Taulu 1

I Erik Ångerman, ESI-ISÄ Sursill (134) Ylhäinen talonpoika Uumajassa, lautamies, s. noin 1480 Teg, k. välillä 1550-1553 Teg. ERIK ÅNGERMAN ELI SURSILL, oli ylhäinen talonpoika Uumajassa. Hän tai hänen sukunsa oli kotoisin Ångermanlannista, mistä nimi Ångerman. Hän asui Uumajan pitäjän Tegin kylässä todennäköisesti jo ennen vuotta 1539 mutta varmasti viimeistään siitä vuodesta lähtien. Myös hänen lisänimensä (Sursill) lienee ollut kotiseudun perintöä. Ångermanlantilaisia näet kutsuttiin yleisesti pilkkanimellä Sursill, koska he olivat happamen silakan pääasiallisia tuottajia. (Erikin kotiseudulla Ångermanlannissa hapansilakka oli suurta herkkua, mutta muualla Ruotsissa tätä pahanhajuista herkkua ei aina ymmärretty. Maakunnan nimeä käytettiin monasti sukunimen tapaan (Ångerman). Tukholman linnanläänin päällikkö teki sopimuksen Erik Ångermanin kanssa isojen elintarvikemäärien hankkimisesta armeijalle. Erik toimitti kuitenkin silakan lisäksi myös hapansilakkaa. Tätä norrlantilaista suurta herkkua sotamiehet eivät kuitenkaan hyväksyneet, vaan menivät syömälakkoon. Kuningas Kustaa Vaasa kimmastui ja kohdisti kiukkunsa Erik Ångermaniin. Vaikka oli ilmeisesti toiminut rehellisin mielin ja isänmaallisin aikein, Erik asetettiin syytteeseen pilaantuneen elintarvikkeen kauppaamisesta ja sai lisänimekseen "Sursill". Erik taittoi pilkalta terän ottamalla Sursillin viralliseksi sukunimekseen. Nimi jäi, ja Sursillit kantoivat sitä aivan kunniallisena sukunimenä.) Hänet mainitaan Västerbottenin vanhimmassa veroluettelossa 1539 talollisena Uumajan pitäjän Tegin kylässä. Erik Ångerman oli veroista päätellen varakas talollinen. Hänet mainitaan usein myös lautamiehenä. Hän lienee kuollut iäkkäänä 1550-luvun alussa. Hänet mainitaan veroluetteloissa vuoteen 1550 asti, mutta seuraavista veroluetteloista 1553 häntä ei löydy. Hän asui Västertegissä aivan lähellä nykyisen Uumajan kaupungin aluetta. Vaimon nimi oli Dordi. Tilalla esiintyy hänen poikansa Östen Eriksson (-jälkeläistaulut). Östen i Teg oli talonpoikaisedustajana valtiopäivillä 1571. Hän häviää maakirjoista 1580-luvulla. Hänen kolme tytärtään, kaksi poikaansa sekä toisen poikansa Östenin seitsemän tytärtä tulivat eri aikoina Suomeen ja menivät täällä naimisiin etupäässä pappien kanssa. Heistä polveutuu tavattoman suuri joukko huomattavampia pohjalaisia sivistyssukujamme. Suomalaisen sukututkimuksen perustana onkin 1850 julkaistu parinsadan suoden aikana kerätty aineisto yhtenäisenä Sursillien sukujohtona nimellä Genealogia Sursilliana. Uusin laitos: Sursillin suku: genealogia Sursilliana, täyd. ja toim. E. Kojonen (1971). Lapset: Catharina, Magdalena, Östen, Carl, Margareta ja muita lapsia. Yllä mainitut 5 lasta muuttivat Suomeen, ensimmäisenä Catharina. Suomessa Catharina otti luokseen asumaan Östen-veljen lapsia. Erik Ångerman on lastensa kautta tullut alkuisäksi useimmille Pohjanmaan pappissuvuille. Suomen sivistyshistorialle sukusikermällä on ollut merkittävä vaikutus, sillä lähes kaikki Suomen sivistyssuvut ovat saaneet alkunsa Erik Sursillistä ja hänen lapsistaan. On esitetty myös olettamuksia, että Pohjanmaalle muuttaneet lapset voivat olla kahdesta eri avioliitosta. Dordi oli ollut aikaisemmin naimisissa ja osa lapsista voisi olla hänen lapsiaan. Vanhin tytär Catharina muutti ensin Suomeen ja palveli jonkin aikaa emäntä- eli avainpiikana vouti Hannu Fordellin luona Pietarsaaressa, Pinonäsissä. Catharina avioitui Pietarsaaren kirkkoherran Henric Nicolain kanssa. Avioliitto oli ensimmäisiä pappisavioliittoja Suomessa. Kuolinaika on noin 1550-luvun alussa. I en av Stockholmstidningarna fanns 8/8 1954 en artikel som innehåller följande förklaring till namnet Sursill:.... "Under befrielsekriget 1521-1523 gjorde hövitsmannen Lars Olsson Björnram ett kontrakt med handlanden Erik Ångerman om leverans av stora kvantiteter mat till hären. Denna var ångermanlänning och landskapsnamnet som personnamn var en på den tiden vanlig företeelse. I kontraktet åtog han sig också att leverera strömming eller sill, som det också hette. Han skickade emellertid inte bara vanlig sill utan även en del "sursill" eller surströmming. Denna norrländska delikatess förstod sig de enkla knektarna dock inte på utan ställde till med en regelrätt matstrejk. Gustav Vasa blev ursinnig och lät sin vrede gå ut över Erik Ångerman som handlat i bästa välmening. Han ställdes nu under åtal för att ha levererat rutten föda, och till allt annat obehag fick han öknamnet "Sursill". Svenska folket har alltid älskat öknamn och i Stockholms stadsböcker från denna tid möter man liknande namnformer som "Lasse Skånsksill", "Martin Surlax" etc. Dessa öknamn satt sedan orubbligt i, men Erik Ångerman var knepig nog att förta udden av elakheten - han tog helt enkelt öknamnet till släktnamn och kallade sig officiellt för Sursill. Under detta namn har han fått en märklig berömmelse - han är nämligen en av den mest vidfamnande ättefäder, som funnits i hela Norden. Den sursillska härstamningen har under tidernas lopp nått sådana dimensioner att det numera knappt finns någon släkt i Finland som inte kan anknytas till det sursillska stamträdet. Erik Ångerman står som ättefader för bortåt 2000 stora släkter inom alla samhällsklasser, spridda över hela Norden, de baltiska länderna, Tyskland, Frankrike och Amerika. Exemplen på finska storheter i det sursillska släktträdet är bl.a.: Zacharias Topelius, Jean Sibelius, PE Svinhufvud, KJ Ståhlberg, Carl Gustaf Emil Mannerheim och Olof Palme. Med andra ord de mest bemärkta inom finsk och svensk politik." (GS 1).

Puoliso: Vihitty noin 1530 Dordi Bure ???, Sursill (135) s. noin 1495 Umeå, k. noin 1550.