. (HTTP://WWW.FAMILJENKALLING.SE/INDEX.HTML (PEDER KALLING) (GS 8411).

Puoliso: Vihitty 9.7.1749 Bo, Sverige Christina Margaretha Eleonoora Posse (1562) kreivitär, s. 13.6.1725 Sverige, k. 3.7.1812 Ringkarleby, Sverige, haudattu perhehautaan Ringkarleby:ssä. Begraven i familjegraven i Ringkarleby kyrka.
Vanhemmat: Carl Posse, eversti, Kreivi nro 51, s. 11.6.1687, k. 13.8.1737 ja Christina Margaretha Eleonora Lillienstedt, kreivitär nro 72, s. 23.10.1700, k. 19.8.1784 Kummelnäs.

Perin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 109
IV Mårten Martin Petterinpoika Kalling (964), (Taulusta 37, isä Petter Kalling) Ruotsin amiraliteetin komentaja-kapteeni 1756, Gotlannin maaherra 1763, vapaaherra, s. 1705, k. 2.7.1765 Stockholm i Klara församling, Stockholm, haudattu Storkyrkan. Mårten teki laajalle ulottuvia merimatkoja, mm. englantilaisessa sotalaivassa ja Argyl-nimisessä aluksessa v. 1724. Nimensä hän on muuttanut Martiniksi, joka johtunee siitä, että hän palveli Englannin laivastoa. Hän palasi Ruotsiin v. 1731 ja yleni edelleen Ruotsin laivastossa. Sen jälkeen hän pestautui vuosina 1741-43 Itä-Intian komppaniaan hyvin palkatuksi kapteeniksi. Alus, jolla hän matkusti Kiinaan, oli nimeltään Riddarhuset. Samaan aikaan veli Pehr otti osaa Venäjää vastaan käytyyn sotaan. Voinee väittää, että Martin vältti sodan työskennellessään merikapteenina muutaman vuoden. Hänestä tuli kuitenkin komentaja ja muutamaksi vuodeksi Gotlannin maaherra. (Karl A. Kalling, Ruotsi)
Korotettiin yhdessä veljensä Perin kanssa vapaaherraksi 1751 ja kirjoitettiin vapaaherrana ritarihuoneeseen 1752.

Arklimästare vid amiralitetet 1719-06-09. Konstapel vid amiralitetet 1720-12-30 midshipman på ett engelskt krigsskepp 1724. Löjtnant vid amiralitetet i Stockholm 1725-11-16. Styrman på ett franskt köpmansskepp 1726. Åter midshipman i engelsk tjänst 1727 och tjänstgjorde som sådan på ett engelskt amiralskepp 1729. Återkom 1731 till Sverige. Kaptenlöjtnant vid amiralitetet 1733-11-27. Skeppskapten 1743-02-18. Kommendörkapten 1745-03-15. RSO 1748-11-07. Generaladjutant av flottan. Friherre jämte äldre brodern Per 1751-11-21 (introducerad 1752 under nr 235). Kommendör vid amiralitetet 1756-01-31. Landshövding på Gotland 1763-04-14. ' Han gjorde, sä i utländsk som svensk tjänst, vidsträckta sjöresor. Kommenderade 1743 det örlogsskepp, som överförde hertig, sedermera konung Adolf Fredrik från Stralsund till Landskrona'. (GS 8412).

Puoliso: Vihitty 19.4.1743 Karlskrona, Sverige Anna Charlotta Grubbe (1565) s. 1724 Karlskrona, Sverige, Sverige, kastettu 4.10.1724 Karlskrona, Ruotsi, k. 18.3.1749 Stockholm, Sverige. Ruotsalaista aatelissukua.
Vanhemmat: Axel Grubbe, Ruotsin amiraliteetin komentaja, s. 1675, k. 1731 ja Anna Lagercreutz, k. 1751.

Mårtenin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 110
IV Petter Carlinpoika Kalling (31900), (Taulusta 38, isä Carl Kalling) Siipolan talon isäntä, s. 24.11.1679 Kalajoki, k. 9.2.1744 Kalajoki, haudattu 19.2.1744 Kalajoki. Petter Carlinpoika opiskeli sekä Uppsalassa että Åbo Akademissa. Hän keskeytti opintonsa voidakseen isännöidä Siipolan tilaa 1708-44 ja oli Kalajoen kirkkoväärti. Siipolaa valvoivat 1723-46 ns. puulaakimiehet. Vuonna 1733 allekirjoitettiin sopimus, jonka mukaan tilalta piti saada yksi mies sotaan ja hänelle annettiin sotilasnimi Hackspik, Hakkapeliitta (GS 8414). (GS 8414).

Puoliso: Vihitty 1709 Anna Schoug (31901) s. 1679 Turku, k. 27.12.1764 Kalajoki, haudattu 1764 Kalajoki, kuolinsyy ålderdoms bräcklighet.
Vanhemmat: Johan Schoug, Raahen tullimies ja postimestari, s. noin 1656, k. 17.11.1701 , ikä 45 v ja Catharina Forbus.

Petterin jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

Taulu 111
IV Brita (Beata) Carlintytär Kalling (4602), (Taulusta 38, isä Carl Kalling) k. 1695 (GS 8452).

Puoliso: Johan Salingius e. Niskanen (4603) Ylivieskan kappalainen 1696, s. __.1.1670 Raahe, k. __.1.1714 Ylivieska, haudattu __.9.1714 Ylivieska. Nimi alk. Juho Niskanen. Oulun triviaalikoulun oppilas. Ylioppilas Uppsalassa 6.11.1690 Johannes Petri Salingius Ostrobothn. cum testimon. Rect. Schol. Uhloëns. Ylioppilas Turussa sl. 1691 Salingius Joh. Ostrob. _ 195. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1691] Johannes Salingius. Upsaliæ dep. Sacellanus in Calajoki. | Ylivieska | mortuus 1714. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 15.10.1693. — Apulaispappi Sauvossa 1693 (Joh. Salinus). (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Isä: Pekka Niskanen, raahelainen porvari.

Britan jälkeläiset

| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto |

| Alku | Henkilöluettelo suku- ja myöhemmän sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä

A | B | C | D | E | F | G | H | I | J | K | L | M | N | O | P | R | S | T | U | V | W | Å

Kerttu, s. 165050
Margaretha, s. 15804
NN6
NN3
NN87
NN100
NN, s. 161340
Olof16
A Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
ABBOR Karl64
Rasmus, s. 164764
AFFRÉN Anders43
AGRELL Zackris26
ALSTADIUS Beata, s. 163560
AMINOFF Anna Elisabeth78
ANANDER Malin67
ANDERSDOTTER Karin, s. 163164
ARCTOPHILACIUS Beata, s. 16151, 5
Margaretha, s. 16051, 3
Petrus Michaelis (Petter), s. 15751
Sara, s. 16151, 6, 48
Susanna, s. 16101, 4
ARENIUS Catharina, s. 168088
Thomas88
ARENSBECKIUS Petrus Dictorici35
ARENSBÄCK Maria, s. 166335
ASTRENIUS Erik, s. 169496
AUSIUS Cecilia21
Henrik, s. 160321
B Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
BARCK Anna, s. 165193
BARTHOLDINTYTÄR Barbro, s. 161032
von BERG Maria Johanna78
BERGUDD Cicilia, s. 169026
Erik, s. 165426
Erik, s. 169126
Josef, s. 168426
Maria, s. 165819
Nils, s. 162519, 26
BJUGG Margareta63
BJÖRKLUND Gustaf102
BJÖRNKLOU Maria82
BOCHMÖLLER Anna, s. 164047
Margareta, s. 166759
BOCK Anna Helena85
BORGOENSIS Jakob3
BORGSTADIUS Catharina Carin, s. 16149
BOSIN Erik, s. 165475
Maria Christina, s. 167775
BRACHÉUS-PROCHMAN Johan60
von BRANDENBURG Georg Fredrik, s. 166678
Lovisa, s. 170878
von BREMEN Christina83
BRENNER Beata, s. 168324
Brita21
Brita, s. 168124, 69
Cecilia, s. 168924, 70
Fredrik, s. 168724
Gabriel, s. 168424
Gabriel, s. 169024
Henrik, s. 164242
Henrik, s. 168524
Magdalena, s. 169224
Margaretha, s. 168124
Margaretha, s. 168142
Susanna, s. 168024
BRENNERUS Anna43
Gabriel Henrici, s. 160524
BRENNERUS-BRENNER Gabriel, s. 164424
BROCHIUS Catharina, s. 164242
BROCHMAN Carl, s. 162860
BRYGGERT Maria (Margareta Jacobint)53
BRYNIELSDOTTER Margaretha, s. 16002
BUNGE Margaretha, s. 166837
Mårten, s. 163037
BUSKMAN Ernest, s. 163045
BÄCK Maria, s. 166065
C Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
CAJANUS Erik, s. 165857
CALAJOKIUS Gabriel, s. 16031, 2
CALAMNIUS Brita, s. 16302, 8
Gabriel, s. 16031, 2
Gabriel, s. 16302, 9
Josef, s. 16609, 41
Magdalena2, 10
Margareta, s. 16669, 43
Petter, s. 16629, 42
CAMPENIUS Petter, s. 162716
CARLANDER Elisabet, s. 163047
Henrik, s. 160439
Johan20
Johan, s. 162839
Josef, s. 167420, 61
Lars20
Susanna, s. 166520, 60
CARLMAN Jakob, s. 16023, 12
Jakob, s. 165012, 46
Knut, s. 163012
CNUTSDOTTER Christina30
CRONBÄCK Anna, s. 16207
Jeremias7
CYGNELIUS-CYGNELL Olof66
CYGNELL Bryniel, s. 166766, 77
Olof, s. 169577
D Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
DETLOFF Christina, s. 168790
Reinhold90
DJURKLO-DJURKLOW Nils, s. 1641107
DJURKLOW Nils, s. 1686107
E Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
ENCKELL Johan, s. 166497
Johan, s. 169697
ERIKSDOTTER Magdalena (Malin), s. 15351
ERIKSSON Erik100
ERLANDERINTYTÄR Gunilla29
ERLANDSDOTTER Anna Dorotea92
Maria90
ESSEVIUS Laurentius44
F Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
FALANDER Catharina, s. 164017
Erik, s. 160617, 25, 27
Erik, s. 164027
Erik, s. 168225, 71
Isak Erik, s. 168627, 78
Jakob, s. 165825
Susanna, s. 168525, 72
FALANDER-TIGERSTEDT Christina, s. 166827, 74
Erik, s. 167027, 75
Helena, s. 168027
Johan, s. 168227
Petter, s. 167927, 76
Samuel, s. 167127
FAVORINUS Alitza (Elsa)91
FELLBOM Alexander92
Maria92
FLACHSENIUS (FLACHSEEN) Carl29
Johan Petrus29, 85
FLACHSENIUS Henrik29
Henrik, s. 167929
Johan, s. 163629
Johannes29
Magdalena, s. 167529, 84
Olof, s. 167729
FLORINUS Anna, s. 16409
Thomas, s. 15809
FONTIN Catharina, s. 168787
Olof87
FORBUS Caspar, s. 159251
Catharina110
Rebecka, s. 164551
FORSELIUS Elias, s. 165240
Petter Petri, s. 157012
FORSMAN Anna, s. 158012
Anna, s. 165512
Anna, s. 166412, 48, 33
Carl, s. 166512, 49
Johan, s. 162612, 33
Johan, s. 165512, 47
FORSTEEN Johan74
G Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
GALLE Anna, s. 162551
GALLENIUS Lars, s. 165856
GAMMAL Barbro, s. 165511
Brita, s. 164711
Knut, s. 162011
Magnus, s. 159011
Margaretha11, 44
Susanna, s. 165011, 45
GERDNER Catharina46
GERDT Maria, s. 164941
GISSELKORS Christiern, s. 165086
Isak, s. 166886
GORICK Lambert38
GORIS TAI GORICK Anna, s. 165538
GOTTLEBEN Catharina, s. 168995
Gabriel, s. 165095
GRANBERG Elsa42
Erik, s. 162342
Johan (Hans), s. 164058
GRANDELIUS Margaretha, s. 166551
Mathias, s. 162351
GRANQVIST Christoffer58
Johan (Hans), s. 164058
Maria, s. 167471
GRELSDOTTER Margareta56
GRUBB Olof, s. 16115
Samuel, s. 15805
GRUBBE Anna Charlotta, s. 1724109
Axel, s. 1675109
GRÅÅ Henrik54
Margaretha, s. 166954
GUBBERTZ Catharina, s. 160128
GYLLENKROK Anders, s. 162280
Anders, s. 165280
GÖRANSDOTTER Ingrid38
H Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
HAAK Jakob67
Maria, s. 167467
HAMNIA Maria, s. 166622, 64
Susanna, s. 167522, 66, 77
HAMNIUS Elias, s. 161822
Elias, s. 167022, 65
Olof (Olaus), s. 165022
HANSINTYTÄR Catharina74
Maria50
HEDMAN Johan16
HEINRICIUS Anders, s. 167284
Andreas84
HENRIKINTYTÄR Brita59
HERMAINEN Magdalena, s. 161117, 25, 27
HILLER Brita, s. 166967
HILTUINEN ELI HILDUINEN Samuel56
HILTUINEN Juho56
HJERTA-CAJANUS Johan, s. 162957
HOFFREN Henrik, s. 162947
HOFFRENIUS-HOFFRÉN Brita, s. 166047
HOLSTIUS Claudius, s. 165043
HOLSTIUS-HOLSTI Claudius43
HOURU Magdalena (Malin)20
HÖÖK Anna, s. 162115
I Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
ILKEN Isak, s. 164032
Olof, s. 167632, 88
ILKKA Catharina, s. 168032, 89
Joosef, s. 159332
ISRAELSDOTTER Christina36
J Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
JAAKONPOIKA Simo, s. 167089
JAKOBSDOTTER Margaretha29
JENDERJAN Elsa, s. 164554
JERNSTEDT Margaretha, s. 163137
JUDIUS Brita, s. 160639
K Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
KALLING Anna Beata, s. 169137, 105
Anna, s. 168837, 104
Brita (Beata)38, 111
Carl38
Carl (Carolus), s. 16191, 7
Carl, s. 16497, 38
Carl, s. 168537
Christina, s. 169537
Elisabet, s. 16557, 39
Gustaf37
Magdalena7
Margaretha, s. 168637
Mårten Martin, s. 170537, 109
Pehr Petter, s. 16487, 37
Per, s. 170037, 108
Petter, s. 167938, 110
Sidonia Juliana, s. 169637, 107
Ulrika, s. 168937
Ulrika, s. 169337, 106
KALM Anna88
KECKONIUS Hedvig98
KEXLERUS Margaretha81
KLEWE Maria, s. 168068
KLUWENSICH Henrik, s. 165023
Henrik, s. 167723, 68
KLUWENSICH-KLOWENSICH Josef, s. 167623, 67
KLUVENSIK Henrik23
KOCK Anna, s. 160630
KORHONIUS Andreas84
KROOK Anders, s. 162280
Anders, s. 165280
KUKKO Eskil56
KÄRKELÄ Karin, s. 163534
L Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
LAGERCREUTZ Anna109
LAIBÄCK Christian36
Maria36
LARSDOTTER Brita48
LAURAEUS Catharina, s. 169235, 101
Elisabet, s. 167531
Gabriel, s. 16496, 31
Gabriel, s. 167731, 87
Johan6, 36
Johan, s. 168633, 90
Josef, s. 169535
Maria Elisabet, s. 168035, 100
Olof, s. 169033, 92
Sara Margaretha35, 102
Susanna35, 103
Thomas, s. 167331
LAUREUS Olof, s. 16556, 33, 48
Sara, s. 167431, 86
Susanna, s. 169033, 91
LAURILA (LAURAEUS) Olof, s. 16106, 48
LAURILA Sigfrid6
LAURILA-LAURAEUS Christina, s. 16656, 34
Josef, s. 16606, 35
Kaarina (Katharina), s. 16556, 32
LIETZEN Anna Maria, s. 166076
LILLIEFLYCHT Brita Eleonora, s. 168582
Gabriel82
LILLIENSTEDT Christina Margaretha Eleonora, s. 1700108
LIMINGIUS Brita, s. 160051
LINDH Anders73
Pehr73
LOCHTOVIUS Erik, s. 162342
LONDINUS-TONTTINEN Johannes8
LOVERUS Jonas, s. 1614104
LUNDBERG Magnus76
Margaretha76
LUNDINUS Catharina16, 56
Petter, s. 162716
LÅNG Ingeborg, s. 163052
M Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
MATHESIA Katrina, s. 16554
MATHESIUS Anders, s. 16464, 21
Anders, s. 168521, 63
Anna8
Anna (Maria), s. 16524, 25
Anna, s. 163457
Beata, s. 16524, 24
Brita, s. 16634, 26
Gabriel, s. 16434, 19
Henrik, s. 168321, 62
Johan, s. 16374
Josef, s. 16084
Josef, s. 16404, 18
Josef, s. 167921
Magdalena, s. 16474, 22
Magdalena, s. 166217, 57
Margaretha, s. 16444, 20
Margaretha, s. 168021
Mathias, s. 15704
Mathias, s. 16384
Nils, s. 167619, 59
Petrus (Petter), s. 16354, 17
Susanna, s. 16474, 23
Susanna, s. 166517, 58
Susanna, s. 168221
MATILAINEN-MATHELIEN Antti48
Lars, s. 166548
MEIJER Anna79
MEISNER Margaretha35
MERTHEN Anders46
Christina, s. 165046
MICHELSDOTTER Susanna48
MOHRMARCK Erik106
MONSEEN Anders100
MONTANA Brita55
MORBERG Anna62
MORGONSTIERNA Elisabet107
MULINUS Catharina31
MUMS Maria, s. 161780
MUNCELIUS Josef13
MUNSELIUS Brita, s. 169371
Christina, s. 166913, 52
Elisabeth, s. 163042
Erik, s. 165513
Erik, s. 166571
Jakob, s. 162513
Jakob, s. 165513, 50
Johan, s. 166213, 51
Josef, s. 165513
Margaretha13
Petter, s. 166013
Susanna, s. 166013
N Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
NISKANEN Johan, s. 1670111
Maria, s. 170059
Pekka111
Pietari59
NORIN Johan, s. 166045
O Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
OLOFSDOTTER Christina5
P Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
PALENIUS Erik79
PALENIUS-PALEEN Abraham, s. 167979
PALM Juliana, s. 165596
PALMGREN Jonas, s. 1614104
Magnus, s. 1671104
PARMANDER Beata73
PETRAEUS Eskil, s. 159330
Eskil, s. 168330
Samuel, s. 163530
PETREJUS Petter Petri, s. 157012
PHOENIX Johan, s. 163130
Johan, s. 167030
PHRAGMENIUS Margaretha76
PICTORIUS Beata, s. 16353, 14
Catharina, s. 16403, 16
Johan Olai, s. 15933
Johan, s. 166515
Magdalena, s. 16253, 11
Margaretha, s. 16353, 13
Nils, s. 167015, 55
Olof (Olavi)3
Petter, s. 16353, 15
Susanna, s. 16303, 12, 33
PIHLFELT Petter, s. 1695101
PILCKAR Johan, s. 167572
Simon, s. 164072
POLVIANDER Michael, s. 168093
Simon, s. 164093
PORTINUS Anna, s. 168359
Petrus, s. 165359
POSSE Carl, s. 1687108
Christina Margaretha Eleonoora, s. 1725108
PROCHAEUS Carl, s. 162860
PRYSS Anders, s. 164081
Anders, s. 167181
R Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
RAJALENIUS Catharina, s. 164831
Georg91
Thomas31
RAJALENIUS-RAJALEEN Georg, s. 167891
RAUMANNUS Erik, s. 162040
Sofia Paulina, s. 166095
REUTER Katarina, s. 165569
RHALAMBIUS Christina5
RIBE Agnes Margaretha, s. 167782
Mathias Bernhard, s. 162582
RINGIUS Christina, s. 164015
Nils, s. 161115
ROBERG Catharina62
Olof63
Sara Helena63
ROOS Brita, s. 168124, 69
Daniel, s. 167869
Elias69
ROSENBERG Maria Adelgunda Eufrosyne Charlotta, s. 166049
ROSENDAL Erik, s. 161553
Erik, s. 164753
Margareta, s. 165675
ROSS Magdalena, s. 165847
Wilhelm, s. 163547
RUDNESIUS Brita, s. 160924
RYSS Grels48
Isak48
RÖÖK Jakob75
Maria75
S Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
SACKLENIUS Lars, s. 167692
SACKLINIUS Anna, s. 170592
SAHLBERG Abraham, s. 1694102
SALAMONTANUS Elisabet66
SALIN Karin77
SALINGIUS Johan, s. 1670111
SALONIUS Johan8
SALONIUS-SALOENSIS Johan, s. 16298
SALVIUS Margaretha Rosina82
SCHAEFER Anna, s. 167592
SCHILDT Maria, s. 163019, 26
SCHLYTER Conrad99
SCHOUG Anna, s. 1679110
Johan, s. 1656110
SIEBEN Anna Dorothea75
SINIUS Clara56
Elisabeth, s. 164086
SKEPPERUS Anna, s. 162115
SKEPPERUS? Maria, s. 160113, 14
STAMMERT N23
STEB Hedvig Eleonora, s. 169083
Johan83
STECCIUS Petter, s. 16208
STECCIUS-STECHIUS Brita, s. 16558, 40
STIERNKORS TAI STIERNA Isak96
STRÖM Christina Margaretha, s. 171276
Henrik99
Petter76
SUND Brita, s. 169885
Petter85
SUNDELIUS Margaretha72
SURSILL Anna, s. 163061
Magdalena, s. 15801
Östen, s. 15201
SÅGER Elin, s. 161418
T Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
TAWAST Beata, s. 167061
Henrik, s. 159913, 14
Henrik, s. 165614
Johan, s. 162613, 61
TAWASTSTJERNA Christina, s. 166014, 53
Jakob Pontus, s. 166614, 54
TAWAST-TAWASTSTJERNA Erik, s. 162714
THESLEFF Katarina84
THORVÖST Helena (Elin) Catarina, s. 167141
Herman, s. 163541
THORWÖST Maria, s. 163418
Petter, s. 160018
THUN Wilhelm70
THURONIUS Margareta, s. 167097
THUROVIUS Catharina, s. 171098
Johan, s. 167398
TIGERSTEDT Beata, s. 166727, 73
Erik, s. 164027
Isak Erik, s. 168627, 78
Magdalena Elisabet, s. 168527, 77
Margaretha Catharina, s. 169227, 79
TORDINPOIKA Petter74
TÖRNER Margareta, s. 169694
TÖRNSTEDT Erik77
Olof77
U Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
UPPA Johannes, s. 165934
Tomas (Tuomas), s. 163534
UTTERKLOU Catharina, s. 1639104
V Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
VEIJOLA Johan10
Sigfrid10
W Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
WALLENIUS Magdalena, s. 16455, 29
WALLENIUS-WALLENSTIERNA Christina, s. 16435, 27
WALLENSTIERNA Baltzar, s. 168028
Beata, s. 166928, 80
Catharina Charlotta, s. 167128, 81
Christina28
Margaretha, s. 16505, 30
Olof, s. 16115
Olof, s. 167228, 82
Samuel, s. 16445, 28
Samuel, s. 167428, 83
WALLERIAN Margaretha22
WEGELIA Christina, s. 170034, 97
WEGELIUS Abraham, s. 171034
Abraham, s. 171134
Anna, s. 169234
David, s. 169634, 95
Elisabet (Lisken), s. 169834, 96
Gabriel, s. 170234, 98
Johannes, s. 165934
Johannes, s. 169334, 94
Margaretha, s. 171134
Maria, s. 170534, 99
Sara Catharina, s. 169034, 93
WERNLE Balthasar, s. 158828
Christina, s. 164028
WESTRING Ambrosius, s. 167870
WESTZYNTHIUS Margaretha, s. 160211
WEXIONIUS Olof29
Olof, s. 162629
WILOIDES N7
WITTING Brita, s. 164058
Margaretha, s. 160512
Susanna, s. 159013
Å Suku- ja myöhempi nimi -hakemisto
ÅBERG Olof, s. 1682105
ÅHS Lars52
Petter, s. 166352
ÅKERLUND Erik103
| Alku | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto | Paluu |