SUKUSELVITYKSEN KOHDE

Catharina Östenintytär
Sursill
s. 1552 Teg, Umeå, Västerbotten, Sverige ja hänen jälkeläisiään yhteensä 12053 taulua

Tulostettu:
17.01.2013
Tekijä:
Anneli Kotisaari







SUKUJUTUT -ohjelma

ATK-palvelu Luhtasaari
Seinäjoki
| Alku | Sukunimi-hakemisto | Paluu |

Taulu 1
I Catharina Östenintytär Sursill (133) s. noin 1552 Teg, Umeå, Västerbotten, Sverige, k. jälkeen 1614 Liminka. Oli elossa ilmeisesti vielä 1614. Lauri kuoli puolisoista ensin ja Catharina meni toisen kerran naimisiin Mattias Granbergin kanssa (Mattias oli vouti ja ehkä myös tilallinen Saloisissa, heidän tyttärensä oli Brita Granberg) ja kolmannen kerran Henrik Lithoviuksen kanssa. Vaikka Sursillin suku tuntuu hyvin tutkitulta, on vanhoissa tiedoissa paljon virheitä ja lisätutkimukselle on aina tilaa.
Katariina Sursill oli kolmasti naimisissa ja hänen on täytynyt jäädä ensimmäisestä miehestään, josta tunnetaan vain etunimi, Lauri, leskeksi ennen vuotta 1580. Laurille on soviteltu myös sukunimeä Sinius asuinpaikan mukaan. Tästä avioliitosta olisi syntynyt mm. poika Hannu Laurinpoika ja tytär Anna Laurintytär (SS 3301) jonka mies olisi ollut äidin myöhemmän (kolmannen) aviomiehen poika, Josef Limingius.
Catharinan kerrotaan ottaneen luokseen Suomeen veljensä tyttäriä. Katarinan toinen mies oli ilmeisesti Matti Laurinpoika (jotkut lähteet käyttävät hänestä nimeä Matias Eerikinpoika, ks. Genos n:o 69). Kolmas puoliso oli Henrik Lithovius. Henrikin poika, Johan Limingius, puolestaan nai isänsä myöhemmän vaimon sisaren, Kristina Östenintyttären (SS 5956), joka kuoli n. 1632.
Tällaiset tiedot panevat pohtimaan tietojen oikeellisuutta, vaikka niiden ei voida sanoa mitenkään olleen kanonisen oikeuden vastaisia. Katarina on ollut naimisissa jo 1570-luvulla ja syntynyt siis viimeistään 1550-luvun alussa. Sisaruksina Katarinan ja Kristinan ikäero on ollut reippaasti yli 20 vuotta, jos he todella olivat sisaruksia. On esitetty että Kristina olisikin Östenin lapsenlapsi. Asiaa selvittelee laajemmin Tapio Vähäkangas Genos-lehdessä n:o 69(1998), s. 78-84, 98-99. Catharinasta polveutuvat suvut Fellman, Wegelius, Tornberg, Hilden, Granberg, Cajanus, Lythraeus, Frosterus, Appelgren, Castrén, Gammal, Fant, Gezelius, Lithovius, Topelius, Keckman, Franzén, Nylander, Reinius, Ehrström, Mathesius, Costiander, Höckert, Schroderus, Falander, Snellman ja Chydenius. (GS 2343).
Muistiinpanot: Syntymäaika useissa tutkimuksissa 1562.

1. puoliso: Vihitty noin 1574 Saloinen Lars (Lauri) Siniluoto e. Sinius (132) Talonpoika, asuinpaikka mahdollisesti Saloinen, s. 1556 Saloinen, k. 1614.

Lapset:
Hannu Sinius , s. noin 1582 Oulu. Tauluun 2
Anna Siniluoto o.s. Sinius , s. 1584 Saloinen. Tauluun 3
2. puoliso: Vihitty noin 1576 Saloinen Mathias (Matts) Erikinpoika Lochtovius e. Granberg (106) En Fogde i Konungs Carl IX:s tid (i Salo socken ?) Saloisten vouti, s. 1560 Uumeå, Sverige ?, k. jälkeen 1614. Kaarle IX:n aikana oli alikirjuri. Tutkijan kommentit: Vouti, ehkä myös tilallinen Saloisissa. Tapio Vähäkangas, Muurame on kirjoittanut selventäviä tietoja GENOS 69 (1998) s. 78-84 (Lohtajan Grandrgien esivanhemmat) Kojosen Sursillianassa ilmeisen erheellisesti Matthias Erikinpoika http://www.genealogia.fi/genos/69/69_78.htm Katarina Östenintyttären toisen puolison henkilöllisyyttä on kovasti tutkittu viime aikoina. Alkuperäinen lähde väittää hänen Nimekseen Mattias Eerikinpoika, "vouti kuningas Kaarle IX:n ajalta." 1500-luvun lopulta tai 1600-luvulla ei tämän nimistä voutia Pohjanmaalta kuitenkaan ole löytynyt. Vanhimmissa Sursillianan lähteissä ei tällä voudilla ole lainkaan isän nimeä. Virhetulkinnan ansiosta hän on saanut vastoin alkuperäisiä tietoja isänsä nimeksi Erik. Näin on luotu virheellinen tieto, joka on ollut jatkotutkimusten tulppana. Väärän patronyymin poistuttua haittaamasta jatkotutkimuksia huomio kiintyy 1580-luvulla vaikuttaneeseen Pohjanmaan voudinmieheen ja alikirjuriin Matti Laurinpoikaan. Nimiyhdistelmä Matti Laurinpoika yhdistettynä Kristina Sursillin poikaan Laurentius Matthiae tukee teoriaa, että olemme tavoittaneet isän ja pojan. Yhteiskunnallinen asema yleensä saa ansiotonta arvonnousua jälkeläisten muistellessa esi-isiään, joten alikirjurista on hyvinkin voinut tulla lopulta vouti. Muita sopivia voutiluokan Matteja ei Pohjanmaalta löydy tuolta ajalta. Kun Laurentius Matthiaen tiedetään syntyneen Saloisissa, ei pitäisi olla vaikeaa tavoittaa veroluettelojen avulla hänen isäänsä Matti Laurinpoikaa. Hailuoto oli jo ennen vuotta 1582 muodostunut omaksi seurakunnaksi, joten se voidaan jättää haravoitavan alueen ulkopuolelle, vaikka se edelleen kuuluikin Saloisten hallintopitäjään. Pappismiehen ilmoittama syntymäpaikkakunta on varmasti tarkoittanut kirkkopitäjää. Pohjanmaalta on säilynyt verrattain hyvin veroluettelot 1580-luvulta. Vuodelta 1582 Saloisista on säilynyt myös tilattoman väestön (husmän) luettelo, mutta siinä ei esiinny ketään sen nimistä. Vuonna 1582 Saloisten hallintopitäjässä hallitsi maata 16 Mattia. Näistä erottuu selvästi Matti Laurinpoika Siikajoelta 21 pannin suuruisen talon isäntänä. Talossa on ollut myös palkollisia, koska veroa maksettiin kuudesta "nokasta". Se oli kylän selvästi suurin talo. Koko Saloisten hallintopitäjässä vain Fordellien jälkeläisellä Josef Ollinpojalla Saloisissa oli vielä suuremmat viljelykset.
Katarina Östenintyttären toisen puolison henkilöllisyyttä on kovasti tutkittu viime aikoina. Alkuperäinen lähde väittää hänen Nimekseen Mattias Eerikinpoika, "vouti kuningas Kaarle IX:n ajalta." 1500-luvun lopulta tai 1600-luvulla ei tämän nimistä voutia Pohjanmaalta kuitenkaan ole löytynyt. Vanhimmissa Sursillianan lähteissä ei tällä voudilla ole lainkaan isän nimeä. Virhetulkinnan ansiosta hän on saanut vastoin alkuperäisiä tietoja isänsä nimeksi Erik. Näin on luotu virheellinen tieto, joka on ollut jatkotutkimusten tulppana. Väärän patronyymin poistuttua haittaamasta jatkotutkimuksia huomio kiintyy 1580-luvulla vaikuttaneeseen Pohjanmaan voudinmieheen ja alikirjuriin Matti Laurinpoikaan. Nimiyhdistelmä Matti Laurinpoika yhdistettynä Kristina Sursillin poikaan Laurentius Matthiae tukee teoriaa, että olemme tavoittaneet isän ja pojan. Yhteiskunnallinen asema yleensä saa ansiotonta arvonnousua jälkeläisten muistellessa esi-isiään, joten alikirjurista on hyvinkin voinut tulla lopulta vouti. Muita sopivia voutiluokan Matteja ei Pohjanmaalta löydy tuolta ajalta. (Lue koko tarina: Genos 69 (1998) s. 78-84, Tapio Vähäkangas, Muurame.).
Vanhemmat: Erik ja Anna Henrikintytär, s. noin 1515 Pietarsaari.
Lapset:
Brita Granberg , s. 1575. Tauluun 4
Lars Granberg , s. 1582 Saloinen. Tauluun 5
Dorothea Granberg , s. noin 1583 Saloinen. Tauluun 6
3. puoliso: Vihitty noin 1584 Henrik Larsinpoika Lithovius (130) Limingan kirkkoherra 1583, Pohjanmaan pohjoisen rovastikunna rovasti, s. 1537 Kaarinan Littoisten kylä, k. 1615 Liminka. Myös Henrik Larsson Swart. Henrik Laurinpoika Lithovius, kotoisin Kaarinan Littoisten kylästä, lampuodin poika, muodosti sen nimestä itselleen sukunimen. Limingan kirkkoherra 1583. Allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen 1593. Provastina kuoli 1615. Limingan kirkkoherra 1575-1614. Salon kirkkoherra, Erik XIV:n nimittämä. Allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen 1593. Kirjoitti pohjanmaan sotahävityksistä vuosina 1585-88, jolloin venäläiset tappoivat Oulun tienoilla yli 1000 henkeä. Henrikin 1:o puoliso (Johanin ja Josefin äiti) tuntematon. Hänestä polveutuvat myöskin Alholm ja Hoffrén-suvut sekä naiskannalta myöhempi Topelius-suku.
Pappisnimensä Henrik Laurinpoika otti syntymäkuntansa (Littoinen) mukaan, kuten noina aikoina useimmiten oli tapa. Niinpä Henrikin pojatkin ottivat vastaavasti sukunimekseen Limingius, Liminkalaisia kun olivat. Henrik käytti myös sukunimeä Korppi eli Corvinus, ehkä pienenä sisäpiirin vitsinä, papit kun pukeutuivat mustiin. Henrik oli alunperin Salon kirkkoherra Erik XIV:n nimittämänä, Limingan kirkkoherra hänestä tuli Tuomas Ingonpojan jälkeen vuodesta 1575 alkaen. Tässä virassa hän oli aina kuolemaansa, 1615 saakka. Henrik allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen Augsburgin uskontunnustuksen hyväksymisestä vuonna 1593. Hänestä tuli rovasti vähän ennen kuolemaansa. Tämän jälkeen kaikki Limingan papit koko 1600-luvun ajan olivat Henrikin jälkeläisiä, yhtä lukuun ottamatta, mutta tämäkin oli sentään suvun vävy. Henrik kirjoitti kuningas Juhana III:lle kirjeen Oulun satamassa 25.7.1586 ja kuvasi siinä 25-vuotisen sodan tuhoja Pohjanmaalla "välirauhan" vuosina 1585-88, jolloin venäläiset tappoivat Oulun tienoilla yli 1000 henkeä. Tuossa luvussa Henrik ilmeisesti jonkin verran liioittelee, sillä se lähentelee jo koko Oulun tiennoon senaikuista väestömäärää. Limingan venäläiset vainolaiset (ja karjalaiset siinä mukana) tuhosivat lähes kokonaan vuonna 1589 ja taas 1592. 25-vuotinen sota (1570-95) päättyi Ruotsin voittoon. Iivana IV Julma, Juhana III:n henkilökohtainen vihamies, joutui tunnustamaan Ruotsin oikeudet Viroon, antoi Ruotsille Narvan ja luopui kaikista vaatimuksistaan Pohjois-Suomeen ja Lappiin, näin jälkikäteen arvioituna ainakin joksikin aikaa : -) Oli Saloisten kirkkoherra ja sitten Limingan kirkkoherra noin 1575-1615. Hän toimi liminkalaisten pappina vanhan vihan hävitysten aikana, jota käytiin 1570-95 karjalais-venäläisten ja suomalaisten välillä. Viholliset polttivat kahteen kertaan Limingan kirkon sekä pappilan. Vuonna 1592 sai kuninkaalta oikeuden saada verotuloja korvauksena siitä, että hänen omaisuutensa oli taas ryöstetty. Hän kirjoitti Pohjanmaan sotahävityksistä vuosina 1585-88, jolloin venäläiset tappoivat Oulun tienoilla yli 1000 henkeä. Sodan päätyttyä Täyssinän rauhaan 1595 rakennettiin myös kirkko uudelleen. Henrik allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen 1593, oli Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan rovasti ja mukana valtiopäivillä Linköpingissä 1600. Hän asui 1600-luvun alussa omistamassaan talossa, jolle sai verovapauden.
Henrik Laurinpoika Lithovius mainitaan ensimmäisen kerran Limingan kirkkoherrana 10.4.1575 kuningas Juhanan lahjoituskirjeessä Limingan pappilasta. Hän allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen 1593. Oli Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan rovastina. Edusti Linköpingin valtiopäivillä vuonna 1600, Pohjanmaan papistoa. Vuoden 1586 maakirjassa Oulunsalossa omisti Henrik-niminen pappi talon. Todennäköisesti hän oli Limingan kirkkoherra. Hänen mainitaan olleen varsin merkittävä pappismies Pohjanmaalla.
Limingan pitäjä oli historiansa aikana laajimmillaan juuri Henrik Lithoviuksen aikana. Siihen kuuluivat Oulu, Oulunsalo, Muhos, Kempele, Tyrnävä, Temmes, Lumijoki, Utajärvi, Vaala, Kajaani, Sotkamo, Paltamo ja Ristijärvi. Laajuus kesti 20 vuotta. Pitäjässä oli 224 taloa vuonna 1600. Uudisasutuksen taustalla oli voimakas savolainen asutusliike erityisesti 1570-luvulta lähtien.
Suuren seurakunnan kirkkoherran tulot olivat ruhtinaallisen suuret. Kuitenkin oli sotia ja katoja, jotka alensivat seurakuntalaisten palkanmaksukykyä.
Niinä aikoina, kun Suomeen juurtui evankelis-luterilainen usko, oli esi-isiäni Pohjanmaalla pappeina. Henrik Laurinpoika Lithovius oli Limingan kirkkoherrana vuodesta 1583 lähtien. Hän kuoli vuonna 1615. Hänen poikansa Johan Lithovius eli Limingius oli Limingan kappalaisena ja sitten Oulun ensimmäisenä kirkkoherrana 28.9.1610 lähtien. Simon Johanneksenpoika Nurkka eli Nurcherus oli Isonkyrön kirkkoherrana 1587. Hän kuoli luultavasti 1604. Erik Henrikinpoika Frosterus oli Kalajoen kappalaisena 1573 jälkeen ja sitten Hailuodon kirkkoherrana arvattavasti 1599. Hän kuoli 1616 tai 1618. Näiden neljän mainitaan olleen niiden pappien joukossa, jotka vuonna 1593 allekirjoittivat Upsalan kokouksen päätöksen. (GS 2343).
Vanhemmat: Lauri (Lars) Lithovius, s. 1500 Kaarina, Littoinen, k. noin 1571 Kaarina, Littoinen ja Anna Henrikintytär, s. noin 1515 Pietarsaari.
Lapset:
Brita Lithovius
Christiern Lithovius , s. noin 1575. Tauluun 7
Karl Lithovius
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 2
II Hannu Laurinpoika Sinius (568), (Taulusta 1, äiti Catharina Sursill) Salon eli Saloisten pitäjän Salon kylän Siniluodon talon isäntä, s. noin 1582 Oulu, k. 1645 Oulu. Hannu oli Saloisten pitäjän Salon kylän Siniluodon talon isäntä. Tämän vuoksi hänelle on soviteltu sukunimeä Sinius. (GS 2344).

Puoliso: Vihitty noin 1618 Anna Hansdotter (699) s. noin 1600, k. 04.12.1675 Oulu.
Vanhemmat: Hans N ja Ingeborg Mårtensdotter.

Lapset:
Kaarina Sinius (GS 2345).
Riitta Sinius . Tauluun 8
Yrjö Sinius . Tauluun 9
Isak Sinius . Tauluun 10
Clara Sinius . Tauluun 11
Anna Sinius , s. noin 1639 Oulu. Tauluun 12
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 3
II Anna Laurintytär Siniluoto o.s. Sinius (127), (Taulusta 1, äiti Catharina Sursill) s. 1584 Saloinen, k. 1650 Liminka. Anna oli Lars Siniuksen ja Catharina Östenintytär Sursillin tytär ts. Josef ja Anna olivat myöhemmin "sisaruksia", vaikka eivät sukua. Puoliso: isäpuolensa poika.

Sukututkijoiden mukaan Anna Siniuksen ja Josef Lithoviuksen lapsista Sa-muel Josefinpojasta polveutuu Ruotsin entinen pääministeri Olof Palme, Isak Josefin-pojasta Suomen presidentti ja marsalkka Carl Gustav Emil Mannerheim ja Anna Jose-fintyttärestä Suomen presidentti Kaarlo J. Ståhlberg. Annan veljestä Hans Larssonista puolestaan katsotaan polveutuvan Suomen presidentti Pehr Evald Svinhufvud. (GS 3301).

Puoliso: Vihitty noin 1595 Josef Henrici Limingius (Lithovius) (126) Kirkkoherra, rovasti Liminka 1615, s. 1569 Liminka, k. 1657 Liminka. Josef ja Anna olivat myöhemmin "sisaruksia", vaikka eivät sukua.
Kappalainen Limingalla 1610. Kirkkoherra siellä 1615. Kuoli provastina 1648. Puoliso emintimänsä tytär 1. avioliitosta Anna Laurintytär. Kapellan i Limimgo, kyrkoherde ca 1615. - SS 3301.
Limingan kappalainen 1610- ja kirkkoherra 1615-. Rovasti. 2:o puoliso Margaretha Hansintytär. Huom! Ei ole aivan varmaa, onko ylläoleva Johanin isä ja Josefin isä Henrik Laurinpoika Lithovius /Swart sama henkilö. Mahdollisesti Kaarinan-Limingan Lithovius ja Salon Lithoviukset ovat erikseen, joskin tämä on epätodennäköistä. Todennäköisesti ovat sama henkilö, koska Corvinus = Svart. (korppi, musta).
Josefilla ja Annalla oli yhdeksän lasta, joista Saara meni naimisiin Olavi Heikkolan kanssa. (Kankarin Kailat nro 6 sukukirjan tiedot, Lea Holma).
Vanhemmat: Henrik Larsinpoika Lithovius, s. 1537 Kaarinan Littoisten kylä, k. 1615 Liminka ja N N, s. 1541 Liminka.

Lapset:
Isak Lithovius , s. 1602. Tauluun 13
Carl Lithovius , s. noin 1603. Tauluun 14
Anna Lithovius , s. noin 1605 Liminka. Tauluun 15
Lars Limingius e. Lithovius , s. noin 1608. Tauluun 16
Samuel Lithovius , s. 1608 Liminka. Tauluun 17
Catharina Lithovius , s. noin 1612. Tauluun 18
Henrik Lithovius , s. 1621. Tauluun 19
Sara Lithovia , s. välillä 1620-1629. Tauluun 20
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 4
II Brita Mattsdotter Granberg (99), (Taulusta 1, äiti Catharina Sursill) s. 1575, k. 09.03.1662 Oulu, haudattu 09.03.1662 Uleåborg, Oulu. Britan ensimmäinen puoliso oli Lauri Paavonpoika Kataja, porvari Oulusta, kuollut 1616. Toinen puoliso oli Yrjö Antinpoika Lytter, joka oli jäänyt leskeksi edellisestä vaimostaan jonka nimi ei ole tiedossa. (GS 5319).

1. puoliso: Vihitty noin 1600 Lauri Paavonpoika Kataja (281) Porvari Oulussa, s. 1570 Saloinen, k. 1617 Oulu.

Lapset:
Mathias En(e)gvist e. Kataja , s. noin 1600 Oulu. Tauluun 21
Juho Kataja (Enqvist) Pohjanmaan jalkaväkirykmentin kapteeni, s. noin 1602, k. noin 1658. Gift från Tyskland, puoliso oli kotoisin Saksasta. (GS 5353).
Katariina Kataja , s. noin 1604 Oulu. Tauluun 22
Jacob Katku Prest i Westerbotten.
Johan Kataja (Enqvist) Capitaine vid Nils Båths regemente; Pohjanmaan jalkaväkirykmentin kapteeni.
2. puoliso: Vihitty noin 1618 Göran Andersson Lyttraeus e. Lytter (98) Pormestari Oulussa 1619-1632, kauppias ja laivanomistaja, valtiopäivämies, s. noin 1582, k. 1633 Stockholm, Sverige, haudattu Tukholman Suurkirkkoon. Oli leski mennessään avioon Brita Mathiaksentyttären kanssa. Oulussa 1600-luvulla vaikuttaneen merkittävän Lytter-Lythraeus-suvun kantaisä, joka muutti Ouluun jo kaupunginperustamisen aikoihin tai kohta sen jälkeen. Mahdollisesti lähtöisin Lytting-, Lytt(h)en- ja Lyttare-nimiä kantaneesta suvusta, jonka edustajia oli 1500-luvulla osaksi Tukholmassa, osaksi Kruunupyyssä. Asui mahdollisesti Tukholmassa ennen muuttoaan Ouluun, missä asui ainakin 1613. Jöran oli kauppias ja laivanomistaja Oulussa. Hänen laivansa otettiin sotilaiden kuljetukseen Stralsundin 30-v. sotaan 1629, jolloin hän sai oululaisilta korvausta. Hän oli Oulun pormestari 1619-32 ja edusti Oulua Tukholman valtiopäivillä 1629. Hän pyysi ja sai todistuksen pormestarin viran hyvästä hoidosta 1629. Hän sai kuitenkin 1633 sakkoa 40 markkaa liian komeasta takista ja tyttären helminauhasta (valtio pyrki silloin hillitsemään ulkomaisten tuotteiden liikatuontia maahan). (Kankarin Kailat nro 6 sukukirjan tiedot).
Vanhemmat: Anders Lütter ja N N.
Lapset:
Anders Lythraeus , s. 1615. Tauluun 23
Jakob Lythraeus Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtori 1655, s. noin 1620, k. 14.05.1655 Uusikaarlepyy. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1642, Upsalassa 1644. Nähtävästi naimaton. (GS 5717).
Margareta Lythraeus o.s. Lytter , s. noin 1620. Tauluun 24
Jöran Lyttraeus . Tauluun 25
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 5
II Lars Mathiaksenpoika Granberg (306), (Taulusta 1, äiti Catharina Sursill) Lohtajan kirkkoherra 1620, s. 1582 Saloinen, k. 1637 Lohtaja. Vihittiin papiksi 1615. Prestvigd til Kapellan i Limingo 1615; Kyrkoherde i Lochteå 1620. Han gifte sig 1619 med sin företrädares, pastoren i Lochteå, Eric Jacobsssons dotter, Anna, född 1599. Deras barn voro 13. (GS 5073).

Puoliso: Vihitty 1619 Anna Erikintytär Lohtovius (685) s. 1599 Lohtaja. Eli Lohtajalla vielä 1653.
Vanhemmat: Erik Jakobinpoika (Ericus Jacobi) Lohtovius ja N N.

Lapset:
Erik Granberg , s. 02.02.1623 Lohtaja. Tauluun 26
Beata Granberg . Tauluun 27
Elsa Granberg , s. 1625 Lohtaja. Tauluun 28
Lars Granberg , s. 1626 Lohtaja ?. Tauluun 29
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 6
II Dorothea Mathiaksentytär Granberg (570), (Taulusta 1, äiti Catharina Sursill) s. noin 1583 Saloinen. Dorotean äiti oli Catharina Östenintytär Sursill eli Magdalenan veljen Östenin tytär. (GS 5310).

Puoliso: Vihitty noin 1603 Hans Jönsson Fordell (671) Oulun pormestari 1611, s. noin 1575, k. 1639 Oulu. Eli 1639, oli vainaja 1640. Hannu Juhonpojan tytär oli eräissä häissä esiintynyt helminauha päässä (tk. 26.8.1633) Bartold Vhaelin puoliso Margareta Fordell. B.v. s. 1667, k. 1723, Ilmajoen kirkkoherra. Borgare i Uleåborg, borgmästare.
Vanhemmat: Jöns Larsinpoika Fordell, k. 1603 ja N N.

Lapset:
Anna Fordell . Tauluun 30
Elisabeth Fordell , s. Oulu. Tauluun 31
Hans Fordell . Tauluun 32
Henrik Fordell Oulun kappalainen 1642-73, s. 1619 Oulu, k. 1673 Oulu. Ylioppilas Upsalassa 1636, Turussa (pohj.) 1640. Naimaton. Hukkui jokeen (GS 5317).
N Fordell . Tauluun 33
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 7
II Christiern Henrikinpoika Lithovius (305), (Taulusta 1, äiti Catharina Sursill) Limingan kappalainen n. 1620-1622, s. noin 1575, k. noin 1620 (GS 5842).

Puoliso: Vihitty noin 1605 Anna Olofintytär Ruuth (347) s. 1570.
Vanhemmat: Olof Ruuth ja Margareta Simontytär.

Lapset:
Henrik Lithovius , s. 1600. Tauluun 34
Anna Lithovius (GS 5845).
Catharina Lithovius (GS 5846).
Christiern Lithovius (GS 5847).
Gabriel Lithovius-Limingius . Tauluun 35
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 8
III Riitta Hannuntytär Sinius (702), (Taulusta 2, isä Hannu Sinius) (GS 2346).

Puoliso: Juho Matinpoika Päkkilä-Päckilan (1084) Porvari ja Raatimies Oulussa, k. 1663 , haudattu 01.02.1663 Oulu.

Lapset:
Hans Päckilan . Tauluun 36
Isak Päckilan . Tauluun 37
Anna Päckilan Oli elossa 1688. (GS 2349).
Brita Päckilan Eli 1688. (GS 2350).
Jöran Päckilan Oli elossa 1688. (GS 2351).
Anders Päckilan Eli 1688. (GS 2352).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 9
III Yrjö Hannunpoika Sinius (23972), (Taulusta 2, isä Hannu Sinius) Porvari Oulussa.

Puoliso: Kerttu Antintytär (23977)

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 10
III Isak Hannunpoika Sinius (701), (Taulusta 2, isä Hannu Sinius) Paltamon pitäjänkirjuri, Paltamon ja Sotkamon vouti, nimismies, k. välillä 1686-2.1687 Norra, Jarvamaa, Estonia. Siniusten pappissuvun kantaisä. Asui Kajaanissa v:sta 1651: Mainitaan1653 alussa nimismiehenä. Määrätty kaupungin ensimmäiseksi postinhoitajaksi 1653 ja majatalonpitäjäksi 1653-1659. Määrätty 01.02.1659 kaupungin kirjuriksi. Kirjurin tehtävät siirtyivät kuitenkin vielä samana vuonna pormestari Curnoviukselle. Pielisen pogostan vouti 1659-63; Paltamon ja Sotkamon vouti sekä Kajaanin konventin jäsen ainakin 1664-79. Toimi myös Kajaanin tullinhoitajana (ei enää 1666). Kajaanin siviiliasukkaiden luettelossa arvojärjestyksessä neljäntenä. 24.08.1672 hän kirjeessään kiittää kreivi Pietari Brahea kaikkiin tämän alamaisiin kohdistuvasta huolenpidosta ja erikoisesti lääkkeestä, jonka kreivi oli lähettänyt hänen pienen poikansa silmäsairauden parantamiseksi. Sotkamon ensimmäiseksi nimismiehenä 1681 oli Isak Hannunpoika Sinius joka vapaaherrakunnan purkautuessa vapautui sen voudin virasta.
Kari Bergholm Sinius-suku on saanut alkunsa Oulun läänin Salon pitäjästä. Sieltä kotoisin olleen Kajaanin kihlakunnan voudin Iisak Hannunpojan lapset ottivat isänsä kotitalon Siniluodon mukaan sukunimen Sinius. Koko suvun elinajan pysyttelivät sen jäsenet harvoja poikkeuksia lukuunottamatta Pohjanmaalla keskittyen varsinkin Kajaanin, Oulun ja Vaasan seuduille. Yhteiskunnalliselta asemaltaan suvun jäsenet kuuluivat kaikkiin aatelittomiin säätyihin, ja lapset sangen usein siirtyivät pois vanhempiensa säädystä. Iisak Hannunpoika eli 1600-luvun puolimaissa, ja suvun kukoistuskausi oli n. 1770-1820, jolloin samanaikaisesti oli elossa jopa kahdeksan täysi-ikäistä miespuolista Siniusta, mutta jo 1846 suku sammui mieskannalta ja 1870 kokonaan. Suvun häviö on suorastaan tyrmistyttävän nopea. Sen ulkonaisena syynä oli se, että viimeisen sukupolven kymmenestä miespuolisesta viisi kuoli ennen täysi-ikäisyyttä ja loput viisi jäivät naimattomiksi. Sinius-suku on siis hävinnyt, mutta avioliittojensa kautta se solmi sukulaisuussuhteet useisiin huomattaviinkin sivistyssukuihin, kuten Anteli, Antilius, Cajanus, Calamnius, Ganander, Gummerus, Heikel, Hoffren, Höckert, Kimman, Niska, Schroderus, Sovelius, Tuderus, Wacklin, Wegelius ja Westzynthius. Näiden välityksellä Iisak Hannunpojalla yhä on paikkansa varmaankin kymmenientuhansien nykysuomalaisten esivanhempaintaulussa.
Eli vielä 1682 k. - ennen 1691 (Huom! Siniukset ovat yhteisiä esivanhempia Pentti Sedergrenin molempien avioliittojen lapsille näiden äitien kautta, vrt. Johanna ja Matleena Sedergrenin esipolvitaulut 12.1869 ja 12.1869) - Paltamon pitäjänkirjuri 1650-luvulla - Kajaanin vapaaherrakunnan Kajaanin voutikunnan vouti 1664 - 80 - viimeisenä Kajaanin läänin voutina Brahen aikaan. - Sotkamon nimismies 1681, "aivan erikoisen luotettu mies" (Virrankoski, PP:n ja L:n h. III s. 534) Vanhemmat Hannu Laurinpoika (13/7733), porvari Oulusta ja Anna (13/7734) Pitäjänkirjuri oli suhteellisen tärkeä pitäjän toimihenkilö, jollaisen hankkiminen tuli v. 1624 lakisääteiseksi: joka pitäjässä tuli olla kirjuri, jonka tehtävänä olki valvoa talonpoikien etua veronkantotilaisuuksissa, niin että kukin veronmaksaja sai kuitin; lisäksi kirjuri laati luettelon maksetuista veroista. Pitäjänkirjurin tuli myös huolehtia pitäjän itsehallintoon kuuluvista kirjoitustöistä kuten sopimusten ja anomusten laatimisesta. Talonpojat saivat itse valita pitäjänkirjurin, mutta käskynhaltija vahvisti valinnan. Myöhemmin pitäjänkirjurin nimitti maaherra antaen ainakin 1670-luvulta lähtien hänelle valtakirjan. (Virrankoski emt s. 537) Iisakki Hannunpoika palveli kreivi Pietari Brahea ennen Kajaanin ja Sotkamon kauttaan Karjalan puolella. Hän nautti kreivi luottamusta siinä määrin, että Brahe nimitti hänet voudiksi vaatimatta minkäänlaisia takuita. (mts. 611) Pitkäaikainen vouti saatiin (Kajaanin) vapaaherrakuntaan Iisak Hannunpoika Siniuksesta, saloislaisen talonpojan pojasta. Hän toimi ennen voudiksi tuloaan jo Kajaanin pitäjän nimismiehenä vuosina 1651-1659 asuen Kajaanissa ja toimien ajoittain myös postinhoitajana, majatalonpitäjänä, kaupungin kirjurina ja tullinhoitajana. (Samuel) Lång (Pietari Brahen hopmanni, majuri, Kajaanin linnan päällikkö) ehdotti jo vuonna 1661, että Siniuksesta tehtäisiin Paltamon ja Sotkamon vouti, mikä toteutuikin vuonna 1664. Tätä edeltävän välikauden hän oli toiminut Pielisen voutina. Sinius olikin niin luotettu mies, että Brahe antoi hänelle voudin viran ilman yleensä vaadittuja takauksia. Sinius toimi Paltamon ja Sotkamon eli Kajaanin läänin voutina läänitysajan päättymiseen saakka eli vuoteen 1681. Samuel Longin tapaan hänkin hankki omistukseensa Nuasjärveltä suuren 3/8 manttaalin tilan nimeltä Okkola, joka myöhemmin tunnettiin Hietalahti-nimisenä (Jorma Keränen, Kainuun historia I, s. 274) Oman mielenkiintoisen ryhmän tavaroiden kaupitsijoista Kajaanin torilla muodostivat kainuulaiset niin maalliset kuin hengelliset virkamiehet. Nimismies Iisakki Hannunpoika tullasi elokuussa 1679 33 tynnyriä jauhoja ja 32 kiihtelystä oravannahkoja tullausarvoltaan 170 taalaria. Samaan aikaan tullasi Sotkamon kirkkoherra Erik Cajanus 92 leiviskää haukia, yhden tynnyrin (16 leiviskää) ja 9 leiviskää voita sekä 4 tynnyriä höyheniä. Tämän tavaran tullausarvo oli noin 130 taalaria. Virkamiehet muuttivat näin markkinoilla veroina saamiaan tavaroita rahaksi tai muiksi tavaroiksi. (Taalari = 4 mk = 32 äyriä) (Virrankoski, mts. 578) Maaherra hyväksyi 1681 Sotkamon käräjillä kirkkoherran Eric Cajanuksen ja lautamiesten anomuksen saada pitäjään oma nimismies, mihin virkaan jo samoilla käräjillä tarjoutui entinen läänitysvouti Iisakki Hannunpoika. Kun koko pitäjä hyväksyi hänet, nimitystä suositeltiin maaherralle, ja se toteutuikin. (mts.) Samana vuonna hänet mainitaan Kajaanin kihlakunnan voutina, kun kruununtileihin merkittynä hän uskoi karjalaiselle kauppiaalle eräänlaisen vekselilainan. Kruununtileistä löytyy suomenkielinen sitoumus: Minä Otzippa Orton poika Lupan täydellä todella maxa hywin uskotun Fougdin Isack Hannuxen pojan puolesta Vijsi sta talarita nytt tänä sisällä olevaisella wuodella Decembriksessä hywin ylös otetulle ja hywin uskotulle Hr Borgmestarille Oulun caupungisa Jöran Zadlerille ja wielä ychdeksi vakuuden merkixi oman nimeni alle kirjoitan, Aº Domini 1681 Datum Uhko d. 4. Decembris Sa Perušaa ruku prilozil. Asui Kajaanissa v:sta 1651: Mainitaan1653 alussa nimismiehenä. Määrätty kaupungin ensimmäiseksi postinhoitajaksi 1653 ja majatalonpitäjäksi 1653-1659. Määrätty 01.02.1659 kaupungin kirjuriksi. Kirjurin tehtävät siirtyivät kuitemkin vielä samana vuonna pormestari Curnoviukselle. Pielisen pogostan vouti 1659-63; Paltamon ja Sotkamon vouti sekä Kajaanin konventin jäsen ainakin 1664-79. Toimi myös Kajaanin tullinhoitajana (ei enää 1666). Kajaanin siviiliasukkaiden luettelossa arvojärjestyksessä neljäntenä. 24.08.1672 hän kirjeessään kiittää kreivi Pietari Brahea kaikkiin tämän alamaisiin kohdistuvasta huolenpidosta ja erikoisesti lääkkeestä, jonka kreivi oli lähettänyt hänen pienen poikansa silmäsaurauden parantamiseksi.
Kari Bergholm Sinius-suku on saanut alkunsa Oulun läänin Salon pitäjästä. Sieltä kotoisin olleen Kajaanin kihlakunnan voudin Iisak Hannunpojan lapset ottivat isänsä kotitalon Siniluodon mukaan sukunimen Sinius. Koko suvun elinajan pysyttelivät sen jäsenet harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta Pohjanmaalla keskittyen varsinkin Kajaanin, Oulun ja Vaasan seuduille. Yhteiskunnalliselta asemaltaan suvun jäsenet kuuluivat kaikkiin aatelittomiin säätyihin, ja lapset sangen usein siirtyivät pois vanhempiensa säädystä. Iisak Hannunpoika eli 1600-luvun puolimaissa, ja suvun kukoistuskausi oli n. 1770-1820, jolloin samanaikaisesti oli elossa jopa kahdeksan täysi-ikäistä miespuolista Siniusta, mutta jo 1846 suku sammui mieskannalta ja 1870 kokonaan. Suvun häviö on suorastaan tyrmistyttävän nopea. Sen ulkonaisena syynä oli se, että viimeisen sukupolven kymmenestä miespuolisesta viisi kuoli ennen täysi-ikäisyyttä ja loput viisi jäivät naimattomiksi. Sinius-suku on siis hävinnyt, mutta avioliittojensa kautta se solmi sukulaisuussuhteet useisiin huomattaviinkin sivistyssukuihin, kuten Anteli, Antilius, Cajanus, Calamnius, Ganander, Gummerus, Heikel, Hoffren, Höckert, Kimman, Niska, Schroderus, Sovelius, Tuderus, Wacklin, Wegelius ja Westzynthius. Näiden välityksellä Iisak Hannunpojalla yhä on paikkansa varmaankin kymmenientuhansien nykysuomalaisten esivanhempaintaulussa. GENOS Suomen Sukututkimusseuran aikauskirja http://www.genealogia.fi/genos
Kajaanin pitäjän nimismies 1651-59. Hän asui Kajaanissa ja toimi ajoittain postinhoitajana, kaupungin kirjurina ja tullinhoitajana sekä Sotkamon pitäjänkirjurina. Tämän jälkeen Isak oli Pielisjärven voutikunnan vouti 1661 saakka. Pielisjärvi oli kreivi Pietari Brahelle kuuluvan Kajaanin vapaaherrakunnan alainen. Päätehtävänä oli veronkannon hoitaminen. Vuonna 1661 Isak siirtyi Ruotsiin toisiin kreivi Brahen antamiin tehtäviin. Sitten ehdotettiin Isakin nimittämistä Paltamon ja Sotkamon vuodiksi. Brahe hyväksyi tämän ja antoi Isakille luvan toimia ilman yleensä vaadittuja takauksia aina läänitysajan päättymiseen vuoteen 1681 saakka. Isakilla oli Sotkamossa keskikokoinen maatila, Okkola eli Hietalahti Nuasjärven kylässä. Kajaanin vapaaherrakunnan lakkauttamisen jälkeen Sotkamo anoi itsenäisen pitäjän asemaa. Isak toimikin Sotkamon ensimmäisenä nimismiehenä vuosina 1681-86. (GS 2354 & GENOS Suomen Sukututkimusseuran aikauskirja http://www.genealogia.fi/genos).

Puoliso: Helena (Elin) Authorintytär Duwal (1075) s. 1620, k. 1702 aikaisintaan ? Käytti ehkä myös isäpuolensa nimeä Trumbel, eli leskenä 1691.
Vanhemmat: Author Duwel (Mac Dougall), s. noin 1590 Skotlanti, k. 10.05.1636 Oulu, haudattu Turku ja Elisabet Hansdotter Platz, s. 1591 Turku, k. 01.05.1661 Oulu.

Lapset:
Elisabeth Sinius , s. noin 1640 Kajaani ?. Tauluun 38
Helena Sinius , s. noin 1650 Paltamo. Tauluun 39
Johan Sinius , s. noin 1651 Salo, Saloinen. Tauluun 40
Anna Sinius , s. 1657. Tauluun 41
Isak Sinius , s. noin 1660 Salon pitäjän Siniluodon talossa. Tauluun 42
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 11
III Clara Hannuntytär Sinius (704), (Taulusta 2, isä Hannu Sinius) k. noin 1686 Oulu. Oli elossa 1687. (GS 3293).

Puoliso: Samuel Yrjönpoika Hiltuinen eli Hilduinen (1091) Porvari Oulussa, laivanvarustaja. Oli elossa Oulussa 1687.

Lapset:
Margareetta Hiltuinen . Tauluun 43
Anna Hiltuinen . Tauluun 44
Juho Hiltuinen . Tauluun 45
Heikki Hiltuinen Oli elossa 1687. (GS 3297).
Samuel Hiltuinen . Tauluun 46
Jaakko Hiltuinen, sitten Jakob Hildenius, Hildeen ja Hildén . Tauluun 47
Antti Hiltuinen . Tauluun 48
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 12
III Anna Hannuntytär Sinius (705), (Taulusta 2, isä Hannu Sinius) s. noin 1639 Oulu, k. 20.01.1703 Kemijärvi, haudattu 08.03.1703 Kemijärvi (GS 2991).

1. puoliso: Jakob Lappodius (1099) Kemijärven ensimmäinen kappalainen 1648: Lappalaisten käännyttäjä, s. 1622 Kauhava, k. 1660. Nimi alk. Jaakko Nahkala eli Nahkiainen. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1644.
Vanhemmat: Erkki ja N N.

Lapset:
Jakob Lappodius Ylioppilas Upsalassa nähtävästui 1682. Oli elossa vielä 1685. (GS 2992).
Anna Lappodius , s. 1658. Tauluun 49
2. puoliso: Esaias Mansvetuksenpoika Ijander e. Fellman (1103) Kappalainen Inarissa, s. 28.04.1620 Ii, k. 1697 Kemijärvi, haudattu Kemijärven kirkon lattian alle, muumioituneena säilynyt nykypäiviin asti. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1648. Lappalaisten käännyttäjä. Esaias M a n s v e t i F. (k. 1697), lappalaisten saarnaaja, oli n. 1620 syntynyt Iissä, missä isä siihen aikaan oli kirkkoherrana, josta syystä myöskin käytti nimeä Ijander. Oli 1648 ylioppilaana Turussa, mutta nimitettiin jo samana vuonna Inarin papiksi, ja vaikutti sitten melkein 50 vuotta, ensin Inarissa, sitten v:sta 1663 Kemijärvellä Lapin seutujen takapajulle jääneiden asukkaiden opettamiseksi ja niiden tarpeiden edistämiseksi. Pakanuus oli vielä suuressa vallassa, ja vaivaloisilla matkoilla, yhteen aikaan Lapin ainoana pappina (1669 G. Tuderus tuli toiseksi), kulkien ympäri maata F. saarnasi heille kristinoppia, kukisti heidän epäjumaliansa ja särki heidän ,,kannuksiansa". Edisti myös uudisasutusta Kemijärvellä ja totutti seurakuntalaisiansa maanviljelykseen. Fellman asui Inarissa "Kolmen kuninkaan järven" (Kulmkunagasjäyrin) rannalla, johon lappalaiset luulivat Ruotsin, Norjan ja Venäjän rajojen muinoin yhtyneen. Kun minkäänlaista pappilaa ei ollut, Fellmanin oli elettävä yksinäistä nuorenmiehen elämäänsä nähtävästi kodassa vailla kaikkia niitä mukavuuksia, joita sivistyksen yhteyteen tottunut ihminen on oikeutettu itselleen vaatimaan. Ympärillä oli Lapin alakuloinen ja karu luonto, kesäisin pitkä valoisa aika ja talvisin taas yhtämittainen pimeys, jota valaisivat vain pohjoisella taivaalla kohti avaruutta nousevat levottomat revontulet. Edessä oli vuosikymmeniä kestävä työ "raakalaiskansan käännyttämiseksi ja kristinopin opettamiseksi" sekä "pitkät vaaralliset matkat erämaissa ja villeissä metsissä susien ja karhujen sekä muiden kauhistuttavien petojen keskellä". Kirkkokin, joka oli vain suurehkon pirtin kokoinen, oli hänen asunnostaan peninkulman päässä Inarinjärven rannalla. Kuningatar Kristiina, jonka nimi kirkolle annettiin, oli lahjoittanut sille kellot ja juhla-asusteet, jotka siitä lähtien olivat kaunistamassa erämaan asukkaiden jumalanpalveluksia. Näissä olosuhteissa oli aloitettava toiminta pakanuuden jätteiden hävittämiseksi ja kristillisen uskon juurruttamiseksi. Fellmanin toiminta-alue, johon kuului seitsemän käräjäkuntaa ja jonka pinta-ala oli noin 3 500 neliöpeninkulmaa, oli tietenkin ylen hankala Kemijärveltä käsin yhden miehen hoidettavaksi. Tämän johdosta määrättiin Gabriel Tuderus Inarin kappalaiseksi, jonka toiminta-alueena olivat kaikki edellä mainitut seitsemän lapinkylää. Saiko Fellman tämän apumiehen vasta 1669, kuten yleensä on otaksuttu, vaiko jo joitakin vuosia aikaisemmin, ei ole täysin varmasti ratkaistavissa. Todennäköisesti Tuderus oli isänsä, Kemin kirkkoherran, apulaisena tehnyt lapin-matkoja jo ennen mainittua vuotta. Sitä paitsi hänet 1673 määrättiin Kemin-Lapin (Kuusamon) kirkkoherraksi. Tuderus hoiti sekä kappalaisena että kirkkoherrana laajan alueensa sielunhoitoa Torniosta käsin, josta hän talvisaikaan teki kiertomatkoja lapinkyliin. Hänkin toimi erinomaisen tarmokkaasti ja väsymättömän ahkerasti lappalaisten käännyttäjänä, mutta saarnojensa ja opetuksiensa ohella hän käytti perin ankaraa kurinpitoa, joten hän oli lappalaisten keskuudessa varmaankin enemmän pelätty kuin rakastettu. Kun lappalaiset käräjillä tuon tuostakin sen johdosta tekivät valituksiaan, pyysivät he aina "Mansuetusta" uudelleen papikseen. On mahdotonta vetää tarkkoja rajoja siinä, missä kohden kummankin lapin-papin, rauhallisen Fellmanin ja rajuotteisen Tuderuksen, vaikutus päättyi ja alkoi, mutta varmaa on, että heidän uutterat ponnistelunsa kantoivat erittäin kauniita hedelmiä. Kun hallituksen toimesta 1686-1688 toimitettiin kaikissa Ruotsin valtakuntaan kuuluvissa lapinmaissa suuri yleistarkastus, voitiin todeta, että Kemin-Lappi, heidän pitkäaikainen työmaansa, oli suoranaisena valokohtana Ruotsiin kuuluvien lapinmaiden joukossa. Noituus ja muu pakanallinen meno oli sen mukaan hämmästyttävässä määrässä lappalaisten keskuudessa hävinnyt (AGRICOLASTA PAKKALAAN, WSOY:n kirjapaino 1947.).
Vanhemmat: Mansvetus Jakobinpoika Fellman, s. 1585 Ii ?, k. 1650 ja Vaimo tuntematon, s. 1585.
Lapset:
Susanna Fellman k. jälkeen 1675 Kemijärvi. Oli elossa Kemijärvellä 1705. Naimaton. (GS 2994).
Maria Fellman , s. 1661. Tauluun 50
Esaias Fellman , s. .11.1675 Kemijärvi. Tauluun 51
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 13
III Isak Josefinpoika Lithovius (350), (Taulusta 3, äiti Anna Siniluoto) Limingan kappalainen, Pastor i Limingo 16.10.1648 kirkkoherra, rovasti, s. 1602, k. 1652 Liminka. Isacuus Josephi Lithovius, Limingan kappalainen 1628-1648. Limingan kirkkoherra isänsä jälkeen1 16.10.16484-1652. Rovasti.1 Oli ehkä yksi kaikkien aikojen suurimmista maan omistajista Limingassa, hänellä oli kuollessaan 2 manttaalin Kristiernilä (Pietilä), 1 ½ manttaalin Juustila sekä kolme muuta taloa ja yksi uudistila. Vähän aikaisemmin hänellä oli ollut myös Kestilän 1 1/4 manttaali talo, jonka hän myi 1640-luvun lopulla Simo Matinpojalle 1200 kuparitaalarista. Omisti 1640-luvun lopulla aluksen ja harjoitti rahdinkuljetusta.6 Kuollut ilmeisesti Limingassa 1652. - Puoliso 1. Oulussa noin 1626 Dorothea Groth kotoisin Gävlestä Ruotsista. Vanhemmat Claes Groth ja ehkä Margareta Andersintytär. - 2. Margaretha Londinus. Vanhemmat Saloisten kirkkoherra Johan Londinus ja Anna Mathesius.1 (GS 3302).

1. puoliso: Vihitty noin 1626 Oulu Dorothea Clausintytär Groth (351) s. noin 1605 Gävle, Sverige, k. välillä 1727-1730 Liminka. Dorotea asui Gävlessä, Ruotsissa.
Vanhemmat: Claus Groth, s. Sverige ja Margareta Andersdotter.

Lapset:
Gabriel Limingius , s. 1627. Tauluun 52
Dordre Limingius o.s. Lithovius . Tauluun 53
Josef Lithovius Naimaton. Oli kuolleena jo 1660. (GS 3312).
2. puoliso: Vihitty noin 1645 Margaretha Johanneksentytär Londinus l. Salonius (1020) s. 1610, k. 1660 (Lea Holma).
Vanhemmat: Johannes Thomaeson Londinus-Tonttinen, k. 1668 ja Anna Matiaksentytär Mathesius.
Lapset:
Isak Lithovius k. 1657 Stockholm, Sverige. Ilmeisesti naimaton. Ylioppilas Upsalassa 1655. (GS 3313).
Johan Limingius . Tauluun 54
Catharina Lithovia , s. noin 1631. Tauluun 55
Karl Limmingius-Lithovius . Tauluun 56
Henrik Lithovius Oulun Pedagogion collega superior 1678, k. 1678 Oulu ? Ylioppilas Upsalassa 1666, Turussa (pohj.) 1671. (GS 3325).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 14
III Carl Josefinpoika Lithovius (366), (Taulusta 3, äiti Anna Siniluoto) Limingan nimismies vuodesta 1639, s. noin 1603, k. ennen 1674. Avioliitto oli lapseton. (GS 4062).

Puoliso: Vihitty ennen 1645 Riitta Matintytär (309) Avioliitto Lithoviuksen kanssa oli lapseton.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 15
III Anna Josefintytär Lithovius (119), (Taulusta 3, äiti Anna Siniluoto) s. noin 1605 Liminka, k. 1685 Pyhäjoki. Omisti Luodon tilan Pyhäjoella. Anna oli tilusriidoissa 2-3.03.1683 J. Carlanderin lesken Margaretha Mathesiuksen kanssa. Annalle kuului Luodon tila Pyhäjoella. (GS 4369).

Puoliso: Vihitty noin 1627 Johan Matiaksenpoika Mathesius (118) Kappalainen Saloisissa, Pyhäjoen kirkkoherra 1642, s. 1607 Saloinen, k. 09.03.1663 Pyhäjoki, haudattu 25.03.1663. Kääntäjä R:n hovissa. Asui Kukkarilan talossa. Vih. papiksi 1628. Uudenkaarlepyyn kappalainen, myöhemmin Pyhäjoen kirkkoherra (1642). - Omisti Pohjankylän Luodon talon. - Puoliso Anna Lithovius. Heillä oli yhdeksän lasta, joista seitsemästä tuli pappi tai papinemäntä. Mainitaan Raahen tuomiokirjassa 23.05.1660, mutta vielä 4-5.02.1661 oli eräs hänen haaksikauppansa esillä Pyhäjoen käräjillä ja v. 1663 mainitaan hänen leskensä armovuodeksi.
Vanhemmat: Mathias Georgii Mathesius, s. 1570 Turku, Halikko, k. 1622 Saloinen ja Margaretha, s. noin 1580 Rauma.

Lapset:
Catharina Mathesius , s. noin 1628 Pyhäjoki. Tauluun 57
Henrik Mathesius , s. noin 1630. Tauluun 58
Mathias Mathesius , s. noin 1632. Tauluun 59
Anna Mathesius , s. noin 1634 Pyhäjoki. Tauluun 60
Margareta Mathesius , s. noin 1640. Tauluun 61
Britha Mathesius , s. noin 1645. Tauluun 62
Beata Mathesius s. noin 1650 Pyhäjoki, k. 11.05.1691 Pyhäjoki, haudattu 24.05.1691 Pyhäjoki. Naimaton. Beata asui Pyhäjoella. Omisti Pyhäjoen Putaan talon. Sai kenraaliluutnantti N. Bjelkelta verovapauden omistamaansa Putaan taloon Pyhäjoella, jonka vapauden kuningas vahvisti 1686 hänen elinajakseen. Lahjoitti kirkolle 1685 2 pientä tyynystä ("hvjendh") punaisesta silkkitahdista alttarilla pidettäväksi. Sokea 1686. (GS 5067).
Susanna Mathesius , s. noin 1652. Tauluun 63
Johan Mathesius s. noin 1654. Mainitaan ylioppilaana Turun tuomiokapitulin pöytäkirjassa 8.10.1656. Eli Pyhäjoella 1660 (GS 5069).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 16
III Lars Josefinpoika Limingius e. Lithovius (238), (Taulusta 3, äiti Anna Siniluoto) Kirkkoherra 1652 Limingassa, s. noin 1608, k. noin 1665 Liminka. Hän oli kotoisin Halikosta ja asui porvarina Turussa. Hänet on mainittu 1600. Faderns adjunkt 1628. Kyrkoherde i Limingo 1654. Kallas "Limingus vel Lithovius". - SS 3758. (Laurentius Josephi). Limingalla ensin isän apupappina 1628. Limingan kappalainen, sitten kirkkoherra 1652, 1654. Johan Tuderuksen väitöskirjassa 21.5.1653 omistus Larsille. Laurentinus Josephi Lithovius, syntynyt 1608. Limingan kappalainen 1651-1652, Limingan kirkkoherra 1652-1665. 1663 lunasti valtaneuvos Gustaf Soopilta Limingan Pietilän ja Tornion talot, jotka olivat kuuluneet suvulle ja jotka Samuel-veljen pojat olivat antaneet 1300 kuparitaalarin suuruisen velan maksuksi, molemmat talot olivat suuria kahden manttaalin tiloja. 1654 pappilassa oli ilmeisesti tulipalo, koska Lars sai 100 taalaria paloapua Pyhäjoelta ja Kalajoelta, vahinko oli ollut 1500 kuparitaalaria. Omisti myös aluksen. Lars kuoli äkkiä ilmeisesti Limingassa 1665. - (GS 3758).

Puoliso: Vihitty noin 1630 Catharina Matiaksentytär Mathesius (239) s. 1610 Saloinen, k. jälkeen 1665. Syntynyt viimeistään 1610 luvulla. Elää 1660. Eli miehensä jälkeen.
Vanhemmat: Mathias Georgii Mathesius, s. 1570 Turku, Halikko, k. 1622 Saloinen ja Margaretha, s. noin 1580 Rauma.

Lapset:
Gustaf Lithovius , s. noin 1632. Tauluun 64
Maria Lithovius . Tauluun 65
Gabriel Limmingius e. Lithovius , s. noin 1635 Liminka. Tauluun 66
Margareta Lithovius , s. 1639 Liminka. Tauluun 67
Lars Lithovius , s. 1645. Tauluun 68
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 17
III Samuel Josefinpoika Lithovius (356), (Taulusta 3, äiti Anna Siniluoto) Limingan kappalainen, Kirkkoherra, rovasti, Ii 1652, s. 1608 Liminka, k. 01.05.1659 Ii (GS 3326).

Puoliso: Vihitty noin 1625 Catharina Nicolauksentytär Lithman (357) s. noin 1610 Kalix, Sverige. Jäi leskeksi ja asui Iissä 1660.

Lapset:
Catharina Lithovius (Lea Holma).
Josef Lithovius , s. 1632/33 Liuminka. Tauluun 69
Samuel Lithovius , s. noin 1633. Tauluun 70
Gabriel Lithovius . Tauluun 71
Brita Lithovia , s. noin 1635. Tauluun 72
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 18
III Catharina Josefintytär Lithovius (313), (Taulusta 3, äiti Anna Siniluoto) s. noin 1612, k. 1664 (GS 4063).

Puoliso: Gabriel Mathiaksenpoika Gammal (311) Vöyrin kirkkoherra 1633, s. 1599 Vöyri, k. 28.09.1664 Vöyri. Ylioppilas Upsalassa 1620. Vihittiin papiksi 1621. (GS 4065).
Vanhemmat: Mathias Jakobinpoika Skepperus e. Gammal, s. 1580 Pernaja, Gammelby, k. 03.06.1633 Wörå, Vöyri ja Brita Jakobsdotter Wiloides, s. 1580 Vörå.

Lapset:
Esaias Gammal k. .4.1653. Ylioppilas Turussa kl. 1644 Gammal Esaias Gab:is Ostrob _ 21. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1644] Esajas Gabrielis Gammal. Esitti ahkeraa talonpoikaa Styrbidenia Surge-komediassa 6.5.1647. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin (Nils Bååtin rykm.) saarnaaja 1651. (GS 4064).
Gustaf Gammal , s. 1631. Tauluun 73
tytär Gammal s. 02.10.1664 Vöyri.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 19
III Henrik Josefinpoika Lithovius (358), (Taulusta 3, äiti Anna Siniluoto) Oulun kappalainen, kirkkoherra 1672, s. 1621, k. 1677 Limingassa venäläisten kärventämänä syksyllä. Ylioppilas Upsalassa 1640, Turussa (pohj.) 1644. Oulun kappalainen 1645-1672. Oulun kirkkoherra 1672-1677. Kuollut ilmeisesti Oulussa noin 1677. Hänen kerrotaan suomentaneen "Ph. Kegelii meditationes". Oulun kirkkoherra vuodesta 1670, nimitettiin virkaansa Oulun vapaaherraa kuulematta. Vuonna 1675 Henrik vaati lautamiesten läsnäoloa kylissä kirkkoherran palkkaa kannettaessa, niin että maksamattomat voitaisiin ulosmitata saman tien. (GS 4053).

1. puoliso: Vihitty noin 1645 Margaretha Erikintytär Montanus (359) s. noin 1625.
Vanhemmat: Erik Georgii Montanus, k. 1640 Ii ja Margareta Pärttylintytär Kallio.

Lapset:
Margaretha Lithovius . Tauluun 74
Maria Lithovius . Tauluun 75
Anna Lithovius . Tauluun 76
2. puoliso: Vihitty noin 1655 Riitta Juhontytär (362) s. noin 1620, k. 18.06.1684 Oulu. Heikolan leski.
Vanhemmat: Juho Niilonpoika ja N N.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 20
III Sara Josefsdotter Lithovia (86769), (Taulusta 3, äiti Anna Siniluoto) s. välillä 1620-1629, k. 1684 , haudattu 01.06.1684. Olof Heikkkolan toinen vaimo.

Puoliso: Olavi Heikinpoika Heikola (1825) Oululainen suurporvari, raatimies, s. 1601 Oulu, Kuivalan Talo, k. 21.11.1676 Oulu. Olavi oli Pohjois-Pohjanmaan rikkaimpia ihmisiä. Etenkin, kun ajat olivat niin köyhät kuin ne olivat tuolloin, hänen omaisuutensa määrä todella erosi rahvaasta. Olavin kuollessa 1676 kuului omaisuuteen mm. viisi hevosta, kahdeksan lehmää, Heikolan Saha ja jauhomylly sekä maakunnan ehkä tuottoisin lohipato Turkka Oulunsuun kylässä. Tuohon patoon moni pyrki osille, mutta Oululaisten oikeus tunnustettiin, kun Olavi kertoi isänsä Heikin kalastaneen tuolla paikalla jo silloin, kun Oulua ei vielä ollut olemassakaan. Tosin Olavi oli antanut melkoisen paljon luottoa, sitä oli jopa 54% koko omaisuudesta, ja sen takaisinsaaminen oli melkoisen epävarmaa. Hänellä oli 259 velallista, joista 200 talonpoikaa. Suurin saatava oli 670 kuparitaalaria Liminkalaiselta Iikka Tuorilalta. Kokonaisuudessaan annetun luoton määrä oli 20500 kuparitaalaria.
Vanhemmat: Heikki Niilonpoika Anttila ja Maalin Erkintytär.

Lapset:
Anna Ulhenius , s. noin 1635 Oulu. Tauluun 77
Zacharias Heikola-Ulhegius , s. noin 02.1643 Oulu. Tauluun 78
Elisabet Heikola . Tauluun 79
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 21
III Mathias Laurinpoika En(e)gvist e. Kataja (294), (Taulusta 4, äiti Brita Granberg) Oululainen porvari, s. noin 1600 Oulu, k. Oulu. Nimi alk. Matti Kataja (GS 5320).

Puoliso: Vihitty noin 1625 Riitta Matintytär (1043) s. noin 1600, k. 03.09.1662 Oulu. Matin ja Riitan tytär Catharina oli Daniel Danielinpoika Angleniuksen äiti. Nuorenparin äidit olivat siis sisarpuolia. Lisäksi Annan isä Samuel oli Catharina Matintytär Katajan pikkuserkku.
Vanhemmat: Matti Mikonpoika, s. noin 1580 ja N N.

Lapset:
Juho Kataja-Johan En(e)qvist , s. noin 1626. Tauluun 80
Katariina Kataja-En(e)qvist , s. .1.1628 Oulu?. Tauluun 81
Margaretha Kataja , s. noin 1635 Oulu. Tauluun 82
Mikko Kataja Raatimies Oulu.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 22
III Katariina Laurintytär Kataja (3935), (Taulusta 4, äiti Brita Granberg) s. noin 1604 Oulu, k. 1679. Eli Oulussa iäkkäänä leskenä 1679. (GS 5354).

Puoliso: Vihitty noin 1630 Heikki Sipinpoika Kauhanen (1053) Rådman i Uleåborg; raatimies Oulussa, s. noin 1600 Turku, k. 1677 Oulu ? Kotoisin Turusta.
Vanhemmat: Sipi Kauhanen ja -.

Lapset:
Heikki Kauhanen Regements -prest; sotilaspappi Jämtlannissa Ruotsissa 1657, k. 1658 Jemtland, Sweden; Jämtlanti, Ruotsi. Nimi sitten Henrik Kauhovius, lopulta nähtävästi Kauhan. Ylioppilas Upsalassa 1652, Turussa (pohj.) 1655. Todennäköisesti naimaton. (GS 5355).
Anna Kauhanen , s. noin 1634 Oulu. Tauluun 83
Antti Kauhanen . Tauluun 84
Susanna Kauhanen . Tauluun 85
Lauri Kauhanen Oli elossa 1660. (GS 5371).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 23
III Anders Jöraninpoika Lythraeus (96), (Taulusta 4, äiti Brita Granberg) Oulun pormestari 1662-1676, valtiopäivämies, s. 1615, k. ennen 1678. Ylioppilas 1637 Upsalassa. Opiskeltuaan lakitiedettä Upsalan yliopistossa palveli alalaamannina ja Uusikaarlepyyn pormestarina. Auskultoi Turun hovioikeudessa 1640. - Teki 1639 yhdessä veljensä Jöranin kanssa lahjoituksen Oulun kirkkoon. - Lainlukija Käkisalmen läänissä 1643-1653. Määrättiin Oulun pormestariksi jo 1657, mutta tuli vakinaisesti virkaan vasta 1662 ja 1667 saakka. Edusti Oulua maakuntakokouksessa Torniossa 1657 ja oli Oulun edustaja Tukholman valtiopäivillä 1664, 1668 ja 1672. Myöhemmin pormestari ja lainlukija Käkisalmessa. Harjoitti kauppaa ja laivaliikennettä omilla aluksilla. - Sekaantui jatkuvasti puolueriitoihin Oulussa ja hovioikeus erotti hänet loputa pormestarin virasta 1676, koska hän "tuomarinviran oikeassa käyttämisessä on huomattavasti rikkonut, minkä johdosta useita valituksia on tehty". Hänet mainitaan myöhemmin pormestarina Nevanlinnassa ja lainlukijana Käkisalmen läänissä.
Pitkä teksti 2Antti Yrjönpoika (Anders Jörenss:) valmistui ylioppilaaksi Uppsalassa 1637. Oulun pormestariksi hänet valittiin 1662.
1. puoliso Catharina Piitime, Ruotsista 2. puoliso Martha Högstadius, k. 28.8.1710, vanhemmat Johan Högstadius ja Magdalena Sundell. Andersin kuoltua Martha avioitui vielä oululaisen vouti Petter Scharinin ja tämän kuoltua vielä oululaisen raatimiehen Petter Langhin kanssa. Tässä vaiheessa ei ole selvillä, onko Margareta syntynyt avioliitosta Catharinan vaiko Marthan kanssa. Antilla oli omistuksessaan kuusi kalapaikkaa Oulun Merikoskella, jossa hän kalasti siikaa. Nämä apajat hän oli saanut Oulun kaupungilta vuonna 1659 palkkioksi joistakin suorittamistaan palveluksista. Hän omisti myös yhden manttaalin suuruisen apajan Iijoella, ja luovutti sen entiselle Oulun pormestarille, Juhana Bochmüllerille, vuonna 1675 kuitatakseen 1000 kuparitaalarin suuruisen velan. Apaja oli arvokas, vastasi ison talon hintaa. Vuonna 1665 Antti sai Oulun pitäjäläisiltä kiitosmaininnan siitä hyvästä, että oli onnistunut saamaan Alatornion käräjillä hallitukselta Oululle luvan pidentää ns. Tornion vapaamarkkinoita. Vapaamarkkinat oli perustettu vuonna 1649 ja silloin kauppaoikeus koski Norrlannin ja Tukholman kauppiaita. Alatorniolaiset olisivat halunneet pitää markkinaoikeudet itsellään. Antti puuttui myös jämäkästi kauppatapoihin. Monet porvarit näet harrastivat salakauppaa, eli ns. maakauppaa, kaupankäyntiä kaupunkien ulkopuolella, mikä oli Ruotsissa kielletty Kristofferin maanlaissa 1442 (ja kiellettiin edelleen vuonna 1734). Porvari ei siis saanut myydä maalla eikä ostaa maalla tavaraa kaupattavaksi edelleen, vaan kaupankäynnin oli tapahduttava kaupankäyntioikeudet omaavissa kaupungeissa. Antti totesi että monet porvarit menivät jopa maalaisten lohipadoille ja tekivät kauppaa viinalla ja tupakalla. Antti vaati ankarasti sääntöjä noudatettavaksi Kemissä vuonna 1671, julistaen että "porvarit pysykööt aittojensa luona". (GS 5372).

1. puoliso: Vihitty noin 1640 Karin Köniksdotter (52551) s. noin 1620, k. 07.12.1662 Oulu.
Vanhemmat: Könik Persson ja Brita Andersdotter Grubb.

Lapset:
Margareta Lythraeus . Tauluun 78
2. puoliso: Vihitty noin 1665 Märtha Hogstadius (279) s. noin 1645, k. 28.08.1710 Oulu, haudattu 28.08.1710 Oulu. Andersin kuoltua Martha avioitui vielä oululaisen vouti Petter Scharinin ja tämän kuoltua vielä oululaisen raatimiehen Petter Langhin kanssa. Tässä vaiheessa ei ole selvillä, onko Margareta syntynyt aviolitosta Catharinan vaiko Marthan kanssa.
Vanhemmat: Johan Hogstadius ja Magdalena Sundell.
Muistiinpanot: Etunimi Märtha (ei Martha).
3. puoliso: Catharina (1064) s. Piitime, Ruotsi.
Lapset:
Georg Lythraeus k. 09.12.1680. Eli 1660. Student i Uppsala 1661, auskultant i Åbo hovrätt, troligen begr. i Åbo 5.12.1680. (GS 5373).
Catharina Lythraeus , s. noin 1640. Tauluun 86
Anders Lythraeus . Tauluun 87
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 24
III Margareta Jöransdotter Lythraeus o.s. Lytter (300), (Taulusta 4, äiti Brita Granberg) s. noin 1620, k. jälkeen 1670. Eli Vöyrillä vielä 1670. Margarethalle jäi Martinuksen kuoleman jälkeen suuret velat. Tilalla oli lisäksi uuden rakennuksen tulipalo 1669, jonka johdosta Margaretha valitti toimeentuloaan käräjillä maaliskuussa 1670. (GS 5718).

Puoliso: Vihitty noin 1640 Martin Mathiaksenpoika Gammal (1048) Kappalainen 1628; kyrkoherde i Vörå 1666, kirkkoherra Vöyri, s. 1608, k. 04.03.1668 Vöyri. Martinus oli ylioppilas Upsalassa 1626 ja Vöyrin kappalainen 1628-66. Hän julkaisi 1632 kirjan "Aurea Tabula Altaris". Hän sai 1652 vapaakirjan Rökiön tilalle Vöyrillä. Pietarsaaren kirkkoherran kuoltua 1662 seurakunta pyysi Martinusta virkaan. Hän saikin piispan suosituksen, mutta kreivitär nimitti tehtävään maisteri Preutzin. Lopuksi Martinus nimitettiin Vöyrin kirkkoherraksi 1666.
Kuolinaika epävarma ja sijoituu välille 4.3.-6.10.1668.
Vanhemmat: Mathias Jakobinpoika Skepperus e. Gammal, s. 1580 Pernaja, Gammelby, k. 03.06.1633 Wörå, Vöyri ja Brita Jakobsdotter Wiloides, s. 1580 Vörå.

Lapset:
Brita Gammal , s. noin 1642. Tauluun 88
Catharina Gammal . Tauluun 89
Margaretha Gammal . Tauluun 90
Clara Gammal , s. 10.11.1643 Vöyri ?. Tauluun 91
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 25
III Jöran Lyttraeus (3056), (Taulusta 4, äiti Brita Granberg) Pohjois-Pohjanmaan kihlakunnan vouti 1653. Asui Kokkolassa 1660.

Puoliso: Vihitty ennen 1649 Margaretha Jakobintytär Tysk-Teuschovius (761) k. 1662 Kokkola, haudattu 26.01.1662 Kokkola (GS 7573 & Genos 1974, s.42).
Vanhemmat: Jakob Andersinpoika Tysk, s. noin 1592 ja Catharina.

Lapset:
Anders Lyttraeus Naimisissa. Oli elossa 1669 Oulussa. (GS 7574 & Genos 1974, s. 42).
Catharina Lyttraeus . Tauluun 92
Jakob Lyttraeus Eli 1660. (GS 7582).
Margaretha Lyttraeus , s. noin 1645 Finland. Tauluun 93
Jöran Lyttraeus Eli 1660. Möjligen den Jöran Lythraeus, som begrovs i Åbo 5.12. 1680. (GS 7584).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 26
III Erik Larsinpoika Granberg (696), (Taulusta 5, isä Lars Granberg) Lohtajan kirkkoherra 1647, s. 02.02.1623 Lohtaja, k. 1687 Lohtaja. Vihittiin papiksi 1638. (GS 5074).

1. puoliso: Vihitty 1645 Elisabeth Josefintytär Munselius (1070) s. 1630 Uusikaarlepyy, k. 12.06.1673 Lohtaja (GS 8914).
Vanhemmat: Josef Jakobsson Muncelius, k. 1649 Uusikaarlepyy ja Susanna Cnutintytär Witting, s. 1590, k. 1645 Uusikaarlepyy.

Lapset:
Susanna Granberg . Tauluun 94
Anna Granberg . Tauluun 95
Elsa Granberg , s. 1650. Tauluun 96
Josef Granberg Eli 1660 (GS 5086).
Lars Granberg Kuollut lapsena (GS s. 401).
Erik Granberg Kuollut pienenä. (GS s. 401).
Lars Granberg Kuollut lapsena. (GS s. 401).
Jakob Granberg Kuollut pienenä. (GS s. 401).
Carl Granberg Kuollut pienenä. (GS 5087).
Erik Granberg (GS 5088).
Johan Granberg (GS 5089).
Nils Granberg Kuollut varmaankin pienenä. (GS s. 402).
Henrik Granberg (GS 5090).
Nils Granberg (GS 5091).
Beata Granberg Kuollut luultavasti pienenä. (GS s. 402).
Margaretha Granberg (GS 5092).
Beata Granberg (GS 5093).
Gustaf Granberg , s. 1656 Lohtaja. Tauluun 97
Maria Granberg (GS 5095).
2. puoliso: Vihitty 21.10.1674 Pyhäjoki ? Susanna Nilsintytär Ringius (783) s. 11.11.1645 Uusikaarlepyy, k. jälkeen 1681 Lohtaja (GS 9090).
Vanhemmat: Nils Olofinpoika Ringius, s. 1611 Växjö, Sverige, k. 1680 Uusikaarlepyy ja Anna Jakobintytär Höök o.s. Skepperus, s. 1621 Kokkola, k. 1664 Uusikaarlepyy.
Lapset:
Susanna Granberg , s. 21.12.1679 Lohtaja. Tauluun 98
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 27
III Beata Larsintytär Granberg (687), (Taulusta 5, isä Lars Granberg) k. 1641 Lohtaja ? (GS 5259).

Puoliso: Christoffer Hansinpoika Granqvist (11187) Pohjanmaan jalkaväkirykmentin kapteeni, Lohtajan nimismies 1648. Eli Lohtajalla vielä 1665.

Lapset:
Johan (Hans) Granqvist e. Granberg , s. noin 1640 Lohtaja. Tauluun 99
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 28
III Elsa Larsintytär Granberg (697), (Taulusta 5, isä Lars Granberg) s. 1625 Lohtaja (GS 5301).

1. puoliso: Olof Kalajokiensis (1074) Lohtajan kappalainen 1641, s. 1610 Kalajoki., k. 1663 Lohtaja ? Alkujaan nähtävästi Olavi Pentinpoika.

2. puoliso: Nils Olofinpoika Ringius (781). (Taulu 26) Uudenkaarlepyyn kirkkoherra 1654, s. 1611 Växjö, Sverige, k. 1680 Uusikaarlepyy. Ylioppilas Turussa (smool.) 1640. (GS 9087).
3. puoliso: Jakob Henrici Brennerus (855) Rovasti, Kruununkylä, valtiopäivämies, s. .5.1607 Vaasa, Mustasaari, k. 13.01.1685 Kruununkylä. Laivanrakentaja, kauppias. Kruunupyyn kirkkoherra, kontrahtirovasti. Sai alkuopetuksen Vaasan kappalaiselta Benedictus Mateilta. Turkuun kouluun 1618, Oulun kouluun 1622. Ylioppilas Uppsalassa 11.7.1625, vihitty papiksi 16.2.1631. Pohjanmaan rykmentin pataljoonan saarnaajaksi 1631, rykmentin mukana Saksassa 30-vuotisessa sodassa 1631-37, rykmentin pastori 1637. Kruununkylän kirkkoherra 8.7.1638 lähtien 1680-luvulle saakka. Samannimisen rovastikunnan esimies, joka piti joka vuosi rovastikäräjät. Ruotsi-Suomen valtiopäivämies 1647. Julkaisu: Christenhetens allmene Juulefröjd öfver Jesu Födelse, Turku 1666.
Jakob tuli Turkuun kouluun 1618, Ouluun kouluun 1622, ylioppilas Upsalassa 1625 ja vihittiin papiksi 1631. Hänet nimettiin Pohjanmaan rykmentin pataljoonan saarnaajaksi 1631 ja oli 30-vuotisessa sodassa 1631-37 saaden rykmentin pastorin arvon 1637. Sitten hän sai nimityksen Kruunupyyn kirkkoherraksi vuonna 1638 ja oli pystyvyytensä ja yritteliäisyytensä takia 1600-luvun merkittävimpiä kirkkoherroja Suomessa. Pappila oli Jakobin tullessa köyhä, joten seurakunta lupasi hankkia yhden manttaalin lisämaata. Seurakunta hankki tämän tilan ja sai vielä tilalle verovapauden. Jakob sai ensimmäisen avioliittonsa (puoliso Magnus Gammalin leski Margaretha Westzynthius) johdosta Bosundin tilan Pietarsaaren pitäjässä. Hänellä oli työtä suojatessaan tilaa naapurien käytöltä, joten hän 1646 ilmoitti olevansa valmis myymään tämän tilan otettuaan lähempänä pappilaa oleva 1 ¼ manttaalin Cronelundin tilan viljelykseen. Kreivi Per Brahe myönsi Jakobille verovapauden tästä tilasta kiitoksena toimimisesta 30-vuotisessa sodassa sekä pitaalisairaalan valvomisesta.
Jakobin aikana rakennettiin Pyhän kolminaisuuden kirkko, johon varojen kerääminen oli suurelta osin Jakobin ansiota. Hän lahjoitti kirkkoon myös kahdeksanhaaraisen kynttiläkruunun. Hän toimi myös Keski-Pohjanmaan rovastikunnan esimiehenä 30 vuotta ja oli valtiopäivämies 1647. Hän harjoitti myös kauppaa ja laivanrakennusta. Häntä käytettiin apuna amiraliteetin aloitettua laivanrakennustoiminnan Kruunupyyssä. Häneltä tilattiin laiva, joka sai 1673 nimekseen Cronelund. Jakob ja Brita menivät molempien toiseen avioliittoon 1668 ja saivat huolimatta Jakobin jo merkittävästä iästä yhteensä kahdeksan lasta. Jakobin veljenpoika taiteilija Elias Brenner teki Suomeen piirustusmatkan, jolloin hän teki Jakobista ja hänen vanhemmistaan kuparipiirroksen. Jakob on julkaissut Christenhetens allmenne Juulefröjd-teoksen Turussa ja hänelle mainittuja omistuksia on monissa väitöskirjoissa. Jakob haudattiin ensimmäisen vaimonsa viereen Kruunupyyn kirkkoon. Hautakivi on nyt kirkon kuorissa. (GS 807).
Vanhemmat: Henrik Martini Brennerus, s. 1552 Mustasaari, k. 10.03.1616 Vaasa ja Margaretha Knutintytär Porshank, s. 1567 Stockholm, Sverige, k. 06.08.1631 Turku.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 29
III Lars Larsinpoika Granberg (698), (Taulusta 5, isä Lars Granberg) Lohtajan kappalainen 1648, s. 1626 Lohtaja ?, k. 1667 Lohtaja. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1642. Perheen lapset kuolivat jo vuoteen 1660 mennessä. (GS 5302).

Puoliso: Vihitty 1669 Elisabet Gustafintytär Witting (770) s. noin 1635 Lohtaja, k. 1692 Paltamo (GS 9028).
Vanhemmat: Gustaf Cnutinpoika Witting, s. noin 1610, k. 1647 Lohtaja ? ja Brita Johanin- eli Hansintytär Nycarlus, s. noin 1610 Uusikaarlepyy.

Lapset:
Henrik Granberg Kuollut kaikesta päättäen pienenä. (GS s. 420).
Israel Granberg (GS 5303).
Henrik Granberg (GS 5304).
Gabriel Granberg (GS 5305).
Carin Granberg (GS 5306).
Elisabet Granberg (GS 5307).
Maria Granberg (GS 5308).
Anna Granberg (GS 5309).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 30
III Anna Hansdotter Fordell (673), (Taulusta 6, äiti Dorothea Granberg) (GS 5311).

Puoliso: Carl Knutinpoika Westzynthius (631) Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra 1654, s. noin 1604, k. 1655 Pietarsaaren pitäjä ? Ylioppilas Upsalassa 1626. Upsalassa 1626. Pastor i Pedersöre 1654. "Karl Westzynthius, son till kyrkoherden Knut Henriksson, blev student i Uppsala i april 1626 och kapellan i Pedersöre 1629. Han köpte (27 febr. 1633) av sin moder, Anna Persdotter Gestrenius, 1 mantals hemman i Västersund för 450 kmt och lovade syta henne till dödedag. Han var redan 1631 bosatt på detta hemman. Han har efter namnet på byn bildat sitt tillnamn Westzynthius. ..." (GS 950 & Pedersöre storsockens historia, del II. Han har tagit sig namn af Westersunds hemman i Pedersöre.).
Vanhemmat: Knut Henrikinpoika Westzynthius, s. 1535 Pietarsaari, k. 29.07.1621 Pietarsaari ja Anna Petridotter Gestricius, s. 1580 keväällä, Gävle, Sverige, k. 01.02.1664 Knuununkylä.

Lapset:
Elisabeth Westzynthius , s. noin 1640 Pedersöre. Tauluun 100
Carl Westzynthius s. noin 1635 Finland, k. jälkeen 1661. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1661. (1005).
Jacob Westzynthius , s. 1650 Finland. Tauluun 101
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 31
III Elisabeth Hansintytär Fordell (795), (Taulusta 6, äiti Dorothea Granberg) s. Oulu (GS 3512).

Puoliso: Erik Isakinpoika Sursill-Sill (564) Pietarsaaren kappalainen 1628, s. 1578, k. 1651 Pietarsaari (GS 1230).
Vanhemmat: Isak Erikinpoika Tenalensis-Sursill, s. 1550 Pietarsaari, k. noin 1622 Pietarsaari ja Anna Pehrsdotter.

Lapset:
Anna Sursill . Tauluun 102
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 32
III Hans Hansinpoika Fordell (675), (Taulusta 6, äiti Dorothea Granberg) Kauppias Oulussa, raatimies, k. 12.07.1657 Oulu, haudattu 12.07.1657 Oulu (GS 5313).

Puoliso: Margaretha Clementintytär (1033) k. 23.10.1690 Oulu, haudattu 23.10.1690 Oulu.

Lapset:
Johan (Hans) Fordell, sitten Fordellberg . Tauluun 103
Catharina Fordell . Tauluun 104
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 33
III N Hansintytär Fordell (676), (Taulusta 6, äiti Dorothea Granberg) (GS 5318).

Puoliso: Hierynymus Skepper (1036)

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 34
III Henrik Christierninpoika Lithovius (678), (Taulusta 7, isä Christiern Lithovius) Sotapappi, Iin kirkkoherra 1641, s. 1600, k. 1648 Ii. Han var gift och hade flera barn. (GS 5843).

Puoliso: N N (24023)

Lapset:
Christina Lithovius , s. 1630. Tauluun 105
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 35
III Gabriel Christierninpoika Lithovius-Limingius (679), (Taulusta 7, isä Christiern Lithovius) Kappalainen Paltamossa 1628, Kemissä kappalainen 1641, k. 1641 Kemi (GS 5848).

Puoliso: Anna Wendelius (1038)

Lapset:
Anna Limingius . Tauluun 106
Brita Lithovius , s. 1635 Kemi ?. Tauluun 107
Catharina Lithovius , s. 1639 Kemi ?. Tauluun 108
Gabriel Lithovius-Limingius , s. noin 1640 Paltamo/Kemi. Tauluun 109
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 36
IV Hans Juhonpoika Päckilan (1085), (Taulusta 8, äiti Riitta Sinius) Oli kuolleena jo 1688. (GS 2347).

Puoliso: Vihitty 1668 Malin Hemmingintytär (4670)

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 37
IV Isak Juhonpoika Päckilan (1086), (Taulusta 8, äiti Riitta Sinius) (GS 2348).

Puoliso: Karina Niilontytär (1113)

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 38
IV Elisabeth Isaksdotter Sinius (1082), (Taulusta 10, isä Isak Sinius) s. noin 1640 Kajaani ?, k. 21.04.1739 Oulu, haudattu 21.04.1739 Oulu (GS 2355).

Puoliso: Vihitty 1670 Christiern Nilsinpoika Gisselkors (1411) Kajaanin pormestari, maakapteeni 1657-1673, s. noin 1650, k. jälkeen 1693. Oli kuollut jo 1691. Maaherra Graas määräsi Kristerin katovuotta 1687 seuraavana talvena yhdessä Sotkamon nimismiehen kanssa hankkimaan köyhille sotkamolaisille kylvösiementä pakko-ostolla varakkaammilta talonpojilta. Tästä tuli riitaa: talonpojat väittivät miesten kulkeneen 50 miehen voimin vaatien kyyditystä ja kestitystä ja jakaneen saadun viljan kerääjien kesken. Valitusten johdosta nimismies menetti paikkansa.

Asui Sotkamon Kuluntalahdessa vuosina 1673 - 1682. Opiskeli Kajaanin koulussa 1657-58 ja Turussa 1660/61. Talonpoikasluutnantin valtakirjan hän sai 7.9. ja maakapteenin valtakirjan sai 31.5. Toimi Sotkamon varanimismiehenä vuonna 1682. Syytettiin 1688 pakkoluovutetun viljan käyttämisestä omiin tarkoituksiin.
Reduktion jälkeennäistä Brahen perustamista viroista säilytettiin Kajaanin läänin kapteenin virka, jonka haltijana säilyi siihen jo vapaaherrakunnan aikana v. 1673 nimitetty Krister Gisselkors; kruunun lääninkapteenina hän toimi ainakin vuoteen 1688 harjoittaen nostoväen lisäksi Kajaanin läänin vuoden 1681 sopimuksen nojalla asettamia sotamiehiä linnan komendantin apuna.

Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia III (Virrankoski) kirjoittaa seuraavaa: Otsikko: Katovuodet Keväällä 1688 maaherra Gustaf Grass antoi käskyn toisenlaiseen avustustoimeen läänin kapteeni Krister Gisselkorsin ja Sotkamon nimismiehen Juho Ulfvikin piti hankkia kylvösiementä köyhille sotkamolaisille ottamalla sitä pakolla varakkaimmilta, kuitenkin maksua vastaan. Myöhemmin muutaman talonpojat valittivat tapaa, jolla pakko-otto oli toteutettu. Heidän kertomansa mukaan Gisselkors ja Ulfvik olivat kulkeneet mukanaan 50 miestä ja 25 hevosta, vaatineet kyytiä ja kestitystä ja jakaneet ottamansa viljan keskenään ja apulaisilleen, niin että köyhät eivät olleet saaneet mitään. Sitä paitsi ainakaan kaikille viljaa luovuttaneille ei oltu maksettu. Asiaa ei Sotkamon käräjillä tutkittu eikä todistettu, vaan se jätettiin maaherran selvitettäväksi, eikä sen myöhempiä vaihteita tunneta. Ulfvik joka tapauksessa pidätettiin virantoimituksesta tutkimuksen ajaksi eikä hän enää palannut Sotkamon nimismieheksi, joten todisteet lienevät olleet hänelle epäedulliset (http://www.servut.us/sarinsuku/).
Vanhemmat: Nils Hemmingsson Gissla, s. 1610 Abo Finland, k. välillä 1679-1684 ja Sara Diriksdotter, s. 1612, k. noin 1694.

Lapset:
Helena Lyra o.s. Gisselkors , s. Kajaani ?. Tauluun 110
Christiern Gisselkors . Tauluun 111
Anna Gisselkors , s. Kajaani ?. Tauluun 112
Brita Gisselkors , s. Kajaani ?. Tauluun 113
Isak Gisselkors , s. 1668 Kajaani. Tauluun 114
Gabriel Gisselkors , s. 17.01.1687 Rovaniemi. Tauluun 115
Gustaf Gisselkors , s. 1693 Pohjanmaa. Tauluun 116
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 39
IV Helena Isakintytär Sinius (1078), (Taulusta 10, isä Isak Sinius) s. noin 1650 Paltamo. eli 1690 Iisalmi (GS 2403).

1. puoliso: Zacharias Samuelsson Paldanius (711) Iisalmen pitäjänkirjuri, valtakirja 10/7 1678, s. 1645 aikaisintaan, Paltamo, k. 1690 luvulla; Kuopio ?.
Vanhemmat: Samuel Thomae Paldanius, s. noin 1596 Hailuoto, k. 1651 Paldamo, Paltamo ? ja Dorde Johanintytär Limingius, s. noin 1608 Ii, Oulu, k. jälkeen 1667 Paltamo.

Lapset:
Anna Paldanius , s. 1665 Paltamo. Tauluun 117
Brita Paldanius , s. 1681 Iisalmi. Tauluun 118
Helena Paldanius , s. 1682 Iisalmi ?. Tauluun 119
Samuel Laaninen e. Paldanius , s. noin 1691 Iisalmi. Tauluun 120
Isak Paldanius , s. välillä 1689-1700. Tauluun 121
2. puoliso: Vihitty noin 1670 Mikael Vacklin (3869) s. Vakkolan talo, Pielavesi.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 40
IV Johan Isakinpoika Sinius (2214), (Taulusta 10, isä Isak Sinius) Laukaan kirkkoherra 1713, s. noin 1651 Salo, Saloinen, k. 28.04.1729 Laukaa ? Ylioppilas Upsalassa 24.07.1672, Iisalmen kappalainen 1688. Laukaan kirkkoherra 13.06.1713, kuninkaallinen vahvistus Demotikasta 10.02.1714. Koska mainittu pitäjä oli yhtenään vihollisen jaloissa, ei hän voinut muuttaa sinne. 19.05.1714 kirjoittikin Yrjö Helsingius Torniosta piispa Gezeliuksen puolesta Siniukselle, ettei tätä voitu pakottaa sen epävakaisuuden alaiseksi, joka Laukaassa vallitsi, vaan Sinius sai asua niissä huoneissa, jotka kuuluivat Pielaveden kappalaiselle. Sinius asui aluksi Vieremällä, mutta sittemmin Pielavedellä ja sai vielä 1714 kantaa tuloja Pielavedeltä.

Mihin tauluun kuulunee se Anna Mathesia, joka v. 1691 on Raahessa kastetodistajana ja naimisissa Johan Siniuksen kanssa Iisalmelta? Ja kun tämä Johan Sinius ei voi olla kukaan muu kuin Iisalmen kappalainen, sittemmin Laukaan kirkkoherra Johan Sinius, joka oli naimisissa pormestari Henrik Corte nuoremman tyttären Annan kanssa (vrt. Genealogia Sursilliana, s. 232, Akiander, Herdaminne I, s. 472), on Johan Sinius varmaankin ollut edellisessä aviossa Anna Mathesian kanssa.

Raahen historiakirjoja pidetään vasta vuodesta 1690 lähtien, mutta niitä pidetään aivan erinomaisesti: tiedot ovat tavattoman tarkat ja yksityiskohtaiset ja käsiala kaunista ja selvää, varsin pitkät ajat. V:een 1691 Raahe on oma kirkkoherrakuntansa, mutta yhdistetään v:sta 1692 Saloisten kanssa yhdeksi. Kirkkoherrana tähän aikaan on Magnus Westzynthius (vv. 1674-1692) ja kappalaisena Martinus Peitzius, joka kappalaisesta (v:sta 1683) siirtyi kirkkoherraksi 1697 [2]. Peitzius on Sursillianan parhaita kerääjiä.

Ei näin ollen pitäisi olla mitään syytä epäillä, että kun Raahen historiakirjoissa v. 1691 kahdesti ilmoitetaan kastetodistajaksi "Anna Mathesia, Johannis Sinij ifrån Idensalmi", siinä olisi kirjoitusvirhe ja että oikea nimi olisi oleva Anna Corte.

Milloin tämä Anna Corte on syntynyt, siitä ei puhu mitään Sursilliana eikä liioin Akiander. Joitakin laskelmia hänen ikänsä suhteen täytyy sentään voida tehdä. Hänen isänsä Henrik Corte nuor. on syntynyt v. 1647 ja tuli opiskeltuaan Turussa sekä yliopistossa, että hovioikeudessa kaupunginkirjuriksi Raaheen v. 1672. Hänen ensimmäinen vaimonsa on Margareta Nycarlus, jonka syntymävuosi saattaa olla 1644 eikä 1635, kuten sanottu. Margaretan ensimmäinen mies Pyhäjoen kappalainen Henrik Mathesius on kenties kuollut 1660-luvulla, kuten Bergholm näkyy sanovan - Strandberg vaikenee tällä kohdalla, kts. II, s. 160. Olettakaamme, että Henrik Corte nuor., joka oli hyvin läheisesti sukua Margaretalle, koska hänen isänsä oli toisessa avioliitossa Margaretan äidin kanssa, on solminut avioliiton tämän ensimmäisen vaimonsa kanssa vaikkapa esim. v. 1670, jo ennen tuloaan kaupunginkirjuriksi, ollen jossakin lainlukijana. Anna tytär ei ole missään tapauksessa voinut syntyä ennen vuotta 1670, vaan mieluummin sen jälkeen - hänen veljensä Gabriel, jonka äiti on Margareta Nycarlus ja josta sitten tulee Raahen kolmas pormestari tätä sukua, on syntynyt v. 1680. Onko nyt Anna Henrikintytär Corte kaikkien Iisalmen kappalaisen, sitten Laukaan kirkkoherran Johan Siniuksen lasten äiti, kun niistä kenties vanhin on syntynyt v. 1681 ? Tämä lapsi on Elisabet, jonka puoliso on Kangasniemen kirkkoherra Peter Hoffrén (vrt. Bergholm; Lithovius t. 13, Akiander; m.t. I, s. 341, jossa sanotaan Elisabet Siniuksen kuolleen v. 1771 90 vuoden iässä). Jos siis näin on ja Anna Mathesia vielä v. 1691 mainitaan Iisalmen (kappalaisen) Johan Siniuksen vaimoksi (ilmeisesti), niin ainakin kaikki sitä vuotta ennen syntyneet Johan Siniuksen lapset ovat hänen aviostaan Anna Mathesian kanssa. Anna Corten kanssa hän on vasta sen jälkeen saattanut solmita uuden avioliiton, ja siitä voi olla v. 1695 syntynyt Magdalena (sittemmin, v:sta 1713, Laukaan kirkkoherran Karl Tuderuksen puoliso, vrt. Bergholm; suku Tuderus, t. 13) sekä varsinkin Oulun raati- ja kauppamies Gabriel Sinius, s. 1706, kenties Helenakin, jonka v. 1712 nai Iisalmen kappalainen Johan Gummerus ja joka siis on syntynyt esim. 1694.

Näin me siis pakostakin johdumme sellaiseen tulokseen, että Iisalmen kappalainen, sitten Laukaan kirkkoherra Johan Sinius (kuoll. 1728?) onkin ollut kahdesti naimisissa, ensinnä Anna Mathesiuksen kanssa, jota henkilöä Bergholmin Sukukirja ei tunne, ja sitten vasta Anna Corten kanssa.

Kenen tytär tämä Anna Mathesius voisi olla ?

Täytyyhän hänen olla syntynyt ainakin noin v. 1660. Tarkastellessa Mathesius-suvun tauluja on niistä tässä suhteessa eliminoitava kaikki muut paitsi taulut 4, 7, 21 ja 22, ja näistäkin t. 21 jokseenkin varmasti, samaten t. 7. Jäljellejäävistä tuntuu nimenomaan t. 22 sellaiselta, johon tekisi mieli sijoittaa tämä Anna Mathesia. (GS 2404, Heikki Impiwaara, Genos 15(1944), s. 22-25).

Puoliso: Anna Henrikintytär Mathesius (2215). (Taulu 58) s. 1655 Laukaa. Mihin tauluun kuulunee tämä Anna Mathesia, joka v. 1691 on Raahessa kastetodistajana ja naimisissa Johan Siniuksen kanssa Iisalmelta? Ja kun tämä Johan Sinius ei voi olla kukaan muu kuin Iisalmen kappalainen, sittemmin Laukaan kirkkoherra Johan Sinius, joka oli naimisissa pormestari Henrik Corte nuoremman tyttären Annan kanssa (vrt. Genealogia Sursilliana, s. 232, Akiander, Herdaminne I, s. 472), on Johan Sinius varmaankin ollut edellisessä aviossa Anna Mathesian kanssa. Raahen historiakirjoja pidetään vasta vuodesta 1690 lähtien, mutta niitä pidetään aivan erinomaisesti: tiedot ovat tavattoman tarkat ja yksityiskohtaiset ja käsiala kaunista ja selvää, varsin pitkät ajat. V:een 1691 Raahe on oma kirkkoherrakuntansa, mutta yhdistetään v:sta 1692 Saloisten kanssa yhdeksi. Kirkkoherrana tähän aikaan on Magnus Westzynthius (vv. 1674-1692) ja kappalaisena Martinus Peitzius, joka kappalaisesta (v:sta 1683) siirtyi kirkkoherraksi 1697. Peitzius on Sursillianan parhaita kerääjiä. Ei näin ollen pitäisi olla mitään syytä epäillä, että kun Raahen historiakirjoissa v. 1691 kahdesti ilmoitetaan kastetodistajaksi "Anna Mathesia, Johannis Sinij ifrån Idensalmi", siinä olisi kirjoitusvirhe ja että oikea nimi olisi oleva Anna Corte.
Milloin tämä Anna Corte on syntynyt, siitä ei puhu mitään Sursilliana eikä liioin Akiander. Joitakin laskelmia hänen ikänsä suhteen täytyy sentään voida tehdä. Hänen isänsä Henrik Corte nuor. on syntynyt v. 1647 ja tuli opiskeltuaan Turussa sekä yliopistossa, että hovioikeudessa kaupunginkirjuriksi Raaheen v. 1672. Hänen ensimmäinen vaimonsa on Margareta Nycarlus, jonka syntymävuosi saattaa olla 1644 eikä 1635, kuten sanottu. Margaretan ensimmäinen mies Pyhäjoen kappalainen Henrik Mathesius on kenties kuollut 1660-luvulla, kuten Bergholm näkyy sanovan - Strandberg vaikenee tällä kohdalla, kts. II, s. 160. Olettakaamme, että Henrik Corte nuor., joka oli hyvin läheisesti sukua Margaretalle, koska hänen isänsä oli toisessa avioliitossa Margaretan äidin kanssa, on solminut avioliiton tämän ensimmäisen vaimonsa kanssa vaikkapa esim. v. 1670, jo ennen tuloaan kaupunginkirjuriksi, ollen jossakin lainlukijana. Anna tytär ei ole missään tapauksessa voinut syntyä ennen vuotta 1670, vaan mieluummin sen jälkeen - hänen veljensä Gabriel, jonka äiti on Margareta Nycarlus ja josta sitten tulee Raahen kolmas pormestari tätä sukua, on syntynyt v. 1680. Onko nyt Anna Henrikintytär Corte kaikkien Iisalmen kappalaisen, sitten Laukaan kirkkoherran Johan Siniuksen lasten äiti, kun niistä kenties vanhin on syntynyt v. 1681 ? Tämä lapsi on Elisabet, jonka puoliso on Kangasniemen kirkkoherra Peter Hoffrén (vrt. Bergholm; Lithovius t. 13, Akiander; m.t. I, s. 341, jossa sanotaan Elisabet Siniuksen kuolleen v. 1771 90 vuoden iässä). Jos siis näin on ja Anna Mathesia vielä v. 1691 mainitaan Iisalmen (kappalaisen) Johan Siniuksen vaimoksi (ilmeisesti), niin ainakin kaikki sitä vuotta ennen syntyneet Johan Siniuksen lapset ovat hänen aviostaan Anna Mathesian kanssa. Anna Corten kanssa hän on vasta sen jälkeen saattanut solmita uuden avioliiton, ja siitä voi olla v. 1695 syntynyt Magdalena (sittemmin, v:sta 1713, Laukaan kirkkoherran Karl Tuderuksen puoliso, vrt. Bergholm; suku Tuderus, t. 13) sekä varsinkin Oulun raati- ja kauppamies Gabriel Sinius, s. 1706, kenties Helenakin, jonka v. 1712 nai Iisalmen kappalainen Johan Gummerus ja joka siis on syntynyt esim. 1694. Näin me siis pakostakin johdumme sellaiseen tulokseen, että Iisalmen kappalainen, sitten Laukaan kirkkoherra Johan Sinius (kuoll. 1728?) onkin ollut kahdesti naimisissa, ensinnä Anna Mathesiuksen kanssa, jota henkilöä Bergholmin Sukukirja ei tunne, ja sitten vasta Anna Corten kanssa.
Kenen tytär tämä Anna Mathesius voisi olla ? Täytyyhän hänen olla syntynyt ainakin noin v. 1660. Tarkastellessa Mathesius-suvun tauluja on niistä tässä suhteessa eliminoitava kaikki muut paitsi taulut 4, 7, 21 ja 22, ja näistäkin t. 21 jokseenkin varmasti, samaten t. 7. Jäljellejäävistä tuntuu nimenomaan t. 22 sellaiselta, johon tekisi mieli sijoittaa tämä Anna Mathesia. Viitteet [1] Täydennykset koskevat vain varempia vuosisatoja. [2] Kuoli 1727, ei 1726, kuten sanoo (Strandbergin mukaan?) Kansall. Elämäkerrasto, artikkeli Sursill-suvusta (vrt. Sursilliana, s. 314, ynnä Impiwaara, Lisiä Raahen kaupungin historiaan, s. 68). (GS 4372).
Vanhemmat: Henrik Johaninpoika Mathesius, s. noin 1630, k. 1660 luvulla ja Margaretha Jakobintytär Nicarlus, s. 1644, k. 22.12.1694 Raahe, haudattu 24.01.1695.

Lapset:
Christina Sinius , s. noin 1670. Tauluun 122
Elisabet Sinius , s. 1681 Laukaa. Tauluun 123
Johan Sinius , s. 1689. Tauluun 124
Margaretha Sinius . Tauluun 125
Henrik Sinius Notaari ja n. 1711 kasöörinä Raahessa; rahastonhoitaja, k. 1713 Pyhäjoki. Ylioppilas Uppsalassa 13.12.1705 Henricus Sinius Careliensis Sub informatore privato. Ylioppilas Turussa 24.3.1708 Sinius Henr. Vib _ 268. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1708] d. 24. Mart. Henricus Sinius. Upsalia huc accessit. — Raahen raatimies, kaupungin rahastonhoitaja, kaupunginnotaari noin 1711.
Hukkui Pyhäjokeen. (GS 2443).
Helena Sinius , s. Iisalmi. Tauluun 126
Magdalena Sinius , s. 1695 Pielavesi. Tauluun 127
Gabriel Sinius , s. 1706. Tauluun 128
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 41
IV Anna Iisakintytär Sinius (1083), (Taulusta 10, isä Isak Sinius) s. 1657, k. .1.1736 Ii, haudattu 11.01.1736 Ii. Leskeksi jäätyään 1704 Anna hakeutui 6-vuotiaan Johan-poikansa kanssa Iihin, jossa hänen toinen poikansa Isak Antilius oli kappalaisena 1703-1736 eli sattumoisin koko Annan leskeysajan. Kyseessä oli isonvihan aika ja kappalainen sai hoitaa kirkollisia toimituksia yksin kirkkoherra Steenstrandin lähdettyä Ruotsiin. Kappalainen asui Valtarin tilaa, joka myöhemmin jaettiin Valtariksi ja Ellalaksi. (GS 2463 & Jouni Kaleva puh 014 - 551 806 e-mail jouni.kaleva@pp.inet.fi).

Puoliso: Johan Johaninpoika Antilius, ehkä myös Antelius (4657) Kajaanin kirkkoherra 1680-1704, rovasti, k. 1704 Kajaani? Ylioppilas Upsalassa 1673.
Vanhemmat: Johan Matthiae Antilius, s. Haapajoki (Anttila?), k. 09.02.1660 ja Magdalena Samuelintytär Paldanius, s. 1628 Paltamo.

Lapset:
Isak Antilius-Antelius , s. noin 1678. Tauluun 129
Johan Antilius Ylioppilas, s. noin 1675 Finland, k. ennen 1698 , kuolinsyy hukkui. Ylioppilas Turussa 1695. (GS 2467).
Samuel Antell , s. .1.1689 Finland. Tauluun 130
Anna Antilius k. 1747 Stockholm, Sverige (GS 2469).
Elisabet Antilius , s. noin 1685 Finland. Tauluun 131
Johan Antilius-Antell , s. 01.08.1698 Kajaani. Tauluun 132
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 42
IV Isak Isakinpoika Sinius (1079), (Taulusta 10, isä Isak Sinius) Sotkamon kirkkoherra Kaarle XII:n 10.02.1714 valtuuttamana, s. noin 1660 Salon pitäjän Siniluodon talossa, k. 1727 Sotkamo. Ylioppilas 1677 Upsalassa, Ruotsissa Sotkamoon kuuluvan Kuhmon kappalainen 01.05.1690 - 30.04.1714. Pysyi seurakunnassaan isonvihan aikana. Sotkamon kirkkoherra, Sss VI 2472 - kirjoittautui sotkamolaisena Upsalan yliopistoon 1677. Vanhemmat Paltamon pitäjänkirjuri, Paltamon ja Sotkamon vouti Isak Hannunpoika Sinius ja Helena Authorintytär Duvel - veljet: Eerik, aviossa Sotkamossa äitinsä serkun tyttären Magdalena Cajanuksen kanssa Johannes Kh I, s. 258: "Venäläiset olivat valloittaneet Suomen ja perustaneet oman hallintonsa etenemisensä myötä. Kuitenkaan venäläisten etenemisreitiltä syrjään jääneet alueet Kainuussa eivät joutuneet venäläishallinnon alle. Hallinnon lakkaaminen Kainuussa näkyy siinä, että vuoden 1713 tilit olivat viimeiset ennen rauhan solmimista. Vouti Arnkill yritti patistaa talonpoikia veronkantoon, mutta nämä kieltäytyivät. Syksyllä 1714 lähetti Savonlinnan vallanneiden venäläisjoukkojen komentaja käskyn Sotkamon kirkkoherralle koota pitäjästään verot ja lähettää ne Savonlinnaan, muuten hän lähettäisi retkikunnan ne ottamaan. Kirkkoherra Isak Sinius kuitenkin kieltäytyi." s. 260: Pääosa papistosta ja virkamiehistä oli paennut tai joutunut vangiksi. Sotkamossa virkaa hoiti kirkkoherra Iisak Sinius. Toimi Kuhmon kappalaisena 1.5.1690 - 30.4.1714, Kaarle XII valtuutti hänet 10.2.1714 Sotkamon kirkkoherraksi. (GS 2472 & MELANDER, Personskrifter, s. 359).

Puoliso: Vihitty 22.03.1685 Paltamo Margaretha Johanintytär Cajanus (1994). (Taulu 60) Kirkkoherran vaimo, s. 1665 Paltamo, k. 1734 Sotkamo. Paltamon kirkkoherran Johannes Cajanuksen ja Anna Mathesiuksen tytär; k. 1734 Sotkamossa Sotkamon RK 1728-34. s. 479 - Prästegord Enk Pastorskan Fru Marg Cajana, - J. Greta , - J. Susanna, - ( ... ) , - Schol Isachus - Johan (kts. m..Schroderukset) J. Keränen pitää Margaretha Cajanusta Sinius-veljesten Eerikin, Iisakin ja Johanneksen äitinä, Kh I, s. 592, Kirkkoherra Iisakin poikia oli ainakin Isachus ja mahdollisesti myös Johan.
Vuonna 1731 anottiin kirkkoherra Siniuksen vanhalle leskelle eläkettä valtion varoista hänen kurjan asemansa helpottamiseksi, koska hän useita vuosia vuoteenomana sairastaneen tyttärensä kanssa oli "vihollisen armottomuuden tähden joutunut sanoin kuvaamattoman kovaan köyhyyteen ja kurjuuteen". Eläkettä ei kuitenkaan myönnetty hänelle. (GS 4773).
Vanhemmat: Johan Andersinpoika Hjerta-Cajanus, s. 19.12.1629 Paltamo, k. 13.05.1703 Paltamo ja Anna Johanintytär Mathesius, s. noin 1634 Pyhäjoki, k. 06.03.1668 Paltamo ?.

Lapset:
Johan Sinius , s. 1680 Sotkamo. Tauluun 133
Erik Sinius , s. 1685 Sotkamo. Tauluun 134
Anna Sinius , s. 1689 Sotkamo. Tauluun 135
Magdalena Sinius , s. 16.11.1697. Tauluun 136
Elisabet Sinius , s. 1699 Sotkamo. Tauluun 137
Susanna Sinius , s. noin 1706 Sotkamo. Tauluun 138
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 43
IV Margareetta Samuelintytär Hiltuinen (1092), (Taulusta 11, äiti Clara Sinius) (GS 3294).

Puoliso: Tuomas Tuomaanpoika Tiekso (4665)

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 44
IV Anna Samuelintytär Hiltuinen (1093), (Taulusta 11, äiti Clara Sinius) (GS 3295).

Puoliso: Tapani Keukoinen (4666) Porvari Oulussa.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 45
IV Juho Samuelinpoika Hiltuinen (1094), (Taulusta 11, äiti Clara Sinius) Hiltulan talon omistaja Oulussa, k. 1690 luvun alussa (GS 3296).

Puoliso: Catharina Lundinus (939)
Vanhemmat: Petter Lundinus e. Campenius, s. 1627 Pietarsaaren pitäjä, k. 1670 Pietarsaaren pitäjä ja Catharina Johanintytär Pictorius, s. noin 1640.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 46
IV Samuel Samuelinpoika Hiltuinen (1096), (Taulusta 11, äiti Clara Sinius) Oli kuollut jo 1672. (GS 3298).

Puoliso: Kaarina Eskontytär (4667)

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 47
IV Jaakko Samuelinpoika Hiltuinen, sitten Jakob Hildenius, Hildeen ja Hildén (1097), (Taulusta 11, äiti Clara Sinius) Vaasan triviaalikoulun rehtori 1698, k. 28.03.1708 Vaasa. Ylioppilas Upsalassa 1688, Turussa (pohj.) 1694. Filosofian maisteri 1697. (GS 3299).

Puoliso: Vihitty 03.08.1698 Kokkola Anna Kiemmer (4668) s. 17.09.1673 (kastettu) Kokkola, k. 1732.
Vanhemmat: Carl Kiemmer, s. 1645 Kokkola, Wasa, Finland, k. 1698 ja Brita Henrikintytär.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 48
IV Antti Samuelinpoika Hiltuinen (1098), (Taulusta 11, äiti Clara Sinius) Kajaanin kirkkoherra 1721, k. Stockholm, Sverige. Nimi myöhemmin Anders Hildeen. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1695. (GS 3300).

Puoliso: Catharina Affleck (4669) s. 22.09.1689 Liexaby.
Vanhemmat: Simon Affleck, s. noin 1660, k. 09.05.1725 , haudattu 29.03.1726 ja N N.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 49
IV Anna Jakobintytär Lappodius (1102), (Taulusta 12, äiti Anna Sinius) s. 1658, k. 29.12.1720 Kemijärvi (GS 2993).

Puoliso: Heikki Jaakonpoika (2002)

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 50
IV Maria Esaiaksentytär Fellman (1106), (Taulusta 12, äiti Anna Sinius) s. 1661, k. 19.02.1758 Kemijärvi, Alakylä, haudattu 19.03.1758 Kyrckioby, kuolinsyy styng. Oli elossa Kemijärvellä 1705. Heillä on laaja jälkeläistö. (GS 2995).

Puoliso: Vihitty 1693 Kemijärvi Johan Simonpoika Häckman e. Heckman (2001) Kemijärven lukkari, s. 1674, k. 1703 Kemijärvi. Juho pyysi vuonna 1699 käräjillä pystyttää Pöyliönniemelle muutamia rakennuksia. Pyyntöön suostuttiin ja hänelle annettiin myös lupa raivata hieman peltoa ja niittyä (Raili Rytkönen: Kemijärven historia, osa I, s. 280, 299).
Fellman sukutaulu väittää, että Maria Fellman olisi naimaton (aatelittomat suvut ,Bergholm ?), mutta näin ei ole. Sisar Susanna ilmeisesti oli, koska asui samassa taloudessa naimattomana 1700-luvun alkupuolella. Alla tietoa Maria Esaiaksentytär Fellmannista. Naimisissa Kemijärven lukkarin Johan Heckmannin kanssa. Johanin veli Henrik oli lukkarina Kemijärvellä ennen Johania. Johanin lapset ja lapsenlapset jatkoivat samaa uraa. Fellmannit ja Heckmannit asuivat samassa talossa Kemijärvi Alakylä Karppinen / Kyrkoherden no: 5 . 1600-luvun lopulta alkaen. Esaias Mansvetus Fellmannin virkatalo. Heckman-nimen kirjoitusasu on ollut tämä 1800-luvulle, jolloin se kirjoitettiin muodossa Häckman. (Jari Mölsä).

Lapset:
Susanna Heckman , s. 1696 Kemijärvi. Tauluun 139
Annikka (Anna) Heckman , s. 22.06.1698 Kemijärvi, Alakylä, kastettu 24.06.1698 Kemijärvi. Tauluun 140
Johan Heckman , s. 12.05.1700 Kemijärvi, Alakylä, kastettu 13.05.1700 Kemijärvi. Tauluun 141
Simon Heckman s. 19.06.1702 Kemijärvi, kastettu 22.06.1702 Kemijärvi, k. 1772.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 51
IV Esaias Esaiaksenpoika Fellman (1107), (Taulusta 12, äiti Anna Sinius) Kemijärven kappalainen 1696, s. .11.1675 Kemijärvi, k. 11.05.1736 Kemijärvi, haudattu 12.12.1736 Kemijärvi. Ylioppilas Uppsalassa 2.11.1693 Esajas Esajæ Fellman O-Bothniens. Ylioppilas Turussa sl. 1694 [Fellman] Esaias Ostrob _ 207. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1694] Esajas Fellman. Ups. dep. | Sacellanus in Kemiträsk. obiit 1736. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 19.5.1696. Pappi Inarissa 1696. Kemijärven kappalainen 1698, pysyi virassa isonvihan yli. (GS 2996).

Puoliso: Susanna Christianintytär Elingius (3103) s. 1682 Jukkasjärvi, Sverige.
Vanhemmat: Christian Georginpoika Elingius, s. 1651 Tornio, k. 1717 Jukkasjärvi ja Maria Kristina (?) Wanaeus, s. 1643.

Lapset:
Esaias Fellman , s. 14.11.1700 Kemijärvi, kastettu 16.11.1700 Kemijärvi. Tauluun 142
Christiern Fellman Vähäkyrön vt. kappalainen 1753, s. 05.08.1704 Kemijärvi, kastettu 07.08.1704 Kemijärvi, k. 16.07.1763 Vähäkyrö. Ylioppilas Upsalassa 1721, Turussa (pohj.) 1724. Vihitty papiksi 1742. Ilmeisesti naimaton. (GS 2998).
Annika (Anna) Fellman s. 13.03.1706 Kemijärvi, kastettu 17.03.1706 Kemijärvi, k. 26.04.1707 Kemijärvi, haudattu 23.06.1707 Kemijärvi (GS s. 238).
Susanna Fellman s. 20.02.1708 Kemijärvi, kastettu 23.02.1708 Kemijärvi, k. 03.06.1708 Kemijärvi, haudattu 28.06.1708 Kemijärvi (GS s. 238).
Maria Fellman , s. 13.03.1709 Kemijärvi, kastettu 14.03.1709 Kemijärvi. Tauluun 143
Johan Fellman , s. 27.12.1710 Kemijärvi, kastettu 28.12.1710 Kemijärvi. Tauluun 144
Susanna Fellman , s. 30.12.1712 Kemijärvi, kastettu 01.01.1713 Kemijärvi. Tauluun 145
Anna Fellman , s. 1714. Tauluun 146
Nils Fellman , s. 19.02.1718 Sodankylä. Tauluun 147
Sofia Fellman , s. 01.03.1722 Kemijärvi. Tauluun 148
Clara Fellman , s. 1728 Kemijärvi. Tauluun 149
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 52
IV Gabriel Isakinpoika Limingius (1018), (Taulusta 13, isä Isak Lithovius) Kapellan i Limingo 1648; Limingan kappalainen 1648, s. 1627, k. ennen 1663. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1646. Oli parantumattomasti sairaana 1660. (GS 3303).

Puoliso: Vihitty noin 1647 Liminka Kaarina Eskilsdotter Keukonen (1680) s. noin 1630 Oulu. En borgarens dotter i Uleå. Eli Limingassa vielä 1697, kotoisin Oulusta.
Vanhemmat: Esko Keukonen ja N N.

Lapset:
Isak Limingius Oli elossa vielä 1663. (GS 3304).
Johan Limingius Oli vielä elossa 1663. (GS 3305).
Eskil Limingius (GS 3306).
Margaretha Limingius (GS 3307).
Lars Limingius , s. noin 1660. Tauluun 150
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 53
IV Dordre Isakintytär Limingius o.s. Lithovius (1019), (Taulusta 13, isä Isak Lithovius) k. noin 1660. Puoliso oli äitipuolensa veli. Oli vainajana jo 1660. (GS 3308).

Puoliso: Johan Johansson Salonius-Saloensis (872) Rantsilan kappalainen 1671, s. noin 1629. Ylioppilas Upsalassa 1647, Turussa (pohj.) 1651. Saloisten kappalainen 1651. Eli vielä 1676.
Kapellan i Salo 1668 och sedan förste Prost uti Franzila 1671. (GS 3308).
Vanhemmat: Johannes Thomaeson Londinus-Tonttinen, k. 1668 ja Anna Matiaksentytär Mathesius.

Lapset:
Johan Salonius , s. noin 1650. Tauluun 151
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 54
IV Johan Isakinpoika Limingius (352), (Taulusta 13, isä Isak Lithovius) Limingan kappalainen, k. 1673 Liminka. Ylioppilas Upsalassa 1658. (GS 3314).

Puoliso: Brita Magdalena Jurvelius (1688) s. 1650.
Vanhemmat: Michael Jurvelius, k. 1670 Oulu ja Brita Andersintytär Ligelius, k. 1701.

Lapset:
Margareta Lithovius , s. noin 1671. Tauluun 152
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 55
IV Catharina Isakintytär Lithovia (1021), (Taulusta 13, isä Isak Lithovius) s. noin 1631, k. 10.09.1730 Oulu (GS 3315).

Puoliso: Magnus Sveninpoika Björnström (1675) Oulun tullinhoitaja, raatimies, k. 09.12.1678 oli kuolleena.

Lapset:
Isak Björnström , s. 1665 Oulu, Finland. Tauluun 153
Sven Björnström , s. noin 1670. Tauluun 154
Jakob Björnström , s. 1705. Tauluun 155
Katarina Björnström . Tauluun 156
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 56
IV Karl Isakinpoika Limmingius-Lithovius (1022), (Taulusta 13, isä Isak Lithovius) Oulun kappalainen 1677, k. 1681 Oulu, haudattu 14.03.1681 Oulu. Ylioppilas Upsalassa 1666, Turussa (pohj.) 1671. (GS 3320).

Puoliso: Brita Henrikintytär Corte (1234) s. 22.06.1653, k. 29.03.1700 Raahe (GS 6492).
Vanhemmat: Henrik Henrikinpoika Corte, s. Deutschland, k. välillä 01.-03.1680 Raahe ja Christina Casparintytär Forbus, s. noin 1620, k. 1661.

Lapset:
Christina Lithovius , s. noin 1688. Tauluun 157
Henrik Lithovius Sotilas, k. 28.06.1709 Kaatui Pultavan taistelussa Venäjällä (GS 3322).
Lars Lithovius . Tauluun 158
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 57
IV Catharina Johanintytär Mathesius (432), (Taulusta 15, äiti Anna Lithovius) s. noin 1628 Pyhäjoki, k. 22.09.1706 Pyhäjoki (GS 4370).

Puoliso: Vihitty noin 1660 Henrik Josefinpoika Hourenius (436) Pyhäjoen kappalainen Haapajärvellä (myöhemmällä Haapavedellä), s. noin 1642, k. 1675 Haapavesi. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1656. (GS 5961).
Vanhemmat: Josef Houru-Hourenius, s. noin 1609, k. välillä 1660-1661 ja Margaretha Henrikintytär Ahlholm, s. noin 1620 Finland, k. välillä 1661-1667 Pyhäjoki.

Lapset:
Margaretha Hourenius . Tauluun 159
Henrik Hourenius-Hoffren , s. noin 1673 Haapavesi. Tauluun 160
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 58
IV Henrik Johaninpoika Mathesius (434), (Taulusta 15, äiti Anna Lithovius) Pyhäjoen kappalainen, s. noin 1630, k. 1660 luvulla. Ylioppilas Upsalassa 1649, Turussa (pohj.) 1650. Pyhäjoen papiston apulainen Oulaisissa 1653, sittemmin kappalaisena Pyhäjoella. K. 1660-luvulla. - Puoliso Margaretha Nicarlus, s. 22.2.1635 (kuoliniän mukaan 1644). Vanhemmat Pohjois-Suomen alilaamanni 1653 Jacob Nicarlus ja Elisabet Rothebnius eli Rooth. - Margarethan 2. puoliso ennen 13.2.1673 Raahen pormestari Henrik Corte, s. Oulussa 1647, k. Raahessa 2.8.1706. Vanhemmat Raahen pormestari Henrik Corte ja Christina Forbus. - Henrik Corte nuorempi oli vielä aviossa ensin Margaretha Schepperin, sitten Beata Tawastin kanssa. - Margaretha Nicarlus k. 22.12.169 Raahessa.1,2 . (GS 4371).

Puoliso: Vihitty noin 1662 Margaretha Jakobintytär Nicarlus (439). (Taulu 40) s. 1644, k. 22.12.1694 Raahe, haudattu 24.01.1695. Oliko syntynyt, ei 1635, kuten Sukukirja sanoo, vaan 1644? (Impiwaara, Muutamia tietoja Corte-suvun jäsenistä Raahessa, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun vuosikertomus 1911-1912). (GS 8902).
Vanhemmat: Jakob Hansson Nicarlus, s. 1628, k. 1664 ja Elisabeth Gabrielintytär Rothenius-Rooth, s. 1626 Gamlakarleby, k. 20.08.1685 Stockholm, Sverige.

Lapset:
Anna Mathesius , s. 1655 Laukaa. Tauluun 40
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 59
IV Mathias Johaninpoika Mathesius (429), (Taulusta 15, äiti Anna Lithovius) Pyhäjoen kappalainen, s. noin 1632, k. 1671 Pyhäjoki. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1654. Puolison nimi tuntematon. (GS 4373).

Puoliso: N N (23997)

Lapset:
Brita Mathesius . Tauluun 161
Johan Mathesius , s. noin 1670 Pyhäjoki. Tauluun 162
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 60
IV Anna Johanintytär Mathesius (186), (Taulusta 15, äiti Anna Lithovius) s. noin 1634 Pyhäjoki, k. 06.03.1668 Paltamo ? (GS 4410).

Puoliso: Vihitty 18.01.1652 Johan Andersinpoika Hjerta-Cajanus (112). (Taulu 42) Paltamon kappalainen, sittemmin kirkkoherra, rovasti, valtiopäivämies, s. 19.12.1629 Paltamo, k. 13.05.1703 Paltamo. Kansanperinteen tallentaja. Oulun kouluun 1636. Ylioppilas Upsalassa 1642, jossa opiskeli v:een 1648, jolloin siirtyi Turkuun. Vihittiin papiksi Turussa 14.12.1648 ja määrättiin pitäjänapulaiseksi Paltamoon, kappalainen siellä 1651 ja kirkkoherra 1660. Kajaanin läänin vapaaherrakunnan rovasti 1661, Kajaanin rovastikunnan lääninrovasti 1681. Valtiopäivämies 1672. - Erittäin uuttera ja tarmokas, jopa omavaltainen kirkkoruhtinas. Sai joskus jyrkilläkin otteillaan suuressa rovastikunnassa kirkolliset olot järjestykseen. Huolehti antaumuksella kansan keskuudessa lukutaidon juurruttamisesta sekä kirkollisen tiedon ja elämän edistämisestä. Lääninrovastina uurasti myös pakanuuden ja katolisuuden jälkien hävittämiseksi varsinkin Pohjois-Savossa. Kirkkokurin tinkimättömänä vaalijana ja sisukkaana kansanopettajana sai paimennettaviltaan lisänimen "lylyhammas". Johti syrjäistä rovastikuntaansa hyvin itsenäisesti, piispan tavoin. Olikin aikoinaan todellinen kirkkoruhtinas ollessaan jonkin aikaa lääninrovastina Kajaanin kihlakunnan, Iisalmen, Kuopion ja Pielisten pitäjissä, siis koko Pohjois-Savossa ja Karjalassa, sekä Saloisten ja Siikajoen pitäjissä. Merkitystä korostivat sukulaisuussuhteet seudun mahtimiehiin. Cajanusten suku muodostikin eräänlaisen kainuulaisen virkamiesdynastian, mikä ei ollut aina kaikkien mieleen. Mainittakoon, että Kainuun mahtavimpana pappissukuna pidettävästä Cajanusten suvusta yhdeksän pappia toimi 1600-1700-luvuilla Paltamossa ja Sotkamossa. - Osallistui myös politiikkaan. Oli 1672 valtiopäivillä Pohjanmaan papiston edustajana. Hänen ansiokseen on luettava hallituksen ja Kajaanin seudun talonpoikien välinen 1680 tehty sopimus, jonka mukaan talonpojat vapautettiin heitä loukkaavasta sotaväenotosta sillä ehdolla, että he huolehtivat itse rajan puolustamisesta. Toimi myös rajarauhan rakentajana Kainuun rahvaan ja Vienan karjalaisten välillä. Vaikutti eräänlaisena kansanjohtajana kirkollisten virkojensa ohella. - Antoi panoksensa myös kulttuurin alalla. Häntä pidetään kansanrunouden ensimmäisinä tallentajina maassamme. V.1663 hän kirjoitti Paltamon pitäjää esittävän kuvauksen, josta ilmeni, että vanhoja runoja laulettiin yleisesti Kajaanin kihlakunnan alueella. Hän laati 1670-luvulla kertomuksen Kainuun kansanperinteestä. Siinä mainitaan ensimmäistä kertaa Wäinämöisen nimi varsinaisessa muodossaan, ja siinä on kuvattu ensimmäisen kerran myös Wäinämöisen isä Calava, josta Elias Lönnrot sittemmin sai nimen Kalevala. Cajanus kokosi myös ansiokkaasti sananlaskuja Kainuusta. (Aineiston julkaisi v.1702 Henrik Florinus. Cajanuksen tiedot siirtyivät aikoinaan Henrik Gabriel Porthanille ja hänen välityksellään monille Turun romantiikan edustajille.) Lisäksi laati suomen kielen sanakirjakäsikirjoituksen. Hänen Paltaniemen Kirkkoniemessä sijainneesta pappilastaan on vieläkin jäljellä nurkkakivenä toiminut ns. Rovastin kivi - tosin rantatörmän rapauduttua aaltojen huuhtelemana. Omisti Sutelan tilan Paltaniemellä ainakin v:sta 1673. Harjoitti täällä ja toisella omistamallaan tilalla samalla kylällä sekä virkatalossaan melko voimakasta maataloutta. Julkaisi: ruumissaarnan majurinrouva Dorotea Lång´in hautajaisissa, Turussa 1662 ja "En Christelgh Uthfärds-Prediken öfver Casparum Corte" Tukholmassa 1672. Hänen kertomuksensa Paltamon pitäjästä , jonka kirjoitti piispa Terserus´en käymistä varten siellä 1663, on painettu Turun "Tidningar"´issa 1777.
- Kuoli 1703 kotonaan Paltamossa saatuaan halvauksen kevättalvella käydessään Kiannalla. - Puolisot: 1)1649 Catharina Paldanius, joka kuoli lapsettomana, 2)1652 Anna Mathesius (k. 1668), josta avioliitosta syntyi kymmenen lasta ja 3)1669 Elisabet Vitting, jonka kanssa sai kolme lasta. Hänen poikansa oli 25-vuotiaana kuollut lahjakas filosofian professori Johan Cajanus, joka, kuten kerrotaan, sepitti kuolinvuoteellaan virren "Etkös ole ihmisparka, aivan arka". - Elämäkertakuvauksia: mm. Kansallinen elämäkerrasto I, s. 363.
I. aviol. Catharina Paldanius 1649 II aviol. Anna Johanintr. Mathesius 1652 III aviol. Elisabet Witting) 1669 Susanna Cajana, Johannes Andreae Cajanuksen ja Elisabet Gustavi Wittingin tytär, on muuten melko mielenkiintoinen sikäli, että hän liittyy kolmeen pappissukuun: hän oli nimittäin kolme kertaa naimisissa, ensin Anders Jacobi Frosteruksen kanssa (Oulun kirkkoherra isänsä jälkeen 1710), sitten Laurentius Henrici Forbuksen, Kemin kirkkoherran, kanssa ja lopulta Zacharias Lithoviuksen, Oulun kirkkoherran, kanssa. Lähde: Jouni Kaleva e-mail jouni.kaleva@pp.inet.fi
Sursill-lähteiden mukaan Johan Cajanukselle ja hänen puolisoilleen syntyi kaikkiaan kahdeksantoista lasta, mahdollisesti kaikki Paltamossa, joista useimmat kuolivat pieninä. Kirjoitti Oulun koulusta ylioppilaaksi vuonna 1636, Uppsalasta 1642, opiskeli Turussa 1648. Johannes vihittiin papiksi Turussa 14.12.1648 jonka jälkeen hän siirtyi pitäjän apulaiseksi Paltamoon. Paltamon kappalainen hänestä tuli 1651 ja kirkkoherra 1660. Koko kreivi Pietari Brahen vapaaherrakunnan lääninrovastiksi Johannes nimitettiin vuonna 1665, mutta vastuualuetta rajoitettiin 1680 alkaen niin että se käsitti vain Kajaanin läänin. Lääninrovastina hän harrasti tarkastusmatkoillaan pakanuuden jälkien hävittämistä, etenkin Pohjois-Savossa. Valtiopäiville Johannes osallistui vuonna1672. Johannes muistetaan Paltamossa, sillä hän kirjoitti Paltamossa rovastina vuonna 1663 pitäjänkuvauksen piispa Terseruksen tarkastuskäyntiä varten. Pitäjänkuvauksesta selviää miten tuonaikaiset Paltamolaiset elelivät, kuvaten tarkasti mm. tiestöä, kulkuneuvoja, elinkeinoja, seurakunnan oloja ym.
Kuvauksen mukaan teitä Paltamossa ei ollut, joten kärryillä tai reellä ei päässyt minnekään. Kirkkoherrakin hiihteli lylyn ja sivakan kanssa, apunaan ahkiota vetävä talonpoika. Ruista ei viljelty, tervaa poltettiin hiukan Oulua lähinnä olevissa pitäjän osissa. Kalastus ja metsästys olivat tärkeimpiä elinkeinoja. Kuitenkin pitäjästä löytyi mm. hyviä ja edullisia vaskiseppiä - viinapannun takominen maksoi 5 äyriä naulalta vaskea jos seppä ei saanut talosta ruokaa. Spitaalisille oli oma hospitaali Paltamon Parkinniemessä. Paltamolaiset olivat ummikkosuomalaisia, virkamiehet ja papisto ja voudit tosin osasivat ruotsiakin. Cajanuksen tavoitteena oli että jokaisessa kylässä oli yksi lukutaitoinen. Etäisyyksien vuoksi väki kävi kirkossa 3-4 kertaa vuodessa, mutta sen lisäksi pidettiin kotihartauksia. Pitäjänkuvaus julkaistiin Turussa Tidningar -lehdessä vuonna 1777.
Kirjalliset työt olivat muutenkin Johannekselle mieleen. Hän valmisti ensimmäisen käsikirjoituksen suomenkielen sanakirjaksi, ja kun ensi kertaa suomeksi luettiin 1681 valtiopäiväpäätökset ja tuomari Erik Tavastin valtakirja ja tuomarinvala, käännökset olivat Johanneksen. Hän keräsi myös kansanperinnettä Kajaanin runolaulajilta, kirjaten ensimmäistä kertaa sellaiset nimet kuin "Wäinämöinen" ja tämän isä "Calawa". Kirkonmiehenä Johannes oli vaativa ja ankara, saaden pitäjäläisiltä liikanimen "Lylyhammas". Hänen ansiokseen luetaan sopimus Kajaanin läänin vapauttamisesta sotamiehenotosta, joka tehtiin hallituksen ja maakunnan välillä 1680, sekä rajarauhan vahvistaminen Kainuun ja Venäjän lähialueiden välille. Rajarauha kesti aina "Sarkasotaan" asti vuonna 1712. Kirkkoherrat pyrkivät yleensä järjestelemään asiat niin että oma jälkikasvu nousi vuorollaan kirkkoherraksi. Tähän ennakkojärjestelyyn puuttui kuningas Kaarle XI vuonna 1686 ja kielsi moisen, mutta Johannes sai vielä junailtua oman poikansa Paltamon kirkkoherraksi.
Erittäin uuttera ja tarmokas, jopa omavaltainen kirkkoruhtinas. Sai joskus jyrkilläkin otteillaan suuressa rovastikunnassa kirkolliset olot järjestykseen. Huolehti antaumuksella kansan keskuudessa lukutaidon juurruttamisesta sekä kirkollisen tiedon ja elämän edistämisestä. Lääninrovastina uurasti myös pakanuuden ja katolisuuden jälkien hävittämiseksi varsinkin Pohjois-Savossa. Kirkkokurin tinkimättömänä vaalijana ja sisukkaana kansanopettajana sai paimennettaviltaan lisänimen "lylyhammas". Johti syrjäistä rovastikuntaansa hyvin itsenäisesti, piispan tavoin. Olikin aikoinaan todellinen kirkkoruhtinas ollessaan jonkin aikaa lääninrovastina Kajaanin kihlakunnan, Iisalmen, Kuopion ja Pielisten pitäjissä, siis koko Pohjois-Savossa ja Karjalassa, sekä Saloisten ja Siikajoen pitäjissä. Merkitystä korostivat sukulaisuussuhteet seudun mahtimiehiin. Cajanusten suku muodostikin eräänlaisen kainuulaisen virkamiesdynastian, mikä ei ollut aina kaikkien mieleen. Mainittakoon, että Kainuun mahtavimpana pappissukuna pidettävästä Cajanusten suvusta yhdeksän pappia toimi 1600-1700-luvuilla Paltamossa ja Sotkamossa. - Osallistui myös politiikkaan. Oli 1672 valtiopäivillä Pohjanmaan papiston edustajana. Hänen ansiokseen on luettava hallituksen ja Kajaanin seudun talonpoikien välinen 1680 tehty sopimus, jonka mukaan talonpojat vapautettiin heitä loukkaavasta sotaväenotosta sillä ehdolla, että he huolehtivat itse rajan puolustamisesta. Toimi myös rajarauhan rakentajana Kainuun rahvaan ja Vienan karjalaisten välillä. Vaikutti eräänlaisena kansanjohtajana kirkollisten virkojensa ohella. - Antoi panoksensa myös kulttuurin alalla. Häntä pidetään kansanrunouden ensimmäisinä tallentajina maassamme. V.1663 hän kirjoitti Paltamon pitäjää esittävän kuvauksen, josta ilmeni, että vanhoja runoja laulettiin yleisesti Kajaanin kihlakunnan alueella. Hän laati 1670-luvulla kertomuksen Kainuun kansanperinteestä. Siinä mainitaan ensimmäistä kertaa Wäinämöisen nimi varsinaisessa muodossaan, ja siinä on kuvattu ensimmäisen kerran myös Wäinämöisen isä Calava, josta Elias Lönnrot sittemmin sai nimen Kalevala. Cajanus kokosi myös ansiokkaasti sananlaskuja Kainuusta. (Aineiston julkaisi v.1702 Henrik Florinus. Cajanuksen tiedot siirtyivät aikoinaan Henrik Gabriel Porthanille ja hänen välityksellään monille Turun romantiikan edustajille.) Lisäksi laati suomen kielen sanakirjakäsikirjoituksen. Hänen Paltaniemen Kirkkoniemessä sijainneesta pappilastaan on vieläkin jäljellä nurkkakivenä toiminut ns. Rovastin kivi - tosin rantatörmän rapauduttua aaltojen huuhtelemana. Omisti Sutelan tilan Paltaniemellä ainakin v:sta 1673. Harjoitti täällä ja toisella omistamallaan tilalla samalla kylällä sekä virkatalossaan melko voimakasta maataloutta.
Sss VI 2473 Paltamon kappalainen ja kirkkoherra, kansan antama pilkkanimi "Lylyhammas". Valtiopäivämies vuoden 1672 valtiopäivillä. PP & L h III, s. 155, 189, 246, 356. 557, 567, 651, 667, 672, 688, 695 698-699, 711, 743-744, (mukaillen): Paltamon ja Sotkamon laajoissa ja vähitellen myös varsin runsasväkisissä kirkkopitäjissä Paltamon kirkkoherra Johannes Cajanus laati piispaa varten 1663 Paltamon pitäjän kuvauksen, joka on laajin ja tarkin kuvaus vuosisadan pohjoispohjalaisten ja kainuulaisten elämästä. Siinä hän kertoo mm., miten teiden puuttuessa papinkin täytyi pitäjän pohjoisosissa liikkua suksin, tavarat talonpojan vetämässä ahkiossa. Paltamossa käytettiin hyvällä kelillä epäparisia suksia: oikean jalan lyhyellä, peuran taljalla pohjatulla sivakalla potkaistiin vauhtia, vasemman jalan pitkällä, sileällä lylyllä liu'uttiin. Raskaalla kelillä käytettiin hyvällä kelillä kalhuja, jotka olivat kumpikin pohjatut karvaisella peurannahalla. Paltamolaiset käyttivät kahta suksensauvaa, joista toinen oli samalla keihäs. Ahkiolla jaksoi tavallinen mies kohtalaisella kelillä vetää puoli tynnyriä jyviä, mutta vahva mies hyvällä kelillä puolitoista. Koska hän ei mainitse porolla ajoa, on päätelty, ettei niiden laiduntamista harrastettu Paltamossa. Villipeuran metsästyksestä hän kirjoitti, muttei maininnut kesyä houkutusporoa. Hänen aikanaan ruista ei viljelty pellossa. Hän kertoi myös paltamolaisista vaskisepistä, jotka olivat yhtä taitavia kuin muuallakin, mutta halvempia. Kattila omin ruuin tehtynä maksoi 4 äyriä kuparinaulalta, mutkikkaampitekoisen viinapannun taksa oli 5 äyriä naulalta. Hänen kirjoituksestaan tiedämme, että kreivi Pietari Brahe rakennutti oman hospitaalin spitaalisia varten 1653 syrjäiseen Parkinniemeen Paltamon ja Kajaanin välille. Käyttövaroiksi kannettiin jyväkappa jokaiselta vapaaherrakunnan savulta. Hospitaaliin kuului tupa, kaksi kamaria ja sauna. Sen esimiehenä oli vanha savolainen Hannes Mikonpoika, joka hankki Kajaanin läänin voudilta sairaiden muonan lihaa, voita, kapahaukia, suolaa ja viljaa. Hän myös leipoi, hankki maitoa ja pani kaljaa. Vapaaherrakunnan peruuttamisen jälkeen Sotkamon ja Paltamon pitäjät yrittivät pitää hospitaalia kunnossa, mutta 1690 sen rakennukset todettiin rappeutuneiksi. Hospitaaleissa hoidettiin sekä lepraan sairastuneita että mielisairaita, joskus muitakin sairaita ja vammaisia. Pohjanmaan läänissä semmoinen oli vuodesta 1631 Kruunubyssä Johannes Cajanus oli ainakin ruotsinkielentaitoinen. Hän käänsi suomeksi vuoden 1680 valtiopäivien päätöksen sekä hallituksen vastauksen Pohjoisen Pohjanmaan rahvaan valitukseen, jotka kuultiin talvikäräjillä 1681 ja todennäköisesti ensi kertaa suomeksi, sillä käräjärahvaalta kysyttäessä oli vastattu, ettei semmoisia ollut kuultu ennen. Kuitenkin niitä oli ruotsinkielisinä luettu käräjillä jo vuosikymmeniä. Johannes Cajanus oli valtiopäivämiehenä 1672 valtiopäivillä. Kuvauksessaan Cajanus mainitsee, että hänen pitäjässään kutsuttiin 15 ja 60 ikävuoden välillä olevia miehiä kruunun jousiksi. Näillä miehillä, joita oli tuolloin 420, tuli olla kullakin varrellinen teräsjousi sekä käsijousi leveäkärkisine (skechtor), keihäs ja suksipari. Kruunun jousia harjoitettiin kahdesti vuodessa markkina-aikana. Muut lähteet varmistavat tiedon. Kynttilänpäivän markkinoilla v. 1661 oli kolmesataa Kajaanin läänin talonpoikaa harjoitettavana linnan luona aseinaan jousien ja keihäiden lisäksi suuri joukko musketteja, luodikkoja ja pertuskoja, "mikä suuresti kauhistuttaa rajalla olevia moskovalaisia", kuten vapaaherrakunnan laamani arveli. Brahen runsaan upseeriston ansiosta nostoväen koulutus olikin hänen vapaaherrakunnassaan tavallista tehokkaampaa 1:° Paltamon kirkkoherran Samuel Paldaniuksen tytär Catharina. Avioliitosta yksi lapsi 2:° 1652. Alkujaan nimeltään Hjerta. (Jouni Kaleva e-mail jouni.kaleva@pp.inet.fi).
Vanhemmat: Anders Erikinpoika Hjerta, Cajanus, s. 1602 Uusimaa, Kirkkonummi, k. noin 8.1657 Kajaani, Paltamo ja Agneta Matintytär Laatikatar, s. noin 1606 Sotkamo, (luultavasti) Laatikkalan talo, k. ennen 1649 Kajaani, Paltamo.

Lapset:
Felicia Cajanus , s. 10.1652 Paltamo. Tauluun 97
Johan Cajanus Filosofian maisteri, Turun yliopiston filos. ylimääräinen professori 1680-81, s. 27.12.1655 Paltamon pappila, k. 27.07.1681 Turku, haudattu Maaria. Suomenkielinen virsirunoilija. Ylioppilas 1671 Upsalassa, Ruotsissa ja Turussa (pohj.) 1680. Johannes sai alkuopetuksen kotonaan, tuli sitten Kajaaniin koulua käymään vuonna 1664, jatkoi Oulussa ja Uudessakaarlepyyssä 1667. Johannes opiskeli loistavalla menestyksellä Uppsalan yliopistossa, promotoitiin Filosofian Maisteriksi 1679, ja hän sai jo nuorella iällään filosofian ylimääräisen professuurin Turun yliopistossa 1680.
Lupaava ura katkesi sairasvuoteella hänen ollessaan vasta 25-vuotias. Kuolinvuoteellaan Johannes sepitti lohdutuksekseen virren "Etkös ole Ihmisparca aiwan arca", vanhan virsikirjan virsi 278. Naimaton. (GS 4412).
Anna Cajanus , s. 1656 Paltamo. Tauluun 163
Erik Cajanus , s. 15.04.1658 Paltamo. Tauluun 164
Brita Cajanus , s. noin 1660. Tauluun 165
Margaretha Cajanus , s. 1665 Paltamo. Tauluun 42
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 61
IV Margareta Johanintytär Mathesius (430), (Taulusta 15, äiti Anna Lithovius) s. noin 1640, k. 1709 (keväällä) Kalajoki (GS 4872).

Puoliso: Vihitty noin 1660 Jakob Jakobinpoika Tysk-Teudschovius (763) Kalajoen kappalainen 1648, s. noin 1626, k. 1675 Kalajoki. Ylioppilas Upsalassa 1641, Turussa (pohj.) 1643. Vihittiin papiksi 1645. Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun kollega 1647. Oulun pedagogion rehtori 1647. (GS 7585).
Vanhemmat: Jakob Andersinpoika Tysk, s. noin 1592 ja Catharina.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 62
IV Britha Johanintytär Mathesius (435), (Taulusta 15, äiti Anna Lithovius) s. noin 1645 (GS 4874).

Puoliso: Vihitty noin 1680 Isak Erikinpoika Falander (451) Kokkolan kirkkoherra 1673, rovasti 1692, s. noin 1638, k. 13.05.1693 Kaarlela ? Ylioppilas Turussa sl. 1650 Fahlander Is. Erici G. Carleb _ 40. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1650] Isacus Erici Falander. Phil: Mag: Pastor et Præp: GCarlebyensis 1673. Disputationem Gradualem Theoremata Selectiora comprehendentem edidit Ps. Iohanne Flachsenio Aboæ 1672 in Qvarto. | Obiit 1693. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1653 - sl. 1653. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1654 - sl. 1655. Ylimmän luokan stipendiaatti kl. 1657 - kl. 1661. Respondentti 1658 (Lidén), pr. Enevald Svenonius. Respondentti 6.6.1662, pr. Georg Alanus. Respondentti 1672 pro gradu, pr. Johan Flachsenius. FM 4.6.1672. Kokkolan kappalainen 1666, kirkkoherra 1673. Lääninrovasti 1692. Synodaaliväitöksen preeses pappeinkokouksessa Turussa 1675 ja Vaasassa 1680. Valtiopäivämies 1680. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Erik Ericus e. Falander, s. 1606 Falun, Sverige, k. 25.12.1672 Kokkola ja Magdalena Olofsdotter Hermainen, s. 1611 Turku, , haudattu 24.05.1663 Kokkola.

Lapset:
Erik Falander s. noin 1665, k. Turku. Naimaton (GS 4875).
Johan Falander Oulun pedagogi 1691, s. noin 1667, k. 1693 Turku. Ylioppilas Turussa kl. 1684 [Fahlander] Joh. Isaaci Ostrob _ 160. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1684] Johannes Isaci Falander. | Pædagogus in GCarleby 1691. Aboæ febri correptus vitam cum morte commutavit 1693. Stipendianomus 13.3.1689. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1689 - kl. 1690. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa (Pietarsaaressa) 15.2.1691. Kokkolan pedagogion rehtori 1691. Naimaton. (GS 4876).
Jakob Falander , s. noin 1670. Tauluun 166
Isak Falander , s. noin 1672. Tauluun 167
Josef Falander , s. noin 1675. Tauluun 168
Magdalena Falander , s. noin 1678. Tauluun 169
Anna Falander , s. noin 1679. Tauluun 170
Catharina Falander , s. noin 1681. Tauluun 171
Susanna Falander s. noin 1682. Naimaton (GS 4890).
Elisabet Falander , s. noin 1684 Kaarlela ?. Tauluun 172
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 63
IV Susanna Johanintytär Mathesius (428), (Taulusta 15, äiti Anna Lithovius) s. noin 1652, k. jälkeen 1691 Siikajoki (GS 5068).

Puoliso: Vihitty noin 1675 Henrik Clauksenpoika Ahlholm (452) Siikajoen kirkkoherra 1694, s. noin 1650, k. 1695 Siikajoki ? Ylioppilas Upsalassa 1669, Turussa (pohj.) 1671. Pyhäjoen kappalainen 1676. Han blef Kapellan i Pyhäjoki 1679, den förste Pastor i Siikajoki 1694. (GS 5967 & Axel Bergholm Sukukirja s. 855).
Vanhemmat: Claus Henrikinpoika Ahlholm, s. 1626, k. 1674 Pyhäjoki ja Anna Mikaelintytär.

Lapset:
Susanna Ahlholm , s. noin 1680 Pyhäjoki. Tauluun 173
Catharina Ahlholm , s. noin 1680 Pyhäjoki ?. Tauluun 174
Margaretha Ahlholm , s. 1683 Pyhäjoki. Tauluun 175
Henrik Ahlholm s. 01.12.1684 Pyhäjoki, k. 31.05.1706 Pyhäjoki. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1704. Naimaton (GS 5971).
Johan Ahlholm s. 04.01.1691 Pyhäjoki (GS 5972).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 64
IV Gustaf Laurinpoika Lithovius (240), (Taulusta 16, isä Lars Limingius) Kappalainen; Liminka; kirkkoherra (prästvigd 1651), s. noin 1632, k. noin 1685 Liminka. Kuoli Strandbergi'in (Herdam II, 185) mukaan, mutta luultavasti vasta 1685. Lapset: Catharina 1654, Lars, Gustaf, Johan, Lars, Isak, Maria, Elisabet. Ylioppilas Uppsalassa 1650, pappi 1651. Limingan kappalainen 1651- ja kirkkoherra 1666-. 2:o puoliso oli Brita Andersintytär Sigelius. Gustafille omistettuja väitöskirjoja: veli Lars Lithovius 9.12.1671 ja Johan Salonius 6.7.1678. Alun toistakymmentä vuotta myöhemmin ovat samat asiat jälleen esillä, tällä kertaa Limingassa, jossa lakimääräisiä käräjiä pidetään syyskuulla v. 1675. Seurakunnan kirkkoherra Gustaf Lithovius astuu täällä esille sanoen kuulleensa kempeleläisten hautovan aikeita pyytää oulunsalolaisten kanssa itselleen omaa erikoista pappia. Näistä puuhista on enimmän epäiltynä talollinen Erkki Sarkkinen Kempeleestä, joka myös on saapuvilla. Kirkkoherralla on mukanaan kaksi edellä mainitsemaamme kuninkaallista kirjettä, v:lta 1629 ja 1664, joihin vedoten hän vaatii ,,että Kempeleen asujanten tulee olla ja kuulua Limingan emäkirkkoon ja tälle 'pitäjälle tehdä velvollisuutensa 200 taalarin uhkasakolla sille, joka sitä rikkoo." Sanotut kirjeet luetaan erikoisesti Erkki Sarkkiselle kannattajineen ojennukseksi kehoituksella, että jokaisen, jota ne koskevat, tulee kuuliaisesti ojentautua niitten mukaan sen rangaistuksen uhalla, jonka alainen kuninkaallisen kirjeen rikkoja ja loukkaaja on. (Alkuperäinen kirjallinen tuomio Kempeleen asukkaille syyskuun 16 p:ltä v. 1675. Limingan kirkonarkisto.) (GS 3759 & K. I. Cajanus Kempeleen seurakunnan vaiheita Oulu 1936).

1. puoliso: Elisabet Olofsdotter Heikola (1703). (Taulu 20) k. ennen 25.02.1674 Liminka. Elisabeth oli miehensä serkku.
Vanhemmat: Olavi Heikinpoika Heikola, s. 1601 Oulu, Kuivalan Talo, k. 21.11.1676 Oulu ja Sara Josefsdotter Lithovia, s. välillä 1620-1629, k. 1684 , haudattu 01.06.1684.

Lapset:
Elisabet Lithovius , s. 1651. Tauluun 176
Johan Lithovius Apupappi; Liminka; kappalainen Lumijoki, k. 1708 Lumijoki. Ylioppilas Upsalassa 06.10.1683, Turussa (pohj.) n. 1688. Apupappi Limingalla ?/3 1696 -1703. Kappalainen (?) Lumijoella. Kuoli naimattomana 1708. (GS 3898).
Lars Lithovius k. ennen 1674. Oli elossa 1660, mutta kuollut ennen vuotta 1674, koskapa perheessä tällöin oli nähtävästi edellistä nuorempi, velivainajan mukaan nimensä saanut Lars-poika (GS 3899). (GS 3889).
Lars Lithovius k. 1693 , haudattu 26.10.1693 Turku. Kuulunee tähän perheeseen (vrt. GS 3889). Ylioppilas Upsalassa 9.10.1684, Turussa 1687. Ylioppilas vielä 1690, myöhemmät vaiheet tuntemattomat. (GS 3899).
Catharina Lithovius , s. 1654. Tauluun 177
Maria Lithovius , s. noin 1660 Liminka. Tauluun 178
Gustaf Lithovius , s. noin 1665, k. 25.03.1715 Nordingrå'n seurakunta Ruotsissa (ollessaan pakomatkalla), haudattu 25.03.1715 Nordingrå, Ruotsi.
Isak Lithovius , s. 1670. Tauluun 179
2. puoliso: Vihitty ennen 1675 Brita Andersintytär Ligelius (1714) k. 15.12.1701 Oulu, haudattu 15.12.1701 Oulu. Brita Ligelius (inte Sigelius) var dotter till kyrkoherden i Nederluleå, prosten Andreas Canuti Gevaliensis och hans första hustru Maria Johansdotter samt änka efter kyrkoherden i Uleåborg, mag. Michael Jurvelius, död 1670. Michael Jurvelius dotter Margaretha och en Maria Lithovius, synbarligen Gustaf Lithovius' dotter i första giftet, vigdes samtidigt i Piteå 1681.
Vanhemmat: Andreas Canuti Gevaliensis ja Maria Johansdotter.
Muistiinpanot: Brita Ligelius (ei Sigelius)
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 65
IV Maria Larsintytär Lithovius (1027), (Taulusta 16, isä Lars Limingius) k. 12.01.1690 Oulu, haudattu Oulu (GS 3907).

Puoliso: Anders Andersinpoika Uhlstadius (Ulostadius) (1715) Oulun rehtori; Iin kirkkoherra 1660, s. Oulu, k. noin 1667 Ii. Ylioppilas Upsalassa 1641, Turussa (pohj.) 1644. Filosofian naisteri, ultimus 1647. Han var Ultimus vid Magister-promotionen 1647, blef Rector Uleåborgs skola 1649 och Pastor uti Ijo 1660. Kotoisin Oulusta.
Vanhemmat: Anders Ulostadius ja N Per-Olovsdotter.

Lapset:
Lars Uhlstadius Oulun pedagogion kollega 1680 - 82, pappi, myöhemmin yltiöopitismin esitaistelija, s. noin 1650 Oulu, k. 06.10.1732 Stockholm, Sverige. Naimaton. Ylioppilas Upsalassa 1675, Turussa 1679. Vihittiin papiksi 1680. Naimaton. Kannatti virallisen kirkon kannasta poikkeavia oppeja. Tuomittiin harhaoppisena kuolemaan, mutta määrättiin sitten elinkautiseen pakkotyöhön. Oli Tukholmassa vankeudessa 1693 - 1719. Ulstadius ehkä hämmästyisi, kun hänet mainitaan Suomen kirkon paimenten joukossa. Juuri kirkon paimen hän ei tahtonut olla. Yltiöpietistinä hän päinvastoin ankarasti arvosteli kirkkoa ja hyökkäsi sen miehiä vastaan. Kirkko oli hänelle Baabel. Mutta kirkon epäkohtien paljastajana hänestä tuli kirkollisen omantunnon herättäjä. Ja niin hänen kirkonvastainen toimintansa koitui kirkon hyväksi. Hänen kannattajansa ja seuraajansa kuljettivat omakohtaisen, lämpimän hengenelämän vaatimusta yhä laajemmalle puhdasoppisuuden ajan kaavoihin kangistuneen kirkon piiriin. Epäpersoonallinen tietokristillisyys, jonka suojassa maailmallinen meno sai vapaasti rehottaa, joutui nyt syytettyjen penkille, vaikka se vielä pitkän aikaa näennäisesti toimikin päällekantajana. Ulstadius oli syntyjään oululainen. Hänen isänsä oli Oulun koulun rehtori, mutta myöhemmin hän siirtyi Iin kirkkoherraksi. Tämä oli äveriäs ja lahjakas mies, jolla oli runollisiakin taipumuksia. Toisella ikäkymmenellä Lauri menetti isänsä, mutta saattoi kuitenkin jatkaa opintojaan. Hän valmistui papiksi. Vuonna 1680 hän tuli kollegaksi isänsä entiseen oppilaitokseen, Oulun triviaalikouluun. Mutta jo kahden vuoden kuluttua hän äkkiarvaamatta jätti tämän toimen luopuen samalla papin-virastaankin. Näkyvänä syynä eroon oli vastoinkäyminen Oulun kappalaisviran haussa. Viran sai toinen mies. Ja kun Ulstadiuksella oli taipumusta synkkämielisyyteen, koski tapaus, jota hän piti vääryytenä, kovin kipeästi häneen. kriisiin. Ollessaan toista vuotta opettajana hän sairastui vaikeasti; kuolema näytti lähestyvän. Hän näki kuluneen elämänsä tuskallisen selvästi. Hän oli monesti rikkonut Jumalaa ja lähimmäisiään vastaan. Erityisesti muudan synti, jonka hän nuoruudessaan oli tehnyt kuudetta käskyä vastaan, painoi häntä. Hän rukoili Jumalalta armahdusta, mutta ei saanut rauhaa. Silloin hän, kuume-sairaana, meni Oulun kirkkoherran Jaakko Frosteruksen luo ripittämään itsensä. Tämä ei kuitenkaan ymmärtänyt hänen hätäänsä, vaan kuuntelematta hänen tunnustustaan antoi taluttaa hänet pois. Ulstadius teki toisen yrityksen. Kun hänen huoneensa ovi oli ulkoa päin lukittu (häntä pidettiin hulluna) hän hyppäsi yötamiineissa ikkunasta kadulle ja juoksi kirkkoherran luokse. Kun ovea ei täälläkään hänelle aukaistu, hän avaimen reiästä huusi, mitä hänen sydämellään oli. Älkäämme ihmetelkö, että Ulstadius moitti Oulun pappeja kääntymättömiksi miehiksi. Älkäämme ihmetelkö, että hän heille osoittamassaan kirjelmässä vakavin, jopa ankarin sanoin kehoitti heitä parannuksessa kääntymään Herran tykö. "Kaikenkaikkiaan on Ulstadiuksen kehotushuuto aikansa papeille merkillinen asiakirja, jonka tärisyttävään parannuksen vaatimukseen liittyy mitä sydämellisimpiä kehoituksia", lausuu Holger Pohjolan-Pirhonen. "Kuitenkin saattaa siinä peljättävä vakavuus joskus vaihtua purevaksi ironiaksikin sekä osuvaksi ajankuvaukseksi, joka ikäänkuin levein siveltimenvedoin maalaa eteemme laatukuvia barokkikauden rehevistä elämäntavoista oluttynnyriensä ääressä ilakoivine pappeineen ja lihavine rovasteineen, jotka suorastaan pelkäsivät jonkin sisäelimen halkeavan, jos polvistuisivat rukoukseen." - Ulstadius meni vieläkin pitemmälle: hän räjäytti asuntonsa pihamaalla ruudilla ilmaan filosofiset kirjansa, koska hän katsoi, että juuri filosofiset opinnot olivat syynä siihen, että papit eivät ymmärtäneet Jumalan Hengen työtä. Lopulta hän, kuten sanottu, erosi papinvirasta, jottei, niinkuin hän sanoi, synteihinsä kuolevien ihmisten veri tulisi hänen päälleen. Sitten hän lähti Turkuun. Hän "kulki" kuusikymmentä peninkulmaa pitkän matkan. Mahdollisesti hän turvautui myös ajoneuvoihin. Kaikessa tapauksessa taival oli vaikea, sillä oli huhtikuu ja kelirikko. Tämä tapahtui vuonna 1683. Turkuun tultuaan Ulstadius meni piispan puheille. Hän pyysi piispalta, Gezelius vanhemmalta, lupaa tehdä julkisen synnintunnustuksen kirkossa. Piispa sanoi päättävästi: ei. Ulstadius oli itsepintainen. Hän uudisti pyyntönsä. Kaksi vuotta odotettuaan hän vihdoin sai toivomansa luvan - piispan poissa ollessa. Tuomiorovasti Svenonius toimi omalla vastuullaan. Heinäkuun 22. päivänä 1688 Ulsta-dius saapui tapansa mukaan kirkkoon. Kun täpötäydessä kirkossa ei ollut enää istuinsijaa, hän jäi seisomaan ensimmäisen pilarin viereen, miesten puolelle. Oli kirkkoherra Grels Kulhoviuksen saarnavuoro. Kun tämä nousi saarnatuoliin, astui Ulstadiuskin esiin ja seisahtui pääkäytävälle, aivan saarnatuolia vastapäätä. Esipuheessaan Kulhovius alkoi puhua uskonvanhurskaudesta, mutta halvensi samalla hyviä töitä. Ulstadius tiesi hetkensä tulleen. Hän viittasi kädellään ja huusi, että saarnaajan oli lopetettava. Hän tahtoi lukea seurakunnalle uskontunnustuksensa. Kun Kulhovius ei totellut, vaan kuulutti kolehdin (eräälle tartuntatautiseile piialle, joka piti lunastaa hospitaalista), huusi Ulstadius suurella äänellä: "Minä pyydän, että Jumalan seurakunta tahtoisi kärsiä minua niin kauan, että saan muutamin sanoin puhua siitä, mikä koskee teidän sielunne autuutta; sillä minä en voi kauempaa sitä salata, jottei niitten veri, jotka hukkuvat synneissänsä, tulisi minun päälleni. Minun sanottavani on tämä: Luterilainen oppi on hyljättävä oppi; postillat ja saarnakirjat ovat pääasiassa täynnä valhetta ja Jumalan pilkkaa ja ihmisten omia keksintöjä; papeilla ei ole Pyhää Henkeä." Hänen tarkoituksensa oli jatkaa ja lukea koko kirjoituksensa, mutta Kulhovius huusi vastaan: "Sen sinä valehtelet." Ulstadius toisti vielä painokkaammin: "Papeilla ei ole Pyhää Henkeä!" "Viekää se ihminen ulos", käski Kulhovius. Kaksi miestä juoksi esiin, tarttui Ulstadiukseen ja alkoi raahata häntä ovea kohti. Silloin putosivat viimeisetkin ryysyt hänen yltään, hän riuhtaisi itsensä irti ja juoksi muutamia kertoja ilkoisen alastomana edestakaisin pääkäytävällä. "Näin pitää pappien häpeä paljastettaman, kuten minä nyt olen alasti", hän huusi. Samoin hän huusi vielä kaksi kertaa, minkä jälkeen hänet saatiin kiinni ja vietiin ulos. Vielä ulosvietäessä hän levitti käsiään lehtereihin päin huutaen: "Ihmiset, älkää antako väärän hengen pettää itseänne." Ulhegius, Ulstadiuksen nuori kannattaja, oli myös kirkossa. Hän poistui oppi-isänsä myötä ja saattoi hänet kotiin. Ulstadius sai ystävältään uudet vaatteet. Hän salli tämän leikata hiuksensa. Palmikoiden katketessa Ulstadius lausui: "Näin tulee Jumala kerran myös lyhentämään jumalattomien teeskentelijä- ja vatsapappien vallan ja heidät juurineen hävittämään elävien maasta." Ehtoojumalanpalvelukseen Ulstadius jälleen saapui. Hän ei aiheuttanut nyt mitään rauhattomuutta, ei myöskään seuraavan aamun rukoushetkessä. Tämä jäi hänen viimeiseksi käynnikseen Turun tuomiokirkossa. Samana päivänä hänet vangittiin. Hän oli häirinnyt jumalanpalvelusta ja aiheuttanut ennenkuulumattoman pahennuksen pyhässä paikassa. Hänet teljettiin kaupungin vankilaan, raastuvan portin taakse. - Paikalla sijaitsee nyt Juseliuksen paitatehdas. - Pitkällinen, lähes viisi vuotta kestänyt oikeudenkäynti alkoi. Turun tuomiokapitulia ei todellakaan voi moittia siitä, ettei se olisi yrittänyt parastaan ohjatakseen Ulstadiusta takaisin kirkon helmaan. Yhä uudestaan häntä neuvottiin ja opetettiin. Hänen puolestaan pidettiin julkinen esirukous. Hänelle annettiin luettavaksi puhdasoppista kirjallisuutta ja kuulusteltiin, mitä hän siitä oppi. Mutta kuulustelijoilta puuttui tajua käsittää sitä sisäisen, elävän kristillisyyden vaatimusta, jota Ulstadius, jos kohta oudossa ja liioitellussa muodossa, edusti. Eikä Ulstadius puolestaan jaksanut antaa arvoa pappien ponnistuksille, niidenkään, jotka kohtelivat häntä ystävällisesti ja kärsivällisesti. Maaherra Lorenz Creutz koetti myös puolestaan häntä taivuttaa, mutta turhaan. Ulstadiuksen juttu tuli esille raastuvanoikeudessa; täältä se siirtyi hovioikeuteen. Mutta aina Ulstadius pysyi yhtä taipumattomana. Tosin hän myönsi, ettei koko luterilainen oppi ollut hylättävä, vaan ainoastaan kohdat, jotka sisälsivät vääriä mielipiteitä, mutta pappeihin kohdistamastaan syytöksestä hän ei halunnut tinkiä mitään. Kysyttiin, ketä papeista hän kirjoituksessaan tarkoitti. "Suurinta osaa, niin, kaikkia", hän vastasi. "Sillä en voi ketään jättää pois, koskapa toiset ovat enemmän, toiset vähemmän syyllisiä. Se pappi on kerettiläinen ja väärä opettaja, joka on ahne. Sellaisella ei ole Pyhää Henkeä. Jos Henki on väistynyt pois papeista, miten silloin voidaan sanaa oikein selittää saarnatuoleista?" Ulstadius väitti, ettei jumalaton pappi voi saarnata oikein. Pyhän Hengen tulen pitää aina palaa papissa, jotta hän voisi kuulijoilleenkin sitä välittää. Ulstadius heittäytyi maahan polvilleen kuulustelijoittensa eteen ja rukoili Jumalaa merkillä näyttämään kuten Elian aikana, kumpi oli oikeassa,, hän vaiko hänen vastustajansa. Myös lääketieteen professori Tillandzin mielipidettä kuultiin. Hän lausui, että Ulstadius poti melankoliaa. Syytetty kuitenkin kiisti tämän, väittäen, ettei hänessä ole melankoliaa enempää kuin ihmisissä yleensä. Jonkin verran saattoi olla, sillä eihän kukaan ihminen ole kokonaan vapaa melankolisesta temperamentista. Kaupungin vankilasta Ulstadius siirrettiin Turun linnaan. Tänne saapui vihdoin hänen lopullinen tuomionsa, melkein päivälleen kolme vuotta sen jälkeen kun hovioikeus oli alistanut jutun kuninkaallisen majesteetin ratkaistavaksi. "Luopiona ja evankelisen opin häpäisijänä" hänet voimassaolevan lain mukaan tuomittiin kuolemaan. Mutta kun hän oli raskasmielinen ja sekapäisyyden vaivaama, "hänen kuninkaallinen majesteettinsa toivoi sydämellisesti hänen ja muitten harhautuneitten kääntymystä sielunvaarasta, jossa he olivat"; sen vuoksi pantiin Lauri Ulstadius elinikäiseen pakkotyöhön vankilaan. Niin oli hänen elämänkohtalonsa ratkaistu. Jutun käsittelyn aikana oli tullut ilmi, että Ulstadiuksella oli Turun yliopiston piirissä useita sisukkaita kannattajia. Paitsi jo mainittua Ulhegiusta oli ylioppilaat Lauri Lithovius ja Henrik Helsenius ja ennen muuta oppinut ja teräväjärkinen maisteri Pietari Schaefer. Myös Pudasjärven kirkkoherra Juliana Wegelius oli saanut vaikutteita häneltä. Kaikkia heitä vastaan käytiin oikeutta. Mutta oli paljon muita, jotka ihailivat häntä kaukaa. Suomen kansan hengellinen tarve alkoi herätä. Herätyksen tuulet alkoivat puhallella, ensin vihaisina vihureina, mutta isonvihan kauhujen jälkeen vähitellen myös lauhkeina ja virvoittavina. Huhtikuussa 1693 Turun linnan portti avautui. Ulstadiusta lähdettiin viemään Tukholmaan. Kuun lopulla Smedjegärclenin kuritushuoneen vahtimestari Eerik Markusson saattoi ilmoittaa vastaanottaneensa Turun linnasta entisen pappismiehen Lauri Ulstadiuksen, joka oli tuomittu tekemään siellä työtä "niin kauan kuin hän eli". Ulstadiusta kohdeltiin täällä kuin pahinta rikosvankia. Hän oli yli neljänkymmenen ikäinen eikä ollut milloinkaan tehnyt ruumiillista työtä. Heti perille tultuaan hänet lyötiin rautoihin: raskas rautakahle taottiin kiinni hänen toiseen jalkaansa ja hänet pantiin törkeitten rikollisten kanssa polkemaan ns. varasmyllyn pyörää. Tämä työ oli erittäin raskasta, pahinta, mitä vankilassa oli. Myllyn polkeminen aloitettiin kello viisi aamulla ja jatkui kello kuuteen illalla; vankoillekin miehille siinä oli kyllin tekemistä. Myllyssä jauhettiin kaupunkilaisten viljat, milloin tuulimyllyt tyvenellä säällä seisoivat. Myöhemmin Ulstadius siirrettiin työhön vankilan pajaan, jossa oli helpompaa. Hän kävi myös toisten vankien mukana kaupungin tiiliruukissa tiilenteossa. Herkkähermoiselle, sivistyneelle miehelle oli rikollisten jokapäiväinen seura raskas kidutus. Riita, rähinä ja tappelu olivat jokapäiväistä kuultavaa. Kuitenkin kerrotaan, että hän joka päivä lankesi polvilleen ja kiitti Jumalaa. Kuudenkymmenenkuuden vuoden ikäisenä Ulstadius vapautettiin työstä. Hän sai talosta ruoan, mutta ei enää puita eikä valoa. Suuri helpotus oli, että hän nyt sai ottaa vastaan vieraita vankilan ulkopuolelta. Ystävät toimittivat hänelle avustusta. Hän nautti Ruotsin pietistipiireissä suurta kunnioitusta. Vihdoin tuli armahdus. Kun kuningatar Ulrika Eleonora maaliskuussa 1719 nousi valtaistuimelle, hän vapautti kaikki vangit, joita ei ollut tuomittu henkirikoksista. Ulstadiuskin sai vapauden. Kun tästä ilmoitettiin hänelle, hän heti kysyi: "Tunnustaako kuningatar nyt, että minä olen oikeassa?" Vastaus kuului: "Ei. Vangit saavat vapauden, koska kuningatar nousee kuninkaalliselle valtaistuimelle." Hetkeäkään epäröimättä Ulstadius selitti: "Ellei kuningatar tunnusta, että minä olen oikeassa, en ota vastaan vapautta." Ja vankilaan hän jäi. Omantuntonsa tähden hän ei voinut ottaa vastaan armahdusta, koska hän ei mielestään ollut mitään rikkonut. Hänen sallittiin jäädä koppiinsa, mutta ruokaa hänelle ei enää kruunun puolesta voitu antaa. Kolmekymmentäyksi vuotta hän oli ollut vankilassa - vapaaehtoista vankilassa oloa kesti vielä kolmetoista vuotta. Hän kulki vapaasti sisälle ja ulos. Valkopartainen, ystävällinen vanhus saavutti suuren pyhyyden maineen, ja hänen tykönään käytiin pitkienkin matkojen takaa sielunhoitoa saamassa. Maisteri Schaefer, joka kävi häntä katsomassa, lausui: "Hän on päässyt pitkälle Jumalan autuudessa ja todellisessa valistuksessa." Ylioppilas Sven Rosenille, sittemmin kuuluisalle ruotsalaiselle yltiöpietistille, hän lausui: "Minä kiitän Jumalaa ja Herraa Jeesusta Kristusta, että minulla on syntieni anteeksisaaminen." Vielä hän, kahdeksankymmenvuotias, sanoi nuorelle Rosenille: "Meidän tulee kasvaa armossa ja olla terveitä kiihkoilijoita." Kuitenkin hän itse taisi tähän aikaan jo olla hyvin maltillinen. Kun Ulstadius kuoli, kantoivat ylioppilaat hänen ruumiinsa halki Tukholman kaupungin Maria Magdaleenan kirkon hautausmaalle. Suuri saattoväki seurasi. Hänet siunattiin kirkollisen tavan mukaan erään arvossapidetyn porvarin hautakammioon. Jaakko Haavio. (GS 3908 & Mikael Agricolasta E.W Pakkalaan WSOY 1947).
Catharina Uhlstadius s. noin 1655 Finland (GS 3909).
Anders Uhlstadius Ylioppilas Upsalassa 1675, Turussa 1680, s. noin 1655 Finland, k. 07.05.1682 Oulu, haudattu Oulu. Ylioppilas Uppsalassa 6.10.1675 Andreas Andreæ Ulstadius [Ostroboth.]. Ylioppilas Turussa sl. 1680 (GS 3910).
Maria Uhlstadius , s. noin 1655 Oulu. Tauluun 180
Gustaf Uhlstadius , s. noin 1667 Finland. Tauluun 181
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 66
IV Gabriel Laurinpoika Limmingius e. Lithovius (1028), (Taulusta 16, isä Lars Limingius) Kappalainen Limingassa 1671, s. noin 1635 Liminka, k. jälkeen 1686. Ylioppilas Upsalassa 05.07 1655, sittemmin Turussa (pohj.) 1660 (ehkä jo 1657?). Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 20.6.1661. Limingan kirkkoherran (isänsä) apulainen 1661. Asui Temmeksellää 1686. (GS 3915).

Puoliso: Maria Jenderjan (1721) s. noin 1635 Finland, k. jälkeen 1705. Oli elossa vielä 1705.
Vanhemmat: Klas Jenderjan ja Margaretha Ficke.

Lapset:
Margareta Lithovius , s. noin 1655 Finland. Tauluun 182
Gabriel Lithovius , s. noin 1670 Liminka. Tauluun 183
Catharina (Karin) Lithovius , s. 1666 Liminka. Tauluun 184
Maria Lithovius , s. noin 1670 Finland. Tauluun 185
Anna Lithovius , s. noin 1670 Finland. Tauluun 186
Lars Lithovius , s. noin 1680 Liminka. Tauluun 187
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 67
IV Margareta Larsintytär Lithovius (1029), (Taulusta 16, isä Lars Limingius) s. 1639 Liminka, k. 12.09.1731 Liminka, haudattu 12.09.1731 Liminka. Avioliitossa pikkuserkkunsa kanssa. (GS 4052).

Puoliso: Vihitty 1664 Liminka Henrik Casparinpoika Forbus (751) Raatimies. Oulun pormestari 1672, s. 1630, k. 13.03.1681 Oulu, haudattu 13.03.1681 Oulu. Ylioppilas Upsalassa 1647. Teki porvarinvalan 1653, kauppias, raatimies 1656, 1660, 1671 ja 1673. Oulun pormestari 1672, vakinainen pormestari 1676. Henrik Kasparinpoika vuokrasi isältään Kasparilta vuonna 1673 Karhukarin lohiapajan 10 vuodeksi, sillä Kaspar oli hänelle velkaa 500 kuparitaaleria. Lohiapajan hinta oli siis hieman yli 50 kuparitaaleria, jos arvioidaan hieman rahan aika-arvoakin. Olisiko Henrikin 1. puoliso ollut Henrik Corten tytär, koska 1653 Henrik Corte mainitsee hänet vävynään. Margaret Lithovius oli hänen pikkuserkku. (GS 6497).
Vanhemmat: Caspar Hansinpoika Forbus, s. noin 1592 Danzig, Skotlanti, k. 1682 Ii, Pohjoiskylä, haudattu 17.12.1682 Ii ja Brita Johanintytär Limingius, s. 09.06.1600 Ii, k. 1696 Ii, haudattu 11.08.1696 Ii.

Lapset:
Lars Forbus , s. noin 1667 Finland. Tauluun 188
Caspar Forbus Vaasan kaupunginkirjuri 1693, k. 1693 Vaasa ? Ylioppilas Upsalassa 1684, Turussa (pohj.) 1687-88. [Fårbuss] Caspar Bothn _ 174. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1687] Casparus Forbus. | Upsaliæ dep. præcox undis fata sua solvit. Merkintä Indexissä [Forbus] Caspar. Bothn [_ 175]. Indexissä mainittu jälkimmäinen sivunumero 175 on sama kuin veljen Larsin kirjoittautumismerkinnässä. Molemmat merkinnät p. 174 ja 175 viittaavat todennäköisesti samaan Kasper Forbukseen, vaikka suvussa on muitakin samannimisiä. — Raatimies ja kaupunginkirjuri Vaasassa 1693. Naimaton. (GS 6679).
Henrik Forbus , s. 1674 Oulu. Tauluun 189
Margaretha Forbus , s. 27.02.1676 Oulu. Tauluun 190
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 68
IV Lars Larsinpoika Lithovius (1026), (Taulusta 16, isä Lars Limingius) Limingan kirkkoherra 1686, s. 1645, k. 1702 Liminka. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1667, mutta mahdollisesti myös jo 1660. Filosofian maisteri 1672. Emäseurakunnan kirkkoherra Laurentius Lithovius valittaakin Limingan talvikäräijillä tammikuun 26 p:nä v. 1693 sitä, että Kempeleen asujamet puolipakolla, vaativat häneltä kuninkaallisen majesteetin alkuperäisistä päätöstä heidän kappelistaan, jota hänellä ei kuitenkaan ole. Maaherra Gustaf Grass huomauttaa tässä sanotun päätöksen olevan hänen takanaan. Kempeleläiset tuomitaan, nyt antamaan mainittu jäljennöskin pois hallustaan pantavaksi emäseurakunnan kirkon kirstuun siellä säilytettäväksi.* Useimmat kempeleläisten vallitukset tältä ajalta koskevat pappien kyyditsemistä, heidän hakemistaan emäkirkolta tänne ja jälleen, takaisin viemistään. Tekevätkö he tämän aina täydellä todella tahi tarkoituksella auttaa näin eteenpäin paikan päällä asuvan papin saamista, on vaikea sanoa. Väliin kallistuisi ajattelemaan jälkimäistä mahdollisuutta. Kirkkoherra Lithovius valittaakin samoilla käräjillä erittäin tästä asiasta. Joillakin äsken pidetyillä rovastinkäräjillä ovat kempeleläiset hänen sanojensa mukaan yleisesti luvanneet tulevansa vanhan tavan mukaan kyyditsemään pappia, kun tämä käy Limimgalta käsiin, heidän luonaan toimittamassa jumalanpalveluksia heidän vastarakennetuissa kirkossaan. Tästä huolimatta, jatkaa kirkkoherra, on talollinen Samuel Junttila Kempeleestä asettunut tuota kyyditystä vastaan, jonka johdosta kirkkoherra anoo Kempeleen asujainten velvoittamista seisomaan lupauksensa takana. Samuel Junttila astuu nyt esiin väittäen, ettei mitään yleistä lupausta ole kyydityksestä annettu. Ainoastaan "muutamat ukot" ovat sellaista luvanneet ja hekin ainoastaain piispain seuraavaan, käyntiin asti. Kyyditys sanoo hän, tulee kappelin asujamille sietämättömän raskaaksi. Emäseurakunnan kirkkoherra Lithotvius sanoo kyydityksen muissakin kappeleissa olleen tavallista siihen saakka, kun he ovat saaneet oman paipin, jota tapaa Kempeleenkin asujamet ovat noudattaneet ennen kirkkonsa rakentamista. Sitäpaitsi ei kyydityksen pitäisi olla erikoisemmaksi kuormaksi, koskapa se ei tuleenempää kuin kerran vuodessa itsekunkin osalle. * Talvikäräjäin pöytäkirja tammikuun 26 p:ltä v. 1693. Limingan kirkonarkisto. 04.10.1693 pidetyillä syyskäräjillä papisto syyttää Kempeleen ja Tyrnävän kappelin asujamia siitä, etteivät nämä täytä velvollisuuksiaan heitä kohtaan. Erittäin valitetaan eräästä puolueesta Kempeleessä, joka talollisen Antti Ollilan johtamana tahtoo kieltää heiltä kyydin Kempeleeseen. Seurauksena tästä on ollut , että esim. viime Marianpäivänä jumalanpalvelukset Kempeleessä ja Oulunsalossa ovat jääneet pitämättä. Nyt syntyi väittelyä ja kinastelua, jonka kuluessa m.m. talollinen Jaakko Tuohino Kempeleestä vaati papistoa näyttämään todisteet oikeuksistaan, joita rahvas on heille velvollinen tekemään. Väittelyyn osallistui myös Lars Lithovius mainitsemalla että: "hänen velvollisuutenaan on suurempi huolenpito ja pelko heidän sieluistaan kuin joistakin juusto- ja leipäkakuista". (GS 3966 & K. I. Cajanus Kempeleen seurakunnan vaiheita Oulu 1936).

Puoliso: Vihitty 1676 Clara Arendtsintytär Grape (1695) s. 1657 Armassaari, k. 19.03.1744 Ilmajoki. Jäi leskeksi.
Vanhemmat: Arendt III Arendtsson Grape, s. 21.09.1612 Lübeck, Deutschland, k. 20.12.1687 Armassaari, Nautapuoti ja Clara Johansdr Reuter, s. 25.06.1625 Västerås, Sverige, k. 24.08.1692 Armassaari, Nautapuoti.

Lapset:
Clara Lithovius , s. 1680. Tauluun 191
Magdalena Lithovius , s. 23.06.1694 Liminka. Tauluun 192
Anna Lithovius k. 1713. Naimaton (GS 4045).
Henrik Lithovius , s. 1700 Liminka. Tauluun 193
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 69
IV Josef Samuelinpoika Lithovius (1013), (Taulusta 17, isä Samuel Lithovius) Kempeleen pitäjänapulainen (1652). Tyrnävän kappalainen 1655, s. 1632/33 Liuminka, k. 1692 Tyrnävä. Ylioppilas Upsalassa 1650, Turussa (pohj.) 1652. (GS 3327).

1. puoliso: Vihitty noin 1675 Agneta Andersintytär Cajanus (1660) s. noin 1641 Paltamo, k. noin 1680 Tyrnävä.
Vanhemmat: Anders Erikinpoika Hjerta, Cajanus, s. 1602 Uusimaa, Kirkkonummi, k. noin 8.1657 Kajaani, Paltamo ja Agneta Matintytär Laatikatar, s. noin 1606 Sotkamo, (luultavasti) Laatikkalan talo, k. ennen 1649 Kajaani, Paltamo.

2. puoliso: Margareta Jakobintytär Peldanus (1651) s. 1635, k. noin 1670 Tyrnävä.
Vanhemmat: Jakob Peldanus e. Peltoniemi, s. 1597 Ilmajoki, Peltoniemi, k. 16.05.1652 ja Margareta (Märta) Henricusdotter Strigelius, s. 1600, k. 1654 Ilmajoki.
Lapset:
Samuel Lithovius Eli 1660. (GS 3328).
Jakob Lithovius Oli elossa 1660. (GS 3329).
Catharina Lithovius Eli vielä 1660. (GS 3330).
Anna Lithovius , s. 1660 Ilmajoki. Tauluun 154
Margaretha Lithovius , s. 21.12.1662. Tauluun 194
Henrik Lithovius . Tauluun 195
Brita Lithovius . Tauluun 196
3. puoliso: Beata Josefintytär Björn (1661) s. 1640 Tyrnävä.
Vanhemmat: Josef Jaakonpoika Björn ja N N.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 70
IV Samuel Samuelinpoika Lithovius (1014), (Taulusta 17, isä Samuel Lithovius) Iin kirkkoherra 1688, s. noin 1633, k. 19.06.1692 Ii, haudattu 19.06.1692 Ii. Ylioppilas Uppsalassa 10.1650 Samuel Samuelis [fratres Limingij]. Ylioppilas Turussa sl. 1652 [Limmingius] Samuel [Samuelis _ 46]. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1652] Samuel Sam: Limingius. — Armovuodensaarnaaja Iissä 1659. Iin 2. kappalainen luult. s.v. Pudasjärven kirkkoherra 1686, Iin 1688. Omisti Iissä Piukulan talon, myös Pudasjärvellä olonsa ajan. (GS 3427 & Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).

Puoliso: Beata Mikontytär (1662) s. noin 1640 Oulu.
Vanhemmat: Michel Bengtsson, k. 11.06.1681 Oulu ja N N, k. 18.04.1658.

Lapset:
Samuel Lithovius k. ennen 1682. Oli elossa 1660. (GS 3428).
Catharina Lithovius-Limingius Eli 1660. (GS 3429).
Margaretha Lithovius , s. noin 1660. Tauluun 197
Brita Lithovius . Tauluun 198
Anna Lithovius , s. noin 1663 Finland. Tauluun 199
Beata Lithovius . Tauluun 200
Michael Lithovius , s. 1667 Sverige. Tauluun 191
Christina Lithovius-Limingius k. 1687 Ii, haudattu 09.01.1687 Ii (GS s. 282).
Samuel Lithovius-Limingius Meni sotilasalalle, s. 1682 Ii, kastettu 16.07.1682 Ii. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1699, Upsalassa 1703. Lähti Iistä Viipuriin 1705. Myöhemmät vaiheet ovat tuntemattomat. Sotapalveluksessa. ? (GS 3530).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 71
IV Gabriel Samuelinpoika Lithovius (1012), (Taulusta 17, isä Samuel Lithovius) Kauppa-apulaisena Oulussa 1660, k. 28.01.1667. Mahdollisesti se oululainen Gabriel Samuelsson joka oli tällöin vainajana. (GS 3756).

Puoliso: Brita Andersintytär (1649) Suunitteli uutta avioliittoa Olof Josefsson-nimisen kanssa.

Lapset:
Samuel Lithovius Eli 1667. (GS 3757).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 72
IV Brita Samuelsdotter Lithovia (1011), (Taulusta 17, isä Samuel Lithovius) s. noin 1635, k. Sotkamo (GS 3531).

Puoliso: Vihitty noin 1658 Erik Andersinpoika Hjerta-Cajanus (1644) Sotkamon 1.kappalainen 1647. Kirkkoherra Sotkamossa 1651, s. noin 1628 Säräisniemi, k. 1691 Sotkamo. Ylioppilas Upsalassa (pohj.) 1642, Turussa 1646. Ensimmäinen kappalainen Sotkamossa 1647. Kirkkoherra siellä 1651. Opponens pappeinkokouksessa 1670. Vaikutti oleellisesti siihen, millaisia uomia uuden seurakunnan (oli virassa toinen)papintehtävät saivat. Oli sukunsa ensimmäinen pappi.
Vanhemmat: Anders Erikinpoika Hjerta, Cajanus, s. 1602 Uusimaa, Kirkkonummi, k. noin 8.1657 Kajaani, Paltamo ja Agneta Matintytär Laatikatar, s. noin 1606 Sotkamo, (luultavasti) Laatikkalan talo, k. ennen 1649 Kajaani, Paltamo.

Lapset:
Anders Cajanus , s. noin 1658 Sotkamo. Tauluun 201
Brita Cajanus , s. noin 04.1659 Sotkamo. Tauluun 202
Johan Cajanus , s. noin 1670 Sotkamo. Tauluun 203
Agneta Cajanus , s. noin 1670 Sotkamo. Tauluun 204
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 73
IV Gustaf Gabrielinpoika Gammal (1025), (Taulusta 18, äiti Catharina Lithovius) Vöyrin kirkkoherra 1684, s. 1631, k. 1686 Vöyri. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1648. Vihittiin papiksi 1653. (GS 4065).

Puoliso: Apollania Brynielsdotter Kiellin-Tegman (1691) s. noin 1649, k. 23.04.1725 Sievi. Asui Ruotsissa Gummundrån pitäjässä ainakin 1718-1722. Eli vielä 1722 Sievissä. Muuttanut: Isonvihan aikaan Kalajoelle.
Vanhemmat: Bryniel Magnuksenpoika Kiellin, s. 1612 Kjellås, Gillberga, Ruotsi, Värmland, k. 21.09.1675 Ahvenanmaa, Sund, pappila ja Margareta Johansdotter.

Lapset:
Gabriel Gammal , s. 1674. Tauluun 205
Catharina Gammal , s. 04.12.1675 Vöyri. Tauluun 206
Petter Gammal , s. noin 1678 Vöyri ?. Tauluun 207
Anna Gammal , s. noin 1679 Vöyri ?. Tauluun 208
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 74
IV Margaretha Henrikintytär Lithovius (1030), (Taulusta 19, isä Henrik Lithovius) k. 1715. Eli Iissä leskenä 1695. Puoliso oli äitipuolensa veli!. (GS 4054 & Iin rippikirja 1714-1721).

Puoliso: Vihitty ennen 1678 Jakob Tolvidus-Uhlström (4622) s. noin 1646, k. 09.03.1690 Ii. Ylioppilas Uppsalassa 9.1660 Jacobus Joh. Tolvidus. Ylioppilas Turussa kl. 1667 Uleström Jacob. Ostrob _ 90. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1667] Jacobus Ulström. Upsaliæ depositus. | Sacellanus in Ijå 1682, obiit 1690. Respondentti 1670 (Lidén), pr. Petter Bång. Apulaispappi Iissä noin 1671, 2. kappalainen siellä 1682. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Juho Niilonpoika ja N N.

Lapset:
Dorde (Dorothea) Uhlström , s. noin 1669 Ii. Tauluun 209
Henrik Uhlström , s. noin 1675 Finland. Tauluun 210
Margaretha Uhlström , s. 20.07.1679 Ii, kastettu 1679 Ii. Tauluun 211
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 75
IV Maria Henrikintytär Lithovius (1031), (Taulusta 19, isä Henrik Lithovius) Oli elossa 1694. Maria Lithovius suunnitteli 1694 avioitumista hatuntekijäkisällin Lars Hansinpoika Liunghin kanssa (GS 4056).

Puoliso: Vihitty ennen 1678 Isak Erikinpoika Bangh (4624) Oulun postimestari 1689, raatimies, k. 12.02.1693 Oulu, haudattu 12.02.1693 Oulu.

Lapset:
Maria Margareta Bangh s. noin 1675 Finland. Eli alaikäisenä Oulussa 1694. (GS 4057).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 76
IV Anna Henrikintytär Lithovius (1032), (Taulusta 19, isä Henrik Lithovius) k. 16.05.1694 Oulu, haudattu 16.05.1694 Oulu (GS 4058).

1. puoliso: Vihitty 28.11.1682 Tapani Torvinen (4626) Porvari Oulussa, k. 28.03.1690 Oulu, haudattu 28.03.1690 Oulu.

Lapset:
Lauri Torvinen Eli Oulussa 1695 (GS 4059).
Heikki Torvinen Eli Oulussa 1695 (GS 4060).
2. puoliso: Christian Hambn (4627) Porvari Oulussa. Oli elossa 1704.
Vanhemmat: Jonas Bengtsson ja Maria Johansdotter, k. .9.1704.
Lapset:
Jonas Hambn Eli Oulussa 1695 (GS 4061).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 77
IV Anna Olavintytär Ulhenius (264), (Taulusta 20, äiti Sara Lithovia) s. noin 1635 Oulu, k. noin 1660 Oulu. Heikkolan talosta.

Puoliso: Vihitty noin 1655 Jakob Simoninpoika Frosterus (92) Oulun kirkkoherra 1677-1710, rovasti 1678, s. 21.09.1632 Oulu, k. 17.04.1710 Oulu, haudattu 21.04.1707 Oulu. Jakob oli jo aikaisemmin avioliitossa ennen Catharinaa. Jakob oli 14-vuotias isänsä kuollessa 64-vuotiaana toukokuussa 1647. Äiti Maria kuoli 4 vuotta myöhemmin, kun Jakob oli ehtinyt täyttää 19 vuotta. Äitinsä kuolinvuonna 1651 Jakob oli ylioppilaana Upsalassa ja Turussa 1654. Hänet vihittiin papiksi 23-vuotiaana vuonna 1655 ja määrättiin pitäjänapulaiseksi Ouluun. Oulun kappalaiseksi hän tuli 1670 ja kirkkoherraksi 1677, rovastiksi 1678. Hän oli saarnaajana pappeinkokouksessa Turussa 1688. Jakob Frosteruksen ensimmäinen vaimo oli oululaisen raatimiehen Olavi Henrikinpojan tytär Anna ja heillä oli poika Simon. Toinen puoliso oli Oulun pormestarin Antti Yrjönpoika Lythraeuksen tytär Catharina Lythraeus, jonka kanssa Jakobilla oli 5 poikaa, Anders, Jakob, Erik, Zacharias ja Abraham. Catharinan kerrotaan olleen oikea kunnian ihminen ja hyvää tekevä köyhiä kohtaan. Useita vuosia ennen kuolemaansa tuli Jacob Frosteruksesta leski ja sokea ja häntä piti aina jonkun taluttaa. Hänen aikanaan laajennettiin Oulun kirkkoa, osittain hänen toimestaan, ja varustettiin uudelleen monella tavalla. Hänen kotinsa sanotaan olleen 1600-luvulla parhaiten sisustettuja koteja Oulussa. Omisti Merikoskessa jauhomyllyn. Vanhoilla päivillään kadotti näkönsä. Kempeleen kirkko on valmistunut kiitettävään kuntoon jo saman den syksynä. Silloin, tarkemmin sanoen lokakuun 18 p :nä v. 1691, on temppelin vihkinyt pyhään tarkoitukseensa Oulun kirkkoherra, rovasti Jaakko Frosterus*. Seurakunnan oma väkiluku on tällöin ollut niin pieni, että kirkko ei todennäköisesti ole siitä vielä tässä tilaisuudessa täyttynyt, Mutta vihkijäisijuhlaan on kyllä tultu etäämpääkin ja kirkontäyteinen seurakunta, maallisen majansa puolesta jo ammoin mullaksi muuttunut, on varmaan tuona syksyisenä sunnuntaina kiitollisin ja hartain mielin elänyt kaikessa mukana, Tätä osoittaa osaltaan vihkimäjuhlassa kirkolle kannettu 'uhrilahja, jota seurakunnan vanhan tilikirjan merkinnän mukaan on tullut kokoon 115: 4 taalaria. Malliltaan kuuluu Kempeleen kirkko muihin Pohjanmaan 1600-luvulta peräisin oleviin tornillisiin puukirkkoihin. Se on suorakaiteen muotoinen, 17 m. pitkä ja 9 m. leveä. Istumasijoja lasketaan siinä olevan 230 hengelle. Pitkillä puolilla on kaksi matalampaa sivurakennusta, nim. eteinen ja sakaristo, ja läntisessä päädyssä kohoaa kauimmas näkyvä kirkon osa, 24 m. korkea torni. *Näin luvan saatua rakennustöiden jatkamiselle, on niitä sitten yhtäjaksoisesti ja joutuisasti tehty, niin kirkko on valmistunut vihittävään kuntoon jo saman vuoden syksynä. Silloin, tarkemmin sanoen lokakuun 18 p :nä v. 1:691, on temppelin vihkinyt pyhään tarkoitukseensa Oulun kirkkoherra, rovasti Jaakko Frosteorus,1) Seurakunnan oma väkiluku on tällöin ollut niin pieni, että kirkko ei todennäköisesti ole siitä vielä tässä tilaisuudessa täyttynyt, Mutta vihlkiäisijuhlaan on kyllä tultu etäämpääkin ja kirkontäyteinen seurakunta, maallisen majansa puolesta jo ammoin mullaksi muuttunut, on varmaan tuona syksyisenä sunnuntaina kiitollisin ja hartain mielin elänyt kaikessa mukana, Tätä osoittaa osaltaan vihkimä-juhlassa kirkolle kannettu 'uhrilahja, jota seurakunnan vanhan tilikirjan merkinnän mukaan on tullut kokoon 115: 4 taalaria.2) Malliltaan kuuluu Kempeleen kirkko muihin Pohjanmaan 1600-luvulta peräisin oleviin tornillisiin puukirkkoihin. Se on suorakaiteen muotoinen, 17 m. pitkä ja 9 m. leveä. Istumasijoja lasketaan siinä olevan 230 hengelle. Pitkillä puolilla on kaksi matalampaa sivurakennusta, nim. eteinen ja sakaristo, ja läntisessä päädyssä kohoaa kauimmas näkyvä (kirkon osa, 24 m. korkea torni. Kirkonkassan tilikirja v. 1691 - 1780. Kempeleen kirkonarkisto. - Rovasti Frosterus toimi Oulussa kappalaisen ja kirkkoherran viroissa yhteensä 40 vuotta. Oli saarnaajana pappeinkokouksessa Turussa v. 1688. Kadotti vanhoilla päivillään näkönsä. Kirkkoamme vihkiessään hän oli 59 vuotias ja kuollessaan v. 1710 oli hänen, ikänsä '78 vuotta. C. H. Strandberg. Åbo Stifts Herdaminne, s. 1944. A. H. Virkkunen. Oulun kaupungin historia, s. 27.
Jakob Simoninpoika oli Oulussa kirkkoherrana ja rovastina 1687-1703. Kuoli sokeana 1710. Jakobin isä, Simon Erikinpoika Frosterus, oli koulumestarina Oulussa, Pohjois-Pohjanmaan ensimmäisessä koulussa, vuonna 1612. Myöhemmin hänestä tuli Oulun kirkkoherra. Pudasjärven kappalainen Johannes Olavinpoika Keckman (Kähkönen) syytti esimiestään, kirkkoherra Johannes Tuomaanpoika Wegeliusta, harhaoppisuudesta (Anders Uhlstadiuksen oppien seuraamisesta), sekä piispa Johannes Gezelius vanhemman ja rovasti Jakob Frosteruksen herjaamisesta. Hän esitti tämän kantelun n. 1690 Turun piispa Johannes Gezelius nuoremmalle sillä seurauksella että Wegelius erotettiin tehtävistään 1691. Tämän kaiken takana oli ilmeisesti alunperin se, että Juho Keckman aiempana kappalaisena ja edellisen kirkkoherran vävynä oli olettanut olevansa etusijalla Pudasjärven uutta kirkkoherraa valittaessa. Oikeutta käytäessä kävikin ilmi että Wegelius oli saanut vaikutteita ajan herännäisyydestä ja oli esittänyt ankaraa kritiikkiä omaisuuttaan ahneesti kasvattavia kirkkoherroja ja rovasteja kohtaan. Frosteruksesta hän totesi tässä yhteydessä karusti että tämä oli "ahne juoppo". Kukaan läsnäolijoista ei ollut samaa mieltä, vähiten varmasti Jakob Frosterus. Wegelius perusteli Gezeliukselle ajatuksiaan erottamisensa jälkeen, kun Keckman oli päässyt tavoitteeseensa, kirkkoherraksi. Gezelius totesikin olevansa melko lähellä Wegeliuksen opillisia näkemyksiä (pietismin perustaja Philipp Spener), mutta ei muuttanut tuomiota. Wegelius valitti erottamisestaan kuninkaalle. Tukholmassa syntyikin mielenkiintoinen kompromissi, jossa Wegeliuksen erottamista ei peruttu, mutta todettiin että oikeudenkäynti oli ollut laiton, ja Johannes Gezelius jäävi. Gezelius sai ankaran varoituksen ja Wegeliuksesta tuli Paimion kappalainen 1692 ja 1697 Tyrvään kirkkoherra. Kaikesta huolimatta Gezeliuksesta ja Wegeliuksesta tuli lopulta läheiset ystävykset. Kaupungin vanhimmat ilmoittivat raastuvankokouksessa 1698, että rovasti Jaakko Frosterus on luovuttanut kirkkoherranvirkansa pojalleen, triviaalikoulun konrehtorille, maisteri Erik Frosterukselle, jonka myöskin sanotaan luultavasti tuomiokapitulissa menestyksellä ajaneen tätä viransaantiasiaansa. Vanhimmat pyysivät maistraattia ilmoittamaan tuomiokapitulille, ettei maisteri Frosterusta otettaisi huomioon, "koska hän ei ole ainoastaan nuori ja vähän ansiokas tällaiseen seurakuntaan, vaan myöskin heille sopimattomuutensa ja itserakkautensa vuoksi suuressa määrässä vastenmielinen". Seurakuntalaiset sanovat pelkäävänsä, että jos hän tahtonsa mukaan vastoin luuloa tähän seurakuntaan tulisi, hän aikaansaisi vähän hyötyä, mutta suurempaa eripuraisuutta.
Tuomiokapitulille tehtiinkin ilmoitus asiasta. (tk 20. 8.1698) Samaan aikaan sivuutettiin kaupunkilaisten toivomus kappalaisenviran täyttämiseen nähden. Kun kaupungin kappalainen Hans Forbus siirtyi Siikajoen kirkkoherraksi, pyrki hänen jälkeensä kappalaisenvirkaan ylioppilas Johan Pilkar, joka oli hankkinut itselleen kaupungin vanhimpien ja varakkaimpien porvarien suosituskirjan, jossa häntä puollettiin kappalaiseksi. Seuraavassa raastuvankokouksessa vanhimmat ja porvaristo esittivät suullisesti samaa, "koska hän on pystyvä henkilö ja hänen isänsä on ollut kaupungin veroa maksava raati- ja kauppamies". Kirkkoherran poika Zachris Frosterus oli myös pyrkinyt virkaan. Häntäkin pidettiin hyvänä ja taitavana, mutta porvaristo puolsi kuitenkin Pilkaria. Asiasta kirjoitettiin tuomiokapitulille, joka ei kuitenkaan hyväksynyt Pilkaria, vaan asetti neljä muuta henkilöä ehdolle. Tuomiokapitulin kysymykseen, tahtoivatko kaupunkilaiset, että ehdokkaat saarnaavat vaalia, ilmoitti porvaristo yhä edelleen tahtovansa papikseen Pilkarin. (tk 8.11.1699) Oululaisten vastustus ei auttanut, sillä Frosterus sai viran. Kirkkoherra Jakob Frosteruksen aikana laajennettiin Oulun kirkko ja varustettiin uudestaan monella tavalla, osittain hänen toimestaan. Kirkossa oli 1600-luvun alkupuoliskolla yksi kirkonkello, jonka Jaakko de la Gardie oli lahjoittanut 1625 palatessaan Venäjän sodasta. Vasta vuoden 1652 palon jälkeen kelloja saatiin useampia, mm. Olavi Henrikinpoika valatti yhden 1654. De la Gardien lahjoittama kello halkesi 1669, eikä rahaa löytynyt uudelleen valamiseen. Seurakunnassa oli ollut kolme kelloa, mutta niistä yksi oli annettu Muhoksen kappelikirkkoon ja jäljellä oli vain yksi kello. Kaupunkilaiset pyysivät hallitukselta apua. Kello uudistettiin 1670. Kellonvalajalle Johan Meijerille maksettiin kirkonkassasta yli 457 taaleria. Kellon paikoilleen pano tuotti kustannuksia n. 90 taaleria. Vuosisadan lopulla ryhdyttiin hankkimaan uutta kelloa. Vasta 1695 rovasti Jakob Frosterus ja pormestari Gabriel Gråå kirjoittivat isonkellon hankkimista varten seuraavan kehotuskirjeen: "Kun maistraatti ja kunnianarvoisa papisto tässä kaupungissa ovat havainneet, kuinka välttämättömästi iso-kello tähän kirkkoon tarvitaan, sekä sen ohessa huomanneet, että monet kaupungin asukkaat kiitettävästä ja kristillisestä harrastuksesta ovat luvanneet lahjoittaa siihen omaisuuttaan, sen vuoksi on päätetty tällä kantakirjalla kerätä varoja sen ostamiseksi, kun kirkon varat eivät riitä. Eletään siten hyvässä toivossa että tämän kiitettävän kaupungin asukkaat hyväntahtoisesti ja iloisesta sydämestä voimiensa ja tilaisuuden mukaan kokoovat varoja tähän yritykseen, jotta me voisimme hankkia seurakunnallemme tärkeän ison-kellon, jota me kauvan olemme kaivanneet, ja käyttää sitä itsemme, lapsiemme ja jälkeentulevaistemme hyväksi". Sitoumuksia kertyi 1605 taaleria ja niillä varoilla lienee hankittu kello. Jakob Frosteruksen koti oli1600 -luvulla parhaiten sisustettuja kaupungissa. Rovasti Frosteruksella oli sänkyjen edessä pidettäviä uutimia 8. Ne olivat tavallista muhkeampia. Niistä mainitaan mm. seuraavaa: 1 vanha Spaarlakan vihreää raskia ja 4 våder i 2:ne dehlar bestående med Camel håår och frantzar, 10 taaleria, toinen samanlainen vihreää raskia ja 3 våder med en grön Tubijns säng Cappa med silckes frantzar, 8 taaleria, 4 spaarlakan med en flammisk säng Cappa, 1 grön vanha sparlakan med Cappa af rask och 2 våder. Rovasti Frosteruksen pesässä oli 10 penkkipeittoa, pisimmät 20-kyynäräisiä. Pöytäpeitteitä, joilla pöydät verhottiin juhlallisemmissa tilaisuuksissa ja jotka nähtävästi ovat erotettavat aterioidessa käytetyistä pöytäliinoista, mainitaan joitakin. Rovasti Frosteruksen pesässä niitä mainitaan, mm. vanha tapeettipöytäpeite. Käsi- ym. liinoja kaikkiaan pari tusinaa. Joku oli damastikangasta ja muutamista on merkitty, että ne olivat punaisella silkillä ommellut. Mainitaan myös pari tusinaa ruokaliinoja. Korvatyyny-päällisiä oli 6 paria, kotikutoista, sleesialaista tai luostaripalttinaa, jotkut hamppupalttinaakin. Useat olivat pitsein koristellut. Frosteruksella oli 8 makuupatjaa, 9 päätyynyä, 13 pienempää tyynyä. Vällyjä oli neljät. Ne olivat suden-, oravan-, jäniksen- ja lampaannahkaa, useimmat punaisella kankaalla päällystetyt. Peitteinä näytetään käytetyn vain vällyjä. Aivan tavallisia olivat myös hopeiset juoma-astiat, joita mainitaan eri nimillä suuruuden ja muodon mukaan: pokaali, pikari, remmare, tumlare. Rovasti jakob Frosteruksella oli hopeisia juoma-astioita pokaleita ja pikareita yhteensä 17. Yleisiä olivat myös tina lautaset, joita joissakin perheissä oli tusinamääriä. Ne lienevät tavallisesti olleet sileitä. Rovasti Frosteruksen pesässä oli kuitenkin 6 vanhaa, piirustuksilla koristettua lautasta. Omisti Merikoskessa jauhomyllyn, johon hän oli saanut kiinnekirjan 1669. Se arvostettiin kaikkine tarpeineen 1705 200 taaleriksi. Kirkon ja koulun palvelijoille annettiin joskus kaupungille kuuluvia maa-alueita. Jakob Frosterus sai 1670 kappalaisena ollessaan maa-alueen. (tk 26.3.1681) Kaupunkilaisilla oli tuohon aikaan kotieläiminä mm. kilejä. Jakob Frosterus valitti, että kaupunkilaisten kilit hävittivät hänen ruislaihonsa. Hän sanoo usein saarnatuolista varoittaneensa seurakuntalaisia pitämään kilinsä kotona, mutta sanasta ei ollut apua. Rovastin pyynnöstä maistraatti varoitti kaupunkilaisia pitämään huolta kileistään, etteivät ne pääse viljelyksiä turmelemaan (tk 28. 9.1689) Vuoden 1683 käräjillä Oulun kirkkoherra Jacob Frosterus vaikersi, että muhoslaiset olisivat valittaneet tuomiokapituliin, että hän olisi lyönyt laimin kappelin hoidon ja että kappelilaiset olivat anoneet herra Ericusta kirkkoherrakseen. Kaikki kuitenkin todistivat Frosteruksen hoitaneen hyvin virkaansa myös Muhoksella. Rovastintarkastuksessa Oulun rovasti Jakob Frosterus neuvoi pudasjärveläisiä varovaisuuteen. 1691 oli tarkastajan tietoon tullut, että jotkut pudasjärveläiset olivat harjoittaneet lappalaisilta omaksumiaan taikamenoja, mistä papistoa kehotettiin jakamaan varoittavia rangaistuksia. Pt. 27.1.1691. PKA II Cf:1. OMA Oulun rovastin Jacob Frosteruksen v. 1687-1703 säilyneet tarkastuspöytäkirjat osoittavat, että lukutaitoon kiinnitettiin hyvin suurta huomiota. Vaikeudet aluksi suuret. Rovasti Frosterus joutui usein kehottelemaan ja nuhtelemaan lasten vanhempia, jopa uhkaamaan sakoin sellaisia, jotka eivät panneet lapsiaan oppiin. Jacob Frosterus toimitti virkakautenaan rovastikunnassaan yli sata rovastintarkastusta.
Oulun tuomiokirjat kertovat, kuinka pormestari Zadler oli eräänä iltana kaupungin kirkkoherran luona useiden muiden kanssa. Siellä Raahen tullinhoitaja Kranck oli lyönyt hänen päähänsä 5 verihaavaa sekä mustelman silmän yläpuolelle. Kranck selitti, että kun pormestari ensin oli antanut hänelle kolme korvapuustia ja uhannut panna hänet kaupungin kirstuun, Kranck oli tarttunut kynttilänjalkaan aikoen sillä puolustaa itseään pormestaria vastaan, mutta piippu kynttilänjalasta katkesi ja hänelle jäi siitä vain kappale käteen, jolla hän sitten tunnusti työntäneensä pormestaria muutamia kertoja päähän. Kranck tuomittiin maksamaan 24 hopeamarkkaa jokaisesta haavasta ja mustelmasta sekä kustantamaan niiden parantaminen. Zadler sai maksaa kahdesta iskusta 6 markkaa kummastakin. tk 26.10.1681. (Tapahtumavuoden perusteella tappelu käytiin Jakob Frosteruksen kotona).
Jakob Frosteruksen koti oli 1600-luvulla parhaiten sisustettuja kaupungissa. Rovasti Frosteruksella oli sänkyjen edessä pidettäviä uutimia 8. Ne olivat tavallista muhkeampia. Niistä mainitaan mm. seuraavaa: 1 vanha Spaarlakan vihreää raskia ja 4 våder i 2:ne dehlar bestående med Camel håår och frantzar, 10 taaleria, toinen samanlainen vihreää raskia ja 3 våder med en grön Tubijns säng Cappa med silckes frantzar, 8 taaleria, 4 spaarlakan med en flammisk säng Cappa, 1 grön vanha sparlakan med Cappa af rask och 2 våder. Rovasti Frosteruksen pesässä oli 10 penkkipeittoa, pisimmät 20-kyynäräisiä. Pöytäpeitteitä, joilla pöydät verhottiin juhlallisemmissa tilaisuuksissa ja jotka nähtävästi ovat erotettavat aterioidessa käytetyistä pöytäliinoista, mainitaan joitakin. Rovasti Frosteruksen pesässä niitä mainitaan, mm. vanha tapetti-pöytäpeite. Käsi- ym. liinoja kaikkiaan pari tusinaa. Joku oli damastikangasta ja muutamista on merkitty, että ne olivat punaisella silkillä ommellut. Mainitaan myös pari tusinaa ruokaliinoja. Korvatyyny-päällisiä oli 6 paria, kotikutoista, sleesialaista tai luostaripalttinaa, jotkut hamppupalttinaakin. Useat olivat pitsein koristellut. Frosteruksella oli 8 makuupatjaa, 9 päätyynyä, 13 pienempää tyynyä. Vällyjä oli neljät. Ne olivat suden-, oravan-, jäniksen- ja lampaannahkaa, useimmat punaisella kankaalla päällystetyt. Peitteinä näytetään käytetyn vain vällyjä. Aivan tavallisia olivat myös hopeiset juoma-astiat, joita mainitaan eri nimillä suuruuden ja muodon mukaan: pokaali, pikari, remmare, tumlare. Rovasti Jakob Frosteruksella oli hopeisia juoma-astioita pokaaleita ja pikareita yhteensä 17.
Yleisiä olivat myös tinalautaset, joita joissakin perheissä oli tusinamääriä. Ne lienevät tavallisesti olleet sileitä. Rovasti Frosteruksen pesässä oli kuitenkin 6 vanhaa, piirustuksilla koristettua lautasta. Omisti Merikoskessa jauhomyllyn, johon hän oli saanut kiinnekirjan 1669. Se arvostettiin kaikkine tarpeineen 1705 200 taaleriksi. Ylioppilas Upsalassa, Ruotsissa 1651. Kuoli sokeana (GS 5374 & K. I. Cajanus Kempeleen seurakunnan vaiheita Oulu 1936).
Vanhemmat: Simon Eerikinpoika Frosterus, s. 11.10.1582 Hailuoto, k. 05.05.1674 Oulu ?, haudattu 05.05.1647 Oulu ja Maria Jakobintytär Reyer, s. 1590 Arboga, Sverige, k. noin 1651 Oulu.

Lapset:
Simon Frosterus , s. 1650. Tauluun 212
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 78
IV Zacharias Olofsson Heikola-Ulhegius (1823), (Taulusta 20, äiti Sara Lithovia) Iin kirkkoherra 1692, s. noin 02.1643 Oulu, k. 08.08.1695 Ii, haudattu 18.08.1695 Ii. Zacharias Ulhegius (ennen pappisvihkimystä Sakarias Heikola). Ylioppilas Uppsalassa 16.6.1658 Zacharias Olavi Uloënsis O-Bothn. Ylioppilas Turussa sl. 1666 Ulhegius Zach. Ostrob _ 89. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1666] Zacharias Uhlhegius. Upsaliæ depositus. | Pastor in Ijå 1692. Obiit 1695. Oulun kappalainen 1672. Iin kirkkoherra 1692. Laivanomistaja. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).

Puoliso: Margareta Andersintytär Lythraeus (1067). (Taulu 23) k. 1707 Oulu, haudattu 21.04.1707 Oulu (GS 5710).
Vanhemmat: Anders Jöraninpoika Lythraeus, s. 1615, k. ennen 1678 ja Karin Köniksdotter, s. noin 1620, k. 07.12.1662 Oulu.

Lapset:
Sara Ulhegius , s. noin 1670 Finland. Tauluun 213
Brita Ulhegius , s. noin 1675 Finland. Tauluun 214
Catharina Ulhegius , s. noin 1670 Oulu. Tauluun 215
Margaretha Ulhegius , s. noin 1680 Oulu. Tauluun 216
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 79
IV Elisabet Olofsdotter Heikola (1703), (Taulusta 20, äiti Sara Lithovia) k. ennen 25.02.1674 Liminka. Elisabeth oli miehensä serkku.

Puoliso: Gustaf Laurinpoika Lithovius (240). (Taulu 16) Kappalainen; Liminka; kirkkoherra (prästvigd 1651), s. noin 1632, k. noin 1685 Liminka. Kuoli Strandbergi'in (Herdam II, 185) mukaan, mutta luultavasti vasta 1685. Lapset: Catharina 1654, Lars, Gustaf, Johan, Lars, Isak, Maria, Elisabet. Ylioppilas Uppsalassa 1650, pappi 1651. Limingan kappalainen 1651- ja kirkkoherra 1666-. 2:o puoliso oli Brita Andersintytär Sigelius. Gustafille omistettuja väitöskirjoja: veli Lars Lithovius 9.12.1671 ja Johan Salonius 6.7.1678. Alun toistakymmentä vuotta myöhemmin ovat samat asiat jälleen esillä, tällä kertaa Limingassa, jossa lakimääräisiä käräjiä pidetään syyskuulla v. 1675. Seurakunnan kirkkoherra Gustaf Lithovius astuu täällä esille sanoen kuulleensa kempeleläisten hautovan aikeita pyytää oulunsalolaisten kanssa itselleen omaa erikoista pappia. Näistä puuhista on enimmän epäiltynä talollinen Erkki Sarkkinen Kempeleestä, joka myös on saapuvilla. Kirkkoherralla on mukanaan kaksi edellä mainitsemaamme kuninkaallista kirjettä, v:lta 1629 ja 1664, joihin vedoten hän vaatii ,,että Kempeleen asujanten tulee olla ja kuulua Limingan emäkirkkoon ja tälle 'pitäjälle tehdä velvollisuutensa 200 taalarin uhkasakolla sille, joka sitä rikkoo." Sanotut kirjeet luetaan erikoisesti Erkki Sarkkiselle kannattajineen ojennukseksi kehoituksella, että jokaisen, jota ne koskevat, tulee kuuliaisesti ojentautua niitten mukaan sen rangaistuksen uhalla, jonka alainen kuninkaallisen kirjeen rikkoja ja loukkaaja on. (Alkuperäinen kirjallinen tuomio Kempeleen asukkaille syyskuun 16 p:ltä v. 1675. Limingan kirkonarkisto.) (GS 3759 & K. I. Cajanus Kempeleen seurakunnan vaiheita Oulu 1936).
Vanhemmat: Lars Josefinpoika Limingius e. Lithovius, s. noin 1608, k. noin 1665 Liminka ja Catharina Matiaksentytär Mathesius, s. 1610 Saloinen, k. jälkeen 1665.

Lapset:
Elisabet Lithovius , s. 1651. Tauluun 176
Johan Lithovius Apupappi; Liminka; kappalainen Lumijoki, k. 1708 Lumijoki. Ylioppilas Upsalassa 06.10.1683, Turussa (pohj.) n. 1688. Apupappi Limingalla ?/3 1696 -1703. Kappalainen (?) Lumijoella. Kuoli naimattomana 1708. (GS 3898).
Lars Lithovius k. ennen 1674. Oli elossa 1660, mutta kuollut ennen vuotta 1674, koskapa perheessä tällöin oli nähtävästi edellistä nuorempi, velivainajan mukaan nimensä saanut Lars-poika (GS 3899). (GS 3889).
Lars Lithovius k. 1693 , haudattu 26.10.1693 Turku. Kuulunee tähän perheeseen (vrt. GS 3889). Ylioppilas Upsalassa 9.10.1684, Turussa 1687. Ylioppilas vielä 1690, myöhemmät vaiheet tuntemattomat. (GS 3899).
Catharina Lithovius , s. 1654. Tauluun 177
Maria Lithovius , s. noin 1660 Liminka. Tauluun 178
Gustaf Lithovius , s. noin 1665, k. 25.03.1715 Nordingrå'n seurakunta Ruotsissa (ollessaan pakomatkalla), haudattu 25.03.1715 Nordingrå, Ruotsi.
Isak Lithovius , s. 1670. Tauluun 179
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 80
IV Juho Matinpoika Kataja-Johan En(e)qvist (1045), (Taulusta 21, isä Mathias En(e)gvist) Kauppias Oulussa, s. noin 1626, k. 05.09.1686 Oulu, haudattu 05.09.1686 Oulu (GS 5321).

Puoliso: Vihitty noin 1650 Elin Niilontytär (4638) s. noin 1630.

Lapset:
Jaakko Kataja . Tauluun 217
Brita Enqvist . Tauluun 218
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 81
IV Katariina Matintytär Kataja-En(e)qvist (1341), (Taulusta 21, isä Mathias En(e)gvist) s. .1.1628 Oulu?, k. 30.03.1690 Pudasjärvi, haudattu 30.03.1690 Pudasjärvi (GS 5323).

Puoliso: Vihitty noin 1650 Daniel Danielinpoika Nurkka e. Anglenius (806) Pudasjärven ensimmäinen kappalainen vuodesta 1651, s. 1628 Oulu, k. 12.06.1685 Pudasjärvi. Sukunmi alk. Nurkka, välillä Nurckerus. Kirkkoherra vuodesta 1667 lähtien kuolemaansa asti 1685. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1643-44, Upsalassa 1645. Vihitty papiksi 1645. (GS 481 & Lea Holma).
Vanhemmat: Daniel Simonpoika Nurkka, s. noin 1587 Oulu, k. noin 1627 ja Maria Jakobintytär Reyer, s. 1590 Arboga, Sverige, k. noin 1651 Oulu.

Lapset:
Anna Anglenius-Anglee , s. noin 1651. Tauluun 219
Catharina Anglenius , s. 1654 Pudasjärvi. Tauluun 220
Jakob Anglenius , s. noin 1658 Finland. Tauluun 221
Daniel Anglenius , s. noin 1662 Finland. Tauluun 199
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 82
IV Margaretha Mattsdotter Kataja (2220), (Taulusta 21, isä Mathias En(e)gvist) s. noin 1635 Oulu, k. 1679 Oulu, haudattu 14.12.1679 Oulu (GS 5324).

Puoliso: Vihitty noin 1655 Zachris Mattsson Uhlbrandt (2219) Kajaanin läänin vouti 1689. Raatimies; pormestarin sijainen, s. noin 1630 Oulu, k. 1704 Oulu, haudattu 16.04.1704 Oulu. Raatimies Oulussa 1671-80, 1682-91, 1692-97 ja 1698-1705. Oulun pormestarin sijainen 1685 ja 1700-01. Kämneerioikeuden (kaupunkialioikeuden) puheenjohtaja 7.1.1680, henkikirjoittaja. Johti Oulun kaupungin niittymaiden jakoa 1680-luvulla. Laivanomistaja. Tuli nimismieheksi Kajaaniin 1688. Kajaanin läänin vouti 1689.

Sakarin perunkirjoitus 23.1.1706. Pormestarin sijainen, laivanomistaja. (GS 3535).
Vanhemmat: Matts Jönsson Uhlbrandt, s. 1609, k. 24.02.1652 Oulu ja Marina Zachriksdotter Ficke, s. noin 1593, k. 01.05.1669 Oulu.

Lapset:
Zachris Uhlbrandt , s. noin 1670. Tauluun 204
Brita Uhlbrandt , s. noin __.09.1670 Oulu. Tauluun 222
Anna Uhlbrandt , s. noin 1676. Tauluun 223
Maria Uhlbrandt , s. noin 1679 Oulu. Tauluun 224
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 83
IV Anna Heikintytär Kauhanen (1980), (Taulusta 22, äiti Katariina Kataja) s. noin 1634 Oulu, k. jälkeen 1667 Paltamo. Anna oli oululaisen kauppiaan raatimies Henrik Kauhasen tytär, joka miehensä kirkkoherra Anders Cajanuksen jälkeen avioitui Paltamon kappalaisen Johannes Samuelinpka Paldaniuksen kanssa. Jälkimmäisestä liitosta syntyi poika Samuel Paldan päätyi aikanaan Kemin nimismieheksi ja pitäjänkirjuriksi. (GS 5356 & Martti Helistö "Cajanuksen suvun kemiläisestä sukuhaarasta".).

1. puoliso: Vihitty noin 1653 Anders Andersinpoika Hjerta-Cajanus (2035) Kirkkoherra Pielisjärvellä, s. noin 1630 Paltamo, k. 11.01.1657 Pielisjärvi. Ylioppilas 1648 Upsalassa, Ruotsissa ja Turussa (pohj.) 1650.
Vanhemmat: Anders Erikinpoika Hjerta, Cajanus, s. 1602 Uusimaa, Kirkkonummi, k. noin 8.1657 Kajaani, Paltamo ja Agneta Matintytär Laatikatar, s. noin 1606 Sotkamo, (luultavasti) Laatikkalan talo, k. ennen 1649 Kajaani, Paltamo.

Lapset:
Catharina Cajanus Eli vielä 1660. (GS 5357).
Henrik Cajanus , s. noin 1655 Pielisjärvi. Tauluun 225
Erik Cajanus Oli elossa 1660. (GS 5358).
2. puoliso: Vihitty noin 1660 Johan Samuelinpoika Paldanius (1979) Paltamon Kappalainen, s. noin 1637 Paltamo, k. .1.1672 Paltamo. Ylioppilas Upsalassa 1654, Turussa (pohj.) 1656. Vihittiin papiksi 1659. Annan esi-isä on luultavasti Johannes. Joka tapauksessa Annan esivanhemmat ovat tässä luetellut. Johannes opiskeli Upsalassa ja Turussa ja valmistui papiksi 1659. Hän toimi kappalaisena Paltamossa.
Vanhemmat: Samuel Thomae Paldanius, s. noin 1596 Hailuoto, k. 1651 Paldamo, Paltamo ? ja Brita Mathiaksentytär Björneburgensis, s. 1600 Paltamo ?, k. 1642 Paltamo.
Lapset:
Samuel Paldanius , s. noin 1660 Paltamo. Tauluun 226
Maria Magdalena Paldanius , s. noin 1667 Paltamo. Tauluun 227
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 84
IV Antti Heikinpoika Kauhanen (1056), (Taulusta 22, äiti Katariina Kataja) Kauppias Oulussa, raatimies, k. 11.06.1679 Oulu, haudattu 11.06.1679 Oulu (GS 5368).

Puoliso: Felicia (4642) k. 11.06.1679 Oulu, haudattu 11.06.1679 Oulu.
Vanhemmat: Mikko Pentinpoika ja N N.

Lapset:
Mikko Kauhanen Oli Ruotsin kuninkaan henkivartioväessä Tukholmassa 1684 (GS 5369).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 85
IV Susanna Heikintytär Kauhanen (1057), (Taulusta 22, äiti Katariina Kataja) (GS 5370).

Puoliso: Jaakko Aaprahaminpoika (4643) Porvari Oulussa, k. 09.08.1696 Oulu, haudattu 09.08.1696 Oulu.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 86
IV Catharina Andersintytär Lythraeus (93), (Taulusta 23, isä Anders Lythraeus) s. noin 1640, k. 1697 Oulu, haudattu 15.08.1697 Oulu. Äiti joko Carin Könikintytär tai Margaretha. Catharinan kerrotaan olleen oikea kunnian ihminen ja hyvää tekevä köyhiä kohtaan. (GS 5374).
Muistiinpanot: L. Holmin mukaan k. 1707

Puoliso: Vihitty noin 1665 Jakob Simoninpoika Frosterus (92). (Taulu 77) Oulun kirkkoherra 1677-1710, rovasti 1678, s. 21.09.1632 Oulu, k. 17.04.1710 Oulu, haudattu 21.04.1707 Oulu. Jakob oli jo aikaisemmin avioliitossa ennen Catharinaa. Jakob oli 14-vuotias isänsä kuollessa 64-vuotiaana toukokuussa 1647. Äiti Maria kuoli 4 vuotta myöhemmin, kun Jakob oli ehtinyt täyttää 19 vuotta. Äitinsä kuolinvuonna 1651 Jakob oli ylioppilaana Upsalassa ja Turussa 1654. Hänet vihittiin papiksi 23-vuotiaana vuonna 1655 ja määrättiin pitäjänapulaiseksi Ouluun. Oulun kappalaiseksi hän tuli 1670 ja kirkkoherraksi 1677, rovastiksi 1678. Hän oli saarnaajana pappeinkokouksessa Turussa 1688. Jakob Frosteruksen ensimmäinen vaimo oli oululaisen raatimiehen Olavi Henrikinpojan tytär Anna ja heillä oli poika Simon. Toinen puoliso oli Oulun pormestarin Antti Yrjönpoika Lythraeuksen tytär Catharina Lythraeus, jonka kanssa Jakobilla oli 5 poikaa, Anders, Jakob, Erik, Zacharias ja Abraham. Catharinan kerrotaan olleen oikea kunnian ihminen ja hyvää tekevä köyhiä kohtaan. Useita vuosia ennen kuolemaansa tuli Jacob Frosteruksesta leski ja sokea ja häntä piti aina jonkun taluttaa. Hänen aikanaan laajennettiin Oulun kirkkoa, osittain hänen toimestaan, ja varustettiin uudelleen monella tavalla. Hänen kotinsa sanotaan olleen 1600-luvulla parhaiten sisustettuja koteja Oulussa. Omisti Merikoskessa jauhomyllyn. Vanhoilla päivillään kadotti näkönsä. Kempeleen kirkko on valmistunut kiitettävään kuntoon jo saman den syksynä. Silloin, tarkemmin sanoen lokakuun 18 p :nä v. 1691, on temppelin vihkinyt pyhään tarkoitukseensa Oulun kirkkoherra, rovasti Jaakko Frosterus*. Seurakunnan oma väkiluku on tällöin ollut niin pieni, että kirkko ei todennäköisesti ole siitä vielä tässä tilaisuudessa täyttynyt, Mutta vihkijäisijuhlaan on kyllä tultu etäämpääkin ja kirkontäyteinen seurakunta, maallisen majansa puolesta jo ammoin mullaksi muuttunut, on varmaan tuona syksyisenä sunnuntaina kiitollisin ja hartain mielin elänyt kaikessa mukana, Tätä osoittaa osaltaan vihkimäjuhlassa kirkolle kannettu 'uhrilahja, jota seurakunnan vanhan tilikirjan merkinnän mukaan on tullut kokoon 115: 4 taalaria. Malliltaan kuuluu Kempeleen kirkko muihin Pohjanmaan 1600-luvulta peräisin oleviin tornillisiin puukirkkoihin. Se on suorakaiteen muotoinen, 17 m. pitkä ja 9 m. leveä. Istumasijoja lasketaan siinä olevan 230 hengelle. Pitkillä puolilla on kaksi matalampaa sivurakennusta, nim. eteinen ja sakaristo, ja läntisessä päädyssä kohoaa kauimmas näkyvä kirkon osa, 24 m. korkea torni. *Näin luvan saatua rakennustöiden jatkamiselle, on niitä sitten yhtäjaksoisesti ja joutuisasti tehty, niin kirkko on valmistunut vihittävään kuntoon jo saman vuoden syksynä. Silloin, tarkemmin sanoen lokakuun 18 p :nä v. 1:691, on temppelin vihkinyt pyhään tarkoitukseensa Oulun kirkkoherra, rovasti Jaakko Frosteorus,1) Seurakunnan oma väkiluku on tällöin ollut niin pieni, että kirkko ei todennäköisesti ole siitä vielä tässä tilaisuudessa täyttynyt, Mutta vihlkiäisijuhlaan on kyllä tultu etäämpääkin ja kirkontäyteinen seurakunta, maallisen majansa puolesta jo ammoin mullaksi muuttunut, on varmaan tuona syksyisenä sunnuntaina kiitollisin ja hartain mielin elänyt kaikessa mukana, Tätä osoittaa osaltaan vihkimä-juhlassa kirkolle kannettu 'uhrilahja, jota seurakunnan vanhan tilikirjan merkinnän mukaan on tullut kokoon 115: 4 taalaria.2) Malliltaan kuuluu Kempeleen kirkko muihin Pohjanmaan 1600-luvulta peräisin oleviin tornillisiin puukirkkoihin. Se on suorakaiteen muotoinen, 17 m. pitkä ja 9 m. leveä. Istumasijoja lasketaan siinä olevan 230 hengelle. Pitkillä puolilla on kaksi matalampaa sivurakennusta, nim. eteinen ja sakaristo, ja läntisessä päädyssä kohoaa kauimmas näkyvä (kirkon osa, 24 m. korkea torni. Kirkonkassan tilikirja v. 1691 - 1780. Kempeleen kirkonarkisto. - Rovasti Frosterus toimi Oulussa kappalaisen ja kirkkoherran viroissa yhteensä 40 vuotta. Oli saarnaajana pappeinkokouksessa Turussa v. 1688. Kadotti vanhoilla päivillään näkönsä. Kirkkoamme vihkiessään hän oli 59 vuotias ja kuollessaan v. 1710 oli hänen, ikänsä '78 vuotta. C. H. Strandberg. Åbo Stifts Herdaminne, s. 1944. A. H. Virkkunen. Oulun kaupungin historia, s. 27.
Jakob Simoninpoika oli Oulussa kirkkoherrana ja rovastina 1687-1703. Kuoli sokeana 1710. Jakobin isä, Simon Erikinpoika Frosterus, oli koulumestarina Oulussa, Pohjois-Pohjanmaan ensimmäisessä koulussa, vuonna 1612. Myöhemmin hänestä tuli Oulun kirkkoherra. Pudasjärven kappalainen Johannes Olavinpoika Keckman (Kähkönen) syytti esimiestään, kirkkoherra Johannes Tuomaanpoika Wegeliusta, harhaoppisuudesta (Anders Uhlstadiuksen oppien seuraamisesta), sekä piispa Johannes Gezelius vanhemman ja rovasti Jakob Frosteruksen herjaamisesta. Hän esitti tämän kantelun n. 1690 Turun piispa Johannes Gezelius nuoremmalle sillä seurauksella että Wegelius erotettiin tehtävistään 1691. Tämän kaiken takana oli ilmeisesti alunperin se, että Juho Keckman aiempana kappalaisena ja edellisen kirkkoherran vävynä oli olettanut olevansa etusijalla Pudasjärven uutta kirkkoherraa valittaessa. Oikeutta käytäessä kävikin ilmi että Wegelius oli saanut vaikutteita ajan herännäisyydestä ja oli esittänyt ankaraa kritiikkiä omaisuuttaan ahneesti kasvattavia kirkkoherroja ja rovasteja kohtaan. Frosteruksesta hän totesi tässä yhteydessä karusti että tämä oli "ahne juoppo". Kukaan läsnäolijoista ei ollut samaa mieltä, vähiten varmasti Jakob Frosterus. Wegelius perusteli Gezeliukselle ajatuksiaan erottamisensa jälkeen, kun Keckman oli päässyt tavoitteeseensa, kirkkoherraksi. Gezelius totesikin olevansa melko lähellä Wegeliuksen opillisia näkemyksiä (pietismin perustaja Philipp Spener), mutta ei muuttanut tuomiota. Wegelius valitti erottamisestaan kuninkaalle. Tukholmassa syntyikin mielenkiintoinen kompromissi, jossa Wegeliuksen erottamista ei peruttu, mutta todettiin että oikeudenkäynti oli ollut laiton, ja Johannes Gezelius jäävi. Gezelius sai ankaran varoituksen ja Wegeliuksesta tuli Paimion kappalainen 1692 ja 1697 Tyrvään kirkkoherra. Kaikesta huolimatta Gezeliuksesta ja Wegeliuksesta tuli lopulta läheiset ystävykset. Kaupungin vanhimmat ilmoittivat raastuvankokouksessa 1698, että rovasti Jaakko Frosterus on luovuttanut kirkkoherranvirkansa pojalleen, triviaalikoulun konrehtorille, maisteri Erik Frosterukselle, jonka myöskin sanotaan luultavasti tuomiokapitulissa menestyksellä ajaneen tätä viransaantiasiaansa. Vanhimmat pyysivät maistraattia ilmoittamaan tuomiokapitulille, ettei maisteri Frosterusta otettaisi huomioon, "koska hän ei ole ainoastaan nuori ja vähän ansiokas tällaiseen seurakuntaan, vaan myöskin heille sopimattomuutensa ja itserakkautensa vuoksi suuressa määrässä vastenmielinen". Seurakuntalaiset sanovat pelkäävänsä, että jos hän tahtonsa mukaan vastoin luuloa tähän seurakuntaan tulisi, hän aikaansaisi vähän hyötyä, mutta suurempaa eripuraisuutta.
Tuomiokapitulille tehtiinkin ilmoitus asiasta. (tk 20. 8.1698) Samaan aikaan sivuutettiin kaupunkilaisten toivomus kappalaisenviran täyttämiseen nähden. Kun kaupungin kappalainen Hans Forbus siirtyi Siikajoen kirkkoherraksi, pyrki hänen jälkeensä kappalaisenvirkaan ylioppilas Johan Pilkar, joka oli hankkinut itselleen kaupungin vanhimpien ja varakkaimpien porvarien suosituskirjan, jossa häntä puollettiin kappalaiseksi. Seuraavassa raastuvankokouksessa vanhimmat ja porvaristo esittivät suullisesti samaa, "koska hän on pystyvä henkilö ja hänen isänsä on ollut kaupungin veroa maksava raati- ja kauppamies". Kirkkoherran poika Zachris Frosterus oli myös pyrkinyt virkaan. Häntäkin pidettiin hyvänä ja taitavana, mutta porvaristo puolsi kuitenkin Pilkaria. Asiasta kirjoitettiin tuomiokapitulille, joka ei kuitenkaan hyväksynyt Pilkaria, vaan asetti neljä muuta henkilöä ehdolle. Tuomiokapitulin kysymykseen, tahtoivatko kaupunkilaiset, että ehdokkaat saarnaavat vaalia, ilmoitti porvaristo yhä edelleen tahtovansa papikseen Pilkarin. (tk 8.11.1699) Oululaisten vastustus ei auttanut, sillä Frosterus sai viran. Kirkkoherra Jakob Frosteruksen aikana laajennettiin Oulun kirkko ja varustettiin uudestaan monella tavalla, osittain hänen toimestaan. Kirkossa oli 1600-luvun alkupuoliskolla yksi kirkonkello, jonka Jaakko de la Gardie oli lahjoittanut 1625 palatessaan Venäjän sodasta. Vasta vuoden 1652 palon jälkeen kelloja saatiin useampia, mm. Olavi Henrikinpoika valatti yhden 1654. De la Gardien lahjoittama kello halkesi 1669, eikä rahaa löytynyt uudelleen valamiseen. Seurakunnassa oli ollut kolme kelloa, mutta niistä yksi oli annettu Muhoksen kappelikirkkoon ja jäljellä oli vain yksi kello. Kaupunkilaiset pyysivät hallitukselta apua. Kello uudistettiin 1670. Kellonvalajalle Johan Meijerille maksettiin kirkonkassasta yli 457 taaleria. Kellon paikoilleen pano tuotti kustannuksia n. 90 taaleria. Vuosisadan lopulla ryhdyttiin hankkimaan uutta kelloa. Vasta 1695 rovasti Jakob Frosterus ja pormestari Gabriel Gråå kirjoittivat isonkellon hankkimista varten seuraavan kehotuskirjeen: "Kun maistraatti ja kunnianarvoisa papisto tässä kaupungissa ovat havainneet, kuinka välttämättömästi iso-kello tähän kirkkoon tarvitaan, sekä sen ohessa huomanneet, että monet kaupungin asukkaat kiitettävästä ja kristillisestä harrastuksesta ovat luvanneet lahjoittaa siihen omaisuuttaan, sen vuoksi on päätetty tällä kantakirjalla kerätä varoja sen ostamiseksi, kun kirkon varat eivät riitä. Eletään siten hyvässä toivossa että tämän kiitettävän kaupungin asukkaat hyväntahtoisesti ja iloisesta sydämestä voimiensa ja tilaisuuden mukaan kokoovat varoja tähän yritykseen, jotta me voisimme hankkia seurakunnallemme tärkeän ison-kellon, jota me kauvan olemme kaivanneet, ja käyttää sitä itsemme, lapsiemme ja jälkeentulevaistemme hyväksi". Sitoumuksia kertyi 1605 taaleria ja niillä varoilla lienee hankittu kello. Jakob Frosteruksen koti oli1600 -luvulla parhaiten sisustettuja kaupungissa. Rovasti Frosteruksella oli sänkyjen edessä pidettäviä uutimia 8. Ne olivat tavallista muhkeampia. Niistä mainitaan mm. seuraavaa: 1 vanha Spaarlakan vihreää raskia ja 4 våder i 2:ne dehlar bestående med Camel håår och frantzar, 10 taaleria, toinen samanlainen vihreää raskia ja 3 våder med en grön Tubijns säng Cappa med silckes frantzar, 8 taaleria, 4 spaarlakan med en flammisk säng Cappa, 1 grön vanha sparlakan med Cappa af rask och 2 våder. Rovasti Frosteruksen pesässä oli 10 penkkipeittoa, pisimmät 20-kyynäräisiä. Pöytäpeitteitä, joilla pöydät verhottiin juhlallisemmissa tilaisuuksissa ja jotka nähtävästi ovat erotettavat aterioidessa käytetyistä pöytäliinoista, mainitaan joitakin. Rovasti Frosteruksen pesässä niitä mainitaan, mm. vanha tapeettipöytäpeite. Käsi- ym. liinoja kaikkiaan pari tusinaa. Joku oli damastikangasta ja muutamista on merkitty, että ne olivat punaisella silkillä ommellut. Mainitaan myös pari tusinaa ruokaliinoja. Korvatyyny-päällisiä oli 6 paria, kotikutoista, sleesialaista tai luostaripalttinaa, jotkut hamppupalttinaakin. Useat olivat pitsein koristellut. Frosteruksella oli 8 makuupatjaa, 9 päätyynyä, 13 pienempää tyynyä. Vällyjä oli neljät. Ne olivat suden-, oravan-, jäniksen- ja lampaannahkaa, useimmat punaisella kankaalla päällystetyt. Peitteinä näytetään käytetyn vain vällyjä. Aivan tavallisia olivat myös hopeiset juoma-astiat, joita mainitaan eri nimillä suuruuden ja muodon mukaan: pokaali, pikari, remmare, tumlare. Rovasti jakob Frosteruksella oli hopeisia juoma-astioita pokaleita ja pikareita yhteensä 17. Yleisiä olivat myös tina lautaset, joita joissakin perheissä oli tusinamääriä. Ne lienevät tavallisesti olleet sileitä. Rovasti Frosteruksen pesässä oli kuitenkin 6 vanhaa, piirustuksilla koristettua lautasta. Omisti Merikoskessa jauhomyllyn, johon hän oli saanut kiinnekirjan 1669. Se arvostettiin kaikkine tarpeineen 1705 200 taaleriksi. Kirkon ja koulun palvelijoille annettiin joskus kaupungille kuuluvia maa-alueita. Jakob Frosterus sai 1670 kappalaisena ollessaan maa-alueen. (tk 26.3.1681) Kaupunkilaisilla oli tuohon aikaan kotieläiminä mm. kilejä. Jakob Frosterus valitti, että kaupunkilaisten kilit hävittivät hänen ruislaihonsa. Hän sanoo usein saarnatuolista varoittaneensa seurakuntalaisia pitämään kilinsä kotona, mutta sanasta ei ollut apua. Rovastin pyynnöstä maistraatti varoitti kaupunkilaisia pitämään huolta kileistään, etteivät ne pääse viljelyksiä turmelemaan (tk 28. 9.1689) Vuoden 1683 käräjillä Oulun kirkkoherra Jacob Frosterus vaikersi, että muhoslaiset olisivat valittaneet tuomiokapituliin, että hän olisi lyönyt laimin kappelin hoidon ja että kappelilaiset olivat anoneet herra Ericusta kirkkoherrakseen. Kaikki kuitenkin todistivat Frosteruksen hoitaneen hyvin virkaansa myös Muhoksella. Rovastintarkastuksessa Oulun rovasti Jakob Frosterus neuvoi pudasjärveläisiä varovaisuuteen. 1691 oli tarkastajan tietoon tullut, että jotkut pudasjärveläiset olivat harjoittaneet lappalaisilta omaksumiaan taikamenoja, mistä papistoa kehotettiin jakamaan varoittavia rangaistuksia. Pt. 27.1.1691. PKA II Cf:1. OMA Oulun rovastin Jacob Frosteruksen v. 1687-1703 säilyneet tarkastuspöytäkirjat osoittavat, että lukutaitoon kiinnitettiin hyvin suurta huomiota. Vaikeudet aluksi suuret. Rovasti Frosterus joutui usein kehottelemaan ja nuhtelemaan lasten vanhempia, jopa uhkaamaan sakoin sellaisia, jotka eivät panneet lapsiaan oppiin. Jacob Frosterus toimitti virkakautenaan rovastikunnassaan yli sata rovastintarkastusta.
Oulun tuomiokirjat kertovat, kuinka pormestari Zadler oli eräänä iltana kaupungin kirkkoherran luona useiden muiden kanssa. Siellä Raahen tullinhoitaja Kranck oli lyönyt hänen päähänsä 5 verihaavaa sekä mustelman silmän yläpuolelle. Kranck selitti, että kun pormestari ensin oli antanut hänelle kolme korvapuustia ja uhannut panna hänet kaupungin kirstuun, Kranck oli tarttunut kynttilänjalkaan aikoen sillä puolustaa itseään pormestaria vastaan, mutta piippu kynttilänjalasta katkesi ja hänelle jäi siitä vain kappale käteen, jolla hän sitten tunnusti työntäneensä pormestaria muutamia kertoja päähän. Kranck tuomittiin maksamaan 24 hopeamarkkaa jokaisesta haavasta ja mustelmasta sekä kustantamaan niiden parantaminen. Zadler sai maksaa kahdesta iskusta 6 markkaa kummastakin. tk 26.10.1681. (Tapahtumavuoden perusteella tappelu käytiin Jakob Frosteruksen kotona).
Jakob Frosteruksen koti oli 1600-luvulla parhaiten sisustettuja kaupungissa. Rovasti Frosteruksella oli sänkyjen edessä pidettäviä uutimia 8. Ne olivat tavallista muhkeampia. Niistä mainitaan mm. seuraavaa: 1 vanha Spaarlakan vihreää raskia ja 4 våder i 2:ne dehlar bestående med Camel håår och frantzar, 10 taaleria, toinen samanlainen vihreää raskia ja 3 våder med en grön Tubijns säng Cappa med silckes frantzar, 8 taaleria, 4 spaarlakan med en flammisk säng Cappa, 1 grön vanha sparlakan med Cappa af rask och 2 våder. Rovasti Frosteruksen pesässä oli 10 penkkipeittoa, pisimmät 20-kyynäräisiä. Pöytäpeitteitä, joilla pöydät verhottiin juhlallisemmissa tilaisuuksissa ja jotka nähtävästi ovat erotettavat aterioidessa käytetyistä pöytäliinoista, mainitaan joitakin. Rovasti Frosteruksen pesässä niitä mainitaan, mm. vanha tapetti-pöytäpeite. Käsi- ym. liinoja kaikkiaan pari tusinaa. Joku oli damastikangasta ja muutamista on merkitty, että ne olivat punaisella silkillä ommellut. Mainitaan myös pari tusinaa ruokaliinoja. Korvatyyny-päällisiä oli 6 paria, kotikutoista, sleesialaista tai luostaripalttinaa, jotkut hamppupalttinaakin. Useat olivat pitsein koristellut. Frosteruksella oli 8 makuupatjaa, 9 päätyynyä, 13 pienempää tyynyä. Vällyjä oli neljät. Ne olivat suden-, oravan-, jäniksen- ja lampaannahkaa, useimmat punaisella kankaalla päällystetyt. Peitteinä näytetään käytetyn vain vällyjä. Aivan tavallisia olivat myös hopeiset juoma-astiat, joita mainitaan eri nimillä suuruuden ja muodon mukaan: pokaali, pikari, remmare, tumlare. Rovasti Jakob Frosteruksella oli hopeisia juoma-astioita pokaaleita ja pikareita yhteensä 17.
Yleisiä olivat myös tinalautaset, joita joissakin perheissä oli tusinamääriä. Ne lienevät tavallisesti olleet sileitä. Rovasti Frosteruksen pesässä oli kuitenkin 6 vanhaa, piirustuksilla koristettua lautasta. Omisti Merikoskessa jauhomyllyn, johon hän oli saanut kiinnekirjan 1669. Se arvostettiin kaikkine tarpeineen 1705 200 taaleriksi. Ylioppilas Upsalassa, Ruotsissa 1651. Kuoli sokeana (GS 5374 & K. I. Cajanus Kempeleen seurakunnan vaiheita Oulu 1936).
Vanhemmat: Simon Eerikinpoika Frosterus, s. 11.10.1582 Hailuoto, k. 05.05.1674 Oulu ?, haudattu 05.05.1647 Oulu ja Maria Jakobintytär Reyer, s. 1590 Arboga, Sverige, k. noin 1651 Oulu.

Lapset:
Anders Frosterus , s. noin 1665 Oulu. Tauluun 228
Erik Frosterus . Tauluun 229
Zacharias Frosterus . Tauluun 230
Abraham Frosterus , s. 1680 Oulu. Tauluun 231
Jakob Frosterus . Tauluun 232
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 87
IV Anders Andersinpoika Lythraeus (1065), (Taulusta 23, isä Anders Lythraeus) Porvari Oulussa 1678, k. 1690 Oulu, haudattu 16.11.1690 Oulu. Anders Andersson Lythraeus (SS 5716), bodde ogift hos fadern 1675, svor borgared i Uleåborg 16.3.1678 med svågrarna Jakob Frosterus och Zacharias Ulhegius som löftesmän. Bisittare i rådstugurätten 1680. Utsågs till stadskassör 11.5.1681. Rådman i Uleåborg 1682, 1684-1685 och från 1687. Drev sjöfart med egen skuta och höll en laxpata vid Raatinsaari (GS 5716, http://www.genealogia.fi/genos/45/45_37.htm#31).

Puoliso: Vihitty noin 1680 Riitta (Brita) Matilainen (4648) , haudattu 24.08.1715.
Vanhemmat: Henrik Olofsson Matilainen, k. 1676 Öregrund, Sverige, haudattu 24.01.1678 Oulu ja Brita Andersdotter, k. 1678 , haudattu 30.05.1678 Oulu.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 88
IV Brita Martinintytär Gammal (1049), (Taulusta 24, äiti Margareta Lythraeus) s. noin 1642, k. 08.04.1682 Kruununkylä? Muu nimi: Tastenius (GS 5719).

1. puoliso: Johan Tastenius (3926) Kokkolan pitäjänapulainen 1655, kappalainen 1660, s. 1631 Kokkola ?, k. 1665 Kokkola. Alkujaan Tast, kotoisin todennäköisesti Kokkolasta. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1652. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 1655.
Vanhemmat: Matts Tast ja Margaretha Olofintytär.

Lapset:
Martin Tastenius s. 08.01.1665 Kokkola, kastettu 08.01.1665 Kokkola, k. 13.08.1665 Kokkola, haudattu 13.08.1665 Kokkola (GS s. 453).
2. puoliso: Vihitty 30.11.1668 Jakob Henrici Brennerus (855). (Taulu 28) Rovasti, Kruununkylä, valtiopäivämies, s. .5.1607 Vaasa, Mustasaari, k. 13.01.1685 Kruununkylä. Laivanrakentaja, kauppias. Kruunupyyn kirkkoherra, kontrahtirovasti. Sai alkuopetuksen Vaasan kappalaiselta Benedictus Mateilta. Turkuun kouluun 1618, Oulun kouluun 1622. Ylioppilas Uppsalassa 11.7.1625, vihitty papiksi 16.2.1631. Pohjanmaan rykmentin pataljoonan saarnaajaksi 1631, rykmentin mukana Saksassa 30-vuotisessa sodassa 1631-37, rykmentin pastori 1637. Kruununkylän kirkkoherra 8.7.1638 lähtien 1680-luvulle saakka. Samannimisen rovastikunnan esimies, joka piti joka vuosi rovastikäräjät. Ruotsi-Suomen valtiopäivämies 1647. Julkaisu: Christenhetens allmene Juulefröjd öfver Jesu Födelse, Turku 1666.
Jakob tuli Turkuun kouluun 1618, Ouluun kouluun 1622, ylioppilas Upsalassa 1625 ja vihittiin papiksi 1631. Hänet nimettiin Pohjanmaan rykmentin pataljoonan saarnaajaksi 1631 ja oli 30-vuotisessa sodassa 1631-37 saaden rykmentin pastorin arvon 1637. Sitten hän sai nimityksen Kruunupyyn kirkkoherraksi vuonna 1638 ja oli pystyvyytensä ja yritteliäisyytensä takia 1600-luvun merkittävimpiä kirkkoherroja Suomessa. Pappila oli Jakobin tullessa köyhä, joten seurakunta lupasi hankkia yhden manttaalin lisämaata. Seurakunta hankki tämän tilan ja sai vielä tilalle verovapauden. Jakob sai ensimmäisen avioliittonsa (puoliso Magnus Gammalin leski Margaretha Westzynthius) johdosta Bosundin tilan Pietarsaaren pitäjässä. Hänellä oli työtä suojatessaan tilaa naapurien käytöltä, joten hän 1646 ilmoitti olevansa valmis myymään tämän tilan otettuaan lähempänä pappilaa oleva 1 ¼ manttaalin Cronelundin tilan viljelykseen. Kreivi Per Brahe myönsi Jakobille verovapauden tästä tilasta kiitoksena toimimisesta 30-vuotisessa sodassa sekä pitaalisairaalan valvomisesta.
Jakobin aikana rakennettiin Pyhän kolminaisuuden kirkko, johon varojen kerääminen oli suurelta osin Jakobin ansiota. Hän lahjoitti kirkkoon myös kahdeksanhaaraisen kynttiläkruunun. Hän toimi myös Keski-Pohjanmaan rovastikunnan esimiehenä 30 vuotta ja oli valtiopäivämies 1647. Hän harjoitti myös kauppaa ja laivanrakennusta. Häntä käytettiin apuna amiraliteetin aloitettua laivanrakennustoiminnan Kruunupyyssä. Häneltä tilattiin laiva, joka sai 1673 nimekseen Cronelund. Jakob ja Brita menivät molempien toiseen avioliittoon 1668 ja saivat huolimatta Jakobin jo merkittävästä iästä yhteensä kahdeksan lasta. Jakobin veljenpoika taiteilija Elias Brenner teki Suomeen piirustusmatkan, jolloin hän teki Jakobista ja hänen vanhemmistaan kuparipiirroksen. Jakob on julkaissut Christenhetens allmenne Juulefröjd-teoksen Turussa ja hänelle mainittuja omistuksia on monissa väitöskirjoissa. Jakob haudattiin ensimmäisen vaimonsa viereen Kruunupyyn kirkkoon. Hautakivi on nyt kirkon kuorissa. (GS 807).
Vanhemmat: Henrik Martini Brennerus, s. 1552 Mustasaari, k. 10.03.1616 Vaasa ja Margaretha Knutintytär Porshank, s. 1567 Stockholm, Sverige, k. 06.08.1631 Turku.
Lapset:
Henrik Brennerus Ruotsin kuninkaallisen kirjaston hoitaja 1724, s. 13.09.1669 Kruununkylä, k. 29.08.1732 Stockholm, Sverige. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1684, Upsalassa 1690. Filosofian maisteri. Teki tutkimusmatkan Persiaan 1697 - 1700, mutta joutui sieltä palatessan venäläisten vangiksi 1700. Vapautui vasta 1721. Naimaton. Derifrån fången och vistades 1 20 år uti Moskva, återkom 1724 till Sverige genom Norrbotten; blef Assessor i Kongl. Antiqvitetscollegium och Konung Fredric I:s Bibliothekarie samt dog 1732. (GS 5720).
Isak Brenner , s. 12.10.1670 Kruunupyy. Tauluun 233
Margaretha Brennerus-Brenner , s. 14.03.1672 Kruununkylä (Kronoby). Tauluun 234
Brigitta Brennerus s. 1673 Kruununkylä ?, k. 1673 Kruununkylä ? (GS s. 454).
Regina Brennerus s. 1674 Kruununkylä ?, k. 1674 Kruununkylä ? (GS s. 454).
Jakob Brennerus s. 1676 Kruununkylä ?, k. 1676 Kruununkylä ? (GS s. 454).
Abraham Brennerus , s. 14.11.1678 Kruununkylä ?. Tauluun 235
Martin Brennerus s. 1682 Kruununkylä ?, k. 1682 Kruununkylä ? (GS s. 454).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 89
IV Catharina Martinintytär Gammal (1050), (Taulusta 24, äiti Margareta Lythraeus) (GS 5794).

1. puoliso: Anders Tast (4640) Kauppias Kokkolassa 1671, k. 08.04.1677 Kokkola, haudattu 08.04.1677 Kokkola.
Vanhemmat: Matts Tast ja Margaretha Olofintytär.

2. puoliso: Vihitty 24.12.1680 Kokkola Henrik Kelhevius (2036) Kälviän kirkkoherra 1685, k. .4.1685. Ylioppilas Turussa sl. 1671 Kelevius Henr. Olai Ostrob _ 107. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1671] Henricus Olai Kelefvius. | Esqvadrons Predikant; Pastor i Kelviå 1685. Död 1685. — Eskadroonansaarnaaja kuusikasrykmentissä, komennettuna mm. Jämtlandiin, ero rykmentin supistamisen takia. Kälviän kirkkoherra 1685.
Vanhemmat: Olof Kelhevius, alk. Olavi Kelhälä ja Elin Henriksdotter.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 90
IV Margaretha Martintytär Gammal (1051), (Taulusta 24, äiti Margareta Lythraeus) k. 11.08.1678 Mustasaari, haudattu 11.08.1678 Mustasaari (GS 5795).

Puoliso: Martinus Gallus-Galle (2037) Vöyrin kirkkoherra 1686, k. noin 1705 Vöyri. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1652. Vuonna 1701 Korsholmassa käsiteltiin tapausta koskien Vöyrin kirkkoherra Martinus Gallusta. Hän oli katselmuksessa monien läsnä ollessa vuodattanut suureen ääneen kädet ristissä taivasta kohti: " Jumala kostakoot ja rangaiskoot sitä, joka on syypää siihen, että minä joudun varustamaan kaksi rakuunaa".
Vanhemmat: Lars Johaninpoika Tupp e. Gallus (Calle, Snolandus), s. noin 1590 Småland, k. 13.06.1633 Närpiö ja Margareta Martinuksentytär Warg, s. noin 1595 Finland.

Lapset:
Catharina Gallus-Galle , s. noin 1672. Tauluun 236
Martin Gammal s. 28.10.1673 Mustasaari, kastettu 28.10.1673 Mustasaari, k. 25.03.1674 Mustasaari, haudattu 25.03.1674 Mustasaari (GS s. 462).

Muistiinpanot: Kuuluuko tämä ja hänen 2 nuorempaa sisarustaan tähän perheeseen. Miksi sukunimi on eri kuin 1. lapsella?
Lars Gammal s. 05.12.1675 Mustasaari, kastettu 05.12.1675 Mustasaari, k. ennen 1680 Mustasaari (GS s. 462).
Beata Gammal s. 31.07.1677 (kastettu) Mustasaari, k. 1678 Mustasaari, haudattu 01.05.1678 Mustasaari (GS s. 462).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 91
IV Clara Martinintytär Gammal (1052), (Taulusta 24, äiti Margareta Lythraeus) s. 10.11.1643 Vöyri ?, k. 12.09.1702 Vaasa (GS 5724).

Puoliso: Erik Michaelinpoika Fant (1055) Vaasalainen kauppias ja raatimies, s. noin 1640 Vaasa, k. 20.04.1704 Vaasa.
Vanhemmat: Michael Fant, s. noin 1588 Korsholm, k. 1658 Vaasa ja Anna Erikintytär, k. 1668 Vaasa.

Lapset:
Margaretha Fant , s. 1666. Tauluun 237
Erik Fant , s. 05.03.1672 Vaasa, kastettu 05.03.1672 Vaasa. Tauluun 238
Elisabet Fant , s. 03.11.1674 Vaasa, kastettu 03.11.1674 Vaasa. Tauluun 239
Michael Fant , s. 10.04.1676 Vaasa, kastettu 10.04.1676 Vaasa. Tauluun 240
Brita Fant , s. 24.07.1679 Vaasa, kastettu 24.07.1679 Vaasa. Tauluun 241
Anders Fant s. 07.12.1680 Vaasa, kastettu 07.12.1680 Vaasa, k. 25.01.1681 Vaasa, haudattu 25.01.1681 Vaasa (GS s. 458).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 92
IV Catharina Jöranintytär Lyttraeus (1060), (Taulusta 25, isä Jöran Lyttraeus) (GS 7575).

Puoliso: Vihitty 28.12.1664 Kokkola Jakob Mårteninpoika Skotte-Skott-Skått(e) (4644) Porvari Kokkolassa, k. .3.1698 Kruunupyyn hospitaalissa.

Lapset:
Johan Jakobinpoika s. 02.11.1665 Kokkola, kastettu 02.11.1665 Kokkola. Sisarusten kuolinajat ovat 17.01.1671, 07.04.1678 ja 17.05.1679. (GS 7576).
Jöran Skott-Skåtte s. 17.05.1668 Kokkola, kastettu 17.05.1668 Kokkola. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1686. (GS 7577).
Jakob Skått s. 13.04.1670 Kokkola, kastettu 13.04.1670 Kokkola (GS 7578).
Herman Skått s. 13.05.1671 Kokkola, kastettu 13.05.1671 Kokkola (GS 7579).
Margaretha Skått s. 28.11.1675 Kokkola, kastettu 28.11.1675 Kokkola (GS 7580).
Elin Skått s. 11.12.1676 Kokkola, kastettu 11.12.1676 Kokkola. Sisarusten kuoliajat ovat 17.01.1671, 07.04.1678 ja 17.05.1679. (GS 7581).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 93
IV Margaretha Jöranintytär Lyttraeus (1062), (Taulusta 25, isä Jöran Lyttraeus) s. noin 1645 Finland. Oli elossa 1660. (GS 7583).

Puoliso: Vihitty ennen 1663 Oulu Matts Arvola (4966) s. noin 1630 Finland, k. välillä 1689-1690. Kotoisin Oulusta. (Genos 1974, s. 42).

Lapset:
Henrik Arvolander , s. 1670 Finland. Tauluun 242
Mathias Arvolander , s. noin 1672 Finland. Tauluun 243
Carl Arvolander , s. 1682 Finland. Tauluun 244
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 94
IV Susanna Erikintytär Granberg (50793), (Taulusta 26, isä Erik Granberg) k. 1675 Lohtaja (GS 5075).

Puoliso: Vihitty Lohtaja Johan Henrikinpoika Carlander (4481) Lohtajan kappalainen 1668, s. noin 1628, k. 1686 Lohtaja. KIRJASTA: HANDLINGAR RÖRANDE FINSKA KYRKAN OCH PRÄSTERSKAPET 1539-1651 (K. G. Leinberg 1898) 318. Till biskopen i Åbo för Johanne Hinricj Carlandro. Dat. d. 19 Augusti 1674. (Från Svenska Riksarkivet. Registratur Anno 1674. Pars 3. Augustus, September, October, fol. 130 v.) Carl &c. Wår ynnest &c. Såsom Wij förnimme troo Vndersåthe och biskop medh huad flijt och trogen omwårdnadh, som Kyrckioheerdhen i Låchtå Wällärdhe H:r Erich Laurentij Gronnberg (=Granberg) dhen sig anförtrodde församblingen nu uti femb och trettijo Åhrs tijdh tient hafuer, och jembte en ijdkesam underwijsningh utj dhee stycken som til hans Åhörares och Sochnemänns ändelige wällfärdh lände och så dherom varit bekymbradh, at dhee utj allehanda lofl: Handwärck och Nähringzmedell måtte skaffa sig någon förfarenheet, dherom och hans förfädher, som widh pass utj 100 Åhrs tijdh Mann efter Mann dhen Församblingen förestådt, een serdeles åhuga hafua burit; Altså hafue Wij utj Nådigt anmerkiandhe dheraf, såssom och i anseende, at dhet underdånige ansökiande som Församblingen sielf härom för godt funnit, dhet be:te Kyrckioheerdes mågh, Iohannes Henrici Carlander, hwilken nu och i nije åhr dher å Orthen i Prediko Embetet skall tient hafua, må dher hans Swärfadher något dödeligit wedhkommer, honom utj Kyrckioheerde Embetet succedera. Hermedh &c. Carolus I.Bergenhielm Referoituna suomeksi: Tässä kirjeessä, 19 elokuuta 1674, kuningas Kaarle kirjoittaa Turun piispalle, että hän nimittää Johannes Henricinpoika Carlanderin kirkkoherraksi Lohtajalle. Kuningas perustelee Carlanderin nimittämistä sillä, että seurakunta on kehunut nykyistä kirkkoherraa Erich Laurinpoika Granbergiä, joka on palvellut seurakuntaa 35 vuotta ja että jopa hänen esi-isänsä, mies toisensa jälkeen, ovat hoitaneet tätä virkaa 100 vuotta ja että seurakunta on katsonut parhaaksi, että Carlander, Granbergin vävy, joka on saarnannut jo 9 vuotta seurakunnassa, nimitetään kirkkoherraksi nyt, kun appi on kuolemaisillaan.
Lohtajan käräjät 18 - 19. maaliskuuta 1686 (MF ES2036, sivu 217-218) Kunniallinen ja oppinut herra Christopher Granqvist autuaan kappalaisen herra Johannis Carlanderin lesken vaimo Elisabetha Carlsdotter Kallingin valtuuttamana esitti miehensä mainitun kappalaisen kirjelmän 2 päivältä huhtikuuta 1676, millä hän on astuessaan avioliittoon luvannut kunniallisen väen läsnä ollessa hänelle huomenlahjan Salmin talon kaikkine siihen kuuluvine, niin irtaimessa kuin kiinteässäkin, sekä 120 luotia hopeaa, pyytäen, että oikeus katsoisi, että hänen vaimonsa saisi nämä pitää hänen miehensä siskosten häiritsemättä. (tämä oli vain osa käräjäjuttua!) (GS 5075 & Simo Teirilä).
Vanhemmat: Henrik Simonsson Carlander, s. 1604 Ii, k. 1650 Ii ja Brita Simonsdotter Judius, s. 1606 Ii.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 95
IV Anna Erikintytär Granberg (782), (Taulusta 26, isä Erik Granberg) Eli Lohtajalla vielä 1710 - 1711. (GS 5076).

Puoliso: Zacharias Erikinpoika Hammar (4472) Kruununkylän sairashuoneen vouti. Ylioppilas Turussa 1640.

Lapset:
Nils Hammar . Tauluun 245
Elisabet Hammar . Tauluun 246
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 96
IV Elsa Erikintytär Granberg (1071), (Taulusta 26, isä Erik Granberg) s. 1650, k. 1711. Lefde ännu 1694. (GS 5094).

Puoliso: Vihitty 1694 Kalajoki Petter Gabrielinpoika Calamnius (463) Kapellan i Kalajoki 31.08.1690; kirkkoherra siellä 1716, s. 1662 Riga, Latvija, k. 1722 Kalajoki? Ylioppilas Turun Akatemiassa 1680. Kalajoen kappalainen 1690, kirkkoherra 1716. Pohjan sodan käännyttyä tappiolliseksi ja vihollisen miehitettyä maan joutuivat mm. Kalajokilaakson asukkaat pakoilemaan ja piileskelemään riehuvia ja ryöstäviä vihollisjoukkoja. Vaikka Turun hiippakunnasta pakeni silloin Ruotsiin 168 kirkkoherraa ja kappalaista, P.C. jäi hoitamaan seurakuntaansa. Tämän ratkaisun katsotaan edellyttäneen sekä selkeää isänmaallista vakaumusta että kylmää päättäväisyyttä. Nationis Ostrobothniensis n:o 284. Sacellanus in Calajoki 31.8.1690. Kalajoen kirkkoherra vuonna 1716. Opiskeli Turussa v. 1680.
Calamniusten Vaasan haaran kantaisä. (GS 7668 & MS).
Vanhemmat: Gabriel Gabrielinpoika Calamnius, s. 1630 Kalajoki, k. 1673 Iijoki ja Anna Thomasintytär Florinus, s. noin 1640 Vaasa, k. 1673 Iijoki.

Lapset:
Gabriel Calamnius , s. 24.09.1694 Kalajoki. Tauluun 247
Anna Calamnius , s. noin 1695. Tauluun 248
Josef Calamnius , s. 15.02.1703 Kalajoki, (kaksonen). Tauluun 249
Erik Calamnius Aliupseeri Ruotsin Länsipohjan rykmentissä, s. noin 1705 (GS 7731).
Petter Calamnius s. noin 1710, k. 1710-1715. Kuollut pienenä. (GS s. 613).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 97
IV Gustaf Erikinpoika Granberg (1073), (Taulusta 26, isä Erik Granberg) Lohtajan kappalainen 1688, s. 1656 Lohtaja, k. 1693 Lohtaja. Ylioppilas Upsalassa, Ruotsissa 1671. Perheen kaikki lapset, joita Sursill-lähteiden mukaan oli 18, kuolivat pieninä. (GS 5085).

Puoliso: Vihitty noin 1680 Felicia Johanintytär Cajanus (318). (Taulu 60) s. 10.1652 Paltamo, k. 06.02.1747 Lohtaja (GS 4411).
Vanhemmat: Johan Andersinpoika Hjerta-Cajanus, s. 19.12.1629 Paltamo, k. 13.05.1703 Paltamo ja Anna Johanintytär Mathesius, s. noin 1634 Pyhäjoki, k. 06.03.1668 Paltamo ?.


Lapsia 18, jotka kuolivat pieninä:
Josef Gustafinpoika Granberg, * , † .
Lars Gustafinpoika Granberg, * , † .
Erik Gustafinpoika Granberg, * , † .
Jakob Gustafinpoika Granberg, * , † .
Lars Gustafinpoika Granberg, * , † .
Carl Gustafinpoika Granberg, * , † .
Erik Gustafinpoika Granberg, * , † .
Johan Gustafinpoika Granberg, * , † .
Nils Gustafinpoika Granberg, * , † .
Henrik Gustafinpoika Granberg, * , † .
Nils Gustafinpoika Granberg, * , † .
Beata Gustafintytär Granberg, * , † .
Beata Gustafintytär Granberg, * , † .
Margareta Gustafintytär Granberg, * , † .

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 98
IV Susanna Erikintytär Granberg (949), (Taulusta 26, isä Erik Granberg) s. 21.12.1679 Lohtaja, k. 02.04.1754 Lohtaja, haudattu 21.04.1754 Lohtaja, kuolinsyy styng. Lohtajan kappalaisen Johan Carlanderin (k. 1688) leski. (GS 5096).

Puoliso: Vihitty 15.09.1701 Lohtaja Gustaf Gustafinpoika Cajanus (2189) Lohtajan kirkkoherra 1720, s. 27.09.1675 Lohtaja Furuluodon kappalaistalo, k. 06.05.1722 Lohtaja. Ylioppilas Uppsala 1692, Turussa (pohj.) 1694. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 21.12.1699. Turun tuomiokapitulin varanotaari 1698. Turun linnansaarnaajan apulainen 1699. Kannuksen kappalainen 1702. Lohtajan kappalainen 1712, kirkkoherra 1720.
Vanhemmat: Gustaf Andersinpoika Hjerta-Cajanus, s. noin 1642 Paltamo, k. 1710 Lohtaja ja Margareta Jonaksentytär Tegelsten, s. noin 1640 Tegelsmora, k. noin 1680 Lohtaja.

Lapset:
Margaretha Cajanus s. 01.08.1704 Ylikannus, kastettu 03.08.1704 Kannus. Kuollut pienenä. (GS s. 402).
Erik Cajanus s. 03.08.1705 Ylikannus, kastettu 05.08.1705 Kannus. Kuollut lapsena. (GS s. 402).
Susanna Cajanus s. 20.07.1706 Ylikannus, kastettu 23.07.1706 Kannus. Kuollut pienenä. (GS s. 402).
Elsa Cajanus s. 03.09.1707 Ylikannus, kastettu 06.09.1707 Kannus. Kuollut lapsena. (GS s. 402).
Gustaf Cajanus s. 29.11.1708 Ylikannus, kastettu 01.12.1708 Kannus. Kuollut pienenä. (GS s. 402).
Petter Cajanus , s. 27.12.1709 Ylikannus. Tauluun 250
Brita Cajanus s. 19.10.1711 Ylikannus, kastettu 23.10.1711 Kannus. Kuollut pienenä. (GS s. 415).
Jonas Cajanus , s. 25.07.1716 Ruotsi, Kainuu, Kalix. Tauluun 251
Elisabet Cajanus s. 08.07.1718 Lohtaja, kastettu 12.07.1718 Lohtaja, k. 26.07.1718 Lohtaja (GS s. 416).
Maria Cajanus , s. 28.10.1719 Lohtaja, kastettu 28.10.1719 Lohtaja. Tauluun 252
Mathias Cajanus s. 18.02.1721 Lohtaja, kastettu 21.02.1721 Lohtaja, k. 01.07.1721 Lohtaja, haudattu 09.07.1721 Lohtaja (GS s. 416).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 99
IV Johan (Hans) Christofferinpoika Granqvist e. Granberg (1069), (Taulusta 27, äiti Beata Granberg) Lohtajan nimismies 1660-luvun lopulta lähtien, s. noin 1640 Lohtaja, k. noin 1695 Lohtaja. sl. 1659 Hans Granberg, myöhemmin Granqvist Johannes Christophori, Ostrobotniensis 1352. Vht: Pohjanmaan jalkaväkirykmentin kapteeni, Lohtajan nimismies Christoffer Hansson Granqvist ja Beata Larsdotter Granberg. Ylioppilas Turussa sl. 1659 Graanberg Joh. Christopori _ 62. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1659] Iohannes Christophori Granberg. Lohtajan nimismies 1660-luvun lopulta lähtien. Läänitysvouti. K. (1694). (GS 5260).

Puoliso: Brita Gustafintytär Witting (769) s. noin 1640 Lohtaja, k. jälkeen 1694 Lohtaja. Eli Lohtajalla leskenä 1694. (GS 9068).
Vanhemmat: Gustaf Cnutinpoika Witting, s. noin 1610, k. 1647 Lohtaja ? ja Brita Johanin- eli Hansintytär Nycarlus, s. noin 1610 Uusikaarlepyy.

Lapset:
Christoffer Granqvist . Tauluun 253
Brita Granqvist , s. noin 1660 Lohtaja. Tauluun 254
Maria Granqvist , s. 1674 Lohtaja. Tauluun 255
Catharina Granqvist . Tauluun 256
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 100
IV Elisabeth Carlsdotter Westzynthius (826), (Taulusta 30, äiti Anna Fordell) s. noin 1640 Pedersöre (GS 951).

1. puoliso: Vihitty noin 1661 Johan Hamnius (1383) Kaplan i Vasa 1669, s. noin 1630, k. 1671 Vaasa, haudattu 05.03.1671 Vaasa. Ylioppilas Upsalassa 24.11.1652, Turussa (pohj.) 1655, Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 4.4.1660. Pietarsaaren pitäjän kirkkoherran (veljensä) apulainen 1660. Vaasan 2. kappalainen 1662.
Prestvigd 1660; Kapellan i Wasa 1660.
Vanhemmat: Marcus Andersson Hamnius ja Maria Henricsdotter Brennerus.

Lapset:
Anna Hamnius , s. noin 1662. Tauluun 257
2. puoliso: Vihitty 15.01.1679 Vaasa Erik Mattsinpoika Wasbeck (1385) Kauppias ja raatimies Vaasassa, valtiopäivämies, k. 1697 Vaasa, haudattu 18.07.1697 Vaasa. Handlanden i Wasa.
Lapset:
Elisabet Wasbeck , s. 1679 Vaasa, kastettu 20.11.1679 Vaasa. Tauluun 258
Margaretha Wasbeck s. 1680 Vaasa, kastettu 03.11.1680 Vaasa, k. 1681 Vaasa, haudattu 16.07.1681 Vaasa (GS s. 90).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 101
IV Jacob Carlsson Westzynthius (825), (Taulusta 30, äiti Anna Fordell) Kokkolan kirkkoherra 1694, s. 1650 Finland, k. 15.11.1702 Kokkola. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1665. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 1671. Pappina Vaasassa, triviaalikoulun (vt.?) opettajana siellä. Vaasan kirkonisäntä 1677–80. Pietarsaaren pitäjän kappalainen 1680. Synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Vaasassa 1680, preeses 1691.
Prestvigd 1671, blef Kapellan i Pedersöre 1680, var Respondens vid Prestmötet i ssitnämda år; Pastor i Pedersöre enligt, på Församlingarnes hos Kongl. Majestät gjorda underdåniga anhållan, uti Mariestad utfärdad fullmakt 1694. (GS 1006).

Puoliso: Vihitty 19.03.1674 Vaasa Helena Catharina Olofsdotter Bratt (1376) s. noin 1655 Finland.
Vanhemmat: Olof Bratt, k. 1692 ja Christina Knutsdotter Brennerus.

Lapset:
Anna Westzynthius , s. 29.10.1675 Vaasa, kastettu 29.10.1675 Vaasa. Tauluun 238
Maria Westzynthius s. 1677 Vaasa, kastettu 07.11.1677 Vaasa (GS 1008).
Christina Westzynthius s. 1679 Vaasa, kastettu 06.04.1679 Vaasa (GS 1009).
Jakob Westzynthius s. 1680 Vaasa, kastettu 01.11.1680 Vaasa (GS 1010).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 102
IV Anna Erikintytär Sursill (796), (Taulusta 31, äiti Elisabeth Fordell) Tunnettua ruotsalaista talonpoikais- ja mahtisukua. (GS 1231).

Puoliso: Vihitty noin 1653 Johan Henrikinpoika Tawast (942) Pyhäjoen kirkkoherra 1680, s. 1626 Turku, k. 1689 Pyhäjoki, haudattu 1689 Pyhäjoki. Turkulaista pappissukua.
Johan är begrafven i Pyhäjoki kyrka under en där varande grafsten, hvars inskription ä: "Ährewördige Pastoris Herr Johan Tawast och Godfruktige Matronas H: Margareta Johansdotters hvilo stad hafver med thenne sten beteckt deras son Johan Munselius 1682; Salige the döde, som i Herranom döö." Apo 14 v. 13. Kapellan uti Pedersöre 1652, Pastor i Pyhäjoki 1681 (GS 1231 & 8149).
Vanhemmat: Henrik Mattsinpoika Tawast, s. 1599 Turku, k. 10.03.1667 Turku, haudattu 10.03.1667 Turku, tuomiokirkko ja Maria Skepperus?, s. 1601 Karleby, Österbotten, , haudattu jälkeen 1656.

Lapset:
Christina Tawast , s. noin 1658. Tauluun 259
Margaretha Tawast . Tauluun 260
Isak Tawast . Tauluun 261
Elisabeth Tawast , s. noin 1660. Tauluun 262
Anna Tawast , s. 1663 Pietarsaari. Tauluun 263
Beata Tawast , s. 1670. Tauluun 264
Erik Tawast s. 1674 Pietarsaaren msrk, k. 18.03.1692 Uppsala, Sverige. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1683, Upsalassa 1688. Naimaton. (GS 1367).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 103
IV Johan (Hans) Hansinpoika Fordell, sitten Fordellberg (1034), (Taulusta 32, isä Hans Fordell) Kajaanin kaupunginnotaari 1697, raatimies. Eli Kajaanissa "vanhana" vielä 1704. (GS 5314).

Puoliso: Vihitty ennen 1677 Judit Zachriksentytär (4628) Eli Oulussa vielä 1681.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 104
IV Catharina Hansintytär Fordell (1035), (Taulusta 32, isä Hans Fordell) k. 20.03.1700 Oulu, haudattu 20.03.1700 Oulu (GS 5315).

1. puoliso: Vihitty ennen 1675 Zachris Jakobinpoika Spett (4629) Seppämestari Oulussa, k. 18.11.1690 Oulu, haudattu 18.11.1690 Oulu.

Lapset:
Elisabet Spett , s. noin 1676. Tauluun 265
2. puoliso: Vihitty 1694 jo Jaakko Tasainen (4631) Porvari Oulussa.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 105
IV Christina Henrikintytär Lithovius (1037), (Taulusta 34, isä Henrik Lithovius) s. 1630, k. 1683 (GS 5844).

Puoliso: Johan Casparinpoika Forbus (750) Siikajoen kappalainen, sittemmin Iin kirkkoherra 1674, s. 1628 Oulu, k. 1678 Ii. Ylioppilas Upsalassa 1643, Turussa (pohj.) 1648 ja ilmeisesti Tartossa. Johan oli Raahen kirkkoherrana, kun Iin kirkkoherran paikka vapautui 1668. Ii oli tuolloin vapaaherrakunta jonka haltijana oli Anna Kruuse. Johan anoi Annalta vapaakirjaa Iin kirkkoherraksi, mutta Iissä nousi kansanliike joka vastusti Johanin valintaa. Johan oli ollut Iissä aiemmin kappalaisena, mutta sittemmin "hylännyt" seurakunnan, eivätkä nämä antaneet anteeksi. Kansanliike halusi kirkkoherraksi Gabriel Gabrielinpoika Calamniuksen, josta sitten myös tuli kirkkoherra. Calamnius oli aiemmin ollut kappalaisena Uudessakaarlepyyssä ja 14 vuotta sotilaspappina, menettäen terveytensä vankeudessa Puolassa. Tämän jälkeen hän oli ollut Ahvenanmaalla sotilaspappina. Henric Pecklinius tuli papiksi kirkkoherran apulaiseksi, Raahen kirkkoherra, Iin kirkkoherra 1674. Vuonna 1678 Johan Forbus oli vakavasti sairas ja työhön kykenemätön. (GS 6390).
Vanhemmat: Caspar Hansinpoika Forbus, s. noin 1592 Danzig, Skotlanti, k. 1682 Ii, Pohjoiskylä, haudattu 17.12.1682 Ii ja Brita Johanintytär Limingius, s. 09.06.1600 Ii, k. 1696 Ii, haudattu 11.08.1696 Ii.

Lapset:
Johan (Hans) Forbus , s. noin 1651 Raahe. Tauluun 266
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 106
IV Anna Gabrielintytär Limingius (1039), (Taulusta 35, isä Gabriel Lithovius-Limingius) (GS 5849).

Puoliso: Lars Matinpoika Saloensis-Saloander (4632) Kemin kappalainen 1680, k. 1694 Kemi ? Saloisista. Ylioppilas Upsalassa 1649, Turussa (pohj.) 1653.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 107
IV Brita Gabrielintytär Lithovius (1041), (Taulusta 35, isä Gabriel Lithovius-Limingius) s. 1635 Kemi ?, k. 26.05.1702 Raahe. Brita on avioitunut toisen kerran ilmeisesti Raahessa 13.01.1764 ja 25.05.1675 välisenä aikana. (GS 5953).

1. puoliso: Per Brusiusson (4599) Porvari Raahessa, perämies. Han var helt säkert bror till Henrik Brusiusson Turdfjell och Knut Brusiusson i Brahestad /Brahestads rådstugurätt 14.5. och 2.6. 1666 samt 11.5.1667. Karkasi perämiehenä ollessaan Tallinnassa 1665 ja katosi tuntemattomille teille. Vaimo sai luvan solmia uuden avioliiton 1674 - 1675.

2. puoliso: Vihitty 25.05.1675 Raahe Gustaf Simoninpoika Öhrn (4600) Räätälienvanhin Raahessa, raatimies, s. noin 1634, k. 27.02.1702 Raahe. Raahen ensimmäiset porvarit olivat enimmäkseen talonpoikia, jotka muuttivat kaupunkiin lahjotustiloilta, ja monelta tällaiselta tilalta polveutuu osa vieläkin eläviä raahelaissukuja. - Ylitalo - muuan näistä lahjotustiloista - oli ennen ollut Palon kylässä, mutta ennen kaupungin perustamista se oli muutettu sieltä lähelle merta, paikkaan missä eräällä lappalaisella, jonka sanotaan olleen nimeltään Sovio, ennen oli ollut torppa. Paikkaa nimitettiin Sovioksi ja Ylitaloa ruvettiin nyt nimittämään Sovion taloksi tahi tilaksi. Talonpoika muutti majaa, otti nimen talon mukaan, ja saman tekivät hänen kaksi poikaansa Michel ja Matts Sovio, jotka sittemmin jakoivat tilan keskenään. Näitten kahden veljen aikana perustettiin Saloisten kaupunki, ja he saivat nyt luvan muuttaa talonsa kaupunkiin, josta kirkkotarhan eteläpuoli ja toisen kortteerin tontit rakennettiin Sovion tilan peltomaalle. Tältä tilalta ja näistä molemmista veljistä polveutuu Sovion sittemmin Soveliukseksi nimitetty suku, jonka muutamat jäsenet viime aikoina ovat ottaneet vanhan nimensä takasin. Lankilasta, joka oli kaupungista etelään päin, lähti myöskin poika Hendrich Lankila vaimonsa Dordin kera kaupunkiin. Heistä polveutuu Langin suku, jolla nimellä on ollut suuri merkitys Raahen aikakirjoissa. Lankilan maat antoi kaupunki myöhemmin, 1700-luvulla, pormestari Kluvensichin aikana, pormestarien käytettäväksi ja heidän palkkansa enentämiseksi. Uusien asukkaitten joukossa oli myöskin monta, jotka olivat tulleet Hendrich Corten mukana ja jotka sittemmin kaupunkia perustettaissa muuttivat sinne. Jonas Skytte oli Corten puuseppä, Anders Alfström oli hänen tynnyrintekijänsä, Gustaf Öhrn, joka sittemmin tuli neuvosmieheksi ja joka oli Raahessa kauan eläneen Öhrn-suvun kantaisä, tuli sinne Corten räätälinä. Pietari Brahe lähetti sinne myöhemminkin ruotsalaisia ja saksalaisia, jotka olivat taitavia käsityöläisiä ja osasivat opettaa asukkaille hyödyllisiä ammatteja, jollaista opetusta nämä kylläkin tarvitsivat. Kolmannen ryhmän muodostivat naapuripitäjistä muuttaneet, niinpä esim. muuan Kranck, Carlen Kokkolasta, Jurvelius Oulusta. Vanhimpia nimiä ovat myöskin Blackman, Niska, Houreen, Kindman, Valling, Sepelius y. m. Nimet Forbus, Freitag, Kröger, Skeper, jotka kaikki ovat saksalaista alkuperää, tavataan myöskin jo kaupungin alkuajoilta asti. Raahessa oli siten alusta aikain ryhmä ruotsalais-saksalaisia ja toinen ruotsalaisia. Itse porvaristo oli kuitenkin kokonaan suomalaista. Sitä todistaa epäilemättä se tosiasia, että maistraatin pöytäkirjoissa silloin tällöin mainitaan, että kaupungin oikeudet luettiin julki ja selitettiin suomeksi, niin esim. kesäkuun 5 p:nä 1667 varapäällysmiehen Långin ollessa saapuvilla. Se että tulkintaa suomenkielelle ollenkaan pidettiin tarpeellisena tähän aikaan, osottaa selvästi, kuinka suomalaisia sekä paikkakunta että tuo pieni kaupunki olivat. Raahen olemassaolon ensi aikoina oli kaupungin kirjurina Zacharias Ficke (1651- 1664), joka samalla oli postinhoitajana ja pitäjän kirjurina. Hänen kuolemansa jälkeen Pietari Brahe nimitti notarioksi, kaupungin ja pitäjän kirjuriksi Johan Jöranssonin. Tämä hoiti kuitenkin tointaan niin huonosti, että hän 1669 tai 1670 porvariston yksimielisestä pyynnöstä pantiin viralta. Kaupungin kirjuriksi tuli sen jälkeen Hendrich Hendrichson Corte, joka sai valtakirjan virkaansa vuonna 1672, tuli 1673 neuvosmieheksi ja aina toimi varapormestarina isän poissa ollessa ja joka nimitettiin pormestariksi hänen kuoltuansa. Neuvosmiehiä olivat tänä aikana: Matts Larsson 1651- 1658. Hendrich Hendersson Kaihoina 1651- 1658. Hans Forbus nimitettiin neuvosmieheksi 1651. Hän toimi aina alussa puheenjohtajana pormestarin poissa ollessa, pyysi ja sai eron korkean ikänsä tähden 1679. Philip Bertilson 1651- 1658. Johan Hinderson 1659 - 1667. Olof Michelson, hatuntekijä, nimitettiin neuvosmieheksi 1659, erotettiin väliaikaisesti 1663, koska hänestä kerrottiin, että hän Kokkolassa oli merkinnyt sian puremalla sen korvan poikki, palautettiin taas virkaansa 1667, kun hän ensin oli puhdistautunut tuosta parjauksesta, erotettiin vuonna 1670 syystä ettei hän koskaan ottanut osaa oikeuden istuntoihin. Jacob Letzle, rantalaivuri, neuvosmiehenä 1665 - 1670. Carl Kranck, tullinhoitaja, neuvosmiehenä 1668. Gustaf Simonsson Öhrn, räätäli, nimitettiin 1670 Olof Michelsonin sijalle, koska hän toimi tämän alituisena sijaisena ja oikeus katsoi, että hän yhtä hyvin voi saada paikan vakinaiseksi. Hän oli neuvosmiehenä aina vuoteen 1702, jolloinka kuoli. Mielisairaat saattoivat päästä Kruunupyyn sairaalaan, mutta siellä joko ei ollut tarpeeksi paikkoja tahi ei kaupunki tahtonut maksaa sairaittensa puolesta, sillä tavallisinta oli, että nämä saivat liikkua vapaasti kaupungissa, josta kylläkin usein oli pahoja seurauksia. Vaarallisimpia oli mielisairas urkuri Zachris Danielson, joka kerran pani toimeen "törkeän vallattomuuden" äkkiä pakottamalla kirkkoherran vaikenemaan keskellä saarnaa, syytäen mitä solvaisevimpia syytöksiä ja soimauksia sekä häntä että pormestaria vastaan. Tullinhoitaja Schough veti vuonna 1694 raatimies Gustaf Simonsson Öhrnin oikeuteen, koska tämä antoi sairaan poikansa kulkea ympäri riehuen ja meluten; m. m. hän oli eräänä päivänä tunkeutunut tullinhoitajan asuntoon ja rikkonut hänen akkunansa. (Alma Söderhjelm Raahen Kaupunki 1649 -1899 Akateeminen Kirjakauppa 1911).


Avioiduttuaan Brita Lithoviuksen kanssa oli Gustaf Öhrnillä lapsia edellisestä avioliitostaan.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 108
IV Catharina Gabrielintytär Lithovius (1042), (Taulusta 35, isä Gabriel Lithovius-Limingius) s. 1639 Kemi ?, k. 21.01.1716 Ylivieska (GS 5954).

Puoliso: Jakob Hopp (4636) Tullimies ja porvari Raahessa, k. 1714.

Lapset:
Catharina Hopp (GS 5955).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 109
IV Gabriel Gabrielinpoika Lithovius-Limingius (1040), (Taulusta 35, isä Gabriel Lithovius-Limingius) Porvari Oulussa, s. noin 1640 Paltamo/Kemi, k. Oulu, haudattu 03.04.1672 Oulu (GS 5850).

Puoliso: Margaretha Mattsintytär Uhlbrandt (7026) s. noin 1640. Oli elossa 1674.

Lapset:
Gabriel Lithovius . Tauluun 227
Zakarias Lithovius , s. 17.02.1672 Oulu. Tauluun 267
Maria Lithovius , s. noin 1679 Oulu ?. Tauluun 268
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 110
V Helena Christiernintytär Lyra o.s. Gisselkors (52597), (Taulusta 38, äiti Elisabeth Sinius) s. Kajaani ?, k. __.03.1727 Lumijoki. Eli Kajaanissa 1691. (GS 2355.1).

Puoliso: Pekka Pekanpoika Lyra (257143) Lumijoen Jakkula N:o 3 isäntä, k. __.09.1745.

Lapset:
Pekka Kerola e. Lyra . Tauluun 269
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 111
V Christiern Christierninpoika Gisselkors (3870), (Taulusta 38, äiti Elisabeth Sinius) Limingan Kirkkoherra 1716, k. 1729 Liminka. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1694. (GS 2357).

Puoliso: Vihitty .2.1706 Liminka Brita Gustafintytär Lithovius (4958). (Taulu 234) (GS 3891).
Vanhemmat: Gustaf Gustavinpoika Lithovius, s. noin 1665, k. 25.03.1715 Nordingrå'n seurakunta Ruotsissa (ollessaan pakomatkalla), haudattu 25.03.1715 Nordingrå, Ruotsi ja Margaretha Jacobintytär Brennerus-Brenner, s. 14.03.1672 Kruununkylä (Kronoby), k. 02.12.1737 Liminka, haudattu 02.12.1737 Liminka.

Lapset:
Gustaf Gisselkors Ylioppilas Turussa 1737, k. 27.07.1737 Kaarina, haudattu 27.07.1737 Kaarina. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1737. Naimaton (GS 2394).
Brita Catharina Gisselkors . Tauluun 270
Elias Gisselkors Ylioppilas Turussa 1737, k. 1743. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1737. Naimaton (GS 2393).
Elisabeth Gisselkors , s. noin 1701. Tauluun 271
Margaretha Gisselkors , s. 09.01.1708 Oulu. Tauluun 272
Maria Gisselkors , s. 1718. Tauluun 273
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 112
V Anna Gisselkors (94459), (Taulusta 38, äiti Elisabeth Sinius) s. Kajaani ? Asui Kajaanissa 1697 rutiköyhänä.

Puoliso: Anders Matsinpoika Snicker (158301) (http://baanaweb.fi/samiheim/gisselkors_jp.htm).

Lapset:
Christer Snicker k. 1753 (http://baanaweb.fi/samiheim/gisselkors_jp.htm).
Anders Snicker k. 08.11.1786 Kajaani (http://baanaweb.fi/samiheim/gisselkors_jp.htm).
Gabriel Snicker , s. 1709 Kajaani. Tauluun 274
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 113
V Brita Gisselkors (158287), (Taulusta 38, äiti Elisabeth Sinius) s. Kajaani ?

Puoliso: Vihitty 27.05.1703 Anders Waickå (158305) (http://baanaweb.fi/samiheim/gisselkors_jp.htm).

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 114
V Isak Kristersson Gisselkors (1410), (Taulusta 38, äiti Elisabeth Sinius) Muhoksen kappalainen v:sta 1698, s. 1668 Kajaani, k. 11.07.1731 Muhos, Laitasaari, haudattu 11.07.1731 Muhos. Mainitaan Kajaanissa vuonna 1697, vihitty papiksi 1698. Tuli ylioppilaaksi Upsalassa 1687 ja opiskeli Turussa 1691. Hänet valittiin Muhoksen toiseksi kappalaiseksi 1698. Omisti Muhoksella 1/2 manttaalin talon, mutta menetti tilansa isonvihan aikana, jolloin Muhoksella ei tainnut olla ketään pappia. Hän osti sitten 1/2 manttaalin Pehkolan talon. Muhoksen kappalaiset saivat kohtuullisen palkan. Heidän koko palkkansa oli 2.500 kiloa viljaa vuodessa, mutta vain hyvinä satovuosina voitiin palkkakapat kerätä täysimääräisinä. Tämän lisäksi he saivat muita elintarvikkeita. Kappalaiset pyrkivät myös hankkimaan muita lisätuloja. Isak rakensi toisen kappalaisen ja talonpoikien kanssa lohipadon, mihin he saaivat voudilta luvan 4 1/2 tynnyrin verolohia vastaan. Isak Gisselkors tuli Muhoksen kappalaiseksi (järjestyksessään tinen) Ercus Braxin jälkeen. Isac oli kajaanilaisen pormestarin poika. Aluksi hän asetui asumaan Oulujoen pohjoiselle puolelle Kekkosen 1/2 manttaalin taloon. Matti Kesti asui toisella puolella. Kun Isonvihan aikana (kuten yllä olevasti kerrotaan) Isaacus menetti talonsa ja tavaransa (n. v. 1726) hän muutti tyhjäksi jääneeseen Korttilan savupirttiin. Sen jälkeen hän osti yllä mainitun Pehkolan talon viisi vuotta myöhemmin. Lähde: Raivion torpan perilliset sivu 5, kirjoittanut Ritva Ranta Verojen keruu oli tarkkaa puuhaa Pohjanmaalla. Miehitysaikanaeroja vaadittaessa oli viranomaisten välillä tartuttava toimeen ankarastikin. Kruununvouti Kristian Zimmerman sai marraskuun 15. päivänä 1742 ankaran kirjeen husaarirykmentin tarvitsemien muonavarojen myöhästymisestä. Viran menettämisen uhalla Zimmermanin oli toimitettava myöhästyneet verot etelään. Kruununvouti käski 20.11., että Oulun ja Hailuodon nimismiehen Isak Gisselkorssin oli ankarimman edesvastuun ja rangaistuksen uhalla neljän tunnin kuluessa käskettävä julistuksin ja kapuloin väestöä hankkimaan nuo verot. Näin kertoo Virrankosken Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin Historia V s. 465-466 Ericus Braxia seurasi Muhoksen toisena kappalaisena vuonna 1698Isak Gisselkors, Kajaanin maakapteenin ja pormestarin poika, joka on syntynyt vuonna 1668. Hän oli opiskellut sekä Upsalassa että Turussa. Hänen puolisonsa vuodesta 1691 oli Turun tuomiokirkona taloudenhoitajan ja tuomiokapitulin notaarin Gabriel Lauraeuksen tytär Sara. Isak Gisselkors kuoli Muhoksella 11.7.1731. Lähdee: Genos 49 (1978), s. 7-25 Väestön vaellusteitä etsimässä Lakit.lis. PENTTI J. VOIPIO, Helinki. Vanhan Oulun emäseurakunnan Muhoksen kappelin kappalainen, Herra Isaac Gisselkors näyttää vuonna 1700, pari vuotta virkaanastumisensa jälkeen hankkineen itselleen Laitasaaren kylässä olevan Kekkosen talon N:o 28,joka yhä nykyään Kekkola -nimisenä on maakirjoissa, tosin pahoin pirstottuna.Hän tietenkin pyrki varmistamaan rakkaan vaimonsa ja pienten lastensa toimeentulon senkin jälkeen, kun hänen oma aikansa oli täyttyvä. Tuskin hän silloin aavisti, että tuo tila tulisi olemaan yhtenä etappina hänen lastensa kohdalla alkavassa alenevassa säätykierrossa, tuossa ilmiössä, johon tutkimus aikaisemmin kiinnitti vähän huomiota, mutta joka yhteisessä elämäntaipaleessamme on yhtä normaali tapahtumasarja kuin nouseva säätykierto. Ei kai hän myöskään arvannut, että hänen poikansa Krister, joka isän kuoltua jäi tilaa viljelemään, saisi länsisuomalaisittain - talon mukaan nimen Kekkonen. Kävipä niinkin, että kappalaisemme, vaikka hän kirkonkirjoissa pysyi oikeanimisenä, mainitaan muutamana vuonna maakirjoissa Herra Isack Kekkosena. Poika Krister ei kuitenkaan unohtanut nimeään, sillä kun hän 16 vuottaisän kuoleman jälkeen haki toisen vaimonsa Oulujoelta ja muutamaa vuotta myöhemmin muutti sinne perheineen, hänet siellä aina mainitaan Gisselkorsina. Hänestä ei siis alkanut mitään uutta Kekkos-sukua. Kekkolan talon omistussuhteet ja samalla sen asukkaiden nimet muuttuivat myöhemminkin. Niinpä Pekka Heikura muuttui Kekkoseksi, mutta eräs hänen pojanpoikansa taas muualle muutettuaan kantoi Pekka Kärnän nimeä.Kuitenkin Pekka Heikuran samoin kuin talon seuraavan omistajan Matti Halosen, sittemmin Kekkosen jälkeläisistä osa on myöhempinäkin aikoina edelleen elänyt Kekkosen nimellä, mahdollisesti nykyaikaan asti, mikä seikka onvi tutkimatta. Näiden niin sanoakseni "väärien" Kekkosten nimenantajan, Kekkolan talon nimi pohjautunee toki johonkin "oikeaan" Kekkoseen, joka jo kauan aikaisemmin oli saapunut paikkakunnalle. Lähes sata vuotta ennen Herra Isaacinaikoja tavataankin Laitasaaren kylän asukkaalla Matti Ollinpoika Kekkonen jaa hänen jälkeensä ensin Antti ja sitten Pekka ja Matti Kekkonen. Isakin syntymaika tarkistettu Muhoksen mikrofilmeiltä. Tilikirjt. IK 126. Tyttäret Justiina, Magdalena Anna ja Sara, joka naimiisissa. (GS 2356, 8618, http://kotisivu.dnainternet.net/b001samiheim/Gisselkors_jp).

Puoliso: Vihitty 25.03.1691 Tyrvää Sara Gabrielintytär Laureus (869) s. noin 1674 Muhoskylä, k. 01.03.1752 Oulu. Gift mariebebådelsedag 1691. (GS 8618).
Vanhemmat: Gabriel Olofsson Lauraeus, s. 1649 Kalajoki, k. 20.01.1681 Turku, haudattu 27.02.1681 Turku ja Catharina Thomasdotter Rajalenius, s. Huittinen, k. 19.02.1710 Tyrvää, haudattu 02.10.1710 Tyrvis; Tyrvää.

Lapset:
Catharina Margareta Gisselkors . Tauluun 275
Justina Gisselkors s. 03.06.1692 Muhos.
Isak Gisselkors , s. 1693 Muhos. Tauluun 276
Elisabet Gisselkors s. 21.07.1694 Tyrvää, kastettu 22.07.1694 Tyrvää.
Christer Gisselkors-Kekkonen , s. noin 1700 Muhos. Tauluun 277
Maria Gisselkors , s. noin 1702 Muhos. Tauluun 278
Sara Gisselkors , s. 1703 Muhos. Tauluun 279
Gabriel Gisselkors s. noin 1706 Muhos.
Magdalena Gisselkors , s. noin 1708 Muhos. Tauluun 280
Carin Gisselkors s. noin 1708 Muhos.
Anna Karolina Gisselkors , s. noin 1715 Muhos. Tauluun 281
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 115
V Gabriel Christierninpoika Gisselkors (1518), (Taulusta 38, äiti Elisabeth Sinius) Kauppias Oulussa ja myöhemmin Rovaniemellä, s. 17.01.1687 Rovaniemi, k. 03.05.1749 Rovaniemi, haudattu 14.05.1749 Rovaniemi. Syntymäaika joko 1679 tai 17.01.1687. Muutti myöhemmin takaisin Rovaniemelle (GS 2396).

Puoliso: Riitta Tapanintytär Väänänen (5128) Porvarisrouva Oulussa ja Rovaniemellä, s. noin 1679 Oulu, k. 10.10.1777 Oulu.
Vanhemmat: Tapani Niilonpoika Väänänen ja Liisa Yrjöntytär.

Lapset:
Stefan Gisselkors , s. 1713 Oulu. Tauluun 282
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 116
V Gustaf Christerinpoika Gisselkors (94460), (Taulusta 38, äiti Elisabeth Sinius) Kapteeni Pohjanmaan Jalkaväkirykmentissä, ritari, s. 1693 Pohjanmaa, k. 22.08.1769 Lapväärti. Eräs mielenkiintoisimpia henkilöitä Erikssonien tuttavapiirissä oli Inkerinmaalla papinpoikana syntynyt G u s t a f G i s s e l k o r s, joka palveli sodan aikana korpraalina Pohjanmaan rykmentissä ja joka seurasi 1714 Tapani Lövingiä tämän kuuluisilla partioretkillä Turun seuduille ja Uudellemaalle asti. Gisselkors oli mukana myös karoliinien Norjan retkellä ja yleni vähitellen kapteeniksi asti. Hän ehti vielä ottaa osaa myös Pommerin sotaan (1757-62). Gisselkors perheineen asui pitkät ajat Kälviällä, hän oli puolisoineen mm. kirkkoherra Falanderin lapsen kummina. Ei tiedetä varmuudella, tuliko Gisselkors herätykseen Erikssonien kautta, mutta kohta sen jälkeen alkoi heidän välillään kirjeenvaihto.

- Erikssonien lähdettyä maanpakomatkalle ei heidän ja Uuteenkaarlepyyhyn muuttaneen Gisselkorsin välillä enää ollut yhteyksiä. Gustav Gisselkorsin ja hänen isänsä tiedot ovat aikalailla hukassa, mutta Kari Simelius on saanut Markku Kuorilehdolta puhelimitse tiedon, että suhteet olisivat näin. Gustavin ja Christierin kuolin- ja syntymäajat eivät joissakin esityksissä ole täsmänneet, mutta Kuorilehdolla on joitain dokumentteja joista selviää, että Gustav olisi syntynyt 1693 ja Christier kuollut 1696. Gisselkors Kustaa Kapteeni, eriuskolainen, oli syntynyt Pohjanmaalla 1693. Hänen sukunsa, jota ei tunneta Ruotsin aatelistossa, käytti vaakunaa jossa jaetun kilven yläosassa oli kaksi kanuunaa ristissä purppurapohjalla, alaosassa kuulapyramiidin kummallakin puolen kaksi kuhmuruoskaa ristissä hopeisella pohjalla. Jo 1651 mainitaan eräs Juhana Gisselkors Inkerin Luterilaisten edusmiehenä kuninkaissa, ja Inkeristä suku ehkä siirtyi Pohjanmaalle, jonka papistossa ja rykmentissä suvun jäseniä tavataan viime vuosisadan kuluessa. Kustaa Gisselkors tuli korpraalina Pohjanmaan rykmenttiin 1712, oli etujoukossa Porvoon sillalla, kun venäläiset 1713 ensi kerran turhaan yrittivät siitä yli ja partioretkellä s.v. kähäkässä venäläisten kanssa Luhtapakan luona Helsingin pitäjässä.
Vuonna 1711 seurasi hän Ahvenanmaalta Löfving`iä Taivassaloon venäläistä joukkiota hätyyttämään, toisen kerran Tenholaan, josta toivat vankeja laivastolle Hankoniemeen, sitten Vihdille, jossa Haaviston kylässä surmasivat 50 venäläistä ja ryöstivät lääkearkun, jota nuo olivat Turkuun viemässä, mutta komennettiin heinäkuussa s.v. Wachtmeister nimiselle sotalaivalle, jolla marraskuun 30 p. saapui Tukholmaan. Seurasi 1716 Suomeen kapteeni Gronow'ia, joka Uumajasta toi karanneita ynnä 42 vapaaehtoista rykmenttiin ja taisteli 1718 Norjassa, jossa sai vänrikin arvon. Vasta 1741 Gisselkors pääsi luutnantiksi, oli silloin syttyneessä sodassa ja seurasi 1743 pohjoista pataljonaa retkellä Norjan rajalle. Oltuansa 1747 ? tai -48 hirsiä hakkauttamassa ja kuljettamassa Helsinkiin hän vihdoin 1750 sai kapteenina Ilmajoen komppanian, seurasi sitä Pommerin sotaan ja oli väkeineen Penemèunde'n onnettomassa heittämyksessä. Tuosta retkestä murtunein voimin hän pyysi ja sai virkaeron. (1761?) Gisselkors näkyy varhain liittyneen Ericksson veljesten oppiin.
Jo 1736 valitti Uuskaarlepyyn papisto provastinkäräjissä, että Gisselkors, hänen vaimonsa ja 18 -vuotinen tyttärensä eivät kahteen vuoteen olleet käyneet ripillä ja harvoin kirkossa. Gisselkors ilmoitti provastille, että hän ei voinut pyhityksettä mennä ripille, syytti omaatuntoansa ja näkyy varoituksista huolimatta edelleen ainakin salaisesti pysyneen mielipiteissään.
Vielä vuodelta 1767 on häneltä tallella harras suomalainen lähetyskirje Närpiöstä uskoveljillensä kenties Ilmajoella jossa hän 1757 oli saanut Havuselan puustellin asuaksensa Gisselkors kertoo kirjeessään, että hän, ulkokullaisuutta harjoittaen, vielä edellisenä kesänä oli käynyt "heidän kirkossansa", mutta hän Närpiön v.t. kirkkoherra hovisaarnaaja J.H. Carlborg oli arvellut että "pitäjä oli tähän asti ollut puhdas pakanoista", niin Gisselkors vastasi, että heidän puhdas seurakuntansa pitää saaman olla häneltä saastuttamatta. Hän iloitsee tuosta Jumalan sallimuksesta, viittaa raamatun lauseisin Jes. 17: 7, 8 ja Ilm. 13: 12, ja arvelee ripistä: "siellä tehdään kaikki autuaaksi, vaikka hän olisi täynnänsä kaikkea saastaisuutta." Akiander, Relig. rör.; Pohjanm. rykm. virkaluettelotvaltioarkistossa). J. R. A.
Lähde: BIOGRAFINEN NIMIKIRJA, elämänkertoja Suomen entisiltä ja nyk. ajoilta Toimittanut, Suomen historiallinen seura, Helsingissä 1879-83 Kustantaja, G W Edlund Painettu, Hufvudsstads'in kirjapainossa.
Gustafin tiedot saatu Kari Simeliukselta karisimelius@hotmail.com (Heimonen Sari) (http://www.servut.us/sarinsuku/).

Puoliso: Maria Holtz (158306) s. noin 1690, k. jälkeen 1770 (http://www.servut.us/sarinsuku/).

Lapset:
Catharina Elisabeth Gisselkors . Tauluun 283
Carl Friedrich Gisselkors . Tauluun 284
Joachim Gustav Gisselkors , s. 18.11.1730 Lappeenranta. Tauluun 285
Maria Margaretha Gisselkors , s. 21.07.1737. Tauluun 286
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 117
V Anna Paldanius (1117), (Taulusta 39, äiti Helena Sinius) s. 1665 Paltamo. Levde 1702 Kemi Lapinniemi, i Uleåborg 1708.

Puoliso: Henrik Sigfridi Carlenius (4676) Kappalainen, kapellan Tervo, s. 1644, k. 12.08.1699 Muhos, haudattu 14.10.1699 Kemi, kuolinsyy hukkui. Kapellan i Tervola, Muhos. Opiskeli luultavasti Tukholmassa 1683. Tuli Sodankylästä 1693. Sukututkimusseuran vuosikirjan XI/XIII mukaan: Henric Carlenius hukkui ("drunknad 4 bönsöndags qväll i siön utmed Ååminne") Tervolan kappalaisena Mekissä 12/8 1700.
Vanhemmat: Sipi Tapaninpoika Sigfrid Stefansson ? e. Carlenius, s. 1600 jälkeen Carlö, , haudattu 30.04.1693 ja Dordi Matintytär, s. 1600 luvulla, k. ennen 22.06.1695.

Lapset:
Henric Carlenius , s. noin 1695 Muhos. Tauluun 287
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 118
V Brita Paldanius (4959), (Taulusta 39, äiti Helena Sinius) s. 1681 Iisalmi, k. 11.03.1763 Iisalmi. Perunkirjoitus 19.09.1764 (GS 2403.2).

Puoliso: Carl Samuelinpoika Cajanus (2193) Iisalmen pitäjänkirjuri ja nimismies 1713, k. 1713 Iisalmi. Leski Brita Paldania sanoo miehensä Carl Samuelinpojan kuolinvuodeksi 1713 (Lähde: Iisalmen syyskärät 14.-17.8.1738, s. 468, Jouko Huttunen).
Vanhemmat: Samuel Cajanus, s. noin 1638 Paltamo, k. jälkeen 1712 ja Anna Mattsintytär Laukkanen, s. Sotkamio.

Lapset:
Anna Cajanus , s. 1698 Iisalmi. Tauluun 288
Helena Cajanus , s. 1711 Iisalmi. Tauluun 289
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 119
V Helena Zachariaksentytär Paldanius (4678), (Taulusta 39, äiti Helena Sinius) s. 1682 Iisalmi ?, k. 13.05.1759 Oulu, haudattu 13.05.1759 Oulu (GS 9479).

Puoliso: Michael Wacklin (1118) Oulun postimestari 1717, s. 1678 Iisalmi, k. 21.04.1737 Oulu, haudattu 21.04.1737 Oulu. Alk. mahd. Mikko Vakkola. Kotoisin mahdollisesti Iisalmeen kuuluvalta Pielavedeltä.

Lapset:
Zachris Wacklin , s. 1703 Pielavesi. Tauluun 290
Johan Wacklin , s. 1705 Pielavesi. Tauluun 291
Samuel Wacklin , s. __.11.1710 Oulu. Tauluun 292
Michael Wacklin , s. 1717. Tauluun 293
Sara Lovisa Wacklin k. ennen 1764 Oulu (GS s. 764).
Josefa Maria Wacklin s. Oulu. Eli Oulussa 1764 (GS 9566).
Elisabet Wacklin . Tauluun 294
Isak Wacklin , s. 1721 Oulu. Tauluun 295
Helena Wacklin s. 19.08.1722 Oulu, kastettu 20.08.1722 Oulu, k. 27.01.1723 Oulu, haudattu 27.01.1723 Oulu (GS s. 766).
Anna Wacklin , s. 23.01.1724 Oulu, kastettu 26.01.1724 Oulu. Tauluun 296
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 120
V Samuel Laaninen e. Paldanius (25321), (Taulusta 39, äiti Helena Sinius) Talollinen, s. noin 1691 Iisalmi, k. 1766 Tyrnävä. eli 1765 Tyrnävä. Viljeli 1730 Kempeleessä Pirilän tilaa. Muuttivat n. 1736 Tyrnävän Laanilaan nro 17 talollisiksi. Tyrnävän kirkkoisäntä 1743-1765. (Lähde: Olavi Nykänen, Suku-postituslista 15.9.2009). Tyrnävän kirkkoisäntä 1743.

Puoliso: Vihitty ennen 1720 Agneta Zachriksentytär Uhlbrandt (2223). (Taulu 204) s. noin 1695 Sotkamo, k. noin 1740 Tyrnävä (GS 5344).
Vanhemmat: Zachris Zachriksenpoika Uhlbrandt, s. noin 1670, k. 1714 Sotkamo ja Agneta Erikintytär Cajanus, s. noin 1670 Sotkamo.

Lapset:
Helena Laaninen o.s. Paldanius , s. 22.03.1721 Kempele. Tauluun 297
Isak Paldanius eli Laaninen s. Kempele, k. 1724 Kempele (J.Hissa).
Anna Paldanius eli Laaninen , s. noin 1725 Kempele. Tauluun 298
Zachris Paldanius eli Laaninen , s. noin 1730 Kempele. Tauluun 299
Johan Paldanius eli Laaninen s. 21.02.1735 Kempele, , haudattu 15.05.1741 Liminka (J.Hissa).
Margareta Paldanius eli Laaninen , s. noin 1739 Liminka. Tauluun 300
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 121
V Isak Paldanius (52598), (Taulusta 39, äiti Helena Sinius) Talollinen Kuopion Halolan kylässä, s. välillä 1689-1700, k. 30.03.1766 (GS 2403.1).

Puoliso: Maria Ränner (94465) s. 1702.

Lapset:
Sakari Paldanius s. 02.12.1724 Haloila.
Samuel Paldanius , s. 18.10.1727 Halolanpelto. Tauluun 301
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 122
V Christina Johanintytär Sinius (2210), (Taulusta 40, isä Johan Sinius) s. noin 1670, k. ilmeisesti isovihan aikana. Christina Sinius, todennäköisemmin Johan Siniuksen tytär, mainitaan Iisalmen rippikirjassa 1732-1739 poikansa Johanin luona. (GS 2460).

Puoliso: Vihitty ennen 1693 Anders Samuelinpoika Cajanus (2192) Talollinen Iisalmessa, s. noin 01.08.1666, k. 09.04.1741 Iisalmi, haudattu 19.04.1741 Iisalmen msrk. Ylioppilas Upsalassa 1683, Turussa (pohj.) 1685. Anders Cajanus, joka erottuaan (tai tultuaan erotetuksi?) Kajaanin pedagogin ja kappalaisen virasta asui viime vuotensa Iisalmella, jossa omisti tilan kirkonkylässä. K. Iisalmella 9.4.1741, 74 vuoden, 8 kuukauden ja 8 päivän ikäisenä. (Genos 1974, s. 60-92).
Vanhemmat: Samuel Cajanus, s. noin 1638 Paltamo, k. jälkeen 1712 ja Anna Mattsintytär Laukkanen, s. Sotkamio.

Lapset:
Samuel Cajanus , s. noin 1690 Kajaani. Tauluun 302
Isak Cajanus , s. 1693 Kajaani. Tauluun 303
Johan Cajanus , s. 1695 Kajaani. Tauluun 304
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 123
V Elisabet Johanintytär Sinius (4652), (Taulusta 40, isä Johan Sinius) s. 1681 Laukaa, k. 1771 Kangasniemi, Mikkeli (GS 2405).

Puoliso: Petter Henrikinpoika Hoffren (5108) Savon rykmentin astori 1724, sittemmin Kangasniemen kirkkoherra 01.05.1737, s. 06.01.1676 Kuopio, k. 08.05.1756 Kangasniemi, Mikkeli. Ylioppilas Upsalassa 26.10.1703 (GS 6063).
Vanhemmat: Henrik Henrikinpoika Hoffrenius-Hoffren, s. noin 1650 Iisalmi, k. 28.12.1718 Kuopio ja Christina Petterintytär Lyra, s. 1658 Iisalmi, k. 23.06.1730.

Lapset:
Henrik Hoffrén , s. noin 1711. Tauluun 305
Christina Hoffreen . Tauluun 306
Petter Hoffrén , s. 15.05.1723 Kuopio. Tauluun 307
Johan Gabriel Hoffren , s. 17.05.1726 Kuopio. Tauluun 308
Elisabet Hoffren , s. noin 1728. Tauluun 309
Margaretha Hoffrenius-Hoffren Naimaton (GS 6076).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 124
V Johan Johaninpoika Sinius (4653), (Taulusta 40, isä Johan Sinius) Porvari, kauppias Oulussa, s. 1689, k. 1760 Oulu ?, haudattu 12.02.1760 Oulu. Omisti kuollessaan mm. talon 4. korttelissa Liminganportinkadulla ja neljänneksen laivasta "Pritz Adolph" (GS 2444).

Puoliso: Vihitty 1723 Maria Calicius (5109) s. 28.02.1705, k. 24.08.1779 Haukipudas.
Vanhemmat: Nils Isakinpoika Calicius, s. noin 1681, , haudattu 1745 Oulu ja Elisabet Samuelintytär Niska.

Lapset:
Nils Sinius s. 21.04.1724 Oulu, kastettu 21.04.1724 Oulu, k. 1724 Oulu, haudattu 12.07.1724 Oulu (GS s. 204).
Johan Sinius s. 20.12.1725 Oulu, kastettu 21.12.1725 Oulu, k. 1726 Oulu, haudattu 01.08.1726 Oulu (GS s. 204).
Anna Sinius s. 14.07.1727 Oulu, kastettu 15.07.1727 Oulu, k. 1727 Oulu, haudattu 31.12.1727 Oulu (GS s. 204).
Johan Sinius s. 14.01.1729 Oulu, kastettu 14.01.1729 Oulu, k. 1729 Oulu, haudattu 29.09.1729 Oulu (GS s. 204).
Elisabet Sinius s. 06.05.1730 Oulu, kastettu 06.05.1730 Oulu, k. 1730 Oulu, haudattu 04.06.1730 Oulu (GS s. 204).
Maria Sinius , s. 11.08.1732 Oulu, kastettu 12.08.1732 Oulu. Tauluun 310
Magdalena Sinius s. 27.09.1735 Oulu, kastettu 27.09.1735 Oulu, k. 1735 Oulu, haudattu 29.11.1735 Oulu (GS s. 204).
Gabriel Sinius s. 16.11.1736 Oulu, kastettu 16.11.1736 Oulu, k. 1737 Oulu, haudattu 16.08.1737 Oulu. Ilmeisesti naimaton?. (GS s. 204).
Carl Sinius s. 13.10.1738 Oulu, kastettu 13.10.1738 Oulu, k. ennen 23.01.1761. Ilmeisesti naimaton. (GS 2446).
Catharina Sinius , s. 14.04.1740 Oulu, kastettu 15.04.1740 Oulu. Tauluun 311
Helena Sinius s. 25.10.1741 Oulu, kastettu 26.10.1742 Oulu, k. 1742 Oulu, haudattu 13.11.1742 Oulu (GS s. 205).
Margareta Sinius s. 09.08.1744 Oulu, kastettu 10.08.1744 Oulu, k. 26.08.1744 Oulu (GS s. 205).
Johan Sinius s. 06.11.1745 Oulu, kastettu 07.11.1745 Oulu, k. 1745 Oulu, haudattu 16.11.1745 Oulu (GS s. 205).
Henrik Sinius s. 05.03.1747 Oulu, kastettu 06.03.1747 Oulu, k. 1747 Oulu, haudattu 17.04.1747 Oulu (GS s. 205).
Clara Sinius s. 06.05.1748 Oulu, kastettu 07.05.1748 Oulu, k. 1748 Oulu, haudattu 29.07.1748 Oulu (GS s. 205).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 125
V Margaretha Johanintytär Sinius (4649), (Taulusta 40, isä Johan Sinius) (GS 2442).

Puoliso: N Lång (5106) Korpraali.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 126
V Helena Johanintytär Sinius (4651), (Taulusta 40, isä Johan Sinius) s. Iisalmi, k. 17.06.1724 Iisalmi (GS 2406).

1. puoliso: Vihitty 1711 Iisalmi Johan Gummerus (5107) Kappalainen Iisalmella 1723, s. noin 1670 Iisalmi, k. 17.06.1724 Iisalmi. Ylioppilas Turussa (sat.) 1690.
Vanhemmat: Henricus Josephi Gummerus, s. noin 1630, k. 1683 Orivesi ja Kristina Gustafintytär Lilius, s. noin 1645 Längelmäki, k. 02.09.1687.

Lapset:
Anna Gummerus , s. 01.06.1704 Pohja. Tauluun 312
Henrik Gummerus , s. 1709. Tauluun 313
Christina Gummerus , s. 1712. Tauluun 314
2. puoliso: Nils Springberg (52512) Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin vääpeli. Eli 1758.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 127
V Magdalena Johanintytär Sinius (4654), (Taulusta 40, isä Johan Sinius) Kyrckioherlska, s. 1695 Pielavesi, k. 11.10.1760 Laukaa, haudattu 11.01.1761 Laukaa (GS 2450 & 34).

Puoliso: Vihitty 1713 Carl Danielinpoika Tuderus (4760) Kirkkoherra Laukaa 1729, s. 1680 Somero, k. 25.03.1745 Laukaa. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1696, Upsalassa 1704 - 1708. Oli ensin apupappina Pohjanmaalla ja kihlautui Kokkolan pitäjänapulaisen lesken, Magdalena Björkmanin kanssa. Siirtyi sitten Keski-Suomeen ja kihlautui uudelleen esimiehensä kirkkoherra Siniuksen tyttären kanssa. Joutui maksamaan Magdalena Björkmanille 300 taalaria 24 äyriä kuparirahaa korvauksena ennen kuin sai mennä vihille Magdalena Siniuksen kanssa. Siirtyi1716 apupapiksi Viitasaarelle. 1720 hänet määrättiin siellä kirkkoherran sijaiseksi, vakinainen kirkkoherra Henrik Porthan oli sotaa paossa. Tuderuksen toiminnasta isonvihan aikana Laukaan seurakunnan vanhimmat antoivat hänestä joulupäivänä 1721 seuraavan lausunnon : "Hänen kunnianarvoisuutensa, herra Carl Tuderus ei ole ainoastaan kuuden vuoden ajan saarnannut meille Jumalan pyhää sanaa ja jakanut pyhiä sakramentteja, joilla hän on virvoittanut meidän vaivaisia sielujamme näinä kauheina ja verisinä aikoina, vaan hän on myös puolustanut tätä seurakuntaa monin tavoin , seisonut puolellamme niin paljon kuin hänelle vain on ollut mahdollista ja kestänyt kanssamme monissa kidutuksissa ja koettelemuksissa niin että jos ei tämä herra Tuderus muun kunnianarvoisan papiston kanssa olisi ollut tukenamme ja turvanamme , meidän olisi täytynyt nääntyä sen sietämättömän taakan alle, jonka alaisia me kaikki olimme." Viitasaaren seurakunnan vanhimmat todistivat Tuderuksen mm. pitäneen huolta viitasaarelaisten ajallisesta onnesta ja palauttaneen heille säälimättömien veronkantomiesten viemät ainoat karjat. Vuoden 1736 piispantarkastuksessa sanottiin kirkkoherran osoittaneen kiitettävää ahkeruutta kristinopin opettamisessa, niin että suuri osa nuorisosta oli oppinut lukemaan. Vuonna 1745 noin neljäsosa yli kymmenvuotiaista osasi lukea. Sanottiin myös, ettei Tuderus ollut saataviensa perimisessä menetellyt ankarasti eikä ollut keneltäkään ottanut enempää kuin oli lupa. Vuonna 1724 Tuderus määrättiin Kangasniemen kappalaiseksi ja 1729 Laukaan kirkkoherraksi. Omisti Petruman kylässä Sikalan tilan, harrasti korpimaiden ja soiden raivausta ja kaskeamista. (Karl Tuderuksen perunkirjoituksesta ei ole tietoja, mutta hänen poikansa ja seuraajansa kirkkoherran virassa, Johan Tuderuksen, kuollessa pesässä oli perunkirjoituksen mukaan mm. kaksi rekeä, ori ja kaksi ruunaa, hopeinen kahvikannu ja sokeriastia pihteineen ja kaksi tusinaa uusia ja 11 vanhaa hopealusikkaa, neljä rautapataa ja neljä kuparipataa, mutta ei yhtäkään kirjaa.)
Muinoisina aikoina oli kaikilla Suomalaisilla suku-nimensä. Vähitellen he rupesivat niitä heittämään Ruotsin aikana. Näetsen kun Ruotsalaiset ei käyttäneet semmoisia nimiä, niin tottahan ne eli virkamiehet rupesivat niitä hävittämään mikä missäkin paikkakunnassa. Varsinni oli papit ja sotaherrat kiivaat niitä sortamaan. Esim. Laukaan pitäjässä keski-Suomessa oli vielä ison-vihan aikana kaikilla pitäjäläisillä omat suomalaiset sukunimensä, niin kuin eräästä vanhasta kirkonkirjasta sen olemme nähneet. Vaan kun Tuderus niminen mies pääsi kirkkoherraksi sinne, kas silloin rupesi hän heti noita nimiä hätyyttämään niin kuin ainakin vihollisiansa. Ja siitä alkain ne häviävät Laukaan kirkon-kirjoista. Ja mitä sotaherroihin tulee, niin sen tietää jokainen kuinka sotamiesten usein kauniit sukunimet: Heinonen, Hienonen, Heimonen y. m. muutettiin ja muutetaan näin rumiksi: Grå, Spräng, Sprut, Stork, Spjut ym., joita sotamies parka ei itsekään voi ulos-puhua väristelemättä. Mutta jos miehellä sattuu olemaan ruotsalainen nimi, jos kuinka karkee ja sopimaton, esim. Vejander, Brunström eli muita, ei suinkaan sitä sitte muuteta. - Ennen vanhaan lienee muutama pappi mainittu hävitystä tehnyt senkin vuoksi, että niissä nimissä luulivat ehkä säilyvän jotakin pakanallisuutta. Nyky-aikoina ovat papit ja muut virkamiehet valistuneesti ruvenneet näitä alku-peräisiä Suomen suku-nimiä säilyttämään, vieläpä etsimään ja puolustelemaankin. Vaan vielä sotii ja sortaa niitä moni sotaherra, luultavasti vanhasta piintyneestä tavastansa. (GS 34 & Emil, Ellen ja Maj Puolenvuosisadan kirjeet Brev från ett halvt sekel).
Vanhemmat: Daniel Juhananpoika Tuderus, k. 1687 Tervola ja Brita Carlintytär Cameron, k. 1698 , haudattu 02.04.1698 Tervola.

Lapset:
Johan Tuderus , s. noin 23.04.1714 Laukaa. Tauluun 315
Carl Tuderus Kuopion kirkkoherran apulainen 1742, k. .8.1742 Kuopio. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1735. Vihitty papiksi Porvoon hiippakunnassa 10.2.1742. Ei liene ollut naimisissa. (GS 59).
Gabriel Tuderus , s. 1715. Tauluun 316
Jakob Tudeer e. Tuderus , s. noin 1716 Laukaa. Tauluun 317
Henrik Tuderus , s. 02.09.1721 Viitasaari, kastettu 07.09.1721 Viitasaari. Tauluun 318
Anna Limatius o.s. Tuderus , s. noin 1723. Tauluun 319
Daniel Tuderus , s. 19.06.1725 Kangasniemi, kastettu 25.06.1725 Kangasniemi. Tauluun 320
Fredrik Tuderus , s. 09.05.1727 Kangasniemi, kastettu 11.05.1727 Kangasniemi. Tauluun 321
Petter Tuderus s. 23.01.1729 Kangasniemi, kastettu 28.01.1729 Kangasniemi, k. 03.01.1751 Laukaa. Naimaton (GS 298).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 128
V Gabriel Johaninpoika Sinius (4655), (Taulusta 40, isä Johan Sinius) Kauppias ja laivanvarustaja Oulussa. Raatimies 1750-1763, s. 1706, k. 1766 Oulu, haudattu 02.03.1766 Oulu. Omisti talon N:o 9 III korttelissa sekä vv. 1738-65 laivoja ja laivojen osuuksia. 1748 hän yhdessä raatimies Paul Florinin kanssa perusti Heikolan sahan. Siniuksen kauppa oli 1761 liikevaihdoltaan 12. Oulun 72:sta kauppiaasta. Hän teki useamman kerran lahjoituksia Oulun kirkolle. 1767 hänen kuolinpesänsä menetti sattuneissa vararikoissa tukholmalaisia saatavia 24.000 k.t. Tästä huolimatta hän jätti perinnön, joka varakkaassa Oulussakin oli poikkeuksellisen suuri. (GS 2451).

1. puoliso: Vihitty 15.01.1730 Oulu Clara Nilsintytär Sinius o.s. Calicius (4885) s. 1711, k. 1750 Oulu, haudattu 12.04.1750 Oulu.
Vanhemmat: Nils Isakinpoika Calicius, s. noin 1681, , haudattu 1745 Oulu ja Elisabet Samuelintytär Niska.

Lapset:
Johan Sinius s. 21.11.1730 Oulu, kastettu 21.11.1730 Oulu, k. 21.11.1730 Oulu (GS s. 205).
Nils Sinius s. 10.10.1731 Oulu, kastettu 10.10.1731 Oulu, k. 1731 Oulu, haudattu 12.11.1731 Oulu (GS s. 205).
Elisabet Wacklin o.s. Sinius , s. 05.10.1732 Oulu, kastettu 06.10.1732 Oulu. Tauluun 322
Gabriel Sinius s. 11.03.1734 Oulu, kastettu 11.03.1734 Oulu, k. 1734 Oulu, haudattu 09.07.1734 Oulu (GS s. 205).
Nils Sinius s. 29.09.1735 Oulu, kastettu 31.09.1735 Oulu, k. 1735 Oulu, haudattu 15.11.1735 Oulu (GS s. 205).
Gabriel Sinius , s. 27.09.1737 Oulu, kastettu 28.09.1737 Oulu. Tauluun 323
Henrik (kastekirjassa Johan) Sinius s. 02.02.1739 Oulu, kastettu 1739 Oulu, k. 08.04.1739 Oulu (GS s. 205).
Carl Sinius s. 01.05.1740 Oulu, kastettu 01.05.1740 Oulu, k. 30.05.1740 Oulu (GS s. 205).
Anna Westzynthius o.s. Sinius , s. 24.10.1741 Oulu, kastettu 24.10.1741 Oulu. Tauluun 324
Johan Sinius s. 27.10.1743 Oulu, kastettu 27.10.1743 Oulu, k. 21.11.1743 Oulu (GS s. 205).
Henrik Sinius , s. 03.01.1746 Oulu, kastettu 05.01.1746 Oulu. Tauluun 325
Fredrik Sinius s. 24.02.1747 Oulu, kastettu 25.02.1747 Oulu, k. 1747 Oulu, haudattu 02.04.1747 Oulu (GS s. 205).
2. puoliso: Vihitty 10.01.1751 Piitime, Ruotsi. Anna Brita Warg (5123) s. 1731, kastettu 13.11.1731 Piitime, Ruotsi, k. 1756 Oulu, haudattu 09.03.1756 Oulu.
Vanhemmat: Hans Warg ja Anna Höijer.
Lapset:
Hans Sinius s. 15.12.1751 Oulu, kastettu 16.12.1751 Oulu, k. 05.03.1752 Oulu (GS s. 205).
Brita Maria Uddman o.s. Sinius , s. 14.01.1753 Oulu, kastettu 15.01.1753 Oulu. Tauluun 326
Sofia Magdalena Sinius s. 08.11.1754 Oulu, kastettu 09.11.1754 Oulu, k. 24.10.1755 Oulu, haudattu 1755 Oulu (GS s. 206).
3. puoliso: Vihitty ennen 1757 Johanna Lovisa Harnack (5124) s. 08.01.1732, k. 01.01.1803 Kokkola. Liiviläistä aatelissukua ?.
Lapset:
Johanna Gustava Sovelius o.s. Sinius , s. 28.09.1763 Oulu. Tauluun 327
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 129
V Isak Johaninpoika Antilius-Antelius (4659), (Taulusta 41, äiti Anna Sinius) s. noin 1678, k. 1736 Ii, haudattu 04.04.1736 Ii. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1695. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 19.5.1702. — Apulaispappi (kappalainen?) Sauvossa 1702. Iin 1. kappalainen 1703. (GS 2464).

1. puoliso: Vihitty 1703 Ii Catharina Simonintytär Pechlinius (5130) s. 11.11.1680 Ii, kastettu 11.11.1680 Ii (GS 6032).
Vanhemmat: Simon Henricsson Pechlin e. Pechlinius, s. 1650 Ii, k. 1708 Ii ja Margaretha Petterintytär Hoffrenius, s. 1660.

Lapset:
Simon Antilius , s. 07.10.1712 Ii. Tauluun 328
2. puoliso: Vihitty Raahe Catharina Stenstrand (3866) s. noin 1690 Finland, k. 29.04.1765 Ii.
Vanhemmat: Johan Johaninpoika Stenstrand, s. noin 1661 Tornion seudulla, k. 28.05.1735 Ii, haudattu 28.05.1735 Ii ja Maria Qvillingstedt.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 130
V Samuel Johaninpoika Antell (4661), (Taulusta 41, äiti Anna Sinius) Hämeen läänin jalkaväkirykmentin Jämsän komppanian vääpeli, s. .1.1689 Finland, k. 12.03.1738. Ylioppilas Turussa 1695. (GS 2468).
Muistiinpanot: Barn, se WILSKMAN, Släktbok II, sp. 35

Puoliso: Elisabet Gååsman (5132) s. noin 1690 Finland, k. 19.04.1770 Sysmä ? Eli Sysmässä vielä 1770.
Vanhemmat: Johan Gååsman, k. 18.11.1709 Hauho ja Anna Arvidsdotter Tandefelt.

Lapset:
Daniel Reinhold Antell , s. 1732 Sysmä. Tauluun 329
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 131
V Elisabet Johanintytär Antilius (4663), (Taulusta 41, äiti Anna Sinius) s. noin 1685 Finland (GS 2470).

Puoliso: Vihitty 04.10.1730 Ii Johan Argillander (5134) Tullaaja Oulussa, s. noin 1685 Finland.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 132
V Johan Johaninpoika Antilius-Antell (4660), (Taulusta 41, äiti Anna Sinius) Iin nimismies, s. 01.08.1698 Kajaani, k. 08.07.1763 Ii, haudattu 12.07.1763 Ii, kuolinsyy slag. Sukunimi vuoteen 1729 Antilius. Johan oli isänsä, Kajaanin kirkkoherra Johan Antiliuksen, kuollessa n. 6-vuotias. Äiti Anna muutti Iihin poikansa (Johanin veljen), Iin kappalaisen Isak Johaninpk. Antiliuksen (kappalaisena 1703-1736), luokse tuoden ilmeisesti Johanin mukanaan. Sittemmin pojasta tuli Iin pitäjänkirjuri (1726 -) ja kirkkoväärti (1735-1755). Johanin mainitaan työskennelleen sulassa sovussa niin pitäjänmiesten kuin nimismies Johan Bäckin kanssa, eikä hänen toimistaan näy valitusta. Hän viihtyi toimessaan pitkään asuen Virkkulan taloa. (GS 2471 & Suur-Iin historia s. 145: Jouni Kaleva puh 014 - 551 806 e-mail jouni.kaleva@pp.inet.fi).
Muistiinpanot: Barn (bl.a. Johan, se SS 2537), se WILSKMAN, Släktbok II, sp. 35

Puoliso: Vihitty 02.09.1729 Ii Brita Michelintytär Berg (5091) s. 1707 Pyhtää ?, k. 08.09.1780 Ii. Lienee syntynyt Vehkalahdella tai Pyhtäällä, vanh. pistooliseppämestari Michel Berg ja Brita Giosling. Isoviha heittänyt perheen Pohjois-Suomeen ja Michel kuollut. Brita Gioslingilla (Gösling) toinen mies, Petter Berg, jonka kanssa saa Iissä 1725 lapsen, Maria Cristina. Brita Mikontr. Berg vihitään Iissä 1729. Petter Berg ja Brita Giosling kuolevat Pyhtäällä 1740-42. Lähde: Jouni Kaleva e-mail jouni.kaleva@pp.inet.fi.
Vanhemmat: Michel Berg ja Brita Philipintytär Giosling (Gösling), s. noin 1682, k. välillä 1740-1742 Pyhtää.

Lapset:
Johan Antell , s. 28.05.1730 Ii, kastettu 31.05.1730 Ii. Tauluun 330
Henrik Antell , s. 20.12.1733 Ii, kastettu 20.12.1733 Ii. Tauluun 331
Anna Elisabeth Antell s. 21.10.1735 Ii, kastettu 26.10.1735 Ii.
Michaël Antell s. 10.11.1738 Ii, kastettu 12.11.1738 Ii.
Britha Catharina Antell s. 22.04.1740 Ii, kastettu 24.04.1740 Ii.
Hedvig Antell s. 25.09.1741 Ii, kastettu 27.09.1741 Ii.
Samuel Antell s. 22.07.1743 Ii, kastettu 24.07.1743 Ii.
Gustaf Antell s. 24.04.1745 Ii, kastettu 25.04.1745 Ii.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 133
V Johan Iisakinpoika Sinius (286), (Taulusta 42, isä Isak Sinius) Sotkamon nimismies isonvihan aikana, s. 1680 Sotkamo (GS 2473).

Puoliso: Vihitty noin 1714 Anna Johanintytär Keckman (2300). (Taulu 220) s. 1684 Pudasjärvi, k. 1726 Sotkamo. Venäläiset tuhosivat hänen edesmenneen miehensä Jöns Berghin talon 1712. (GS 531).
Vanhemmat: Johan Olavinpoika Kähkönen-Keckman, s. noin .1.1657 Paltamo, Kiehimänsuu, k. 26.02.1707 Pudasjärvi, haudattu 10.02.1707 Pudasjärvi ja Catharina Danielintytär Anglenius, s. 1654 Pudasjärvi, k. 23.03.1694 Pudasjärvi, haudattu 23.03.1694 Pudasjärvi.

Lapset:
Isak Sinius , s. noin 1715 Sotkamo. Tauluun 332
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 134
V Erik Isakinpoika Sinius (1080), (Taulusta 42, isä Isak Sinius) Sotkamon kappalainen, s. 1685 Sotkamo, k. 1726 Sotkamo. Ylioppilas Turussa (pohj.) 29.11.1712 ja Upsalassa 06.12.1715 (exsul). Sotkamon kappalainen vuodesta 1715-1726 jolloin kuoli. (GS 2475).

Puoliso: Vihitty ennen 1717 Magdalena Eriksdotter Cajanus (1778) k. noin 1740. (Vanhemmista ristiriitaista tietoa). Asui leskenä Sotkamon Yli-Sotkamon Sopalassa. (J.Hissa).
Vanhemmat: Erik Erikinpoika Cajanus, s. noin 1675 Sotkamo, k. 26.04.1737 Kruunupyy ja Margareta Jakobintytär Lund, s. 20.07.1682 Perniö, k. 09.02.1766 Kruunupyy.

Lapset:
Isak Sinius , s. noin 1717 Sotkamo. Tauluun 333
Erik Sinius , s. 17.03.1718 Sotkamo. Tauluun 334
Margareta Sinius , s. 24.12.1723 Sotkamo ?. Tauluun 335
Elisabet Sinius , s. 06.05.1724 Sotkamo ?. Tauluun 336
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 135
V Anna Iisakintytär Sinius (2238), (Taulusta 42, isä Isak Sinius) s. 1689 Sotkamo, k. 1764 Oulu (GS 2539).

Puoliso: Vihitty noin 1710 Johan (Juho) Heikinpoika Niska (5103) Kauppias Oulussa, s. 1685 Oulu, k. 1754 Oulu, haudattu 13.10.1754 Oulu. Pakeni isovihaa Ruotsiin.
Vanhemmat: Heikki Heikinpoika Niska ja Valpori Jutila.

Lapset:
Margaretha Niska , s. 1710 Oulu. Tauluun 337
Susanna Niska , s. noin 1712. Tauluun 338
Walborg Niska , s. 1712. Tauluun 339
Anna Niska . Tauluun 340
Elisabet Niska s. noin 09.1721 Oulu, k. 1722 , haudattu 01.03.1722 Oulu (GS s. 222).
Magdalena Niska s. 07.01.1723 Oulu, kastettu 09.01.1723 Oulu, k. 1723 Oulu, haudattu 23.11.1723 Oulu (GS s. 222).
Isak Niska s. 24.10.1724 Oulu, kastettu 25.10.1724 Oulu, k. 26.01.1744 Oulu. Naimaton. (GS 2687).
Henrik Niska , s. 19.05.1728 Oulu, kastettu 20.05.1728 Oulu. Tauluun 341
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 136
V Magdalena Iisakintytär Sinius (288), (Taulusta 42, isä Isak Sinius) s. 16.11.1697, k. 20.09.1753 Sotkamo. Kruunun nimismiehen vaimo (GS 2698).

Puoliso: Vihitty ennen 1721 Johan Petterinpoika Schroderus (131) Nimimismies ja suorituskommissarius Sotkamossa, s. 16.11.1679 Sotkamo, k. 11.1741 död i Sopala hemman, Sotkamo, haudattu 20.12.1741 Sotkamo. Sukutarina tietää että Suomen Schroderus suku on Mecklenburgista Saksasta kotoisin ja samaa alkua kuin Schröderheim Ruotsissa. Eräs Ivar Schröder oli panttivankina Ruotsista viety Kajaanin linnaan ja vihdoin vapautettuna ostanut Sopalan talon Sotkamossa sinne asettuaksensa. Hänen jälkeläisensä kai oli suvun todistettavasti vanhin jäsen nimismies Joha Schroderus. Sopalan talosta on suku laajalle levinnyt Sotkamon ja Paltamon talonpoikaisväestöön. Eräästä sukuhaarasta vaan on jäseniä siirtynyt pappissäätyyn.

Kajaanin pormestarin Johan Johaninpoika Tammelanderin ( * 1673, † 1.1714), veronkantokirjuri Kajaanissa 1712. Sotkamon nimismies 1723 ja suorituskommissarius. Asui aluksi Sotkamon Ala-Sotkamon Tikkalassa ja sitten Yli-Sotkamon Sopalassa.
Vanhemmat: Petter Schroderus, s. noin 1640 Paltamo, k. 1696 Rantsila ja Beata Johanintytär Remahl, s. noin 1661 Kemi, k. välillä 1711-1713 Rantsila.

Lapset:
Petter Schroderus s. 1721 Sotkamo, k. välillä 1729-34 Sopala, Sotkamo? Naimaton (GS 2699).
Isak Schroderus , s. 03.01.1723 Sotkamo. Tauluun 342
Johan Schroderus , s. 09.04.1726 Sotkamo. Tauluun 343
Erik Schroderus , s. 1728 Sotkamo. Tauluun 344
Catharina Schroderus s. 1730 Sotkamo ? (GS 2978).
Abraham Schroderus s. 1731 Sotkamo ?, k. 11.09.1742 Sotkamo (GS s. 237).
Margaretha Schroderus , s. 18.10.1732 Sotkamo. Tauluun 345
Beata Magdalena Schroderus s. 15.07.1737 Sotkamo, kastettu 17.07.1737 Sotkamo, k. 1737 Sotkamo, haudattu 09.11.1737 Sotkamo (GS s. 237).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 137
V Elisabet Isakintytär Sinius (2239), (Taulusta 42, isä Isak Sinius) s. 1699 Sotkamo, k. 1763 Oulu, haudattu 09.01.1763 Oulu (GS 2980).

Puoliso: Vihitty ennen 1724 Simon Henrikinpoika Uhlgreen-Uhlgren (5104) Porvari, kauppias Oulussa, s. välillä 1692-1699, k. 1765 Oulu, haudattu 15.06.1775 Oulu.
Vanhemmat: Henrik Uhlgreen, k. Oulu, haudattu 09.05.1738 Oulu ja Margaretha Eriksdotter Pilckar, , haudattu 1738 Tukholma.

Lapset:
Margaretha Uhlgreen s. 07.01.1725 Oulu, kastettu 09.01.1725 Oulu, k. noin 1747 Oulu (GS 2981).
Elisabet Uhlgreen , s. 04.11.1726 Oulu, kastettu 05.11.1726 Oulu. Tauluun 346
Anna Uhlgreen , s. 24.01.1729 Oulu, kastettu 24.01.1729 Oulu. Tauluun 347
Susanna Uhlgreen s. 07.01.1731 Oulu, kastettu 07.01.1731 Oulu, k. __.11.1731 Oulu, haudattu 18.11.1731 Oulu (GS s. 237).
Magdalena Uhlgreen s. 27.09.1732 Oulu, kastettu 28.09.1732 Oulu, k. ennen 1765 (GS 2987).
Johan Uhlgreen s. 15.12.1734 Oulu, kastettu 15.12.1734 Oulu, k. 1734 Oulu, haudattu 30.11.1734 Oulu (GS s. 237).
Simon Uhlgreen s. __.07.1736 Oulu, kastettu 1736 Oulu, k. __.07.1736 Oulu, haudattu 16.07.1736 Oulu. Kuoli elettyään 1/2 tuntia. (GS s. 237).
Simon Uhlgreen s. 23.09.1737 Oulu, kastettu 24.09.1737 Oulu, k. __.10.1737 Oulu, haudattu 19.10.1737 Oulu (GS s. 237).
Brita Uhlgreen s. 27.09.1739 Oulu, kastettu 27.09.1739 Oulu, k. 16.10.1781 Oulu, haudattu 18.10.1781 Oulu. Oli elossa Oulussa 1767. (GS 2988).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 138
V Susanna Isakintytär Sinius (2240), (Taulusta 42, isä Isak Sinius) s. noin 1706 Sotkamo, k. 1744 Sotkamo ?, haudattu 29.04.1744 Sotkamo (GS 2989).

Puoliso: Vihitty ennen 1735 Johan Nilsinpoika Arftman (5105) Porvari Oulussa, s. noin 1700, k. 1755 Oulu, haudattu 08.03.1755 Oulu.
Vanhemmat: Nils Arftman ja Elsa.

Lapset:
Nils Arftman s. 09.05.1736 Sotkamo, k. 1736 Sotkamo, haudattu 11.09.1736 Sotkamo (GS s. 238).
Isak Arftman s. 03.09.1738 Sotkamo, k. 1742 Sotkamo, haudattu 07.10.1742 Sotkamo (GS s. 238).
Erik Arftman , s. 30.09.1741 Sotkamo. Tauluun 348
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 139
V Susanna Juhontytär Heckman (22684), (Taulusta 50, äiti Maria Fellman) s. 1696 Kemijärvi, k. 1766.

Puoliso: Vihitty 17.11.1723 Kemijärvi Juho Pelkonen (23269)

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 140
V Annikka (Anna) Juhontytär Heckman (4656), (Taulusta 50, äiti Maria Fellman) s. 22.06.1698 Kemijärvi, Alakylä, kastettu 24.06.1698 Kemijärvi, k. 11.01.1755 Kemijärvi, haudattu 02.02.1755 Kemijärvi, kuolinsyy modersj.

Puoliso: Vihitty 19.01.1724 Kemijärvi Matts Mattsinpoika Halonen (23270) s. 27.03.1700 Kemijärvi, kastettu 29.03.1700 Kemijärvi, k. 27.04.1787 Kemijärvi, Alakylä, haudattu 28.05.1787 Kemijärvi, kuolinsyy ålderdom o svullnad.
Isä: Mattz Mattsson Halonen, s. noin 1665, k. 20.04.1738 Kemijärvi, haudattu 01.05.1738 Kemijärvi.

Lapset:
Maria Halonen , s. 04.03.1726 Kemijärvi, kastettu 06.03.1726 Kemijärvi. Tauluun 349
Lisa Halonen , s. 30.12.1727 Kemijärvi, kastettu 21.12.1727 Kemijärvi. Tauluun 350
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 141
V Johan Johaninpoika Heckman (5944), (Taulusta 50, äiti Maria Fellman) Lukkari isänsä jälkeen, Kemijärvi, s. 12.05.1700 Kemijärvi, Alakylä, kastettu 13.05.1700 Kemijärvi, k. 05.02.1790 Kemijärvi, haudattu 24.03.1790 Kemijärvi.

Puoliso: Vihitty 24.11.1734 Kemijärvi Anna Mattsintytär Oinas (23273) s. 05.12.1713 Kemijärvi, Värriö, kastettu 13.12.1713 Kemijärvi, k. 25.02.1782 Kemijärvi, haudattu 24.03.1782 Kemijärvi.
Isä: Mattz Oinas.

Lapset:
Maria Heckman , s. 02.04.1736 Kemijärvi, kastettu 04.04.1736 Kemijärvi. Tauluun 351
Anna Heckman , s. 05.03.1738 Kemijärvi, kastettu 05.03.1738 Kemijärvi. Tauluun 352
Simon Heckman s. noin 03.02.1741, k. 16.12.1765 Kemijärvi, haudattu 22.12.1765 Kemijärvi, kuolinsyy torrvärk.
Johan Heckman s. 04.06.1755 Kemijärvi, kastettu 08.06.1755 Kemijärvi, k. 01.07.1794 Kemijärvi, haudattu 04.07.1794 Kemijärvi, kuolinsyy styng.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 142
V Esaias Esaiaksenpoika Fellman (8047), (Taulusta 51, isä Esaias Fellman) Kirkkoherra Liminka 1749, lääninrovasti, s. 14.11.1700 Kemijärvi, kastettu 16.11.1700 Kemijärvi, k. 11.07.1756 Liminka, haudattu 26.07.1756 Liminka, kuolinsyy frossa. Ylioppilas Upsalassa 1720. Turussa (pohj.) 1728. Filosofian maisteri, primus 1729. Oulun koulun apologista 1726. Ruotsin lähetystön saarn. Konstantinnopolissa. Turun koulun kollehtori 1730. Vaasan koulun konrehtori 1731 (1730), rehtori 1735. (GS 2997).

Puoliso: Vihitty 19.10.1738 Vaasa Christina Margaretha Wahl (23283) s. 29.01.1723 Vaasa, k. 1758. Avioliitto oli lapseton.
Vanhemmat: Joachim Wahl ja Brita Holmberg.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 143
V Maria Esaiaksentytär Fellman (5530), (Taulusta 51, isä Esaias Fellman) s. 13.03.1709 Kemijärvi, kastettu 14.03.1709 Kemijärvi, k. 06.07.1788 Vähäkyrö (GS 2999).

Puoliso: Vihitty 29.11.1730 Tornio Henrik Henrikinpoika Wegelius (5531) Mikkelin kirkkoherra 1764, s. 06.04.1707 Ilmajoki, kastettu 08.04.1707 Ilmajoki, k. 24.07.1780 Mikkeli. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1729. Vihittiin papiksi 1730.
Vanhemmat: Henrik Tuomaanpoika Uppa-Wegelius, s. noin 1672 Ilmajoki, k. 1719 paon aikana Torniossa ja Margaretha Simontytär Polviander, k. 1719.

Lapset:
Margaretha Wegelius , s. 08.07.1732 Sodankylä. Tauluun 353
Maria Wegelius s. 22.03.1734 Sodankylä, k. 30.05.1739 Sodankylä (GS S. 238).
Henrik Wegelius , s. 03.10.1735 Sodankylä. Tauluun 354
Johan Wegelius , s. 30.06.1737 Sodankylä. Tauluun 355
Anders Wegelius s. 01.12.1738 Sodankylä, k. 09.02.1758 Turku. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1753. Naimaton. Kuoli ylioppilaana. (GS 3068).
Susanna Wegelius , s. 10.10.1740 Sodankylä. Tauluun 356
Anna Wegelius s. 04.04.1742 Sodankylä (GS 3070).
Esaias Wegelius , s. 07.01.1744 Sodankylä. Tauluun 357
Michael Wegelius s. 21.11.1745 Sodankylä, k. 17.04.1784 Heinola. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1765. Turun hovioikeuden ylim. notaari 1770. Maanviljelijä ja Tuusjärven tilan omistaja Heinolassa. Naimaton. (GS 3090).
Isak Wegelius s. 1747 Sodankylä, k. 1747 Sodankylä (GS s. 246).
Jakob Wegelius Vaasan triviaalikoulun konrehtori 1775, s. 12.11.1748 Sodankylä, k. 30.11.1778 Vaasa, haudattu Vähäkyrö. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1765. Filosofian maisteri 1769. Naimaton. (GS 3091).
Maria Wegelius s. 18.07.1750 Sodankylä, k. 04.01.1766 Mikkeli. Naimaton (GS 3092).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 144
V Johan Esaiaksenpoika Fellman (5159), (Taulusta 51, isä Esaias Fellman) Kauppias Oulussa, s. 27.12.1710 Kemijärvi, kastettu 28.12.1710 Kemijärvi, k. 08.05.1757 Oulu, haudattu 08.05.1757 Oulu (GS 3093).

1. puoliso: Anna Margaretha Brandberg (6358) s. noin 1713, k. 06.09.1743.

2. puoliso: Catharina Henrikintytär Fellman o.s. Holst (5160). (Taulu 583) s. 24.09.1726 Lohtaja, kastettu 24.09.1726 Lohtaja, k. 14.02.1777 Oulu, haudattu 14.02.1777 Oulu. Avioliitto Spornbergin kanssa oli lapseton. (GS 9016).
Vanhemmat: Henrik Holst, s. 06.01.1683 Deutschland, k. 10.03.1741 Lohtaja, haudattu 02.04.1741 Lohtaja ja Susanna Erikintytär Munselius, s. 1695, k. 23.06.1762 Lohtaja, haudattu 24.06.1762 Lohtaja.
Lapset:
Susanna Fellman , s. 19.01.1749 Oulu, kastettu 19.01.1749 Oulu. Tauluun 358
Esaias Fellman Laivuri ja kauppias Oulussa, s. 13.01.1751 Oulu, kastettu 14.01.1751 Oulu, k. Viipuri. Naimaton. Oli vielä elossa 1789. (GS 3106).
Johan Henrik Fellman s. 12.12.1754 Oulu, kastettu 13.12.1754 Oulu. Kuollut nähtävästi vuoteen 1858 mennessä. (GS s. 247).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 145
V Susanna Esaiaksentytär Fellman (8051), (Taulusta 51, isä Esaias Fellman) s. 30.12.1712 Kemijärvi, kastettu 01.01.1713 Kemijärvi, k. 27.03.1793 Tornio, haudattu 04.04.1793 Tornio, kuolinsyy ålderdoms bräcklighet. Jälkimmäinen avioliitto oli lapseton (GS 3107).

1. puoliso: Vihitty 1738 Tornio Petter Andersinpoika Ekhammar (11078) Kauppias Torniossa, s. noin 1712, k. 23.03.1760 Tornio, haudattu 01.04.1760 Tornio.

Lapset:
Anders Ekhammar s. 07.05.1739 Tornio, kastettu 09.05.1739 Tornio, k. 07.06.1739 Tornio, haudattu 6.1739 Tornio (GS s. 247).
Margaretha Ekhammar s. 18.05.1740 Tornio, kastettu 25.05.1740 Tornio, k. 06.06.1740 Tornio, haudattu 12.06.1740 Tornio (GS s. 247).
Susanna Ekhammar , s. 12.09.1741 Tornio, kastettu 13.09.1741 Tornio. Tauluun 359
Annicka Ekhammar , s. 21.05.1743 Tornio, kastettu 02.06.1743 Tornio. Tauluun 360
Esaias Ekhammar s. 20.04.1745 Tornio, kastettu 21.04.1745 Tornio, k. 25.04.1745 Tornio, haudattu 08.05.1745 Tornio (GS s. 249).
Margaretha Ekhammar s. 12.01.1748 Tornio, kastettu 1.1748 Tornio, k. 21.11.1749 Tornio, haudattu 28.11.1749 Tornio (GS s. 249).
Maria Köping o.s. Ekhammar , s. 01.03.1755 Tornio, kastettu 02.03.1755 Tornio. Tauluun 361
2. puoliso: Vihitty 20.04.1762 Tornio Carl Tolpo (23284) Kauppias Torniossa, s. 26.02.1726 Tornio, kastettu 27.02.1726 Tornio, k. 15.01.1765 Tornio, haudattu 24.01.1765 Tornio, kuolinsyy fråssa & andtäppa. Avioituessaan Susannan kanssa, oli Carl leski.
Vanhemmat: Carl Henrik Tolpo, s. noin 1690, k. 05.12.1738 Tornio, haudattu 23.12.1738 Tornio ja Catharina Hendrichsdr Lythraeus, s. noin 1697, k. 02.04.1755 Tornio, haudattu 17.04.1755 Tornio.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 146
V Anna Esaiaksentytär Fellman (6159), (Taulusta 51, isä Esaias Fellman) s. 1714, k. 10.11.1786 Tornio (GS 3137).

Puoliso: Vihitty 28.12.1734 Tornio Lars Tornberg (6160) Kauppias Torniossa, s. .1.1702, k. 21.09.1772 Tornio, haudattu 27.09.1772 Tornio, kuolinsyy ålderdoms svaghet.
Vanhemmat: Johan Johanneksenpoika Tornberg, s. 29.01.1670 Hietaniemi, k. 11.02.1751 Jukkasjärvi ja Sara Larsintytär Renmark, s. 1671 Ruotsi, Jukkasjärvi, k. 07.04.1749 Prästg, Jukkasjärvi, Kiruna.

Lapset:
Johan Tornberg , s. 19.12.1740 Tornio, kastettu 21.12.1740 Tornio. Tauluun 362
Esaias Tornberg s. 04.09.1742 Tornio, kastettu 04.09.1742 Tornio, k. 16.09.1742 Tornio, haudattu 18.09.1742 Tornio (GS s. 250).
Lars Tornberg Kauppias Torniossa, s. 21.05.1745 Tornio, kastettu 23.05.1745 Tornio, k. 17.03.1797 , haudattu 26.03.1797 Tornio, kuolinsyy oangifven sjukdom. Naimaton. Matkalla Ruotsin Pajalan Kengisin markkinoille, kirjoilla Torniossa. (GS 3145).
Salomon Tornberg s. 15.12.1746 Tornio, kastettu 18.12.1746 Tornio, k. 20.03.1747 Tornio, haudattu 25.03.1747 Tornio (GS s. 250).
Nils Tornberg s. 31.12.1748 Tornio, kastettu 31.12.1748 Tornio, k. 03.02.1749 Tornio, haudattu 05.02.1749 Tornio (GS s. 250).
Henrik Tornberg s. 23.07.1754 Tornio, kastettu 25.07.1754 Tornio, k. 27.08.1754 Tornio, haudattu 08.09.1754 Tornio (GS s. 250).
Isak Tornberg Kauppias Torniossa, s. 13.08.1756 Tornio, kastettu 15.08.1756 Tornio, k. 28.09.1792 Tornio, haudattu 02.10.1792 Tornio, kuolinsyy sinnessvag. Naimaton (GS 3146).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 147
V Nils Esaiaksenpoika Fellman (5542), (Taulusta 51, isä Esaias Fellman) Limingan kirkkoherra 1779, rovasti 1782, s. 19.02.1718 Sodankylä, k. 19.01.1799 Liminka. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1735, Vihitty papiksi 1736. Niilo F. (1718-99), pappi, kirjailija, tuli 1737 kappalaiseksi Kemijärvelle, 1764 kirkkoherraksi Sodankylään, 1768 Ouluun, 1779 Limingalle. On kirjoittanut kertomukset Kemin Lapin seurakuntien synnystä sekä tilasta ja Kemijärven kappelista (otteita painettu Suomi-kirjassa 1846 ja teoksessa ,,Afhandl. om presterliga tjenstgör. i Abo erkestift" III).

62 vuotta pappina Limingassa (GS 3147).

Puoliso: Vihitty 09.11.1739 Kemi Sara Johanintytär Sarelius (5543) s. 19.05.1718 Kemi, Laurila, k. 26.06.1801 Liminka.
Vanhemmat: Johan Sarelius, s. 1682, k. 1736 Kemi, haudattu 19.12.1736 Kemi ja Dorothea Mört, s. 1685, k. 19.03.1763 Kemi.

Lapset:
Susanna Fellman , s. 11.09.1740 Kemi. Tauluun 363
Anna Fellman , s. 25.07.1742 Kemijärvi. Tauluun 364
Johan Fellman s. 31.01.1744 Kemijärvi, k. 15.06.1746 Kemijärvi, haudattu 24.06.1746 (GS s. 256).
Esaias Fellman , s. 01.08.1745 Kemijärvi. Tauluun 365
Nils Fellman , s. 14.05.1747 Kemijärvi. Tauluun 366
Johan Fellman s. 16.12.1748 Kemijärvi, kastettu 01.01.1749 Kemijärvi, k. 13.08.1749 Kemijärvi, haudattu 16.08.1749 Kemijärvi, kuolinsyy okänd barnsjuk (GS s. 259).
Isak Fellman , s. 08.07.1750 Kemijärvi, kastettu 10.07.1750 Kemijärvi. Tauluun 367
Jakob Fellman , s. 06.06.1752 Kemijärvi, kastettu 07.06.1752 Kemijärvi. Tauluun 368
Abraham Fellman , s. 27.05.1754 Kemijärvi, kastettu 02.06.1754 Kemijärvi. Tauluun 369
Sara Fellman s. 10.01.1757 Kemijärvi, kastettu 10.01.1757 Kemijärvi, k. 26.10.1757 Kemijärvi (GS s. 260).
Maria Fellman s. 14.08.1758 Kemijärvi, kastettu 16.08.1758 Kemijärvi, k. 04.11.1761 Kemijärvi, haudattu 22.11.1761 Kyrckoby, kuolinsyy invärtes sjuk (GS s. 260).
Johan Fellman s. 19.09.1761 Kemijärvi, kastettu 21.09.1761 Kemijärvi, k. 18.03.1762 Kemijärvi, haudattu 25.03.1762 Kyrckoby, kuolinsyy okänd barnsjuk (GS s. 260).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 148
V Sofia Esaiaksentytär Fellman (2925), (Taulusta 51, isä Esaias Fellman) s. 01.03.1722 Kemijärvi, k. 23.08.1782 Kuusamo, kk, Kantoniemi, haudattu 22.12.1782 Kuusamo. Kuusamon nimismies Johan Granrothin leski. Sofia Fellman oli syntyisin eräästä Suomen vanhimmista pappissuvuista. Hänen isänsä oli toisen polven kappalainen Kemijärvellä. Isänsä Esaias Mansvetuksenpoika Fellman Iljander oli kuuluisa lappalaisten käännyttäjä ja ankara kristinuskon levittäjä, joka palveli pappina 49 vuotta. Fellmannin sisarukset näyttävät olleen kovasti Tornbergin miesten suosiossa, eikä ihmekään, sillä he ovat perimätiedon mukaan olleet hyvin kauniita ja tarmokkaita. Sofian vanhempi sisko Anna 1714-1786 avioitui Sigfridin pikkuserkun kauppias Lars Johaninpoika Tornbergin 1702-1772 kanssa ja nuorempi sisko, Klara 1728-1763, nuoremman veljen porvari Johan Johaninpojan 1706-1775 kanssa. Sofian ensimmäinen puoliso oli Kuusamon nimismies Johan Sigfridinpoika Granroth, joka kuoli 33 -vuotiaana 21.12.1744. Tästä avioliitosta oli 2 lasta. Vajaat puolitoista vuotta myöhemmin, 8.4.1746 hän avioitui Alatornion kappalaisen pojan Sigfrid Tornbergin kanssa. Olivatko he tutustuneet toisiinsa mahdollisesti Sofian vieraillessa siskojensa perheissä, voidaan vain arvailla. Sofia oli yksi niistä kolmesta Fellmannin siskoksesta, jotka löysivät puolisonsa Tornbergin suvusta. Fellmanin suku on Suomen vanhimpia pappissukuja ja vanhin tiedetty Olof. Esaias Fellman oli kuuluisa lappalaisten käännyttäjä, joka 49 vuotta lappalaisten hyödyksi ja siunaukseksi työskenneltyään kuoli 1697 ja haudattiin Kemijärven uuden kirkon alle, missä hänen ruumiinsa on säilynyt, kuten kansa arvelee, pyhyytensä merkkinä. Fellmanien suvun myötä tulee lisää Sursillien verta tornbergilaisiin, samoin merkittävät Elingius- ja Steuch-suvut.
Perheeseen syntyi yhteensä 9 lasta, joista 2 tytärtä ja yksi poika kuoli pienenä. Pojista nuorin, Nils lähti opiskelemaan ja vaikutti aikanaan Rovaniemen nimismiehenä. Toiset viisi veljestä jäivät Kuusamoon ja ryhtyivät harrastamaan metsästyksen ja kalastuksen ohella maataloutta. Suku levittäytyi varsin pian Koillismaan pitäjiin, Pudasjärvelle ja myöhemmin itsenäistyneeseen Posioon. Minkä verran Sigfrid Tornbergin vaimon valinnan lisäksi ammatinvaihdokseen ja hyvin syrjäiseen ja harvaan asuttuun Kuusamoon muuttamiseen vaikutti se, että kaupankäynti Venäjän kanssa oli melko vilkasta? Kuusamo sijaitsee vedenjakajalla ja oli tuolloin varsin vilkas kauppapaikka ja siellä oli myös tulli. Ei voi välttyä ajattelemasta ainakin jonkinasteista tarkoitushakuisuutta suuren kauppiassuvun keskuudessa. Johdonmukaisesti ajatellen ei ole kaukana sama suuntaus poikien asuinpaikkojen valinnoissa Koillismaalla. Paitsi hyvät kalavedet ja riistamaat, ovat talot sijainneet vilkkaimpien kauppareittien varsilla. Kukaan pojista ei jäänyt asumaan isänsä jälkeen Kantoniemelle. Lähde: Pekka Lassila (GS 3256 & Koutokeinon kautta maailmalle; Erkki I. Aikkila).

1. puoliso: Vihitty noin 1738 Johan Sigfridinpoika Granroth (2054). (Taulu 494) Kuusamon nimismies, s. .1.1711 Kuusamo, k. 21.12.1745 Kuusamo, haudattu 01.01.1746 Kuusamo. Johan asui Kuusamon Kantoniemessä. (GS 512).
Vanhemmat: Sigfrid Gustafinpoika Granroth, s. .1.1683 Pietarsaari, k. 11.11.1771 Kuusamo, Poussu, haudattu 01.12.1771 Kuusamo ja Brita Johanintytär Keckman, s. 07.07.1683 Pudasjärvi, k. 08.10.1758 Kuusamo, haudattu 29.10.1758 Kuusamo.

Lapset:
Brita Granroth , s. 18.06.1739 Kuusamo, kastettu 22.06.1739 Kuusamo. Tauluun 370
Esaias Granroth , s. 13.03.1742 Kuusamo, kastettu 14.03.1742 Kuusamo. Tauluun 371
2. puoliso: Vihitty 08.04.1746 Kuusamo Sigfrid Henrikinpoika Tornberg (2924). (Taulu 595) Kuusamon nimismies. Kauppias Kuusamossa, s. 28.05.1722 Alatornio, kastettu 10.06.1722 Alatornio, k. 07.03.1801 Kuusamo, Kirkonkylä, Kantoniemi. Syntyi papin poikana Alatorniolla ja toimi kauppiaana kunnes siirtyi nimismieheksi Kuusamoon. Kuusamon Tornbergien kantaisä ja niin muodoin varsin merkittävä kantaisä monelle sukuhaaralle. Avioitui nuorena kuolleen nimismiehen, Johan Granrothin lesken, Sofia Esaiaksentytär Fellmanin kanssa. Pohjalaisen osakunnan nimikirja: "Sigfrid Tornberg s. Alatorniolla 10.06.1722. Mercaturnam exercet Tornae, Turun yliopistoon 1737. Kauppias Torniossa, vihdoin Kuusamon nimismies". Sigfrid Tornbergista on sanottu, että hän oli viimeinen "talonpoikaisnimismies". Hänen virkakautensa kesti vuoteen 1759, minkä jälkeenkin hän oli lautamiehenä ainakin 15 vuotta. Nimismieheksi Tornbergin jälkeen tuli Henrik Planting, jonka aikana kruunun ote tiukkeni Kuusamossa ja kuusamolaisten elämässä. Hän asui kuolemaansa saakka Kantoniemessä, mutta tuli nimismiehen virkakautensa jälkeen veroa maksavaksi. Sigfrid Tornberg lienee ollut tarmokas maamies ja kaskenpolttaja. Hänellä oli yhteisiä huuhtamaita niinikään entisen nimismiehen, Sigfrid Granrothin, kanssa. Perunkirja kertoo myös osaltaan hänen olleen kova kalamies. (Koutokeinon kautta maailmalle; Erkki I. Aikkila).
Vanhemmat: Henrik Johanneksenpoika Tornberg, s. 1680 Ruotsi, Koutokeino, k. 15.04.1743 Alatornio, haudattu 21.04.1743 Alatornio ja Brita Sigfridintytär Bonelius, s. 1693 Rovaniemi, k. 09.04.1743 Alatornio, haudattu 21.04.1743 Alatornio.
Lapset:
Henrik Tornberg , s. 28.07.1747 Kuusamo, kk, Kantoniemi, kastettu 02.08.1747 Kuusamo. Tauluun 372
Sofia Tornberg s. 25.11.1749 Kuusamo, kk, Kantoniemi, kastettu 12.1749 Kuusamo, k. 16.12.1749 Kuusamo. Hätäkastettu.
Johan Tornberg , s. 23.10.1750 Kuusamo, kk, Kantoniemi, kastettu 25.10.1750 Kuusamo. Tauluun 373
Sigfrid Tornberg , s. 22.03.1753 Kuusamo, kk, Kantoniemi, kastettu 27.03.1753 Kuusamo. Tauluun 374
Isak Tornberg , s. 14.03.1755 Kuusamo, kk, Kantoniemi, kastettu 16.03.1755 Kuusamo. Tauluun 375
Maria Tornberg s. 04.06.1758 Kuusamo, kk, Kantoniemi, kastettu 11.06.1758 Kuusamo, k. 18.10.1759 Kuusamo, haudattu 28.10.1759 Kuusamo, kuolinsyy okänd sjuk (GS s. 261, Hiski).
Abraham Tornberg s. 09.04.1760 Kuusamo, kk, Kantoniemi, kastettu 11.04.1760 Kuusamo, k. 01.05.1760 Kuusamo, haudattu 04.05.1760 Kuusamo (GS s. 261).
Jakob Tornberg , s. 12.08.1761 Kuusamo, kk, Kantoniemi, kastettu 16.08.1761 Kuusamo. Tauluun 376
Nils Tornberg , s. 18.02.1764 Kuusamo, kk, Kantoniemi, kastettu 19.02.1764 Kuusamo. Tauluun 377
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 149
V Clara Esaiaksentytär Fellman (12223), (Taulusta 51, isä Esaias Fellman) s. 1728 Kemijärvi, k. 26.01.1763 Tornio, haudattu 06.02.1763 Torneå stad, kuolinsyy andtäppa (GS 3288).

1. puoliso: Johan Johaninpoika Tornberg (12188) Porvari Torniossa, s. 1706 Jukkasjärvi, k. .7.1755 Tornio.
Vanhemmat: Johan Johanneksenpoika Tornberg, s. 29.01.1670 Hietaniemi, k. 11.02.1751 Jukkasjärvi ja Sara Larsintytär Renmark, s. 1671 Ruotsi, Jukkasjärvi, k. 07.04.1749 Prästg, Jukkasjärvi, Kiruna.

Lapset:
Sara Susanna Tornberg s. 22.06.1752 Tornio, kastettu 24.06.1752 Tornio, k. 15.06.1756 Tornio (GS 3289).
Maria Tornberg s. 18.07.1755 Tornio, k. 06.06.1756 Tornio, haudattu 13.06.1756 Tornio (GS s. 262).
2. puoliso: Vihitty 25.03.1756 Tornio Israel Jönsinpoika Asplund (12224) Kauppias Torniossa, s. 18.11.1730 Tornio, kastettu 19.11.1730 Tornio, k. 22.05.1791 Alatornio, Vuono.
Vanhemmat: Johan Asplund, s. Tornio ja Margareta Asplund o.s. Sax, s. 1707 Alatornio Haaparanta, k. 24.01.1743 Alatornio Haaparanta.
Lapset:
Johan Asplund Lähetyssaarnaaja Saint Barthélemyn saarella, s. 14.01.1757 Tornio, kastettu 16.01.1757 Tornio (GS 3290).
Margaretha Asplund , s. 08.01.1759 Tornio, kastettu 08.01.1759 Tornio. Tauluun 378
Clara Asplund s. 29.09.1760 Tornio, kastettu 03.10.1760 Tornio, k. 26.05.1762 Tornio, haudattu 29.05.1762 Tornio (GS s. 263).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 150
V Lars Gabrielinpoika Limingius (1686), (Taulusta 52, isä Gabriel Limingius) Kemin kappalainen 1694, s. noin 1660, k. ennen 1719. Ylioppilas Uppsalassa 31.10.1679 Laurentius Limingius Ö-Botn. Ylioppilas Turussa kl. 1684 Limingius Laur. Ostrob _ 159. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1684] Laurentius Limingius. Ups: depositus. | Kapellan Kemi 1694. Afsatt 1700. Respondentti 4.1.1695, pr. Petter Laurbecchius. — Limingan kappalainen 1687 (nimitys peruttu 1689). Kemin kappalainen 1694, erotettu 1700. Muuttanut: Tornioon 1704 (GS s. 263).

Puoliso: Vihitty 1687 Susanna Tuderus (6576) s. noin 1668 Kemi.
Vanhemmat: Johan Juhanapoika Tuderus, s. noin 1638 Maaria, k. 29.04.1699 Kemi, haudattu 25.06.1699 Kemi ja Susanna Sigfridintytär, s. Hailuoto, k. 1693 Kemi.

Lapset:
Susanna Limingius , s. noin 1693 Kemi. Tauluun 379
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 151
V Johan Johaninpoika Salonius (4459), (Taulusta 53, äiti Dordre Limingius) Saloisten kappalainen 1671, s. noin 1650, k. 1687 Saloinen. Ylioppilas Upsalassa 1670, Turussa (pohj.) 1676. Respondentti 8.7.1678 pro gradu, pr. Johan Flachsenius. FM Turussa 27.11.1679. — Rantsilan kappalainen isänsä jälkeen, sitten Saloisten 1686. Saarnaaja pappeinkokouksessa Oulussa 1680. (GS 3309).

Puoliso: Elisabeth Johanintytär Tawast (1319). (Taulu 102) s. noin 1660, k. 16.03.1690 Raahe (GS 1289).
Vanhemmat: Johan Henrikinpoika Tawast, s. 1626 Turku, k. 1689 Pyhäjoki, haudattu 1689 Pyhäjoki ja Anna Erikintytär Sursill.

Lapset:
Margaretha Salonius , s. 25.01.1684 Siikajoki. Tauluun 380
Susanna Salonius , s. noin 1685. Tauluun 381
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 152
V Margareta Johansdotter Lithovius (1699), (Taulusta 54, isä Johan Limingius) s. noin 1671, k. 1737 Oulu, haudattu 25.01.1737 Oulu. Mahdollisesti tämän avioparin tytär. Jälkimmäinen avioliitto (Isak Gamman kanssa) oli lapseton. (GS 3967, Hiski).

1. puoliso: Daniel Pilckar (2078) Kauppias Oulussa, raatimies, s. noin 1673, k. 1719 , haudattu 05.04.1719 Njurunda, Ruotsi. Kuoli isoavihaa paossa ollessaan.
Vanhemmat: Simon Johaninpoika Pilckar, s. 1640, k. 14.04.1695 Oulu ja Margaretha Danielsdotter Sundelius, k. 1697.

Lapset:
Daniel Pilckar s. 1690 Oulu, k. 08.04.1733 Uppsala, Sverige, haudattu 08.04.1733 Upsala, Ruotsi. Ylioppilas Upsalassa 1732. Naimaton (GS 4040).
Margareta Pilckar , s. 1700 Oulu. Tauluun 382
Brita Pilckar-Pilkar , s. 1705. Tauluun 383
Catharina Pilckar , s. 1707. Tauluun 384
Magdalena Pilckar , s. 19.02.1715. Tauluun 385
2. puoliso: Vihitty jälkeen 06.04.1720 Ruotsissa ? Isak Gamman (5063) Kauppias Oulussa, valtiopäivämies, s. 04.04.1671 Kajaani, k. 19.04.1734 Oulu, haudattu 19.05.1734 Oulu. Avioliitto oli lapseton. Isak Gamman edusti kaupunkiaan säätyjen kokoontuessa 15.12. 1718 (Hiski, J.Hissa).
Vanhemmat: Johan Gamman ja Karin Pekantytär, s. Kivijärveltä kotoisin.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 153
V Isak Magnuksenpoika Björnström (1676), (Taulusta 55, äiti Catharina Lithovia) Kemin kappalainen 1703, s. 1665 Oulu, Finland, k. 1717 Kemi, Finland. Ylioppilas Upsalassa 1686. (GS 3316).

1. puoliso: Anna Fant (5061) s. noin 14.09.1671 Lillkyrö, Vasa, Finland, k. 28.07.1709 Kemi.
Vanhemmat: Anders Fant, k. 10.07.1691 Vähäkyrö ja Carin Gammal.

Lapset:
Jakob Björnström , s. 17.06.1698 Kemi, Finland. Tauluun 386
Anders Björnström s. 1699, k. 03.05.1705 Kemi (GS s. 264).
Lars Björnström s. noin 1702, k. 24.11.1711 Kemi (GS s. 264).
Michael Björnström s. 07.12.1704 Kemi, kastettu 11.12.1704 Kemi msrk (GS 3317).
Catharina Björnström s. 11.08.1706 Kemi, kastettu 12.08.1706 Kemi msrk (GS 3318).
Anna Björnström s. 27.02.1708 Kemi, kastettu 29.02.1708 Kemi msrk, k. 22.10.1708 Kemi, haudattu 18.11.1708 Kemi (GS s. 264).
2. puoliso: Vihitty Ii? Margaretha Simonintytär Pechlinius (1687) s. 14.10.1683 Ii, kastettu 1683 Ii (GS 6034).
Vanhemmat: Simon Henricsson Pechlin e. Pechlinius, s. 1650 Ii, k. 1708 Ii ja Margaretha Petterintytär Hoffrenius, s. 1660.
Lapset:
Margaretha Björnström s. 21.02.1712 Kemi, kastettu 23.02.1712 Kemi, k. 05.09.1712 Kemi, haudattu 12.10.1712 Kemi (GS s. 264).
Magdalena Björnström , s. noin 1710 Finland. Tauluun 387
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 154
V Sven Magnusson Björnström (5044), (Taulusta 55, äiti Catharina Lithovia) Oululainen tullikirjuri, s. noin 1670, k. 25.08.1753 Oulu.

Puoliso: Anna Josefintytär Lithovius (1655). (Taulu 69) s. 1660 Ilmajoki, k. 17.12.1742 Oulu (GS 3417).
Vanhemmat: Josef Samuelinpoika Lithovius, s. 1632/33 Liuminka, k. 1692 Tyrnävä ja Margareta Jakobintytär Peldanus, s. 1635, k. noin 1670 Tyrnävä.

Lapset:
Lars Biörnström , s. noin 1700 Finland. Tauluun 388
Sven Biörnström , s. noin 1715. Tauluun 389
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 155
V Jakob Björnström (6778), (Taulusta 55, äiti Catharina Lithovia) Kauppias Oulussa, s. 1705, k. 18.12.1739 Oulu.

Puoliso: Vihitty 03.03.1726 Oulu Catharina Danielintytär Pilckar (6777). (Taulu 152) s. 1707, k. 1779 Oulu, haudattu 27.12.1779 Oulu (GS 4028).
Vanhemmat: Daniel Pilckar, s. noin 1673, k. 1719 , haudattu 05.04.1719 Njurunda, Ruotsi ja Margareta Johansdotter Lithovius, s. noin 1671, k. 1737 Oulu, haudattu 25.01.1737 Oulu.

Lapset:
Daniel Biörnström s. 13.10.1727 Oulu, kastettu 14.07.1727 Oulu, k. 24.12.1727 Oulu (GS s. 321).
Jakob Biörnström s. 01.11.1728 Oulu, kastettu 03.11.1728 Oulu, k. 17.04.1737 Oulu, haudattu 17.04.1737 Oulu (GS s. 321).
Isak Biörnström s. 20.12.1730 Oulu, kastettu 20.12.1730 Oulu, k. ennen 1741 (GS s. 321).
Maria Biörnström s. 07.05.1732 Oulu, kastettu 08.05.1732 Oulu, k. 29.10.1735 Oulu, haudattu 29.10.1735 Oulu (GS s. 321).
Johan Biörnström , s. 11.04.1735 Oulu, kastettu 12.04.1735 Oulu. Tauluun 390
Margaretha Biörnström s. 06.03.1738 Oulu, kastettu 07.03.1738 Oulu, k. 31.12.1738 Oulu (GS s. 321).
Elisabet Biörnström s. 15.10.1739 Oulu, kastettu 15.10.1739 Oulu, k. 25.04.1742. Naimaton. (GS 4034).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 156
V Katarina Magnusdotter Björnström (252623), (Taulusta 55, äiti Catharina Lithovia) (D.Heather).

1. puoliso: Bonsdorff (252624) (D.Heather).

2. puoliso: Claes Matilainen (252625) (D.Heather).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 157
V Christina Carlintytär Lithovius (1677), (Taulusta 56, isä Karl Limmingius-Lithovius) s. noin 1688, k. 1739 Haukipudas ?, haudattu 02.07.1738 Haukipudas (GS 3321).
Muistiinpanot: Tarkista syntymäaika, isä kuollut ennen lapsen syntymää. AK

Puoliso: Vihitty 09.07.1721 Ii Daniel Johaninpoika Keckman (284). (Taulu 220) Iin pitäjänapulainen 1725, s. noin 1679 Pudasjärvi ?, k. 04.03.1738 Haukipudas, haudattu 19.03.1758 Haukipudas. Ylioppilas Turussa sl. 1700 Keckmannus Dan. Ostrob _ 235. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1700] Daniel Keckman. | Adjunctus Ministerii in Ijå. 1738. obiit. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa (Oulussa) 4.2.1725. — Hoiti papintehtäviä Haukiputaalla ylioppilaana isonvihan lopulla 1717–21. Iin pitäjänapulainen 1725, asuen vuodesta 1737 Ylikiimingissä. (GS 484).
Vanhemmat: Johan Olavinpoika Kähkönen-Keckman, s. noin .1.1657 Paltamo, Kiehimänsuu, k. 26.02.1707 Pudasjärvi, haudattu 10.02.1707 Pudasjärvi ja Catharina Danielintytär Anglenius, s. 1654 Pudasjärvi, k. 23.03.1694 Pudasjärvi, haudattu 23.03.1694 Pudasjärvi.
Muistiinpanot: Esko Pessin mukaan k. 19.03.1738.

Lapset:
Carl Keckman s. 25.01.1723 Haukipudas, k. 1723 Haukipudas, haudattu 10.03.1723 Haukipudas (GS s. 54).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 158
V Lars Carlinpoika Lithovius (1679), (Taulusta 56, isä Karl Limmingius-Lithovius) Porvari Oulussa (GS 3323).

Puoliso: N N (24073)

Lapset:
Brita Helena Lithovius (GS 3324).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 159
V Margaretha Henrikintytär Hourenius (4620), (Taulusta 57, äiti Catharina Mathesius) k. 16.07.1732 (GS 5962).

Puoliso: Johan Petterinpoika Prochaeus (1623) Paltamon kappalainen 1691, k. 1711 Paltamo ? Ylioppilas Upsalassa 1686, sitten Turussa (pohj.). (GS 1971).
Vanhemmat: Petter Prochaeus, s. noin 1630 Finland, k. jälkeen 1673 Paltamo ja Elisabet Martinintytär Alstadius, s. noin 1635 Finland.

Lapset:
Petter Prochaeus , s. 24.11.1693 Paltamo. Tauluun 391
Johan Prochaeus Kappalainen Ruotsissa, s. Paltamo ? (GS 1973).
Henrik Prochaeus , s. 1694 Paltamo ?. Tauluun 392
N Prochaeus Ruotsin kuninkaan jääkäri Tukholmassa. Lienee ollut avioliitossa (GS 1975).
Catharina Prochaeus , s. noin 1700 Paltamo. Tauluun 393
Margaretha Prochaeus (GS 1988).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 160
V Henrik Henrikinpoika Hourenius-Hoffren (4621), (Taulusta 57, äiti Catharina Mathesius) Oulaisten kappalainen 1693, s. noin 1673 Haapavesi, k. 06.05.1697 Pyhäjoki. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1689. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 26.5.1693. (GS 5963).

Puoliso: Vihitty 24.03.1694 Turku Anna Letzle (5081) Eli vielä 1702.
Vanhemmat: Bertil Letzle, , haudattu 16.05.1717 Stockholm ja Hebla Simonintytär Anglenius, s. noin 1650 Finland, k. 1698 , haudattu 26.10.1698 i borgmästaren Laurentius Brochius' grav, vilken alltså varit hennes fasters man och hennes förmyndare.

Lapset:
Johan Hourenius s. 21.12.1694 Pyhäjoki, kastettu 23.12.1694 Pyhäjoki, k. 29.03.1695 Pyhäjoki (GS s. 472).
Henrik Hourenius s. 22.03.1696 Pyhäjoki, kastettu 22.03.1696 Pyhäjoki, k. 25.03.1696 Pyhäjoki (GS s. 472).
Catharina Hourenius s. 14.02.1697 Pyhäjoki, kastettu 16.02.1697 Pyhäjoki (GS 5964).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 161
V Brita Mathiaksentytär Mathesius (1354), (Taulusta 59, isä Mathias Mathesius) (GS 4374).

Puoliso: Henrk Christerinpoika (816) Pietarsaaren pitäjän nimismies isänsä jälkeen. Länsman uti Pedersöre efter sin fader. (GS 785).
Vanhemmat: Christer Mattsson, k. ennen 1658 ja Catharina Knutintytär Westzynthius, s. noin 1590, k. ennen 1649.

Lapset:
Knut Henrikinpoika (GS 786).
Margareta Henrikintytär (GS 787).
Anna Henrikintytär (GS 788).
Dorde Henrikintytär (GS 789).
Brita Catharina Henrikintytär (GS 790).
Carin Henrikintytär (GS 791).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 162
V Johan Mattsson Mathesius (506), (Taulusta 59, isä Mathias Mathesius) Ylikannuksen kappalainen 1694, s. noin 1670 Pyhäjoki, k. 1702 Ylikannus. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1687. (GS 4375).

Puoliso: Vihitty ennen 1695 Brita Johanintytär Grandelius-Grandell (2009) s. noin 1670 Uusikaarlepyy, k. Lokalahti, haudattu 19.02.1738 Lokalahti (GS 811).
Vanhemmat: Johan Johaninpoika Grandelius-Grandell, s. 1635 Kokkolan pitäjä, k. 1693 Uusikaarlepyy ja Christina Cortintytär Bockmöller, s. noin 1639 Finland, k. 1670 , haudattu 27.03.1670 Uusikaarlepyy.

Lapset:
Mathias Mathesius , s. 30.11.1695 Lohtaja. Tauluun 394
Erik Mathesius s. 1698 Ylikannus ?, k. 23.08.1699 Ylikannus (GS 4376).
Susanna Mathesius , s. 18.01.1699 Ylikannus. Tauluun 395
Nils Mathesius s. 15.05.1700 Ylikannus (GS s. 352).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 163
V Anna Johansdotter Cajanus (182), (Taulusta 60, äiti Anna Mathesius) s. 1656 Paltamo, k. 11.03.1734 Ylivieska, haudattu 25.03.1734. änkiepastorska. (GS 4413).

1. puoliso: Vihitty noin 1680 Erik Erikinpoika Fortelius (181) Paltamon kappalainen 1672, s. noin 1647 Pietarsaari, k. ennen 1734 Paltamo. Ylioppilas Turussa sl. 1668 Forthelius Eric. Erici Ostrob _ 95. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1668] Ericus Erici Fortelius. | Sacellanus in Paldamo 1672. Ylioppilas Uppsalassa ? 1672 . Paltamon 1. kappalainen 1672. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Eric Mattsson Fortelius e. Bothniensis, s. 1602 Pietarsaari, pitäjä, k. 26.06.1650 Stockholm, Sverige ja Magdalena Eriksdotter Alftanus, s. 1611 Helsinki ?, k. 19.01.1647 Pietarsaari ?.

Lapset:
Anna Fortelius . Tauluun 396
Elisabet Fortelius , s. noin 1680 Paltamo. Tauluun 397
Margaretha Fortelius , s. 01.03.1681 Paltamo. Tauluun 398
Erik Fortelius-Fortell , s. 1683 Paltamo. Tauluun 399
2. puoliso: Vihitty noin 1685 Abraham Erikinpoika Falander (529) Kirkkoherra Kalajoella 1697, s. noin 1650 Turku/Kokkola, k. 22.02.1709 Kalajoki. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1672 Turussa, Upsalassa 1673. Vihittiin papiksi 1684.
Vanhemmat: Erik Ericus e. Falander, s. 1606 Falun, Sverige, k. 25.12.1672 Kokkola ja Magdalena Olofsdotter Hermainen, s. 1611 Turku, , haudattu 24.05.1663 Kokkola.
Lapset:
Abraham Falander , s. noin 1685 Paltamo. Tauluun 400
Johan Falander s. noin 1685 Paltamo, k. 1711. Ylioppilas 1703 Upsalassa, Ruotsissa ja Turussa (pohj.)1707. Naimaton. (GS 4682).
Magdalena Falander , s. noin 04.1690 Paltamo. Tauluun 401
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 164
V Erik Johaninpoika Cajanus (110), (Taulusta 60, äiti Anna Mathesius) Paltamon 1703, sittemmin Kemiön kirkkoherra, s. 15.04.1658 Paltamo, k. 15.02.1723 Turku, haudattu Kemiö. Opiskeltuaan Upsalassa vihittiin papiksi 18-vuotiaana 1676. Paltamon kappalainen 1678. V:sta 1698 toimi isänsä sijaisena Paltamon kirkkoherrana, johon virkaan vakinaiseksi isänsä kuoleman jälkeen 1703. Rovasti. - Omisti isänsä jälkeen ainakin 1711 isonvihan kynnyksellä Paltaniemen kylässä 5/8 manttaalin Sutelan tilan. - Isonvihan aika oli hänelle perheineen koettelemusten aikaa. Venäläiset ryöstivät 1712 hänen pappilansa tyystin ja haavoittivat hänen poikaansa Erikin itsensä ollessa pitäjällä. Pakomatkalla Kemiin 1715 venäläinen kasakkajoukko ryösti jälleen heidät putipuhtaiksi. Hän etsi nyt turvaa Kajaanin linnasta, mutta joutui linnan antautuessa 1716 perheineen vangiksi. (Ks. Välskärin kert:t 111, 361-69) Heidät kuljetettiin huonosti varustettuna vangittuna läpi hävitetyn maan Turun linnaan, jossa heitä pidettiin kaksi vuotta. Rauhan tultua 1717 ko. virka annettiin toiselle henkilölle, jolloin hän jäi työttömäksi muuttaen asumaan piispa Gezeliuksen perheen omistamalle ratsutilalle (Kemiössä) sekä sen jälkeen Turkuun. Hänen oli määrä palata Paltamoon, mutta ehti kuolla Turussa ennen paluumatkansa alkamista sairasteltuaan jo pitemmän ajan. Hänet on haudattu Kemiön kirkkoon. (MS & GS 4683 & 8256).

Puoliso: Vihitty noin 1680 Magdalena Petterintytär Mathesius (111) s. noin 1662 Kalajoki, , haudattu Kemiön kirkkoon. Eli 1600-luvulla. (GS 8256).
Vanhemmat: Petrus (Petter) Joosefinpoika Mathesius, s. 1635 Kalajoki, k. 1693 Kalajoki ja Catharina Erikintytär Falander, s. noin 1640, k. 1719 Kemiö.

Lapset:
Anders Cajanus , s. noin 1685 Paltamo. Tauluun 402
Erik Cajanus , s. noin 1688 Paltamo. Tauluun 403
Johan Cajanus , s. noin 1690 Paltamo. Tauluun 404
Catharina Cajanus , s. 26.05.1694 Paltamo. Tauluun 231
Susanna Cajanus , s. 1703 Paltamo. Tauluun 405
Margaretha Cajanus , s. noin 1705 Paltamo. Tauluun 406
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 165
V Brita Johanintytär Cajanus (1998), (Taulusta 60, äiti Anna Mathesius) s. noin 1660, k. ennen 1727 (GS 4774).

1. puoliso: Vihitty noin 1680 Johan Johaninpoika Argillander (1999) Kuopion 1. kappalainen 1683, s. noin 1655, k. 1693 Kuopio. Ylioppilas Uppsalassa 10.7.1673 Johannes Johannis Argillander [Cajanæburg. Ostrobothnienses]. Ylioppilas Turussa kl. 1678 Argillander Joh. Joh:is [_ 135]. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1678] Johannes Joh. Argillander. Ups. depos. | Sacellanus in Ylikannus 1722. Obiit 1723. Respondentti 27.11.1678 pro exercitio, pr. Daniel Achrelius 1565. Kuopion 2. kappalainen 1679, 1. kappalainen 1683. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Johan Ivarinpoika Argillander, s. ennen 1641 Kuopio msk, k. Kuopio msk ja Britha Samuelintytär Paldanius, s. noin 1632 Kuopio msk, k. Kuopio msk.

Lapset:
Johan Argillander , s. noin 1680 Kuopio. Tauluun 407
Brita Argillander s. 1682 Kuopio, kastettu 1682 Kuopio, k. 1682 Kuopio, haudattu 1682 Kuopio (GS s. 377).
Erik Argillander s. noin 1683 Kuopio. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1700. Ilmeisesti naimaton, eli 1700 Turku (GS 4775).
Elisabet Argillander , s. 1692 Kuopio. Tauluun 408
Jeremias Argillander , s. noin 1693 Kuopio. Tauluun 409
2. puoliso: Vihitty noin 1694 Johan Johaninpoika Mollerus (2000) Kuopion 2. kappalainen ainakin jo 1694, s. noin 1667, k. 07.06.1734 Kuopio. Ylioppilas Turussa (viip.) 1679.
Vanhemmat: Hans Kristianinpoika Möller ja N N.
Muistiinpanot: Ylioppilasmatrikkelissa kuolinaika 12.8.1734 ?
Lapset:
Jakob Mollerus s. noin 1695 Kuopio. eli 1713 Uppsala. Yo Turussa 20.3.1713. Yo Uppsalassa 9.11.1713. (J.Hissa).
Henrik Mollerus , s. noin 1695 Kuopio ?. Tauluun 410
Abraham Mollerus , s. noin 1697 Kuopio. Tauluun 411
Gustaf Mollerus , s. noin 1700 Kuopio. Tauluun 412
Brigitta Mollerus , s. 1704 Kuopio. Tauluun 413
Anna Mollerus , s. noin 1705 Kuopio. Tauluun 414
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 166
V Jakob Isakinpoika Falander (4802), (Taulusta 62, äiti Britha Mathesius) Kokkolan kappalainen 1699, s. noin 1670, k. 13.03.1714 Oulu, haudattu 13.03.1714 Oulu. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1691. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 10.5.1697. Muuttanut: Kuoli pakomatkallaan Oulussa (GS 4877).

Puoliso: Catharina Henrikintytär Brenner (2173) s. .6.1676. Elossa vielä 1725 (GS 19).
Vanhemmat: Henrik Brenner, s. noin 1642 Närpiö, k. 23.02.1689 Turku ja Catharina Larsintytär Brochius, s. noin 1650 Turku, k. 23.12.1682 Turku, haudattu 23.12.1682 Turku.

Lapset:
Isak Falander s. 07.03.1698 Kokkola, kastettu 07.03.1698 Kokkola. Kuollut nähtävästi pienenä (GS s. 385).
Henrik Falander s. 16.05.1699 Kokkola, kastettu 19.05.1699 Kokkola. Kuollut todennäköisesti lapsena (GS s. 385).
Brita Falander s. 1700 Kokkola, kastettu 16.04.1700 Kokkola, k. ennen 1705. Kuollut kaikesta päättäen vuoteen 1705 mennessä (GS s. 385).
Catharina Falander s. 1701 Kokkola, kastettu 07.03.1701 Kokkola. Kuollut ilmeisesti pienenä (GS s. 385).
Margaretha Falander s. 25.03.1704 Kokkola, kastettu 26.03.1704 Kokkola, k. ennen 1709. Kuollut nähtävästi vuoteen 1709 mennessä (GS s. 385).
Brita Falander s. 10.04.1705 Kokkola, kastettu 12.04.1705 Kokkola. Kuollut lapsena (GS s. 385).
Elisabet Falander s. 05.09.1706 Kokkola, kastettu 06.09.1706 Kokkola. Kuollut varmaankin pienenä (GS s. 385).
Margaretha Falander s. 1709 Kokkola, kastettu 28.02.1709 Kokkola. Kuollut arvatenkin lapsena (GS s. 385).
Jakob Falander , s. 14.08.1710 Kokkola, kastettu 14.08.1710 Kokkola. Tauluun 415
Anna Falander s. 29.09.1711 Kokkola, kastettu 30.09.1711 Kokkola. Kuollut luultavasti lapsena (GS s. 386).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 167
V Isak Isakinpoika Falander (4573), (Taulusta 62, äiti Britha Mathesius) Uusikaarlepyyn pormestari 1701, valtiopäivämies, s. noin 1672, k. 1715 Luulajassa paon aikana. Ylioppilas Turussa kl. 1695 [Fahlander] Isaacus [Bothn _ 208]. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1695] Isaacus Falander. | Consul NeoCarlebyensis accuratissimus. obiit. Asui vuodesta 1697 Uudessakaarlepyyssä toimien siellä kaupunginkirjurina, urkurina ja raatimiehenä. Uudenkaarlepyyn pormestari 1701. Valtiopäivämies 1710. (GS 4883 & MELANDER, Personskrifter, s. 565).

1. puoliso: Vihitty 1702 Anna Cortintytär Bochmöller (1522) s. 1640, k. välillä 1703-01.02.1704 Uusikaarlepyy (GS 814).
Vanhemmat: Cort Bochmöller, s. Lübeck, Deutschland, k. 20.02.1667 Uusikaarlepyy ja Anna Magnuksentytär Gammal, s. 26.06.1619 Vöyri, k. 22.06.1682 Uusikaarlepyy.

2. puoliso: Vihitty 1702 Uusikaarlepyy Anna Jacobintytär Bockmöller (1315) s. noin 1675 Finland, k. 1715 Luleå, Ruotsi. Kuoli Luulajassa Ruotsissa isoavihaa paossa ollessaan. Död i Luleå 1715, då hela familjen der utdog. (GS 941).
Vanhemmat: Jacob Cortinpoika Bockmöller, s. 03.03.1650 Ny-Carleby; Uusikaarlepyy, k. 03.10.1701 Stockholm, Sverige ja Margaretha Isaacsdotter Brennerus, s. 1650 Isokyrö, k. .1.1715 Uusikaarlepyy.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 168
V Josef Isakinpoika Falander (8054), (Taulusta 62, äiti Britha Mathesius) Kokkolan pitäjänapulainen, s. noin 1675. Ylioppilas Turussa kl. 1695 [Fahlander] Joseph [Bothn _ 208]. Ylioppilas Uppsalassa 23.7.1703 Josephus Falander Ostroboth. Studiosus Aboensis. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 30.11.1705. Apulaispappi Kokkolassa 1705. Mahdollisesti toiminut lyhyen aikaa pitäjänapulaisena ja pedagogina siellä. (GS 4884).

Puoliso: Vihitty 08.02.1706 Kokkola Magdalena Erasmusdotter Biörckman (23223)

Lapset:
Isak Falander s. 23.12.1706 Kokkola, kastettu 23.12.1706 Kokkola. Kuollut nähtävästi pienenä (GS s. 386).
Brita Falander s. 05.06.1708 Kokkola, kastettu 06.06.1708 Kokkola. Kuollut nähtävästi pienenä (GS s. 386).
Josef Falander s. 1709 Kokkola, kastettu 09.06.1709 Kokkola. Kuollut ilmeisesti lapsena (GS s. 386).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 169
V Magdalena Isakintytär Falander (23224), (Taulusta 62, äiti Britha Mathesius) s. noin 1678, k. 1707 (GS 4885).

Puoliso: Claës Johaninpoika Juniander (2042) Uudenkaarlepyyn kappalainen, k. .3.1710 Uusikaarlepyy. Ylioppilas Turussa kl. 1684. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1684] Claudius Juniander. | Sacellanus NyCarlebyensis. pie in Domino obiit 1710. Uudenkaarlepyyn pitäjänapulainen ja pedagogi 1689, kappalainen 1694. (GS 4092).
Vanhemmat: Johan Carlinpoika Enqvist, k. 27.02.1705 ja Malin Claësintytär Witting, k. 27.12.1705.

Lapset:
Jakob Juniander Oli Ruotsin amiraliteetin palveluksessa (GS 4886).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 170
V Anna Isakintytär Falander (4574), (Taulusta 62, äiti Britha Mathesius) s. noin 1679 (GS 4887).

Puoliso: Ernest Mathiaksenpoika Grandell (4575) Kokkolan kappalainen 1691, k. 1697. Ylioppilas Turussa kl. 1681 Grandelius Ernest Matth:æ O.b. _ 149. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1681] Ernestus Math. Grandelius. | Rector Pædagogiæ in GamleCarleby; Sacellanus ibidem 1691. Obiit 1697. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1683 - sl. 1685. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1686 - kl. 1688. Respondentti 1687 (Marklin), pr. Daniel Achrelius 1565. Kokkolan pedagogi ja pitäjänapulainen 1689. Kokkolan kappalainen 1691. (GS 7528).
Vanhemmat: Mathias Johaninpoika Grandelius, s. noin 1623 Kokkolan pitäjä, k. 1667 , haudattu 14.04.1667 Kokkola ja Anna Erikintytär Galle.

Lapset:
Isak Grandelius-Grandell , s. 07.04.1691 Kokkola, kastettu 07.04.1691 Kokkola. Tauluun 416
Daniel Grandelius s. 30.10.1695 Kokkola, kastettu 01.11.1695 Kokkola (GS 7530).
Brita Grandelius-Grandell . Tauluun 417
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 171
V Catharina Isakintytär Falander (8055), (Taulusta 62, äiti Britha Mathesius) s. noin 1681 (GS 4888).

Puoliso: Henrik Engmarck (23228) Kokkolan kappalainen 1708. Kotoisin Limingasta. Mahdollisesti ylioppilas Upsalass nimellä Engman 1687, sekä Turussa (pohj.) 1694.

Lapset:
Anders Engmarck Ruotsin Gävlen lääninkanslian kanslisti (GS 4889).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 172
V Elisabet Isakintytär Falander (5083), (Taulusta 62, äiti Britha Mathesius) s. noin 1684 Kaarlela ?, k. 06.04.1745 Kokkola, haudattu 06.04.1745 Kaarlela (GS 4891).

Puoliso: Henrik Henrikinpoika Röring-Roering (5082) Kokkolan kappalainen 1724, s. 09.08.1686 Kokkola, kastettu 09.08.1686 Kokkola, k. 05.04.1737 Kaarlela, haudattu 05.04.1737 Kaarlela. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1705, Upsalassa 1708 sekä jälleen 1713.
Vanhemmat: Henrik Johaninpoika Roering, s. noin 08.02.1656 Kruunupyy, k. 1714 Gamlakarleby, haudattu 16.02.1714 Kokkola ja Magdalena Hansintytär Wijkare, s. noin 1.1657 Kruunupyy, k. 1733 Gamlakarleby, haudattu 20.05.1733 Kokkola.

Lapset:
Isak Röring-Roering s. 04.02.1711 Kokkola, kastettu 05.02.1711 Kokkola, k. 1711 Kokkola, haudattu 07.04.1711 Kokkola (GS s. 386).
Magdalena Röring-Roering , s. 17.01.1712 Kokkola, kastettu 18.01.1712 Kokkola. Tauluun 418
Henrik Roering Kokkolan pitäjänapulainen ja pedagogi 1736, s. 10.08.1716, k. 05.04.1737 Kaarlela, haudattu 05.04.1737 Kaarlela. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1733. Naimaton. (GS 4905).
Maria Roering-Röring , s. 25.11.1718. Tauluun 419
Elisabet Röring , s. 1722. Tauluun 420
Jakob Roering-Röring , s. 10.07.1723 Kokkola, kastettu 12.07.1723 Kokkola. Tauluun 421
Abraham Roering-Röring s. 11.06.1725 Kokkola, kastettu 12.06.1725 Kokkola, k. 18.07.1725 Kokkola, haudattu 18.07.1725 Kokkola (GS s. 400).
Anders Roering-Röring s. 28.08.1726 Kokkola, kastettu 30.08.1726 Kokkola, k. 08.09.1726 Kokkola, haudattu 08.09.1726 Kokkola (GS s. 400).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 173
V Susanna Henrikintytär Ahlholm (1729), (Taulusta 63, äiti Susanna Mathesius) s. noin 1680 Pyhäjoki, k. 09.09.1699 Pyhäjoki. Kuoli 19 vuotiaana. (GS 5968).

Puoliso: Vihitty 18.10.1698 Pyhäjoki Mathias Olavinpoika Wilander e. Viljakkala (4996) Kapellan i Pyhäjoki; kappalainen 1729, s. 19.09.1673 Liminka, Arvonollilan talossa, k. 10.03.1740 Pyhäjoki. Alk. Matti Viljakkala. Sockeadjunct eller Adjunctus Ministerii i Pyhäjoki 1699, anställdes 1707 eller 1708 i Oulais såsom förste Prestderstädes; blef 1729 Kapellan i Pyhäjoki. Ylioppilas Upsalassa 1693, Turussa 1695. (GS 1381).
Vanhemmat: Olavi Viljakkala, s. 1650 ja Dorothea Mattsdotter.

Lapset:
Margaretha Wilander s. 05.09.1699 Pyhäjoki, kastettu 05.09.1699 Pyhäjoki, k. 08.10.1699 Pyhäjoki (GS s. 472).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 174
V Catharina Henrikintytär Ahlholm (1730), (Taulusta 63, äiti Susanna Mathesius) s. noin 1680 Pyhäjoki ?, k. 07.02.1715 Ylikannus (GS 5969).

Puoliso: Vihitty ennen 1709 Johan Johaninpoika Argillander (1361). (Taulu 165) Kappalainen Ylikannuksessa 10.12.1722, s. noin 1680 Kuopio, k. 1723 Ylikannus. Ylioppilas Turussa sl. 1700 [Argillander] Johannes [Ostrob _ 235]. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1700] Johannes Argillander. | Sacellanus in Lochteå. obiit 1722. Ylioppilas Uppsalassa 7.7.1703 Johannes Argillander Ostroboth. Stud. Aboens. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa (Maariassa) 19.3.1705. — Apulaispappi Paltamossa 1705, sittemmin Pyhäjoella. Lohtajan pitäjänapulainen Kannuksessa 1712. Kannuksen kappalainen 1722. (GS 4776 & Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Johan Johaninpoika Argillander, s. noin 1655, k. 1693 Kuopio ja Brita Johanintytär Cajanus, s. noin 1660, k. ennen 1727.

Lapset:
Margareta Argillander s. 01.05.1709 Pyhäjoki, kastettu 02.05.1709 Pyhäjoki, k. 15.06.1790 Pyhäjoki. Kuollut naimattomana. (GS s. 377).
Johan Argillander s. 14.04.1710 Pyhäjoki, kastettu 17.04.1710 Pyhäjoki, k. 28.06.1731 Turku, haudattu 07.01.1731. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1729. Naimaton. (GS 4777).
Henrik Argillander , s. 06.06.1712 Pyhäjoki, kastettu 10.06.1712 Pyhäjoki. Tauluun 422
Erik Argillander Ylioppilas, perämiehenä Vaasassa 1738, s. 04.10.1713 Ylikannus, kastettu 08.10.1713 Kannus. eli 1738 Vaasa. Ylioppilas (GS 4854).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 175
V Margaretha Henrikintytär Ahlholm (1732), (Taulusta 63, äiti Susanna Mathesius) s. 1683 Pyhäjoki, k. 05.10.1765. Avioliitto oli lapseton. (GS 5970).

Puoliso: Vihitty 15.11.1722 Pyhäjoki Jonas Portinus (1355) Pyhäjoen pitäjänapulainen Oulaisissa 1722, s. 13.03.1686 Kokkola, k. 17.07.1733 Oulainen. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1706. Isä oli kokkolalainen suutari nimeltään Sven.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 176
V Elisabet Gustafintytär Lithovius (1710), (Taulusta 64, isä Gustaf Lithovius) s. 1651. Oli leskenä 1710 (GS 3906).

Puoliso: Gabriel Gabrielinpoika Temmelinus (5070) Sääksmäen yli- ja alisen kihlakuntain tuomari, k. 00.06.1716. Nimi alk. Kaappo Haapaniemi. Joko hän tai hänen isänsä suku lienee ollut lähtöisin Temmeksen Haapaniemen talosta. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1686. Oli Limingassa 1698.
Oli kuollessaan pakosalla.
Vanhemmat: Juho Haapaniemi ja N N.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 177
V Catharina Gustafintytär Lithovius (1713), (Taulusta 64, isä Gustaf Lithovius) s. 1654, k. 18.02.1735 Oulu, haudattu 18.02.1735 Oulu (GS 3760).

Puoliso: Matias Henrikinpoika Uhlander (5071) Kauppias Oulussa.

Lapset:
Mathias Uhlander , s. noin 1675 Finland. Tauluun 423
Elisabet Uhlander , s. 1688. Tauluun 424
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 178
V Maria Gustafintytär Lithovius (1707), (Taulusta 64, isä Gustaf Lithovius) s. noin 1660 Liminka, k. 16.06.1715 Piitime, Sverige (GS 3904).

1. puoliso: Vihitty 06.03.1681 Piitime, Ruotsi Johan Månsson Häggman (52527) Kauppias.
Vanhemmat: Måns Johansson Häggman, s. 2.1622 Piitime, k. 13.10.1692 Piitime ja Elisabet Eriksdotter Orre, s. Luulaja, k. 1664 Piitime.


Avioliitto oli lapseton.

2. puoliso: Christian Christianinpoika Fabricius (5066) Porvari Piitime Ruotsi, s. noin 1677 Ala-Luulaja, k. 1707 Stockholm, Sverige. Hukkui matkalla Tukholmaan.
Vanhemmat: Christian Erici Fabricius, s. 1630 Ångermanland, k. noin 1678 Ala-Luulaja ja Anna, s. noin 1630 luvulla.
Lapset:
Gustaf Fabricius , s. 21.11.1702 Piitime ? (Suursillin Sukukirja 1698?). Tauluun 425
3. puoliso: Vihitty 01.11.1711 Piitime Erik Erikinpoika Lönnberg (5068) Piitimen komministeri 1696., s. 1659 Högsjö, Sverige, k. 04.06.1731 Piitime, Sverige ? Ylioppilas Upsalassa 1682. Vihittiin papiksi 1690. Isä oli Högsjöläinen talollinen.
Muistiinpanot: .
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 179
V Isak Gustavinpoika Lithovius (1708), (Taulusta 64, isä Gustaf Lithovius) Kappalainen 1705, s. 1670, k. 1735 Liminka. Ylioppilas Upsalassa 3/10 1688, Turussa (pohj.) 1699. Apupappi Limingalla ainakin 1703. Kappalainen siellä1705. Förekommer som Adjunct i Limino 1703; blef Kapellan och vice Pastor derstädes 1705. (GS 3900).

Puoliso: Magdalena Simonsdotter Pechlinius (5069) s. Ii ? (GS 6031).
Vanhemmat: Simon Henricsson Pechlin e. Pechlinius, s. 1650 Ii, k. 1708 Ii ja Margaretha Petterintytär Hoffrenius, s. 1660.

Lapset:
Margaretha Lithovius . Tauluun 426
Hanna Lisa Lithovius (GS 3902).
Magdalena Lithovius (GS 3903).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 180
V Maria Andersdotter Uhlstadius (1716), (Taulusta 65, äiti Maria Lithovius) s. noin 1655 Oulu, k. Siikajoki (GS 3911).

Puoliso: Johan (Hans) Johaninpoika Forbus (3773). (Taulu 105) Siikajoen kirkkoherra 1699, s. noin 1651 Raahe, k. 1734 Siikajoki, haudattu 13.01.1734 Siikajoki. Ylioppilas Upsalassa 1669, Turussa (pohj.) 1671. Oli ensimmäinen v. 1651 rakennetussa kirkossa kastettu lapsi. Oli syntynyt samana vuonna kuin kirkko rakennettiin, taulussa synt. 1650. Tuli kappalaiseksi Ouluun 1682, oli ennen sitä Raahessa, Siikajoen kirkkoherra 1699. Pakeni Isonvihan aikana Ångermanlantiin ja palasi rauhan tultua seurakuntaansa.
Han blef Kapellan i Brahestad 1674 och i Uleåborg 1682, Pastor i Siikajoki 1699; predikade vid Prestmötet i Gamla Carleby 1706. (GS 6391).
Vanhemmat: Johan Casparinpoika Forbus, s. 1628 Oulu, k. 1678 Ii ja Christina Henrikintytär Lithovius, s. 1630, k. 1683.
Muistiinpanot: Tämä Johan (6391) on Sursillin kirjassa Johan Casparinpoika Forbuksen (6390) poikana. Kumpi tieto on sitten oikea? Olen lisännyt molemmille Johaneille samat vaimot ja lapset.

Lapset:
Johan Forbus , s. noin 1682 Oulu. Tauluun 427
Maria Forbus , s. noin 12.1684 Oulu. Tauluun 428
Lars Forbus , s. 1688 Oulu ?. Tauluun 429
Catharina Forbus , s. 1691 Oulu. Tauluun 430
Margaretha Forbus , s. 1700 Siikajoki ?. Tauluun 431
Jakob Forbus , s. 18.12.1702 Siikajoki ?. Tauluun 432
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 181
V Gustaf Andersinpoika Uhlstadius (1720), (Taulusta 65, äiti Maria Lithovius) Pohjanmaan läänin lääninmittari 1697, s. noin 1667 Finland, k. 26.06.1705 Sulva. Ylioppilas Upsalassa 1684, Turussa (pohj.) 1685. Suoritti maanmittaritutkinnon 1694. (GS 3912).

Puoliso: Vihitty 30.05.1697 Mustasaari Catharina Giedda (5076) s. noin 1675 Finland.
Vanhemmat: Jonas Giedda ja Cecilia Grubb.

Lapset:
Anders Uhlstadius s. noin 1698 Mustasaari, kastettu 04.02.1698 Mustasaari (GS 3913).
Jonas Uhlstadius s. 16.06.1699 Sulva, kastettu 18.06.1699 Sulva (GS 3914).
Cecilia Uhlstadius s. 12.11.1700 Sulva, kastettu 12.11.1700 Sulva, k. 07.12.1704 Sulva, haudattu 21.12.1704 Sulva (GS s. 311).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 182
V Margareta Gabrielintytär Lithovius (1724), (Taulusta 66, isä Gabriel Limmingius) s. noin 1655 Finland, k. 1721. Eli Temmeksessä 1710. (GS 3916).

Puoliso: Erik Tarvonius (5077) Limingan kappalainen 1690, s. noin 1655 Finland, k. 1695 Liminka. Kotoisin Pietarsaaren pitäjästä ja kenties Lappajärven Tarvosen talosta, toisen tiedon mukaan Kokkolasta. Ylioppilas Upsalassa 1679, Turussa (pohj.) 1682. Kruunupyyn kirkkoherran apulainen 1684. Lohtajan kappalainen 1686.

Lapset:
Maria Tarvonius , s. noin 10.10.1689. Tauluun 433
Erik Tarvonius Pohjanmaan jalkaväkirykmentin vääpeli, s. noin 1675 Finland. Naimaton (GS 3918).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 183
V Gabriel Gabrielsson Lithovius (1725), (Taulusta 66, isä Gabriel Limmingius) Porvari, kauppias Oulussa, s. noin 1670 Liminka, k. 1721 , haudattu 31.10.1721 Tukholma (GS 3919).

Puoliso: Vihitty noin 1702 Margareta Simonintytär Pilckar (2079) k. 1744 Oulu, haudattu 08.04.1744 Oulu (GS 4007).
Vanhemmat: Simon Johaninpoika Pilckar, s. 1640, k. 14.04.1695 Oulu ja Margaretha Danielsdotter Sundelius, k. 1697.

Lapset:
Margaretha Lithovius , s. 1704 Oulu. Tauluun 434
Elisabeth Lithovius , s. Oulu ?. Tauluun 435
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 184
V Catharina (Karin) Gabrielsdotter Lithovius (1728), (Taulusta 66, isä Gabriel Limmingius) s. 1666 Liminka, k. 09.01.1743 Kangasniemi, haudattu 25.01.1743 Kirkkoon (http://www.pp.htv.fi/lkivinie/taival).

1. puoliso: Vihitty 1698 Carolus Caroli Jachaenius (1359) Kangasniemen kappalainen 1697-1704, s. 1663 Johannes, k. 21.03.1704 Kangasniemi (http://www.pp.htv.fi/lkivinie/taival).
Vanhemmat: Carolus Abrahami Jachaenius, s. 1637 Johannes, k. 09.10.1702 Kangasniemi ja Margareta Laurintytär Barfwe, s. 1640 Uura, k. 03.01.1709 Kangasniemi.

Lapset:
Karl Jack , s. noin 1690 -luvulla. Tauluun 436
Gabriel Jack . Tauluun 437
Gustaf Lorenz Jack , s. Kangasniemi ?. Tauluun 438


Asui vaimoineen v. 1702 Kangasniemen kylässä.
2. puoliso: Vihitty 11.10.1705 Kangasniemi Johan Henrikinpoika Limatius (1360) Kangasniemen kappalainen, Joroisten kirkkoherra 1724, s. 1675 Liimatta, Venäjä, k. 1732 , haudattu 23.01.1732 Joroinen. Arvelun mukaan kotoisin Liimatasta läheltä Viipuria. Ylioppilas Turussa 20.9.1700 [Limatius] Joh. Henrici Vib _ 234. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1700] d. 20. Septbr. Johannes Henrici Limatius. Vib. — Kelton kappalainen ja Nevanlinnan suomalainen saarnaaja 1702. Kangasniemen kappalainen 1704. Joroisten kirkkoherra 1722 (virkaan luult. 1724).
Lapset:
Hendrich Johan Limatius s. 10.04.1706 Kangasniemi, kastettu 4.1706 Kangasniemi (Hiski).
Johan Limatius , s. 13.11.1709 Kangasniemi, kastettu 15.11.1709 Kangasniemi. Tauluun 439
Aron Limatius , s. 22.02.1710 Kangasniemi. Tauluun 440
Maria Elisabet Limatius , s. 1714. Tauluun 441
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 185
V Maria Gabrielintytär Lithovius (5080), (Taulusta 66, isä Gabriel Limmingius) s. noin 1670 Finland, k. 1716 Oulu (GS 3950).

Puoliso: Gabriel Westenius-Westén (6585) Oulun triviaalikoulun alemman kollegan sijainen Isonvihan aikana, s. noin 1665 Finland, k. 1716 Oulu, kuolinsyy ammuttiin kuoliaaksi. Kotoisin Pohjanmaalta. Oulun triviaalikoulun oppilas. Ylioppilas Uppsalassa 30.10.1690, Turussa (pohj.) 1694.

Lapset:
Gabriel Westenius Kauppalaivuri, s. noin 1695 Finland (GS 3951).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 186
V Anna Lithovius (1726), (Taulusta 66, isä Gabriel Limmingius) s. noin 1670 Finland (GS 3952).

Puoliso: Peter Lytter (1357) Nimismies Siikajoella.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 187
V Lars Gabrielinpoika Lithovius (1727), (Taulusta 66, isä Gabriel Limmingius) Lumijoen kappalainen 1722, s. noin 1680 Liminka, k. 1748 Lumijoki. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1700, Upsalassa 01.11.1703. Apupappi Limingalla. Kappalainen Lumijoella 04.01.1722. (GS 3953).

1. puoliso: Christina Petterintytär Gran (1358)
Vanhemmat: Petrus Olai Graan, s. 1654 Härnösand, Sverige, k. 27.08.1693 Piteå, Sverige ja Margareta Jurvelia, s. 05.1661 Oulu, k. 09.02.1715 Nederluleå, Sverige.

Lapset:
Petter Lithovius , s. noin 1725 Finland. Tauluun 442
Maria Lithovius , s. noin 1710. Tauluun 443
Gustaf Lithovius , s. noin 1726 Lumijoki ?. Tauluun 444
2. puoliso: Margaretha Simonintytär Pechlinius (1687). (Taulu 153) s. 14.10.1683 Ii, kastettu 1683 Ii (GS 6034).
Vanhemmat: Simon Henricsson Pechlin e. Pechlinius, s. 1650 Ii, k. 1708 Ii ja Margaretha Petterintytär Hoffrenius, s. 1660.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 188
V Lars Henrikinpoika Forbus (1246), (Taulusta 67, äiti Margareta Lithovius) Kemin kirkkoherra 1699, s. noin 1667 Finland, k. 05.12.1725 Kemi, haudattu 19.12.1725 Kemi. Ylioppilas Upsalassa 1684, Turussa (pohj.) 1688. Filosofian maisteri 1694. Oulun koulun konrehtori 1690, Siikajoen kirkkoherra 1695, Kemin kirkkoherra 1699, pakomatkalla 1715 - 18. Hän oli kummassakin avioliitossaan nainut pohjalaisesta pappissuvuista, ensimmäisen kerran Iin kirkkoherran Ulhegiuksen tyttären Saaran ja toisen kerran Paltamon kirkkoherran tyttären Susanna Cajanan. (Virkkunen, Oulu, Liite, s. 34) Laurentius Henrikinpoika [Laurentius Henrici] (Lars Henriksson) Forbus luki papiksi ollen kirkollisessa virassaan hyvin aktiivinen ja toimeenpaneva ja ottaen osaa niin maallisen kuin kirkollisenkin oikeuden jakamiseen ja toteuttamiseen. Laurentius oli ankara seurakunnan paimen ja käytti rangaistuskeinona mm. Herran Pyhältä Ehtoolliselta sulkemista. Laurentius valmistui ylioppilaaksi Uppsalassa 1684 ja Turussa 1688. Filosofian maisteriksi hän valmistui 1691. Vuonna 1699 Laurentiuksesta tuli Kemin kirkkoherra, ja vuonna 1709 hän oli rovasti. Hän totesi Pohjan sotaa seuranneitten hyvien aikojen tuoneen mukanaan alentuneen moraalin, ja puuttui siihen kiivaalla kädellä. Tuohon aikaan mm. lohijokia patoavat osuuskunnat syyllistyivät usein metelöintiin ja juopotteluun, ja Laurentiuksen toimesta esimerkiksi Ämmänkosken padon osakkaat haastettiin pitäjänkokoukseen. Kävi ilmi että mekkalaa ja huonoa elämää padolla oli todella pidetty, ja järjestysvaltaa halveksittu, vain muutaman siian vuoksi. Ajan papistoa syytettiin usein liiallisesta veronkannosta, ja 1707 sai Laurentiuskin syytöksiä raskaasta veronkannosta. Syyte todettiin kuitenkin käräjillä aiheettomaksi. Vuonna 1709 hän keräsi erityistä veroa yhden kuparitaalerin per savu pappilan kunnostamiseksi Pohjan sodan tuhojen jäljiltä. 1717, kun Isonvihan pahin oli ohitse, Laurentius vaati verorästejä, joita mm. Kemijärveläiset eivät halunneet maksaa. Lopulta vuonna 1719 saatiin oikeuden päätös, jonka mukaan ainakin 1718 verot oli maksettava luonnossa. Seurakunnan veronmaksukyky oli kuitenkin tuohon aikaan hyvin huono. Isonvihan alettua 1714, Laurentius katsoi että esivaltaa ei edustanut Pohjolassa kukaan, ja otti vuonna 1715 itselleen sekä "piispan että maaherran valtuudet". Hän ilmoitti asiasta kirjeellä Tukholman tuomiokapitulille joka antoi tälle siunauksensa. Laurentius langettikin joitakin tuomioita vuosina 1715-1716. Vuonna 1716 hän lähetti tuomiokapitulille jälleen kirjeen, vaatien oikeudenhoidon pikaista järjestämistä Pohjolassa. Erilainen rikollisuus oli kasvanut puhtaasta nollasta useaan kymmeneen tapaukseen vuodessa ajalla 1709-1717 -siis oikea rikosaalto. Vuonna 1717 alettiin käräjiä istua taas säännöllisesti, ainakin hetken aikaa. Kuningas Kaarle XII:n kuolema mutkisti asioita, ja 18.4.1719 Laurentius vaati Tukholman tuomiokapitulilta uuden tuomarin nimittämistä Pohjolaan, mikä myös toteutui samana vuonna. (GS 6663).

1. puoliso: Vihitty noin 1690 Sara Zachariaksentytär Ulhegius (1822). (Taulu 78) s. noin 1670 Finland, k. ennen 1720. Saaran sisar Katarina Ulhegia avioitui Oulun kappalaisen Johan Cajanuksen kanssa, joka polveutuu Josef Henrikinpoika Lithoviuksesta. (GS 5711).
Vanhemmat: Zacharias Olofsson Heikola-Ulhegius, s. noin 02.1643 Oulu, k. 08.08.1695 Ii, haudattu 18.08.1695 Ii ja Margareta Andersintytär Lythraeus, k. 1707 Oulu, haudattu 21.04.1707 Oulu.

Lapset:
Zacharias Forbus , s. 1690 Kemi. Tauluun 445
Lars Forbus s. 14.10.1700 Kemi, kastettu 21.10.1700 Kemi msrk, k. 18.11.1701 Kemi, haudattu 01.12.1701 Kemi (GS s. 529).
Johan Forbus s. 04.12.1701 Kemi, kastettu 05.12.1701 Kemi msrk, k. 08.01.1702 Kemi, haudattu 12.01.1702 Kemi (GS s. 529, Hiski).
Sara Forbus s. 08.02.1703 Kemi, kastettu 10.02.1703 Kemi msrk, k. 01.02.1704 Kemi, haudattu 14.02.1704 Kemi (GS s. 529).
Maria Forbus s. 23.03.1705 Kemi, kastettu 23.03.1705 Kemi msrk (GS 6678).
Brita Forbus s. 25.10.1707 Kemi, kastettu 26.10.1707 Kemi msrk, k. 30.11.1707 Kemi, haudattu 08.12.1707 Kemi (GS s. 529).
2. puoliso: Vihitty 14.01.1720 Rovaniemi Susanna Johanintytär Cajanus (1285) s. 1677 Paltamo, k. 16.12.1744 Oulu, haudattu 16.12.1744 Oulu. Susanna oli Andersin veljen Abrahamin vaimon Catharinan tätipuoli. Paltamon kirkkoherran tytär, Oulun kha Anders Frosteruksen leski. Pakeni isovihan aikana Ruotsiin neljän lapsensa kanssa. (GS 9029).
Vanhemmat: Johan Andersinpoika Hjerta-Cajanus, s. 19.12.1629 Paltamo, k. 13.05.1703 Paltamo ja Elisabet Gustafintytär Witting, s. noin 1635 Lohtaja, k. 1692 Paltamo.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 189
V Henrik Henrikinpoika Forbus (1248), (Taulusta 67, äiti Margareta Lithovius) Alatornion kirkkoherra, Limingan kirkkoherra 1731, rovasti, valtiopäivämies, s. 1674 Oulu, k. 13.12.1737 Liminka, haudattu 04.02.1738 Liminka. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1687. Filosofian maisteri 1694. Rovasti 1713.
Oli Karlskronassa amiraliteetin saarnaajana, opiskeli saksankieltä erään saksalaisylioppilaan opetuksessa. Oli tarmokas liikemies, osakkaana Könkään ruukissa. Laati selonteon lappalaisten epäjumalanpalveluksesta. Toimi talonpoikaisen nostoväen päällikkönä. Forbuksen kaikki avioliitot olivat lapsettomia. (GS 6680).

1. puoliso: Vihitty 08.06.1697 Vaasa Magdalena Nagel (4722) s. 01.02.1697 Vaasa, kastettu 01.02.1697 Vaasa.
Vanhemmat: David Nagel ja Margaretha Larsintytär.

2. puoliso: Vihitty ennen 1717 Brita Zachariaksentytär Ulhegius (4646). (Taulu 78) s. noin 1675 Finland (GS 5712 & Genos 1974, s. 47-48).
Vanhemmat: Zacharias Olofsson Heikola-Ulhegius, s. noin 02.1643 Oulu, k. 08.08.1695 Ii, haudattu 18.08.1695 Ii ja Margareta Andersintytär Lythraeus, k. 1707 Oulu, haudattu 21.04.1707 Oulu.
3. puoliso: Vihitty 05.03.1717 Löfånger, Ruotsi Margaretha Forsman (4723) s. 1674, k. 11.12.1754 Tornio.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 190
V Margaretha Henrikintytär Forbus (1245), (Taulusta 67, äiti Margareta Lithovius) s. 27.02.1676 Oulu, k. 29.06.1752 Sotkamo. Leski Margaretalle jäi Henrikin kuoleman jälkeen huomattava omaisuus, mm. kaksi sahaa, joista toinen nimeltään Similä. Limingassa Henrik omisti Arvolan talon, jonka Perttu Pertunpoika osti perikunnalta vuonna 1682. (GS 6681).

Puoliso: Carl Backman (1847) Oulun kaupunginkirjuri 1698, varapormestari, s. noin 1677, k. ennen 1717. Vaasan triviaalikoulun oppilas. Ylioppilas Uppsalassa 20.6.1694 Carolus Bachman ostrobotniensis, munitus testimonio Rectoris Scholæ Vasensis huc accessit, et post institutum a Decano fac. phil. examen, admissus. Ylioppilas Turussa sl. 1694 Backman Carol. Botn _ 207. Merkintä Indexissä sl. 1694 Bachman Car. Bothn _ 207. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1694] Carolus Backman. Oulun kaupunginkirjuri 1698, raatimies 1701, samalla kaupungin kassanhoitaja 1712. Pakeni sotaa Ruotsiin (1715). Ehdotettu Oulun seuraavaksi pormestariksi (kuoli ennen virkanimitystä). (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Christian Backman, k. 1691 ja Ingrid Mattiaksentytär Rothovius.

Lapset:
Margaretha Backman , s. noin 09.1699 Oulu. Tauluun 446
Lars Henrik Backman , s. noin 1707 Oulu. Tauluun 447
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 191
V Clara Larsintytär Lithovius (2539), (Taulusta 68, isä Lars Lithovius) s. 1680 (GS 4041).

Puoliso: Michael Samuelinpoika Lithovius (1670). (Taulu 70) Lapuan kirkkoherra 1717, astui virkaan 1725, s. 1667 Sverige, k. 1738 Lapua, haudattu 16.05.1738 Lapua. Oulun triviaalikoulun oppilas. Ylioppilas Uppsalassa 8.10.1687 Michael Lithovius [Ostrobothnienses cum testimon. Rectoris Scholæ Ulhe.]. Respondentti Uppsalassa 7.5.1691 pro exercitio, pr. kaunopuh. prof. Petr. Lagerlöf. Ylioppilas Turussa sl. 1692 [Lithovius] Mich. Ostrob. _ 199. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1692] Michaël Lithovius. Ups. dep. 1687. Magister in Philosophia 1694. d. 25 Nov. Sacellanus primo Limingoensis, deinde Pastor Lapoensis. Mort. 1738. Disputavit Upsaliæ de natura atq: origine imbrium; Aboæ vero de constitutione proprietatis. Respondentti 13.5.1693 pro gradu, pr. Anders Wanochius 2021. FM 26.11.1694. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 30.11.1694. — Apulaispappi Limingassa 1694. Limingan kappalainen 1696, Lumijoen 1709. Limingan vt. kirkkoherra isonvihan aikana noin 1714. Vangittu 1715 ja kuljetettu Turkuun, mutta pääsi pakenemaan. Paltamon vt. kirkkoherrana jonkin aikaa. Pakeni sittemmin Ruotsiin. Lapuan kirkkoherra 1717 (virkaan 1722 tai 1725). Saarnaaja pappeinkokouksessa Vaasassa 1725, synodaaliväitöksen varapreeses pappeinkokouksessa Kokkolassa 1738. (GS 3444 & Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Samuel Samuelinpoika Lithovius, s. noin 1633, k. 19.06.1692 Ii, haudattu 19.06.1692 Ii ja Beata Mikontytär, s. noin 1640 Oulu.

Lapset:
Beata Lithovius , s. 1696. Tauluun 448
Clara Lithovius . Tauluun 449
Lars Lithovius , s. noin 1699 Limika. Tauluun 450
Samuel Lithovius , s. 23.01.1704 Liminka. Tauluun 451
Catharina Lithovius , s. noin 1705. Tauluun 452
Isak Lithovius , s. .1.1709 Loimijoki. Tauluun 453
Michael Lithovius , s. noin 1714. Tauluun 454
Gustaf Lithovius , s. 08.06.1714. Tauluun 455
Anna Lithovius s. 30.11.1718, k. välillä 1784/1789. Otettiin Kruunupyyn hospitaaliin 1761. Kuoli mielisairaana Kruununkylän sairashuoneessa (GS 3527*).
Margaretha Lithovius , s. 03.05.1720. Tauluun 456
Gabriel Lithovius s. 12.09.1722 Lapua, kastettu 16.09.1722 Lapua, k. 1722 Lapua, haudattu 14.10.1722 Lapua (GS s. 282).
Henrik Lithovius s. 09.03.1724 Lapua, kastettu 13.03.1724 Lapua, k. 1724 Lapua, haudattu 17.05.1724 Lapua (GS s. 282).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 192
V Magdalena Larsintytär Lithovius (1701), (Taulusta 68, isä Lars Lithovius) s. 23.06.1694 Liminka, k. 1727 Oulu, haudattu 09.07.1727 Oulu (GS 4042).

Puoliso: Simon Paulinpoika Forsström e. Forsbäck (2270) Paltamon kirkkoherra 1727, rovasti. Valtiopäivämies, s. noin 1685 Oulu, k. 1740 Paltamo. Kotoisin Oulusta. Ylioppilas Turussa sl. 1700 Forsbeck Sim. Pauli Ostrob _ 235. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1700] Simon Pauli Forsbäck. | D. <-> Nov. | Uloensis. Postea Forsström dictus. | 1710 Rector Uloënsis. 1712 Aboæ Magister Philosophiæ; 1727 Pastor et Præpos. in Paldamo. | Defunctus 1749. Ylioppilas Uppsalassa 10.7.1703 Simon Forsström Ostroboth. Stud. Aboens. Respondentti Uppsalassa 17.12.1706, pr. teol. prof. Joh. Esbergius. Uudestaan ylioppilas Turussa sl. 1709 Forström Simon _ 276. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1709/10] Simon Forström. Upsalia venit. Magister Aboensis. Rector Scholæ Trivialis Uhloënsis. Pastor in Paldamo 1727. Deinde Præpositus districtus Cajaniensis 1730. Præses Synodo G:Carlebyensis 1732. | Se N:o 493. <#494>. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa (Riddarholmissa) 25.5.1710. FM Turussa 15.2.1712. Oulun triviaalikoulun rehtori 1709. Pakeni sotaa Ruotsiin 1714, palasi Ouluun 1721. Paltamon kirkkoherra 1727. Lääninrovasti. Valtiopäivämies 1731. Synodaaliväitöksen preeses pappeinkokouksessa Kokkolassa 1732. (GS 4042 & Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Paavo Simonpoika Forström, , haudattu 1701 Oulu ja Maria Josefintytär.

Lapset:
Maria Forsström . Tauluun 457
Clara Forsbäck , s. 27.09.1699 Kokkola. Tauluun 458
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 193
V Henrik Larsinpoika Lithovius (1702), (Taulusta 68, isä Lars Lithovius) Maanmittari, s. 1700 Liminka, k. 29.02.1760 Liminka, haudattu 08.03.1760 Liminka, kuolinsyy håll och styng. Asui Ruotsinojan talossa Limingassa. (GS 4046).

Puoliso: Vihitty 15.05.1744 Oulu Catharina Arvelander (5065) s. 1715.
Vanhemmat: Carl Arvelander ja Maria Henrikintytär.

Lapset:
Margaretha Lithovius s. 24.06.1745 Liminka (GS 4047).
Lars Lithovius s. 1747 (GS 4048).
Carl Gustaf Lithovius s. 13.09.1749 Liminka (GS 4049).
Isak Lithovius s. 17.07.1752 Liminka (GS 4050).
Johan Lithovius s. 30.11.1754 Liminka, k. 10.02.1756 Liminka, haudattu 28.02.1756 Liminka, kuolinsyy koppor (GS s. 322).
Catharina Lithovius s. 04.12.1757 Liminka (GS 4051).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 194
V Margaretha Josefintytär Lithovius (1659), (Taulusta 69, isä Josef Lithovius) s. 21.12.1662, k. 22.04.1743 Ilmajoki (GS 3331).

Puoliso: Vihitty 1689 Ilmajoki Kaarle Simonpoika Hannuksela (2771) Talollinen Hannukselan tilalla Ilmajoella, s. 1666 Ilmajoki, k. 1719 Ilmajoki, haudattu 13.09.1719 Ilmajoki.
Vanhemmat: Simo Tuomaanpoika Hannuksela, s. 1640 Hannuksela, Kurikka ja Anna Jaakontytär Jouppila, s. 1637, k. 1717 Ilmajoki.

Lapset:
Marketta Hannuksela s. 1690 Ilmajoki, k. 1690 Ilmajoki (GS s. 265).
Jaakko Hannuksela s. 1691 Ilmajoki, k. 1715 Ilmajoki, haudattu 25.08.1715 Ilmajoki. Naimaton (GS 3332).
Kaappo Hannuksela s. 1694 Ilmajoki, kastettu 08.01.1694 Ilmajoki, k. 1694 Ilmajoki (GS s. 265).
Juho Hannuksela s. 1694 Ilmajoki, k. 1696 Ilmajoki (GS s. 265).
Anna Hannuksela s. 1698 Ilmajoki (GS 3333).
Marketta Hannuksela , s. 13.01.1701 Ilmajoki, kastettu 15.01.1701 Ilmajoki. Tauluun 459
Maria Hannuksela s. Ilmajoki, kastettu 10.08.1702 Ilmajoki (GS 3407).
Susanna Hannuksela s. 20.04.1704 Ilmajoki, kastettu 24.04.1704 Ilmajoki, k. 1704 Ilmajoki, haudattu 1704 Ilmajoki (GS s. 271).
Kaarina (Katariina) Hannuksela , s. 19.04.1706 Ilmajoki, kastettu 22.04.1706 Ilmajoki. Tauluun 460
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 195
V Henrik Josefinpoika Lithovius (1656), (Taulusta 69, isä Josef Lithovius) Limingan pitäjänapulainen, k. 1715 syksyllä Liminka. Ylioppilas Upsalassa 11.10.1686. Kuoli venäläisten kärventämänä (GS 3423).

Puoliso: Sofia Abrahamintytär Bång (5045)
Vanhemmat: Abraham Erkinpoika Bong ja Katariina Elisabet Simontytär Frosterus.

Lapset:
Beata Lithovius . Tauluun 461
Abraham Lithovius . Tauluun 275
Margaretha Lithovius Oli avioliitossa talonpojan kanssa. (GS 3426).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 196
V Brita Josefintytär Lithovius (1658), (Taulusta 69, isä Josef Lithovius) Eli Ilmajoella 1712. Lapsia. (GS s. 273).

Puoliso: Vihitty 10.11.1701 Ilmajoki Iisakki Yrjönpoika Siltala (5048) Renki. Eli Ilmajoella 1712.
Vanhemmat: Yrjö Tuomaanpoika Sittala ja N N.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 197
V Margaretha Samuelintytär Lithovius (1665), (Taulusta 70, isä Samuel Lithovius) s. noin 1660 (GS 3430).

1. puoliso: Vihitty 19.03.1682 Ii Anders Andersinpoika Karck (5049) Porvari Oulussa, raatimies, s. 02.10.1648, k. 1688 Ii, haudattu 17.06.1688 Ii. Oli leski avioituessaan Margaretha Lithoviuksen kanssa. Kotoisin Oulusta.

Lapset:
Beata Karck . Tauluun 462
Elisabet Karck , s. 1685. Tauluun 463
Samuel Karck Vääpeli 1711, s. 13.06.1688 Ii, kastettu 13.06.1688 Ii. Myöhemmät vaiheet tuntemattomat (GS 3438).
2. puoliso: Vihitty 18.10.1694 Ii Johan Olavinpoika Kähkönen-Keckman (349). (Taulu 133) Pudasjärven kappalainen 1678, kirkkoherra 1691, s. noin .1.1657 Paltamo, Kiehimänsuu, k. 26.02.1707 Pudasjärvi, haudattu 10.02.1707 Pudasjärvi. Alk. Juho Kähkönen. Syntynyt 1657 Paltamossa. Kuollut 50-vuotiaana 26.2.1707 Pudasjärvi. Ylioppilas Uppsalassa 10.10.1674. Keckman pappissuvun kantaisä, 1678 hän tuli Pudasjärven kappalaiseksi ensimmäiseen virkaansa ja oli Pudasjärven kirkkoherra 1691. Johan Keckman, alkuaan Johan Kähkönen, oli kotoisin Paltamosta. Johan Keckman oli 2. avioliitossa Margaretha Lithoviuksen kanssa. (GS 483).
Vanhemmat: Olof Olofsson Kähkönen, s. 1631 Paltamo ja Riitta Hannuntytär, s. noin 1635, k. 01.07.1700 Pudasjärvi.
Lapset:
Michael Keckman s. 28.11.1695 (kastettu) Pudasjärvi (GS 3439).
Olof Keckman s. 01.10.1698 (kastettu) Pudasjärvi (GS 3440).
Margaretha Keckman s. 31.08.1702 (kastettu) Pudasjärvi, k. 1703 , haudattu 28.07.1703 Pudasjärvi (GS s. 276).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 198
V Brita Samuelintytär Lithovius (1669), (Taulusta 70, isä Samuel Lithovius) (GS 3441).

Puoliso: Vihitty 20.04.1684 Ii Simon Andersinpoika Wallberg (5052) Porvari Luulajassa.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 199
V Anna Samuelintytär Lithovius (1666), (Taulusta 70, isä Samuel Lithovius) s. noin 1663 Finland, k. 23.02.1746 Pudasjärvi, haudattu 02.03.1746. Annan isä Samuel oli Catharina Matintytär Katajan pikkuserkku. Anna oli Danielin serkku. (kuolinmerkintä: Afl Sacellanens Herr Daniel Anglenii Encka Anna Lithovia dog 23 febr, begrafs Dominica Latar 2. martii a´tas 83 1/2 åhr). (GS 3442).

Puoliso: Vihitty 18.01.1689 Ii Daniel Danielinpoika Anglenius (3141). (Taulu 81) Pudasjärven kappalainen 1691, s. noin 1662 Finland, k. 12.06.1725 Pudasjärvi, haudattu 20.06.1725 begrafes uthi Kyrkian Sacellanus, kuolinsyy efter några åhrs sjukdoom. Ylioppilas Upsalassa 1685, Turussa (pohj.) 1691. Nuorenparin äidit olivat sisarpuolia. Puoliserkukset Daniel Danielinpoika Anglenius ja Anna Samuelintytär Lithovia vihittiin 18.1.1689 Iissä. Annan isä Samuel Lithovius oli ollut Pudasjärvellä kirkkoherrana 1686 -1688. Sitten hänet valittiin Iin kirkkoherraksi ja perhe muutti Iihin. Daniel ja Anna olivat alkaneet seurustella ja Anna oli alkanut odottaa lasta. Daniel oli matkustanut Iihin selvittämään asiaa. Annan äiti oli heittänyt sulhasta yöastialla. Kirkonkirjoihin on jäänyt todisteeksi esiaviollisesta suhteesta Danielin ja Annan vanhimman lapsen Florensin syntymämerkintä 16.10.1688 eli kolme kuukautta ennen vihkimistä. Pariskunnan seuraava lapsi 9.11.1690 syntynyt Samuel. Lähde: Lea Holma (GS 674).
Vanhemmat: Daniel Danielinpoika Nurkka e. Anglenius, s. 1628 Oulu, k. 12.06.1685 Pudasjärvi ja Katariina Matintytär Kataja-En(e)qvist, s. .1.1628 Oulu?, k. 30.03.1690 Pudasjärvi, haudattu 30.03.1690 Pudasjärvi.

Lapset:
Florens Anglenius s. 16.10.1688 Ii, kastettu 16.10.1688 Ii, k. 1690 Ii, haudattu 18.01.1690 Ii. Florensin syntymämerkintä 16.10.1688 eli kolme kuukautta ennen vanhempien vihkimistä. (GS s. 68).
Samuel Anglenius-Anglén , s. 09.11.1690 Ii, kastettu 11.11.1690 Ii. Tauluun 464
Beata Anglenius s. 1693 Pudasjärvi, kastettu 17.04.1693 Pudasjärvi, k. 1694 Ii, haudattu 04.08.1694 Ii. Johan Keckman ja Carin Danielintytär Beatan kummeina. (GS s. 74).
Daniel Anglenius , s. 1695 Pudasjärvi, kastettu 14.07.1695 Pudasjärvi. Tauluun 465
Michael Anglenius, sitten Angleen , s. 1698 Pudasjärvi, kastettu 14.10.1698 Pudasjärvi. Tauluun 466
Johan Anglenius s. 1706 Pudasjärvi, kastettu 20.03.1706 Pudasjärvi (GS 774).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 200
V Beata Samuelsdotter Lithovius (1668), (Taulusta 70, isä Samuel Lithovius) k. 1719 (GS 3443).

1. puoliso: Vihitty 09.03.1692 Ii Petter Petterinpoika Hoffrenius-Hoffreen (1148) Iin kappalainen 1691, k. 1701 Ii ? Ylioppilas Upsalassa 1683. Vihittiin papiksi noin 1686. Puoliso oli puoliorpanansa tytär. (GS 6046).
Vanhemmat: Petter Hannunpoika Houru-Hourenius-Hoffrenius, s. noin 12.1625 Oulu, k. 1686 Ii, haudattu 15.08.1686 Ii ja Margareta Henrikintytär Carlander, s. 1630 Ii.

Lapset:
Margaretha Hoffrenius s. 06.04.1693 Ii, kastettu 07.04.1693 Ii, k. 26.07.1696 Ii, haudattu 26.07.1696 Ii (GS s. 477).
Samuel Hoffrenius s. 28.09.1695 Ii, kastettu 28.09.1695 Ii, k. 1695 Ii, haudattu 22.12.1695 Ii (GS s. 477).
Beata Hoffrenius s. 11.11.1696 Ii, kastettu 12.11.1696 Ii (GS 6047).
Petter Hoffrenius s. 02.11.1699 Ii, kastettu 03.11.1699 Ii (GS 6048).
2. puoliso: Johan Forbus (5051) Iin kappalainen 1702, s. noin 1679, k. 1719 Ii, haudattu 09.08.1719 Ii. Kotoisin Raahesta. Ylioppilas Turussa sl. 1695 [Forbus] Johan Brahestad _ 212. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1695] Johannes Forbus. Brahestadensis. | Kapellan i Franzila. Död 1742. . Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 31.5.1701. Iin 2. kappalainen 1701.
Vanhemmat: Johan Forbus ja N N.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 201
V Anders Erikinpoika Cajanus (1645), (Taulusta 72, äiti Brita Lithovia) Kappalainen Sotkamossa, s. noin 1658 Sotkamo, k. 1689 Sotkamo ? Ylioppilas Upsalassa 1674. (GS 3532).

Puoliso: Brita Hansintytär Granqvist (1283). (Taulu 99) s. noin 1660 Lohtaja, k. 1732. Jälkimmäinen avioliitto oli lapseton. (GS 5268).
Vanhemmat: Johan (Hans) Christofferinpoika Granqvist e. Granberg, s. noin 1640 Lohtaja, k. noin 1695 Lohtaja ja Brita Gustafintytär Witting, s. noin 1640 Lohtaja, k. jälkeen 1694 Lohtaja.

Lapset:
Anders Cajanus-Ekenbom , s. noin 1685 Sotkamo. Tauluun 467
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 202
V Brita Erikintytär Cajanus (1646), (Taulusta 72, äiti Brita Lithovia) s. noin 04.1659 Sotkamo, k. 1729 Oulu, haudattu 22.08.1729 Oulu (GS 3535).

Puoliso: Vihitty noin 1685 Zachris Mattsson Uhlbrandt (2219). (Taulu 82) Kajaanin läänin vouti 1689. Raatimies; pormestarin sijainen, s. noin 1630 Oulu, k. 1704 Oulu, haudattu 16.04.1704 Oulu. Raatimies Oulussa 1671-80, 1682-91, 1692-97 ja 1698-1705. Oulun pormestarin sijainen 1685 ja 1700-01. Kämneerioikeuden (kaupunkialioikeuden) puheenjohtaja 7.1.1680, henkikirjoittaja. Johti Oulun kaupungin niittymaiden jakoa 1680-luvulla. Laivanomistaja. Tuli nimismieheksi Kajaaniin 1688. Kajaanin läänin vouti 1689.

Sakarin perunkirjoitus 23.1.1706. Pormestarin sijainen, laivanomistaja. (GS 3535).
Vanhemmat: Matts Jönsson Uhlbrandt, s. 1609, k. 24.02.1652 Oulu ja Marina Zachriksdotter Ficke, s. noin 1593, k. 01.05.1669 Oulu.

Lapset:
Erik Uhlbrandt , s. noin 1687 Oulu ?. Tauluun 468
Jakob Uhlbrandt Kauppias Oulussa, s. noin 1688 Oulu, k. 1730 Oulu, haudattu 17.10.1730 Oulu. Ylioppilas Upsalassa 1706. Naimaton. (GS 3575).
Margaretha Uhlbrandt , s. noin 1690 Oulu. Tauluun 469
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 203
V Johan Erikinpoika Cajanus (1648), (Taulusta 72, äiti Brita Lithovia) Oulun kappalainen (apupappi) 1693, varapastori, s. noin 1670 Sotkamo, k. 1733 Oulu, haudattu 20.01.1734 Oulu. Oulun triviaalikoulun oppilas. Ylioppilas Uppsalassa 8.10.1687 Iohannes Cajanus [Ostrobothnienses cum testimon. Rectoris Scholæ Ulhe.]. Ylioppilas Turussa sl. 1689 [Cajanus] Johannes Ostrob _ 184. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1689] Johannes Cajanus. Ups. dep. | Sacellanus diu Uloensium perindustrius. tandem V. Pastor ibidem defunctus 1734. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1690] Johannes Er. Cajanus. Sacellanus factus Uloensis 1693. Obiit 1733. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa (Paltamossa) 5.2.1691. Respondentti 1.3.1693, pr. Petter Laurbecchius 914. Paltamon kappalainen 1691. Oulun kappalainen 1693, vt. kirkkoherra 1713. Pakeni sotaa Ruotsiin (1715), palasi 1722. (GS 3584 & Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).

1. puoliso: Catharina Zachariaksentytär Ulhegius (1824). (Taulu 78) s. noin 1670 Oulu, k. 1704 Oulu, haudattu 1704 Oulu (GS 5714).
Vanhemmat: Zacharias Olofsson Heikola-Ulhegius, s. noin 02.1643 Oulu, k. 08.08.1695 Ii, haudattu 18.08.1695 Ii ja Margareta Andersintytär Lythraeus, k. 1707 Oulu, haudattu 21.04.1707 Oulu.

Lapset:
Brita Cajanus , s. 1692 Oulu. Tauluun 470
Sara Cajanus , s. 1699 Oulu. Tauluun 471
Lars Cajanus , s. 10.1702 Oulu. Tauluun 472
2. puoliso: Vihitty noin 1711 Christina Petterintytär Hoffrenius (1152) s. 27.02.1669 Ii ?, k. 1727 Oulu, haudattu 27.08.1727 Oulu. Myi toisen miehensä kanssa 1712 edesmenneen miehensä Johan Possan osan Rantasalmen Korppilasta Rantasalmen kirkkoherralle Anders Andersinpoika Heinriciukselle ( * n. 1672 Jääski, ‡ 14.9.1729 Rantasalmi) (ks. SSV 42(1987), s. 162-163). (GS 6049, J.Hissa).
Vanhemmat: Petter Hannunpoika Houru-Hourenius-Hoffrenius, s. noin 12.1625 Oulu, k. 1686 Ii, haudattu 15.08.1686 Ii ja Margareta Henrikintytär Carlander, s. 1630 Ii.
3. puoliso: Vihitty 24.03.1728 Oulu Margareta Simonintytär Pilckar (2079). (Taulu 183) k. 1744 Oulu, haudattu 08.04.1744 Oulu (GS 4007).
Vanhemmat: Simon Johaninpoika Pilckar, s. 1640, k. 14.04.1695 Oulu ja Margaretha Danielsdotter Sundelius, k. 1697.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 204
V Agneta Erikintytär Cajanus (1647), (Taulusta 72, äiti Brita Lithovia) s. noin 1670 Sotkamo (GS 3755).

Puoliso: Vihitty noin 1690 Zachris Zachriksenpoika Uhlbrandt (2221). (Taulu 82) Kappalainen Sotkamossa 1693, s. noin 1670, k. 1714 Sotkamo. Oulun triviaalikoulun oppilas. Ylioppilas Uppsalassa 8.10.1687 Zacharias Ullbrand [Ostrobothnienses cum testimon. Rectoris Scholæ Ulhe.]. Ylioppilas Turussa sl. 1689 Uhlbrandt Zachar. Ostrob _ 184. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1689] Zacharias Uhlbrandt. Ups. dep. | Sacellanus in Sotkamo. obiit 1714. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 26.5.1693. Sotkamon kappalainen 1693. (GS 5325 & Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Zachris Mattsson Uhlbrandt, s. noin 1630 Oulu, k. 1704 Oulu, haudattu 16.04.1704 Oulu ja Margaretha Mattsdotter Kataja, s. noin 1635 Oulu, k. 1679 Oulu, haudattu 14.12.1679 Oulu.

Lapset:
Margaretha Estlander o.s. Uhlbrandt , s. noin 1690. Tauluun 473
Agneta Uhlbrandt , s. noin 1695 Sotkamo. Tauluun 120
Brita Uhlbrandt , s. 05.1697 Sotkamo. Tauluun 474
Anna Uhlbrandt , s. 1699 Sotkamo. Tauluun 475
Erik Uhlbrandt , s. 24.12.1701 Sotkamo. Tauluun 476
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 205
V Gabriel Gammal (51043), (Taulusta 73, isä Gustaf Gammal) s. 1674, k. 05.09.1749.

Puoliso: Carin (22662)

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 206
V Catharina Gustafintytär Gammal (1693), (Taulusta 73, isä Gustaf Gammal) s. 04.12.1675 Vöyri, k. 14.02.1739 Sievi (GS 4066).

Puoliso: Henrik Bång (5062) Sievin kappalainen 1705, s. 13.11.1678 Oulu, k. 15.02.1728 Sievi. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1695.

Lapset:
Maria Bång-Bong . Tauluun 477
Brita Bång eli Bong , s. 04.06.1710 Sievi. Tauluun 478
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 207
V Petter Gustafinpoika Gammal (1694), (Taulusta 73, isä Gustaf Gammal) Turun läänin lääninviskaali ainakin jo 1727, s. noin 1678 Vöyri ?, k. 28.12.1731 Mouhijärvi. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1698. (GS 4243).

Puoliso: Vihitty 18.11.1715 Jokioinen Sofia Gabrielintytär Gottleben (4892) s. 02.08.1687 Mouhijärvi, kastettu 06.08.1687 Mouhijärvi, k. 02.02.1767 Mouhijärvi, haudattu 02.02.1767 Mouhijärvi.
Vanhemmat: Gabriel Gabrielsson Gottleben, s. 1650 Lübeck, Deutschland, k. 1713 Tammela ja Sofia Pauluksentytär Raumannus, s. 1660 Jokioinen, k. 14.01.1722 Jokioinen.

Lapset:
Gabriel Gammal , s. 12.02.1717 Tammela, kastettu 16.02.1717 Tammela. Tauluun 479
Johan Gustaf Gammal , s. 16.03.1719 Tammela, kastettu 19.03.1719 Tammela. Tauluun 480
Sofia Gammal , s. 23.08.1720 Tammela, kastettu 29.08.1720 Tammela. Tauluun 481
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 208
V Anna Gustafintytär Gammal (1692), (Taulusta 73, isä Gustaf Gammal) s. noin 1679 Vöyri ?, k. 06.01.1745 Uusikaarlepyy (GS 4092).

1. puoliso: Mikael Mikaelinpoika Jesenhaus (2058) Uudenkaarlepyyn kirkkoherra, lääninrovasti, s. 1681 Turku, k. 16.01.1761 Uusikaarlepyy. Ylioppilas Turussa sl. 1701 [Iesenhaus] Mich. Mich. Ostrob _ 242. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1701] Michaël Mich. Jesenhaus. | D. 2 Sept. | Magister Philosophiæ | 1712, d. 15 Febr. | Sacellanus NeoCarlepolitanus. Deinde Pastor ibid. et Præpositus adjacentis Destrictus. Pie obdormivit 1761. Respondentti 17.12.1704, pr. Torsten Rudeen. Ylioppilas Uppsalassa 26.7.1705 Michael Jesenhaus Ostrobothn. Studiosus ex Academia Aboënsi accessit. Uudestaan ylioppilas Turussa sl. 1709 [Iesenhaus] Mich. Ostrob _ 276. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 30.11.1709. Respondentti 4.12.1709 pro gradu, pr. Abraham Alanus. FM 15.2.1712. Armovuodensaarnaaja Vaasassa 1709. Uudenkaarlepyyn kappalainen 1713. Pakeni sotaa Ruotsiin 1715, oleskeli Ångermanlandissa (1717), Gudmundråssa (1718-21), palasi virkaansa rauhanteon jälkeen. Uudenkaarlepyyn kirkkoherra 1742. Lääninrovasti 1749. Puhuja pappeinkokouksessa Vaasassa 1725. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Michael Johansson Jesenhaus, k. 1691 ja Anna Bolhemia.

Lapset:
Elisabet Jesenhaus , s. 1702 Viipuri. Tauluun 482
2. puoliso: Claës Johaninpoika Juniander (2042). (Taulu 169) Uudenkaarlepyyn kappalainen, k. .3.1710 Uusikaarlepyy. Ylioppilas Turussa kl. 1684. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1684] Claudius Juniander. | Sacellanus NyCarlebyensis. pie in Domino obiit 1710. Uudenkaarlepyyn pitäjänapulainen ja pedagogi 1689, kappalainen 1694. (GS 4092).
Vanhemmat: Johan Carlinpoika Enqvist, k. 27.02.1705 ja Malin Claësintytär Witting, k. 27.12.1705.
Lapset:
Brita Juniander , s. 1707. Tauluun 483
Anna Juniander , s. noin 1708. Tauluun 484
Elisabeth Juniandra , s. noin 31.12.1709 Uusikaarlepyy. Tauluun 485
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 209
V Dorde (Dorothea) Jakobintytär Uhlström (4623), (Taulusta 74, äiti Margaretha Lithovius) s. noin 1669 Ii. Asui Iissä 1689. Jälkeläisiä. (GS 4055, Jouko Arola).

Puoliso: Vihitty 09.03.1690 Olaus Ulstenius (4963) Sodankylän kappalainen 1693, Iin kappalainen 1699-1702, s. noin 1660 Finland, k. 1702.

Lapset:
Johannes Ulstenius s. 1691 (Jouko Arola).
Maria Ulstenius , s. 06.07.1692 Ii. Tauluun 486
Brita Ulstenius s. 1692 (Jouko Arola).
Jacob Ulstenius s. 1700 (Jouko Arola).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 210
V Henrik Jaakosson Uhlström (52611), (Taulusta 74, äiti Margaretha Lithovius) s. noin 1675 Finland. Main. Iin lukkarina rippikirjoissa 1700-1721 Avioliitosta lapsi. (GS 4054.2).

Puoliso: Vihitty 1702 Maria Salmenius (52612) s. noin 1660 Finland, k. 02.01.1756 Ii.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 211
V Margaretha Uhlström (52608), (Taulusta 74, äiti Margaretha Lithovius) s. 20.07.1679 Ii, kastettu 1679 Ii, k. 1719 Ii, haudattu 13.05.1719 Ii. Avioliitosta lapsi. (GS 4054.1, Hiski).

Puoliso: Anders Andersinpoika Laakkonen (52610) Kirkonvartija, siltavouti, k. 09.12.1739 Ii.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 212
V Simon Jaakonpoika Frosterus (274), (Taulusta 77, äiti Anna Ulhenius) Haukiputaan kappalainen 1689-1701, s. 1650, k. 1701 Haukipudas. Käytyään Uusikaarlepyyn koulua, ylioppilas Upsalassa 1677, Turussa 1681. Frosterus-suvun muistitietona kerrotaan Simonin olleen erityisen iloinen luonne, jolla oli kaikenlaisia kepposia ja että hän ei voinut oikein pidättäytyä hassuttelemasta vakavimmissakaan tilanteissa.

Puoliso: Catharina Henrikintytär Forbus (1243) Kirkkoherran vaimo, s. noin 1655, k. 11.04.1749 Haukipudas. Oulun pormestarin Henrik Kasparinp. Forbusin ja hänen 1.vaimonsa Brita Carlanderin tytär, joka uudestaan naitiin edell. miehensä seuraajalle Haukiputaan kappal. Peter Uhlbergille. (GS 6652).
Vanhemmat: Henrik Casparinpoika Forbus, s. 1630, k. 13.03.1681 Oulu, haudattu 13.03.1681 Oulu ja Brita Henriksdotter Carlander, s. 1630, k. 28.05.1663 Oulu, haudattu 28.05.1663 Oulu.

Lapset:
Anna Frosterus , s. noin 1679 Oulu. Tauluun 487
Jakob Frosterus-Froster , s. noin 1690. Tauluun 488
Catharina Frosterus , s. noin 1695 Oulu. Tauluun 464
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 213
V Sara Zachariaksentytär Ulhegius (1822), (Taulusta 78, isä Zacharias Heikola-Ulhegius) s. noin 1670 Finland, k. ennen 1720. Saaran sisar Katarina Ulhegia avioitui Oulun kappalaisen Johan Cajanuksen kanssa, joka polveutuu Josef Henrikinpoika Lithoviuksesta. (GS 5711).

Puoliso: Vihitty noin 1690 Lars Henrikinpoika Forbus (1246). (Taulu 67) Kemin kirkkoherra 1699, s. noin 1667 Finland, k. 05.12.1725 Kemi, haudattu 19.12.1725 Kemi. Ylioppilas Upsalassa 1684, Turussa (pohj.) 1688. Filosofian maisteri 1694. Oulun koulun konrehtori 1690, Siikajoen kirkkoherra 1695, Kemin kirkkoherra 1699, pakomatkalla 1715 - 18. Hän oli kummassakin avioliitossaan nainut pohjalaisesta pappissuvuista, ensimmäisen kerran Iin kirkkoherran Ulhegiuksen tyttären Saaran ja toisen kerran Paltamon kirkkoherran tyttären Susanna Cajanan. (Virkkunen, Oulu, Liite, s. 34) Laurentius Henrikinpoika [Laurentius Henrici] (Lars Henriksson) Forbus luki papiksi ollen kirkollisessa virassaan hyvin aktiivinen ja toimeenpaneva ja ottaen osaa niin maallisen kuin kirkollisenkin oikeuden jakamiseen ja toteuttamiseen. Laurentius oli ankara seurakunnan paimen ja käytti rangaistuskeinona mm. Herran Pyhältä Ehtoolliselta sulkemista. Laurentius valmistui ylioppilaaksi Uppsalassa 1684 ja Turussa 1688. Filosofian maisteriksi hän valmistui 1691. Vuonna 1699 Laurentiuksesta tuli Kemin kirkkoherra, ja vuonna 1709 hän oli rovasti. Hän totesi Pohjan sotaa seuranneitten hyvien aikojen tuoneen mukanaan alentuneen moraalin, ja puuttui siihen kiivaalla kädellä. Tuohon aikaan mm. lohijokia patoavat osuuskunnat syyllistyivät usein metelöintiin ja juopotteluun, ja Laurentiuksen toimesta esimerkiksi Ämmänkosken padon osakkaat haastettiin pitäjänkokoukseen. Kävi ilmi että mekkalaa ja huonoa elämää padolla oli todella pidetty, ja järjestysvaltaa halveksittu, vain muutaman siian vuoksi. Ajan papistoa syytettiin usein liiallisesta veronkannosta, ja 1707 sai Laurentiuskin syytöksiä raskaasta veronkannosta. Syyte todettiin kuitenkin käräjillä aiheettomaksi. Vuonna 1709 hän keräsi erityistä veroa yhden kuparitaalerin per savu pappilan kunnostamiseksi Pohjan sodan tuhojen jäljiltä. 1717, kun Isonvihan pahin oli ohitse, Laurentius vaati verorästejä, joita mm. Kemijärveläiset eivät halunneet maksaa. Lopulta vuonna 1719 saatiin oikeuden päätös, jonka mukaan ainakin 1718 verot oli maksettava luonnossa. Seurakunnan veronmaksukyky oli kuitenkin tuohon aikaan hyvin huono. Isonvihan alettua 1714, Laurentius katsoi että esivaltaa ei edustanut Pohjolassa kukaan, ja otti vuonna 1715 itselleen sekä "piispan että maaherran valtuudet". Hän ilmoitti asiasta kirjeellä Tukholman tuomiokapitulille joka antoi tälle siunauksensa. Laurentius langettikin joitakin tuomioita vuosina 1715-1716. Vuonna 1716 hän lähetti tuomiokapitulille jälleen kirjeen, vaatien oikeudenhoidon pikaista järjestämistä Pohjolassa. Erilainen rikollisuus oli kasvanut puhtaasta nollasta useaan kymmeneen tapaukseen vuodessa ajalla 1709-1717 -siis oikea rikosaalto. Vuonna 1717 alettiin käräjiä istua taas säännöllisesti, ainakin hetken aikaa. Kuningas Kaarle XII:n kuolema mutkisti asioita, ja 18.4.1719 Laurentius vaati Tukholman tuomiokapitulilta uuden tuomarin nimittämistä Pohjolaan, mikä myös toteutui samana vuonna. (GS 6663).
Vanhemmat: Henrik Casparinpoika Forbus, s. 1630, k. 13.03.1681 Oulu, haudattu 13.03.1681 Oulu ja Margareta Larsintytär Lithovius, s. 1639 Liminka, k. 12.09.1731 Liminka, haudattu 12.09.1731 Liminka.

Lapset:
Zacharias Forbus , s. 1690 Kemi. Tauluun 445
Lars Forbus s. 14.10.1700 Kemi, kastettu 21.10.1700 Kemi msrk, k. 18.11.1701 Kemi, haudattu 01.12.1701 Kemi (GS s. 529).
Johan Forbus s. 04.12.1701 Kemi, kastettu 05.12.1701 Kemi msrk, k. 08.01.1702 Kemi, haudattu 12.01.1702 Kemi (GS s. 529, Hiski).
Sara Forbus s. 08.02.1703 Kemi, kastettu 10.02.1703 Kemi msrk, k. 01.02.1704 Kemi, haudattu 14.02.1704 Kemi (GS s. 529).
Maria Forbus s. 23.03.1705 Kemi, kastettu 23.03.1705 Kemi msrk (GS 6678).
Brita Forbus s. 25.10.1707 Kemi, kastettu 26.10.1707 Kemi msrk, k. 30.11.1707 Kemi, haudattu 08.12.1707 Kemi (GS s. 529).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 214
V Brita Zachariaksentytär Ulhegius (4646), (Taulusta 78, isä Zacharias Heikola-Ulhegius) s. noin 1675 Finland (GS 5712 & Genos 1974, s. 47-48).

1. puoliso: Christoforus Alanus (5100) Iin kirkkoherra 1695, s. noin 1664 Korppoo, k. 1697 Ii ?, haudattu 02.07.1697 Ii. Ylioppilas Turussa (bor.) 1679. Filosofian maisteri 1688. Ylioppilas Upsalassa. Vihitty papiksi Turun hiippakunnan pappeinkokouksen aikana Oulussa 22.1.1691. — Turun katedraalikoulun kollehtori 1688. Oulun triviaalikoulun rehtori 1690.
Vanhemmat: Claus Alanus, k. 1683 ja N N.

Lapset:
Claus Alanus s. noin 1690 Finland, k. 1714 Uppsala, Sweden. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1708, Upsalassa 1712. Naimaton. (GS 5713).
2. puoliso: Vihitty 29.06.1698 Ii Henrik Erkinpoika (5101) Kauppias ja raatimies Torniossa, s. noin 1665 Finland, k. jälkeen 1711.
Lapset:
Henrik Lythraeus , s. noin 1708. Tauluun 489
3. puoliso: Vihitty ennen 1717 Henrik Henrikinpoika Forbus (1248). (Taulu 67) Alatornion kirkkoherra, Limingan kirkkoherra 1731, rovasti, valtiopäivämies, s. 1674 Oulu, k. 13.12.1737 Liminka, haudattu 04.02.1738 Liminka. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1687. Filosofian maisteri 1694. Rovasti 1713.
Oli Karlskronassa amiraliteetin saarnaajana, opiskeli saksankieltä erään saksalaisylioppilaan opetuksessa. Oli tarmokas liikemies, osakkaana Könkään ruukissa. Laati selonteon lappalaisten epäjumalanpalveluksesta. Toimi talonpoikaisen nostoväen päällikkönä. Forbuksen kaikki avioliitot olivat lapsettomia. (GS 6680).
Vanhemmat: Henrik Casparinpoika Forbus, s. 1630, k. 13.03.1681 Oulu, haudattu 13.03.1681 Oulu ja Margareta Larsintytär Lithovius, s. 1639 Liminka, k. 12.09.1731 Liminka, haudattu 12.09.1731 Liminka.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 215
V Catharina Zachariaksentytär Ulhegius (1824), (Taulusta 78, isä Zacharias Heikola-Ulhegius) s. noin 1670 Oulu, k. 1704 Oulu, haudattu 1704 Oulu (GS 5714).

Puoliso: Johan Erikinpoika Cajanus (1648). (Taulu 72) Oulun kappalainen (apupappi) 1693, varapastori, s. noin 1670 Sotkamo, k. 1733 Oulu, haudattu 20.01.1734 Oulu. Oulun triviaalikoulun oppilas. Ylioppilas Uppsalassa 8.10.1687 Iohannes Cajanus [Ostrobothnienses cum testimon. Rectoris Scholæ Ulhe.]. Ylioppilas Turussa sl. 1689 [Cajanus] Johannes Ostrob _ 184. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1689] Johannes Cajanus. Ups. dep. | Sacellanus diu Uloensium perindustrius. tandem V. Pastor ibidem defunctus 1734. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1690] Johannes Er. Cajanus. Sacellanus factus Uloensis 1693. Obiit 1733. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa (Paltamossa) 5.2.1691. Respondentti 1.3.1693, pr. Petter Laurbecchius 914. Paltamon kappalainen 1691. Oulun kappalainen 1693, vt. kirkkoherra 1713. Pakeni sotaa Ruotsiin (1715), palasi 1722. (GS 3584 & Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Erik Andersinpoika Hjerta-Cajanus, s. noin 1628 Säräisniemi, k. 1691 Sotkamo ja Brita Samuelsdotter Lithovia, s. noin 1635, k. Sotkamo.

Lapset:
Brita Cajanus , s. 1692 Oulu. Tauluun 470
Sara Cajanus , s. 1699 Oulu. Tauluun 471
Lars Cajanus , s. 10.1702 Oulu. Tauluun 472
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 216
V Margaretha Zachariaksentytär Ulhegius (4647), (Taulusta 78, isä Zacharias Heikola-Ulhegius) s. noin 1680 Oulu (GS 5715).

Puoliso: Vihitty .6.1705 Oulu Petter Simoninpoika Pechlin-Pechlinius (5102) Kuivaniemen kappalainen, s. 1681 Ii, kastettu 16.12.1681 Ii, k. 1724 Kuivaniemi ? Ylioppilas Turussa (pohj.) 1698. Filosofian maisteri 1707. (GS 6033).
Vanhemmat: Simon Henricsson Pechlin e. Pechlinius, s. 1650 Ii, k. 1708 Ii ja Margaretha Petterintytär Hoffrenius, s. 1660.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 217
V Jaakko Juhonpoika Kataja (4639), (Taulusta 80, isä Juho Kataja-Johan En(e)qvist) Alatornion kappalainen 1650, k. 1667 (kesällä) Alatornio. Kataja, sitten mahdollisesti Jakob Catkus tai Catku, lopulta Enqvist. Ylioppilas Upsalassa 1645 (GS 5322).

Puoliso: Carin Clementintytär (5093) Eli Haaparannassa vielä 1671.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 218
V Brita Johanintytär Enqvist (22720), (Taulusta 80, isä Juho Kataja-Johan En(e)qvist)

Puoliso: Pekka Laurinpoika (6972)

Lapset:
Johan Enqvist . Tauluun 490
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 219
V Anna Danielintytär Anglenius-Anglee (3715), (Taulusta 81, äiti Katariina Kataja-En(e)qvist) s. noin 1651, k. 24.02.1745 Kempele. Perhe oli lapseton. Kuoli 94 vuotiaana. (GS 482).

1. puoliso: Vihitty noin 1657 Daniel Jacobinpoika Teudschovius (3716) Kajaanin porvari ja siltavouti, s. noin 1650 Kajaani, k. välillä 1698/99 Kajaani. Tämän vanhemmat olivat Kajaanin kirkkoherra Jacobus Petri Teudschovius ja luultavasti Brita Laurintytär, joka mainitaan hänen leskenään Oulun raastuvanoikeuden pöytäkirjassa 13.4. 1687.
Vanhemmat: Jacobus Petri Teudschovius, k. noin 1687 ja Brita Laurintytär.

2. puoliso: Vihitty välillä 1699-1707 Jeremias Jeremianpoika Cajanus (2199) Sotkamon nimismies, s. noin 1655 Paltamo, k. ennen 1709 Sotkamio.
Vanhemmat: Jeremias Andersinpoika Cajanus, s. noin 1630 Paltamo, k. noin 1670 Paltamo ja Maria Danielintytär Kröger, s. noin 1635 Ruotsi, Länsipohja, k. ennen 1680 Paltamo.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 220
V Catharina Danielintytär Anglenius (1346), (Taulusta 81, äiti Katariina Kataja-En(e)qvist) s. 1654 Pudasjärvi, k. 23.03.1694 Pudasjärvi, haudattu 23.03.1694 Pudasjärvi. Hautausmerkintä: 23. Martii begrafs hustru Karin Daniels dotter Anglenia medh sin odöpta son, Johan Keckmans ahlna Pastor saliga hustru, hvilken afled ... kuoli kaksosten synnytyksessä. Pojan lisäksi oli syntynyt ensin tytär Karin, joka myös kuoli ja haudattiin. (GS 483).

Puoliso: Vihitty 1679 Pudasjärvi Johan Olavinpoika Kähkönen-Keckman (349). (Taulu 133). (Taulu 157) Pudasjärven kappalainen 1678, kirkkoherra 1691, s. noin .1.1657 Paltamo, Kiehimänsuu, k. 26.02.1707 Pudasjärvi, haudattu 10.02.1707 Pudasjärvi. Alk. Juho Kähkönen. Syntynyt 1657 Paltamossa. Kuollut 50-vuotiaana 26.2.1707 Pudasjärvi. Ylioppilas Uppsalassa 10.10.1674. Keckman pappissuvun kantaisä, 1678 hän tuli Pudasjärven kappalaiseksi ensimmäiseen virkaansa ja oli Pudasjärven kirkkoherra 1691. Johan Keckman, alkuaan Johan Kähkönen, oli kotoisin Paltamosta. Johan Keckman oli 2. avioliitossa Margaretha Lithoviuksen kanssa. (GS 483).
Vanhemmat: Olof Olofsson Kähkönen, s. 1631 Paltamo ja Riitta Hannuntytär, s. noin 1635, k. 01.07.1700 Pudasjärvi.

Lapset:
Daniel Keckman , s. noin 1679 Pudasjärvi ?. Tauluun 491
Johan Keckman , s. noin 1680 Pudasjärvi. Tauluun 492
Anna-Leena Härkösen esi-isä . Tauluun 493
Brita Keckman , s. 07.07.1683 Pudasjärvi. Tauluun 494
Anna Keckman , s. 1684 Pudasjärvi. Tauluun 495
Samuel Keckman , s. 22.05.1687 Pudasjärvi, kastettu 22.05.1687 Pudasjärvi. Tauluun 496
Jakob Keckman , s. 22.04.1692 Pudasjärvi, kastettu 24.04.1692 Pudasjärvi. Tauluun 497
Catharina Keckman s. 1694 Pudasjärvi, kastettu 23.03.1694 Pudasjärvi, (kaksonen), k. 1694 Pudasjärvi, haudattu 31.03.1694 Pudasjärvi (GS s. 66).
Poikavauva s. 23.03.1694 Pudasjärvi, (kaksonen). Syntyi kuolleena.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 221
V Jakob Danielinpoika Anglenius (1344), (Taulusta 81, äiti Katariina Kataja-En(e)qvist) Pudasjärven lukkari ja siltavouti, s. noin 1658 Finland, k. 1718 Pudasjärvi, haudattu 06.04.1718 Pudasjärvi (GS 650).

Puoliso: Vihitty noin 1680 Margaretha Carlintytär Balckholm (3675) s. noin 1655 Finland, k. 1715 Pudasjärvi, haudattu 08.05.1715 Pudasjärvi.

Lapset:
Brita Anglenius , s. noin 1677 Finland. Tauluun 498
Daniel Anglenius , s. noin 1679 Finland. Tauluun 499
Jakob Anglenius-Anglén , s. 28.04.1690 Pudasjärvi, kastettu 01.05.1690 Pudasjärvi. Tauluun 500
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 222
V Brita Zachriksentytär Uhlbrandt (2218), (Taulusta 82, äiti Margaretha Kataja) s. noin __.09.1670 Oulu, k. 1734 Oulu, haudattu 10.02.1734 Oulu. Jälkimmäinen avioliitto oli mahdollisesti lapseton. (GS 5346).

1. puoliso: Vihitty ennen 1690 Hans Larsson Åhs (5087) Notaari Raahessa, raatimies 1684 - 1700, s. noin 1662, k. 06.04.1700 Raahe. Kaupunginkirjuri 1683, rahastonhoitaja 1684 - 99. Jo vuonna 1702 määräsi maaherra, että pormestarin ja neuvoston oli valittava muutamia porvareita talonpoikien kera menemään raakaa venäläistä vihollista vastaan. Mutta kesti kauan ennen kuin tämä sotaväen-otto todellakin toimitettiin. Vuonna 1706 tuli kenraaliluutnantti Maydellilta käsky, että Pohjanmaan maaherrakunnasta oli otettava 1,000 miestä, mutta vasta 1711 nämä varustettiin viljalla ja lähetettiin Iisalmen kirkolle, jossa heidän sitten tuli yhtyä kuninkaalliseen armeijaan. Sodanpelko ei yksistään tehnyt raahelaisten mieliä levottomiksi. Lähinnä he epäilemättä olivat huolissaan taloudellisesta tilastaan, joka katovuosina oli käynyt huonoksi ja sotavuosina vain paheni. Jo vuonna 1688, vuoden 1687 katovuoden jälkeen, oli maksamattomien verojen määrä alkanut kasvamistaan kasvaa. Rahastonhoitajat Åhs, Johan Kröger ja Erich Floor, jotka kovasta köyhyydestä huolimatta armottomasti ulosottojen kautta perivät veroja, tekivät voitavansa lyhentääkseen rästiluetteloita, mutta se ei heille onnistunut. Ja vuosi vuodelta verot kasvoivat sanomattomasti, rasittaen porvaristoa sen hädässä ja kurjuudessa. Luonnollisesti tila sodan puhjettua vieläkin huononi. Vuoden 1704 verot otettiin kruunulle kaksinkertaisina, samaten vuoden 1710. Vuonna 1706 säädettiin, että kymmenes osa kaikista palkoista oli pidätettävä, ja jo ennen oli määrätty otettavaksi puolet kaikista 100 kuparitaalaria suuremmista palkoista. Viimeksi mainittu määräys koski Raahessa ainoastaan pormestari Cortea.
Jo maaliskuusta 1714 alkaen oli Armfeltin armeija vetäytynyt pohjoiseen päin ja suuri osa siitä oli majoitettu Raaheen. Tänne sijoitetut joukot jäivät kaupunkiin aina syyskuuhun 1714, jolloin Armfelt korkeammasta paikasta tulleen käskyn johdosta jätti Pohjois-Pohjanmaan oman onnensa nojaan ja lähti Ruotsiin. Hänen lähtönsä vain lisäsi kauhua, ja kaikki jotka voivat lähtivät kaupungista. Mutta venäläiset ajoivat jo pakolaisia takaa, ja suuri osa heistä surmattiin tahi vangittiin. Nyt odotti Pohjois-Pohjanmaata sama kohtalo, joka ennen oli kohdannut tämän maakunnan eteläosaa. Kenraali Tschekinin johdossa venäläiset tunkeutuivat Raaheen ja hävittivät ja polttivat sitä. Kirkko hävitettiin, raatihuone poltettiin, koulu tuhottiin, tullituvat turmeltiin täydellisesti, kaupungin aita poltettiin miltei kokonaan ja useimmat yksityistalot joko poltettiin maan tasalle tahi lyötiin niiden seinät puhki, pilattiin katot, lattiat, akkunat ja piiput. Jäljellä olevia asukkaita kohdeltiin mitä julmimmalla tavalla, ja "barbarinen vihollinen ryssä" harjotti täällä, niinkuin yleensä niissä seuduissa, joissa se kulki, todellakin barbarimaista julmuutta, herättäen siten eloon vihan, joka on kulkenut perintönä suvusta sukuun kautta kahden vuosisadan. Kaikkia julmia keinoja, joita venäläisten mielikuvitus saattoi keksiä, he käyttivät kiusatakseen lapsia, runnellakseen ukkoja ja tehdäkseen väkivaltaa turvattomille naisille, ja vitkallista surmaamista täällä käytettiin erikoisella mielihyvällä. 7 vuotta oli Suomi venäläisten valtaamana, ja Raahessa oli näiden vuosien kuluttua jäljellä vain muutamia nuoria miehiä, muutamia ukkoja ja turvattomia leskiä, joita oli niin pahoin pidelty, etteivät he olleet voineet sieltä lähteä. (Alma Söderhjelm Raahen Kaupunki 1649 -1899 Akateeminen Kirjakauppa 1911).
Vanhemmat: Lars Hansson Åhs, k. 08.04.1667 ja Ingeborg Mårtenintytär Lång, s. Edholms gård i östra Ryds socken i Roslagen, k. 07.04.1710.

Lapset:
Margaretha Åhs , s. 24.12.1690 Raahe, kastettu 25.12.1690 Raahe. Tauluun 501
Ingeborg Åhs , s. 28.09.1692 Raahe, kastettu 28.09.1692 Raahe. Tauluun 502
Zacharias Åhs s. 01.09.1695 Raahe, kastettu 02.09.1695 Raahe, k. 31.07.1710 Kemi (GS s. 523).
Gustaf Åhs , s. 16.07.1697 Raahe, kastettu 18.07.1697 Raahe. Tauluun 503
2. puoliso: Daniel Jeremianpoika Cajanus (2200) Paltamon nimismies, s. 1664 Paltamo, k. 01.12.1733 Paltamo. Jäi venäläisten vangiksi 1716 Säräisniemellä vietiin perheineen Siperiaan Astrakaaniin isonvihan aikana josta perheineen palasi 1722.
Vanhemmat: Jeremias Andersinpoika Cajanus, s. noin 1630 Paltamo, k. noin 1670 Paltamo ja Maria Danielintytär Kröger, s. noin 1635 Ruotsi, Länsipohja, k. ennen 1680 Paltamo.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 223
V Anna Zachriksentytär Uhlbrandt (1889), (Taulusta 82, äiti Margaretha Kataja) s. noin 1676, k. 02.07.1705 Kemi (GS 5351).

Puoliso: Juho Matilainen (5090) Kristiinankaupungin pormestari 1719, k. 1731 Kristiinankaupunki, haudattu 05.02.1731 Kristiinankaupunki. Nimi myöhemmin Johan Mathlien. Oulun triviaalikoulun oppilas. Ylioppilas Uppsalassa 2.10.1686 Iohannes Matilain [Ex Schola Uhloensi O. Bothn.]. Ylioppilas Turussa sl. 1689 [Matilainen] Joh. Joh. Uhloens _ 184. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1689] Johannes Joh: Matilainen. Ups. depositus. | Discitur innocuas agat ut facundia caussas. Protegit hæc sontes immertosq: premit. — Uudenkaarlepyyn kaupunginkirjuri 1695, samalla raatimies 1695, ero 1697. Lääninviskaali. Kristiinankaupungin pormestari 1719, samalla postimestari 1721, pidätetty virantoimituksesta 1723, syytetty kaupungin kirkkokalleuksien hävittämisestä paon aikana Ruotsissa, tuomittu kuolemaan 1729, tuomio muutettu hovioikeudessa mm. virasta erottamiseksi 1730. Valtiopäivämies 1720. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852).
Vanhemmat: Juho Heikinpoika Matilainen ja Vappu Juhontytär.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 224
V Maria Zachrisdotter Uhlbrandt (1826), (Taulusta 82, äiti Margaretha Kataja) s. noin 1679 Oulu, k. 09.06.1749 Oulu, haudattu 06.09.1749 Oulu (GS 5352).

1. puoliso: Elias Johansson Berg (1885) Katselmuskirjuri; raatimies; kirkonisäntä Oulussa, k. noin 1717 , haudattu 06.04.1717 Tukholma, Ruotsi. (Elias voi mahdollisesti olla Katarinan veli, ei isä). Katselmuskirjurina eversti Georg Ruthenskiöldin luona Suomen aatelislipullisessa 1696. Notaari (kaupunginkirjuri) Oulussa 1696-97. Raatimies Oulussa 1690-1714. Kirkonisäntä 1712-14, teki mm kirkon tilit. Teki muiden porvarien kanssa valtakunnan säädyille 4.12.1713 päivätyn anomuksen, jossa pyydettiin helpotusta isonvihan aiheuttamiin vahti-, laivanluovutus- ym kustannuksiin. Tukholmassa luultavasti isoavihaa paossa 16.3.1716.
Vanhemmat: Johan (Larsson) Berg ja Walborg Sigfridsdotter.

Lapset:
Katarina Sallinen . Tauluun 504
2. puoliso: Juho Humppi (5089) Kauppias Oulussa, k. ennen 1749.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 225
V Henrik Andersinpoika Cajanus (2186), (Taulusta 83, äiti Anna Kauhanen) s. noin 1655 Pielisjärvi, k. 1691 Syksyllä Kemissä. Ylioppilas Upsalassa 1674. Myöhemmät vaiheet eivät ole tiedossa. Lautiosaaressa Vallitunsaarta vastapäätä on yli sata vuotta vanha talo, joka tunnetaan Kajanuksena. Nimensä talo on saanut tilalla asuneiden siltavoutien Antti ja Henrik Cajanuksen mukaan. Henrik oli aatelissukua. Hänen isänsä oli Pielisjärven kirkkoherra Anders Cajanus. Tämän isä Kajaanin pitäjän nimismiehenä jo 1630 -luvun alusta toiminut Antti Erikinpka Cajanus nimitettiin heti Kajaanin vapaaherrakunnan perustamisen jälkeen Paltamon ja Sotkamon sekä Pielisen voudiksi. Henrik Cajanus, jonka isä oli kuollut marraskuussa v. 1657 kirjoitettiin Upsalassa ylioppilaaksi 16.10.1674. Herik maisteri tuli Kemiin v. 1677 kirkkoherra Johannes tuderuksen apulaiseksi. Tammikuussa v. 1678 hän allekirjoittaa nimismiehen talossa henkikirjan kkhran puolesta. Hän avioituu kirkkoherra Tuderuksen tyttären Kristiinan kanssa ilmeisesti v. 1679 koska hänet seuraavan vuoden henkikirjoissa on merkitty vävyksi Tuderuksen perheeseen. Hänet nimitettiin 1682 Kemin Lapin kirkkoherraksi varsin nuorena pappina. Kirkkoherralla ei ollut omaa pappilaa, niinpä kesäkäräjillä v. 1685 Lapinmaan arvoisa kirkkoherra Hidrich Andreae Cajanus kertoo kuinka hän on rakentanut itselleen Mahlaniemeen puustellin, jonka haluaa ottaa hallintaansa veroa vastaan. Henrik Cajanuksen, jota suositeltiin Lapin kkhran virkaan nuoruutensa ja terveytensä perusteella, elämä päättyi jo verraten nuorena syksyllä v. 1691. Hänen lapsista tunnetaan nimeltä Johan ja Antti. (GS 5359 & Martti Helistö "Cajanuksen suvun kemiläisestä sukuhaarasta").

Puoliso: Vihitty 1679 Christina Johanneksentytär Tuderus (2203) s. noin 1653, k. 28.09.1711 Kemi. Sai lahjoituskirjalla 2.4.1694 elinajaksi verovapaasti hallittavaksi ja viljeltäväksi vuosikymmeniä autiona olleen Kallioniemen tilan Kemin Kirkonkylästä. (J.Hissa).
Vanhemmat: Johan Juhanapoika Tuderus, s. noin 1638 Maaria, k. 29.04.1699 Kemi, haudattu 25.06.1699 Kemi ja Susanna Sigfridintytär, s. Hailuoto, k. 1693 Kemi.

Lapset:
Johan Cajanus s. noin 1683 Kemi, k. 26.04.1710. Ilmeisesti naimaton. Oulun triviaalikoulun oppilas. Yo Uppsalassa 19.10.1701. Kemin varanimismies 1705. Pohjanmaan jv.rykm. katselmuskirjuri 1709. Isännöi äitinsä hallinnoimaa Kemin Kirkonkylän Kallioniemen tilaa 1706-10. (J.Hissa).
Anders Cajanus , s. noin 1687 Kemi. Tauluun 505
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 226
V Samuel Johaninpoika Paldanius (2248), (Taulusta 83, äiti Anna Kauhanen) Kemin nimismies vielä 1703, sitten pitäjänkirjuri, s. noin 1660 Paltamo, k. 22.11.1715 Kemi. Samuel oli jo 1692 apulaisnimismiehenä. Juho Wilmin (Samuelin appi) kuoltua 1696 Samuel toimi kruunun nimismiehenä. Tässä virassa hän oli vielä 1703. Sen jälkeen hän toimi pitäjänkirjurina. 22.11.1715 ilmestyi 300-päinen kasakkajoukko Kemiin ennen puoltapäivää. Syntyneessä kahakassa kaatui muutamia vartiomiehiä, niiden joukossa pitäjänkirjuri Paldan. (GS 5360 & Martti Helistö Kemin asutuksen historiaa).

Puoliso: Liisa Johanintytär Wilm (2249) s. noin 1660 Kemi. eli 1726 Kemi.
Vanhemmat: Johan Wilm eli Vilmi, k. 1696 ja Clara Antintytär Groth.

Lapset:
Samuel Paldanius , s. noin 1689 Kemi ?. Tauluun 506
Susanna Paldanius s. noin 1690 Kemi ?, k. 13.02.1707 Kemi, haudattu 23.02.1707 Kemi. Naimaton (GS 5362).
Margaretha Paldanius s. noin 1692 Kemi ?, k. 11.09.1743 Kemi, haudattu 11.09.1743 Kemi. Naimaton (GS 5363).
Clara Paldanius s. noin .9.1697 Kemi ?, k. 15.03.1698 Kemi, haudattu 15.03.1698 Kemi (GS s. 423).
Henrik Paldanius , s. 18.12.1698 Kemi, kastettu 18.12.1698 Kemi. Tauluun 507
Lars Paldanius , s. 08.09.1701 Kemi, kastettu Kemi. Tauluun 508
Anna Paldanius s. 19.06.1704 Kemi, kastettu 20.06.1704 Kemi (GS 5366).
Maria Paldanius s. 09.09.1706 Kemi, kastettu 10.09.1706 Kemi, k. 03.02.1707 Kemi, haudattu 23.02.1707 Kemi (GS s. 423).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 227
V Maria Magdalena Johanintytär Paldanius (4641), (Taulusta 83, äiti Anna Kauhanen) s. noin 1667 Paltamo, k. 14.12.1749 Oulu (GS 5367).

Puoliso: Gabriel Gabrielsson Lithovius (4634). (Taulu 109) Sievin kappalainen 1703, k. 1704 Sievi ? Ylioppilas Upsalassa 1686. Gabriel blef Collega i Ulågorgs skola; andre Kapellan vid Kalajoki moderkyrka 1698; derifrån im juni 1703 transporterad till Sievi. (GS 5851).
Vanhemmat: Gabriel Gabrielinpoika Lithovius-Limingius, s. noin 1640 Paltamo/Kemi, k. Oulu, haudattu 03.04.1672 Oulu ja Margaretha Mattsintytär Uhlbrandt, s. noin 1640.

Lapset:
Margaretha Lithovius , s. 1695. Tauluun 509
Johan Lithovius . Tauluun 510
Gabriel Lithovius , s. 1704. Tauluun 511
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 228
V Anders Jakobinpoika Frosterus (1835), (Taulusta 86, äiti Catharina Lythraeus) Oulun kirkkoherra 1710, s. noin 1665 Oulu, k. 1713 Oulu, haudattu 31.05.1713 Oulu. Ylioppilas Upsalassa, Ruotsissa 1685 ja Turussa (pohj.) 1688. Kappalainen Oulussa 1692 ja apulaiskirkkoherra. Sai isänsä eläessä jo valtuuskirjan kirkkoherranvirkaan 1708, jonka johdosta kirkkoherra 1710. (GS 5375).

Puoliso: Vihitty noin 1695 Susanna Johanintytär Cajanus (1285). (Taulu 188) s. 1677 Paltamo, k. 16.12.1744 Oulu, haudattu 16.12.1744 Oulu. Susanna oli Andersin veljen Abrahamin vaimon Catharinan tätipuoli. Paltamon kirkkoherran tytär, Oulun kha Anders Frosteruksen leski. Pakeni isovihan aikana Ruotsiin neljän lapsensa kanssa. (GS 9029).
Vanhemmat: Johan Andersinpoika Hjerta-Cajanus, s. 19.12.1629 Paltamo, k. 13.05.1703 Paltamo ja Elisabet Gustafintytär Witting, s. noin 1635 Lohtaja, k. 1692 Paltamo.

Lapset:
Andersinlapsi Frosterus s. noin 1696 Oulu, k. 1696 Oulu, haudattu 1696 Oulu (J.Hissa).
Anders Frosterus Korpraali Ruotsin kuningattaren henkirykmentissä Stralsundissa, s. 1697 Oulu, k. 1736 Oulu, haudattu 23.03.1736 Oulu. Naimaton (GS 5375).
Catharina Frosterus , s. 31.08.1701 Oulu. Tauluun 512
Andersinlapsi Frosterus s. noin 1703 Oulu, k. 1703 Oulu, haudattu 1703 Oulu (J.Hissa).
Jakob Frosterus , s. noin 1705 Oulu. Tauluun 513
Magdalena Frosterus , s. 20.03.1710 Oulu. Tauluun 514
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 229
V Erik Jakobinpoika Frosterus (4645), (Taulusta 86, äiti Catharina Lythraeus) Kemin kirkkoherra 1726. Lääninrovasti, k. 1740 Kemi, kuolinsyy halvaus. Ylioppilas Upsalassa 1688, Turussa (pohj.)1689. Filosofian maisteri 1694. Konrehtori Oulun koulussa 1695. Pudasjärven kirkkoherra 1707, Provasti 1714. Kemin kirkkoherra 1726, Lääninprovasti 1727. (GS 5502).

1. puoliso: Anna Roselius (5094) Porvarin tytär Länsipohjasta. On ollut huomattavasti Erikiä vanhempi, koska kerrotaan, että hän oli kantanut ristittäväksi tulevan miehensä. Annan isä Svean hovioikeuden varapresidentti Samuel Roselius, jonka isä oli ollut suurkauppiaana Tukholmassa.
Vanhemmat: Thomas Jakobsson Roselius, k. 1655 Piteå, Sverige ja Anna Sundel, k. 22.09.1656.

2. puoliso: Vihitty 22.01.1719 Pudasjärvi Elsa Fellenius (5095) s. 1694 Uumeå, Sverige ?, k. 15.05.1729 Kemi, haudattu 15.05.1729 Kemi. Isä oli Uumajalainen kauppias.
Lapset:
Anna Catharina Frosterus , s. 11.02.1720 Pudasjärvi, kastettu 12.02.1720 Pudasjärvi, pappila. Tauluun 515
Elsa Elisabet Frosterus , s. 17.01.1721 Pudasjärvi, kastettu 18.01.1721 Pudasjärvi, pappila. Tauluun 516
Maria Christina Frosterus , s. 27.04.1725 Pudasjärvi, kastettu 28.04.1725 Pudasjärvi, pappila. Tauluun 517
3. puoliso: Vihitty 19.10.1729 Kemi Christina Burman (5096) s. 21.09.1701, k. 15.09.1778 Piitime, Sverige.
Vanhemmat: Abraham Laurinpoika Burman, s. 07.11.1656 Bygdeå, Sverige, k. 04.08.1737 Offerdal, Sverige ja Elisabet Plantin, s. 1670 Härnösand, Sverige, k. 04.04.1740 Åberg, Alsen, Sverige.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 230
V Zacharias Jakobinpoika Frosterus (3137), (Taulusta 86, äiti Catharina Lythraeus) Oulun kappalainen 1700, k. 1708 alkuvuodesta, Oulu. Ylioppilas Upsalassa 1691, Turussa (pohj.) 1693. Filosofian maisteri 1700. (GS 5507).

Puoliso: Anna Scharin (3220) s. noin 1684, k. 02.02.1757 Turku. Isä tullimies Scharin, ?? . Oulun rippikirjoissa 1723 - 1732 mainitaan Maist. Zach Frosteriuksen leski ja poika Anders Jacob Frosterus.
Vanhemmat: ?? Scharin ja N N.

Lapset:
Jakob Frosterus , s. 14.08.1705 Oulu ?. Tauluun 518
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 231
V Abraham Jakobinpoika Frosterus (85), (Taulusta 86, äiti Catharina Lythraeus) Paltamon kirkkoherra 1724, s. 1680 Oulu, k. 20.04.1726 Paltamo. Ylioppilas Turussa 1697, Upsalassa 17.11.1704. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 26.5.1707.
Abraham asui opiskeluaikanaan piispa Johan Gezelius nuoremman talossa ja oli yhdessä piispan pojan Johan Gezeliuksen kanssa, josta sitten tuli Porvoon piispa. Turussa ja Tukholmassa Abraham seurusteli kuuluisien miesten kanssa ja hänellä oli hyviä tuttavuuksia. Abraham oli veljeksistä kaikkein sivistynein. Hänestä tuli Oulun kappalainen 1709 hiukan isänsä kuoleman jälkeen. Hänen nuorin poikansa Johan kertoo, että hänen isänsä oli pitkä, muttei kuitenkaan kaikkein pisimpiä ja hänellä oli kaunis kihara tukka, jota peitti kalotti. Viimeisinä vuosina hän oli "melko massiivinen", mikä tarkoittanee sitä, että Abraham oli lihava. "Isäni äänen ylistetään olleen huomiota herättävän kovan, niin että hänen äänensä kuului suuren seurakunnan yli, mutta se on samalla ollut erityisen miellyttävä. Sen lisäksi hänellä on ollut taito osata laulaa." Elokuussa 1710 hän avioitui 30-vuotiaana vain 16-vuotiaan Cathaharina Cajanan kanssa, joka oli syntynyt 26.5.1694.
Oulun kappalainen 1709-1719, sijaiskirkkoherra Paltamossa appensa rovasti Eric Cajanuksen venäläisten vankina ollessa. Venäläisten vallatessa isonvihan aikana Pohjanmaata onnistui perheineen välttymään vangitsemiselta pakenemalla Ruotsiin 1715. Lähes kuusi vuotta kestäneen maanpakolaisuuden aikana sai kokea puutetta ja nälkää Tukholmassa. Toimitteli papin virkaa suomalaisten pakolaisten keskuudessa. Aliravittuna ja tyystin väsyneenä sairastui ja oli vähällä menehtyä. ("Lähti itse vaimoineen ja lapsineen pakoon 1715, jonka perästä 6 vuotta oleskeli Tukholmassa eri ylhäisten perheiden kotipappina")? Kuningatar Ulrika Eleonoran valtakirjalla 17.11.1719 tuli sijaiskirkkoherraksi appensa Erik Cajanuksen sijaan. Lokakuussa 1720 perhe saapui Paltamoon. Majoittuivat väliaikaisesti Sutelan taloon, jonka Erik Cajanus omisti ja joka oli ainut polttamatta jäänyt talo Paltaniemellä. 1724 pääsi perhe muuttamaan uuteen pappilaan Kirkkoniemeen. Virallisesti Paltamon kirkkoherra 08.10.1724. Toimi monin tavoin Paltamon seurakunnan olojen uudelleen elvyttämiseksi. Paltamon uuden kirkon (edelleen käytössä olevan) suunnittelutyössä ja rakennushankkeen edistämisessä hänellä oli merkittävä asema, vaikkei hän ehtinytkään nähdä sen valmistumista. Abraham oli Ison Vihan syttyessä 20 vuotias. Abrahamilla oli pakomatkalle lähtiessään vaimon lisäksi 1711 syntynyt poika Jaakko ja helmikuussa 1713 syntynyt Abraham. He pakenivat ensin Piitimeen, jossa Abrahamin vaimo oli monta kuukautta vakavasti sairaana. Heinäkuussa 1715 siirtyi perhe Tukholmaan. Tukholmassa syntyivät perheet seuraavat lapset poika Iisak syyskuussa 1716 ja tytär Magdaleena toukokuussa 1718. Tukholmassa perhe asui kolme vuotta Uuskujalla (Nygränd) lähellä laivasiltaa, toisessa kerroksessa. Aabraham elätti itseään papillisilla palveluilla Tukholmassa asuville oululaisille. Enimmät Oulusta paenneet olivat eri puolilla Ruotsia. Jonkun aikaa hän oli saarnaajana eversti Rålambilla ja ylimaaherra Tauben luona tienaten muutaman lantin. Kuudentena vuonna hän sairastui maaliskuulla ja oli sairaana aina kesäkuulle asti. Köyhyys ja puute ja huoli lasten elatuksesta oli suuri. Aabrahamin vaimo joutui yhden sairaan lapsen takia valvomaan paljon: "Eräänä aamuhetkenä, kun sairas oli vähän nukahtanut ja äitinikin lattialla torkahti paljosta valvomisestaan, joku hiipi hiljaa huoneeseen ja pani muutamia plootuja isäni vuoteeseen. Ei kukaan tiennyt kuka se oli, mutta herättiin siitä, että hän sulki oven mennessään. Toisen kerran tuli tuntematon palvelijatar kantaen säkkiä eli tyynynpäällistä, joka oli ahdettu täyteen hienoja jauhoja ja jossa sitä paitsi oli 12 taalarin plootu. Hän kysyi asuiko talossa joku pappi, jolloin hän tapasi äitini, joka ilmaisi itsensä ja kysyi, kuka tavarat oli lähettänyt ja olivatko ne todellakin aijotut hänelle. Tyttö vakuutti, että ne olivat hänelle ja hänen sairaalle miehelleen, mutta ei tahtonut mainita kuka ne oli lähettänyt vaan pyysi häntä kiittämään Jumalaa." "Hurskas kauppias Gabriel Lithovius osoitti vanhempiani kohtaan erinomaista rakkautta. Kun hän, joka asui maalla, kuuli että isäni makasi huonona sairaana, hän tuli Tukholmaan katsomaan. Hän sai silloin kuulla, että sairas muun muassa valitti rottien toisinaan häiritsevän ja purevan häntä. Hän neuvotteli kauppias Fagerholmin kanssa, joka oli pois lähdössä Tukholmasta, että tämä luovutti vanhemmilleni Katarinan kirkon luona olevan talonsa. Lithovius hankki vaunut, joilla sairas isäni kuljetettiin Fagerholmin vuokrahuoneisiin. Ensi yönä sinne tulonsa jälkeen hän alkoi saada unta ja rupesi tointumaan." "Siihen aikaan köyhille pakolaisille Tukholmassa jaettiin pakolaisrahoja. Niistä isäni sai 30 taalaria, mutta monet varakkaammat, kuten Pyhäjoen rovastin rouva 100 taalaria." Syksyllä 1719 Abraham Frosterus sai valtakirjan Paltamon kirkkoherraksi. Pakolaisaikanaan Tukholmassa hänelle oli kertynyt 8000 vaskitaalarin (kuparitaalarin) velat, mutta velkojat lyhensivät siitä puolet. Kun rauha näytti olevan tulossa, hän lähti seuraavana vuonna Tukholmasta torniolaisella laivalla. Kun he myrskyssä ja sumussa purjehdittuaan tulivat maan läheisyyteen, he luulivat olevansa Vaasan luona, jossa oli venäläisiä, mutta he olivatkin Simossa ja pääsivät Kemiin. Paltamossa, jonne hän meni, Sutelan talo oli ainoa, jota ei oltu poltettu. Vasta neljä vuotta myöhemmin valmistui uusi pappila.
Johan Abrahaminpoika Frosterus kertoo, että hänen äitinsä oli hyväkasvuinen, muttei kuitenkaan hyvin pitkä ja hänellä oli miellyttävät, mutta totiset kasvot. Hänellä oli hyvä eftertanke. Sanakirjassa sana eftertanke on suomennettu harkinta, miettiminen, varovaisuus, viisaus. Lause voidaan ymmärtää niin, että Catharina osasi harkita asioita ja toimia järkevästi. Lisäksi Johan kertoo äidillään olleen hyvän keskustelutaidon. Hän hoiti taloaan hyvin ja oli hyvin ahkera ja ordentlig utan fjäsk. Sana ordentlig voidaan suomentaa täsmällinen, huolellinen, töistään huolehtiva, hyvin hoidettu, perusteellinen. Utan fjäsk tarkoittaa hosumatta, hutiloimatta.
Nuoripari asui aluksi Oulun pappilassa yhdessä Anders-veljen kanssa, joka oli Oulun kirkkoherra. Andersin vaimo Susanna Cajana oli Catharinan tätipuoli. Susannalla ja Catharinan isällä oli yhteinen isä, Paltamon rovasti Johannes Cajanus, joka oli nuorena matkustellut ulkomailla ja oli hyvin oppinut. Hänellä oli kaksi poikaa, joista toinen on virsirunoilijana tunnettu Johannes Cajanus ja toinen Susannan isä Eric Cajanus. Susannan äiti oli Johanin kolmas vaimo Elisabeth Vitting. Sitten Abraham osti Påckilan talon, joka on mäen vieressä Linnan luona. Catharina kuoli 29.12.1762 ja hänet haudattiin Sotkamon kirkkoon.
Abrahamin ja hänen läheistensä kärsimyksistä on säilynyt erittäin paljon tietoa Abrahamin nuorimman pojan, vain pari kuukautta pakomatkan jälkeen syntyneen Johanin kirjoituksissa suvustaan. Olen suomentanut hänen kirjoituksensa Släkten Frosterus öden ja tästä samasta kirjoituksesta on myös otteita Suomen kansan aikakirjat IV, s. 587 - 591.
1713 lokakuussa oli Pälkäneen taistelu. 19. 2.1714 oli taistelu Isokyrössä. Taistelun jälkeen venäläiset vetäytyivät ja Armfelt jäi Pohjanmaalle Raaheen, kunnes hänet syyskuussa määrättiin peräytymään Länsipohjaan. 1714 venäläiset tulivat Ouluun. Abraham Frosterus oli matkustanut vaimonsa kanssa Oulusta Kemiin ja he olivat Kemin pappilassa, jossa oli 11 taloutta yhdessä. He matkustivat köyhyydessä, huonosti varustautuneina kylmyyttä vastaan. Mukanaan heillä oli kaksi poikaansa, 17.7.1711 syntynyt Jacob ja Abraham, joka oli syntynyt vasta helmikuussa 1714. Joulunajan he olivat Calixissa ja menivät sieltä Pitheåon (Piitimeen). Rahattomina ja vailla mitään välineitä he matkustelivat pakomatkalla. Kaikesta oli pula. Pitheåssa oli sairauksia ja monet kuolivat. Abrahamin vaimo sairastui polttokuumeeseen ja makasi 4 viikkoa kuolemaa odottaen. Kun hän sitten alkoi parantua, sai hän vaikean rintapaiseen, mikä vaivasi häntä 6 viikkoa. Lopulta "rinta halkesi kahtia kuin jäätynyt nauris." Hän sairasti näin yhteensä 10 viikkoa. Kesän tultua he matkustivat takaisin Kemiin. Voi vain kuvitella sitä surkeutta, missä perhe joutui olemaan, kun pienten lasten äiti sairasti näin kauan. Heinäkuussa 1715 he matkustivat Tukholmaan, jossa olivat 6 vuotta. Heillä oli siellä mukanaan poikansa Jacob ja Abraham. Helmikuussa 1713 syntynyt Eric oli äitinsä isän Eric Cajanuksen luona Paltamossa, josta venäläiset veivät hänet isovanhempiensa kanssa 1716 Kajaanin linnaan ja sieltä vangittuina Turkuun. Omien murheiden lisäksi vaivasi huoli ja pelko Ericin ja Catharinan vanhempien kohtalosta. Abraham ja Catharina asuivat Tukholmassa 3 vuotta Uudellakujalla lähellä laivasiltaa Johan Frosteruksen muistikuvan mukaan toisessa kerroksessa vasemmalla, kun tullaan laivasillalta. Tukholmassa perheeseen syntyi vielä kaksi lasta, Isac syyskuussa 1716 ja Catharina Magdalena 5.5.1718.
Catharina olisi halunnut Abrahamin Oulun kappalaiseksi, koska ajatteli lastensa tulevaisuutta, erityisesti poikiensa, joita oli silloin jo neljä. Oulussa he olisivat helpoimmin voineet käydä koulua siinä tapauksessa, että lasten isä kuolisi liian aikaisin. Perhe oli pakoaikanaan Tukholmassa joutunut 8000 kuparitaalerin velkaan, josta kuitenkin velkojat olivat lyhentäneet puolet, niin että maksuksi vaadittiin 4000. Tämä tapahtui rahamerkkien takia, joissa laina oli annettu.
Koska näytti siltä, että rauha oli tulossa, lähti perhe 1720 kotiseudulleen matkustaen Tukholmasta eräällä torniolaisella laivalla. Se oli vanha ja huonosti varustettu. He purjehtivat suuressa vaarassa myrskyssä ja sumussa. Rantautuessaan he luulivat olevansa Vaasassa, missä venäläiset vielä olivat. Mutta sitten he saivat tietää olevansa Simossa, missä laiva törmäsi kallioon, sen masto murtui eikä ollut nauloja sen kiinnittämiseksi. Abrahamilla oli onneksi arkussaan nauloja. Vihdoin he saapuivat Kemiin, josta Abraham matkusti Paltamoon ja Catharina lapsineen tuli sinne myöhemmin lokakuun alussa. Catharina matkusti kylmässä säässä ohuissa vaatteissa, vain ohut kattuuniröijy yllään. Oulujoen koskien ohi täytyi hänen kantaa 6-vuotiasta ontuvaa Abrahamia. Jacob oli 9-vuotias, Isak 4- ja Catharina Magdalena vain 2-vuotias. Hän odotti tuolloin Johania, joka syntyi pari kuukautta tämän jälkeen. Kaikkialla oli puute ihmisistä, ruoasta ja vaatteista.
Kun he saapuivat Paltamoon, Sutelan talo oli siellä ainoa, jonka rakennukset venäläiset olivat jättäneet polttamatta. Sinne perhe asettui asumaan ja asui siellä kevääseen 1724 asti, jolloin pappila niemellä valmistui siihen kuntoon, että sinne voi muuttaa. Pappilan pellot olivat olleet useita vuosia kesantona. Seurakunta oli hävitetty niin, että useimmat talot olivat autioina. Seurakuntalaiset eivät ehtineet peltoja raivaamaan, joten se oli itse tehtävä ja työ eteni hitaasti. Sutelassa asui myös Catharinan veli Johan Cajanus. Paltamon kirkon venäläiset olivat polttaneet 1716. Kirkoksi kyhättiin lato, kunnes uusi kirkko valmistui 1726. Abraham sairastui ja kuoli samassa kuussa, kun kirkkotyöt piti alkaa. Catharina jäi leskeksi 32-vuotiaana viiden pojan ja kahden tyttären kanssa. Vanhin ei ollut vielä täyttänyt 15, nuorin oli 3-vuotias. Velka oli suuri, talo köyhä, yksi armovuosi saatiin, ei mitään mahdollisuutta, mihin voisi mennä. Maaherra kenraalimajuri von Essen ja Turun piispa Witte yrittivät saada kuninkaalta kahta armovuotta niin köyhälle kuolinpesälle, mutta vastaus oli, ettei sitä voitu myöntää. Catharinan veli Johan Cajanus asetettiin ehdolle pastoriksi, vaikka oli ollut vasta 5 vuotta kappalaisena. Molemmat muut kappalaiset Grön ja Braxen, vanhempia meriiteiltään ja vuosiltaan, ohitettiin. Seurakunta halusi Johan Cajanuksen, mutta Oulun koulun rehtori maisteri Simon Forsström matkusti Tukholmaan ja käytti valtaansa viran saamiseksi ja saikin sen. 1727 - 1741 sai Catharina lapsineen ylöspidon Mattilan tilalla lähellä Paltamon pappilaa hänen isänsä ja isänisänsä rovastien Eric ja Johan Cajanuksen perintömaalla. Tila oli silloin autiona ja kaikki pellot kesantona. Catharina alkoi raivauttaa peltoja ja rakennutti talon. Ennen joulua 1727 he voivat muuttaa uuteen taloon oltuaan syksyn Sutelassa muutettuaan pappilasta, johon asettui asumaan kirkkoherra Forsström syksyllä 1727. Kaikki sujui hyvin ja oli merkittävää, että samat 3 renkiä ja kalastajaukko neljäntenä, jotka olivat perheen palveluksessa Abrahamin kuollessa, jäivät palvelukseen vuoteen 1741, jolloin he kuolivat ja uusi sota alkoi. Sitten Catharina ei saanut kunnollista palvelusväkeä ja kaikki epäonnistui taloudenpidossa. Siksi Catharina möi tilan vähäisestä summasta. Johan kertoo, että tuolloin lapset tulivat jo toimeen omillaan. Caisa-sisar oli naimisissa ja Johan oli lapsista nuorin sisarensa Susannan kuoltua 1727. Johankin pystyi jo hiukan auttamaan äitiään. Catharina Cajana oli vuodesta 1715 sairaalloinen ja ajoittain kuolemaisillaan.
Velat oli suurimmaksi osaksi maksamatta, kun Abraham kuoli. Peltojen tuotto ei ollut suuri kaskiviljelyssä, joka ei niin pian ehtinyt tuottaa satoa. Hän poltti tervaa ja vuokrasi kalavesiä, vaikka vilja ei tuohon aikaan maksanut paljon ja tervakin vain 9 taaleria tynnyriltä. Hän oleskeli vuodesta 1746 lähtien nuorimman poikansa Johanin luona ensin Kajaanissa, sitten Sotkamossa, jossa kuoli 68-vuotiaana 29.12.1762. Paltamon rippikirjoissa 1731 -1737 mainitaan Pastorin leski Cath: Cajana ja pojat Jacob, Erich, Abraham ja Isaac, tytär J: (neito) Magdalena ja poika Johan (GS 5514 & Matti J Kankaanpää Suuri Pohjansota Iso Viha ja Suomalaiset).
Muistiinpanot: k. 1728 (HS)

Puoliso: Vihitty .8.1710 Oulu Catharina Erikintytär Cajanus (86). (Taulu 164) s. 26.05.1694 Paltamo, k. 29.12.1762 Sotkamo, haudattu 11.01.1763 Sotkamo, kuolinsyy ålderdom. Elokuussa 1710 hän avioitui 16-vuotiaana Abrahamin kanssa. Katariina oli syntynyt ennen suuria katovuosia 1696 - 1697. Catharinan isän isä Andreas Cajanus oli kreivi Pietari Brahen vouti Kajaanin läänissä. Andreas oli aatelissukua ja kotoisin Kirkkonummen pitäjästä Uudeltamaalta ja nimeltään Gyllenhjerta. Andreas on Cajanus-suvun kantaisä. Eli leskenä Kajaanissa poikansa Johanin luona 1746-50. Muuttanut: leskenä ensin Paltamon Sutelaan ja sieltä Paltamon Mattilaan 1727-41 (GS 4765 & MS).
Vanhemmat: Erik Johaninpoika Cajanus, s. 15.04.1658 Paltamo, k. 15.02.1723 Turku, haudattu Kemiö ja Magdalena Petterintytär Mathesius, s. noin 1662 Kalajoki, , haudattu Kemiön kirkkoon.

Lapset:
Jacob Frosterus , s. 17.07.1711 Oulu. Tauluun 519
Erik Frosterus , s. 23.02.1713 Oulu. Tauluun 520
Abraham Frosterus , s. .2.1714 Oulu. Tauluun 521
Isak Frosterus , s. 00.09.1716 Stockholm, Sverige. Tauluun 522
Catharina Margaretha Frosterus , s. 05.05.1718 Stockholm, Sverige. Tauluun 523
Johan Frosterus , s. 30.11.1720 Paltamo. Tauluun 524
Susanna Frosterus s. 1723 Paltamo, k. 1727 Paltamo, haudattu 26.11.1727 Paltamo (GS s. 453).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 232
V Jakob Jakobinpoika Frosterus (3138), (Taulusta 86, äiti Catharina Lythraeus) Kruununnimismies, Oulun pohjoisen kihlakunnan kruununvouti 1695, k. 01.05.1703 Oulu. Ylioppilas Upsalassa 27.07.1687. Asui Oulussa. (GS 5499; Esko Pessi).

Puoliso: Märta Christina Svan-Svahn (3207) Alikapteenin tytär Tukholmasta. Alkujaan Svan.
Vanhemmat: Erik Svan ja Helena Johanintytär.

Lapset:
Catharina Frosterus , s. 1700 Oulu ?. Tauluun 525
Helena Frosterus , s. 1702 (kuoliniän mukaan n. 1696). Tauluun 526
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 233
V Isak Jakobinpoika Brenner (3920), (Taulusta 88, äiti Brita Gammal) s. 12.10.1670 Kruunupyy, k. 13.01.1700 Oulu. Ylioppilas Turussa kl. 1684 [Brennerus] Isacus [Ostrob _ 160]. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1684] Isaacus Jac: Brennerus. | Secretarius legionis Ostrobotnicæ. Lääninviskaali Oulussa 1691. Pohjanmaan jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri 1693 (GS 5721).

Puoliso: Vihitty 1691 Catharina Henrikintytär Gråå (1295) (GS 9077).
Vanhemmat: Henrik Bengtinpoika Gråå, k. 15.03.1698 Oulu, haudattu 25.03.1698 Oulu ja Elsa Jenderjan, s. noin 1645 Oulu, k. 25.05.1697 Oulu, haudattu 25.04.1697 Oulu.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 234
V Margaretha Jacobintytär Brennerus-Brenner (1904), (Taulusta 88, äiti Brita Gammal) s. 14.03.1672 Kruununkylä (Kronoby), k. 02.12.1737 Liminka, haudattu 02.12.1737 Liminka (GS 5722).

Puoliso: Vihitty .8.1687 Stockholm, Sverige Gustaf Gustavinpoika Lithovius (1706). (Taulu 64). (Taulu 79) Limingan kirkkoherra 1703, s. noin 1665, k. 25.03.1715 Nordingrå'n seurakunta Ruotsissa (ollessaan pakomatkalla), haudattu 25.03.1715 Nordingrå, Ruotsi. Ylioppilas Uppsalassa 16.9.1676 Gustavus Gustavi Lithovius O.Both. Ylioppilas Turussa kl. 1679 [Lithovius] Gust. Ostrob _ 139. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1679] Gustavus Lithovius. Ups. depos. | Pastor Uhleåensis ‹merkintä viitannee Oulun rovastikuntaan, johon Liminka kuului› 1703. Obiit 1715. — Limingan kappalainen 1688, kirkkoherra 1703. Pakeni sotaa Ruotsiin 1714. Synodaaliväitöksen preeses pappeinkokouksessa Kokkolassa 1706. Pohjanmaan pappeikokouksen esimies 1706. Provasti. Kuoli pakosalla Nordingrå`n seurakunnassa Ångermanland`issa 1715.
Kapellan i Limingo, der han var Prest redan 14.03.1688; Pastor derstädes enligt Kongl. fullmagt, dat uti Ohoniowo i Pohlen 20.03.1703; Praeses vid Prestmötet i Österbotten 1706; Prost. Död under flykten i Nordingrå socken uti Ångermanland. (GS 3890 & MELANDER, Personskrifter, s. 374).
Vanhemmat: Gustaf Laurinpoika Lithovius, s. noin 1632, k. noin 1685 Liminka ja Elisabet Olofsdotter Heikola, k. ennen 25.02.1674 Liminka.

Lapset:
Brita Lithovius . Tauluun 111
Gustaf Lithou alk. Lithovius Ruotsi-Suomen armeijan kapteeni; runoilija, s. 25.03.1692 Liminka, k. 21.12.1753 Stockholm, Sverige. Nimitti itsensä Lithou. Ylioppilas Upsalassa 21/6 1706 yksityisen opettajan, Simon Forströmin johdatuksen alla. Rupesi isänsä kuoltua sotapalvelukseen 1716. Erosi siitä vänrikkinä 1721; ylennettiin 30 v. myöhemmin kapteeniksi. Eleli pienellä eläkkeellä, joka 6 v. ennen hänen kuolemaansa korotettiin 600 taalariin, sekä varakkaampain ystävien avulla eli enimmäkseen Tukholmassa. Kuoli siellä naimatonna. Luettu Ruotsin kaikkein etevimpien latinalaisten runoilijoiden joukkoon. Harrasti etupäässä latinalaista runoustaitoa mukaillen Lucanusta, Statiusta,Claudianusta y. m. myöhäisroomalaisia runoseppiä. Maineensa Lithou saavutti Kaarle XII:ta käsittelevällä heksametrirunollaan ``Panegyris exsequialis``. Hänen runonsa ovat enimmäkseen tilapäisiä onnittelu-, hauta- ja varsinkin anomusrunoja. Kokoelma Lithoun runoja julkaistiin myös Saksassa (``Poëmatum heroico-miscellaneorum pars I``, 1734) (GS 3892).
Elisabeth Lithovius , s. noin 1695 Liminka. Tauluun 527
Catharina Lithovius . Tauluun 528
Margaretha Lithovius . Tauluun 529
Isak Lithovius-Lithow , s. 1703 Liminka ?. Tauluun 530
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 235
V Abraham Jakobinpoika Brennerus (3924), (Taulusta 88, äiti Brita Gammal) Konrehtori Talinnassa, s. 14.11.1678 Kruununkylä ? Ylioppilas Upsalassa 1693. Oli avioliitossa. (GS 5723).

Puoliso: Vihitty 12.11.1704 Reval (St Olai) Ursula Dusaeus (52554)
Vanhemmat: Christian Dusaeus ja Ursula Lindeman.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 236
V Catharina Martinintytär Gallus-Galle (6995), (Taulusta 90, äiti Margaretha Gammal) s. noin 1672, k. 19.11.1731 Vöyri. Alkujaan Gallus, sitten Galle (GS 5796).

Puoliso: Vihitty 07.03.1695 Vöyri Lars Gezelius (6994) Vöyrin kirkkoherra 1695, s. 1665 Westmanland, Sverige, k. 10.05.1744 Vöyri, haudattu 12.07.1744 Vöyri. Ylioppilas Turussa 1689/90 [Gezelius] Laur. Vestm _ 184. Respondentti 29.6.1691 pro exercitio, pr. Petter Hahn 2187. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1691. Respondentti 23.11.1691 pro gradu, pr. Daniel Achrelius 1565. FM 25.11.1691. Keskimmäisen luokan stipendiaatti sl. 1691 - kl. 1692. Ylimmän luokan stipendiaatti sl. 1692 - sl. 1694. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 30.11.1694. - Turun katedraalikoulun kollehtori 1693. Vöyrin kirkkoherran (appensa) apulainen 1695, sittemmin kirkkoherra (ei vielä 1700). Pakeni sotaa Husbyhyn Ruotsiin 1714. Armovuodensaarnaajana ja vt. kirkkoherra Vikassa veljensä Georgius Gezeliuksen jälkeen 1720 (mainittu veli on kirjoittanut gratulaation Larsin väitöskirjaan Turussa 29.6.1691, mutta hän oli itse kirjoittautunut ylioppilaaksi nähtävästi vain Uppsalan yliopistoon 22.3.1685). Palasi Vöyrin kirkkoherraksi 1721. Rovasti. Saarnaaja pappeinkokouksessa Vaasassa 1725. Vaasan maakuntakokouksen osanottaja 1742. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Georg Georgii Gezelius, s. 1631 Gesala - Romfartuna, k. 17.12.1684 Husby (Kopp) Sverige ja Christina Columbus.

Lapset:
Christina Gezelius s. 10.01.1696 Vöyri, k. 15.03.1696 Vöyri (GS s. 459).
Johan Gezelius , s. 05.01.1698 Vöyri, kastettu 06.01.1698 Vöyri. Tauluun 531
Maria Gezelius s. 08.06.1699 Vöyri, kastettu 1699 Vöyri, k. 1704 Vöyri ? (GS s. 462).
Mathias Gezelius s. 08.02.1701 Vöyri, kastettu 13.02.1701 Vöyri, k. 08.07.1701 Vöyri (GS s. 462).
Margaretha Gezelius s. 23.06.1702 Vöyri, kastettu 1702 Vöyri, k. 25.07.1702 Vöyri (GS s. 462).
Hedvig Gezelius s. 23.07.1703 Vöyri, kastettu 1703 Vöyri, k. 18.11.1704 Vöyri (GS s. 462).
Anna Gezelius , s. 1706 Vöyri ?. Tauluun 532
Lars Gezelius s. 1708 Vöyri, k. 06.11.1729 Kokkola, kirjoilla Vöyrissä, haudattu Vöyri. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1726. Naimaton (GS 5837).
Catharina Gezelius , s. noin 1711 Vöyri. Tauluun 533
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 237
V Margaretha Erikintytär Fant (22724), (Taulusta 91, äiti Clara Gammal) s. 1666, k. 06.08.1730 Vaasa (GS 5725).

1. puoliso: Vihitty 01.08.1684 Vaasa Johan Olofsson (23237) Kauppias Vaasassa, raatimies, k. 27.02.1694 Vaasa ?, haudattu 27.02.1694 Vaasa.

2. puoliso: Vihitty 16.04.1695 Vaasa Johan Gabrielsson Holmudd (23238) Kauppias Vaasassa, raatimies, valtiopäivämies, s. noin 1663, k. 18.09.1727 Vaasa.
Lapset:
Carin Holmudd s. 24.11.1697 Vaasa, kastettu 24.11.1697 Vaasa, k. 19.01.1698 Vaasa, haudattu 19.01.1698 Vaasa (GS s. 454).
Margaretha Holmudd s. 16.06.1699 Vaasa. Puoliso oli collega. (GS 5726).
Erik Holmudd , s. 24.10.1700 Vaasa. Tauluun 534
Annica Holmudd s. 22.01.1702 Vaasa, k. 16.05.1702 Vaasa (GS s. 454).
Johan Holmudd s. 20.11.1707 Vaasa, k. 02.09.1708 Vaasa (GS s. 454).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 238
V Erik Erkinpoika Fant (4867), (Taulusta 91, äiti Clara Gammal) Pietarsaaren kirkkoherra 1719, astui virkaan 1922, rovasti 1722, s. 05.03.1672 Vaasa, kastettu 05.03.1672 Vaasa, k. 07.03.1729 Pietarsaari mlk. Ylioppilas Upsalassa 1688, Turussa (pohj.) 1639. Filosofian maisteri 1694. Vihittiin papiksi 1695.
Student i Upsala 1687; Philos. Magister i Åbo 26.11.1694; prestvigd 30.11.1695; Kapellan i Pedersöre 08.12.1695; Pastor derstädes 17.09.1719; Prost 12.11.1722. (GS 5728).

Puoliso: Vihitty 18.09.1698 Vaasa Anna Jacobsdotter Westzynthius (1379). (Taulu 101) s. 29.10.1675 Vaasa, kastettu 29.10.1675 Vaasa, k. 00.03.1729. Kuoli miehensä jälkeen (GS 1007).
Vanhemmat: Jacob Carlsson Westzynthius, s. 1650 Finland, k. 15.11.1702 Kokkola ja Helena Catharina Olofsdotter Bratt, s. noin 1655 Finland.

Lapset:
Clara Fant , s. 20.06.1708 Pietarsaaren pitäjä. Tauluun 535
Brita (Birgitta) Fant , s. 13.06.1709 Pietarsaaren pitäjä ?. Tauluun 536
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 239
V Elisabet Erikintytär Fant (2059), (Taulusta 91, äiti Clara Gammal) s. 03.11.1674 Vaasa, kastettu 03.11.1674 Vaasa, k. 03.10.1741 Vaasa (GS 5742).

Puoliso: Vihitty 21.05.1701 Vaasa Anders Hällberg-Hällberg (11354) Kauppias Vaasassa, raatimies. Kuoli Ruotsissa pakolaisena Isonvihan aikana.
Vanhemmat: Petter? Helleberg ja N N.

Lapset:
Petter Hällberg , s. 07.11.1705 Vaasa. Tauluun 537
Clara Hällberg , s. 26.05.1708 Vaasa. Tauluun 538
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 240
V Michael Erikinpoika Fant (22725), (Taulusta 91, äiti Clara Gammal) Ruotsin Alftan kirkkoherra 1716, s. 10.04.1676 Vaasa, kastettu 10.04.1676 Vaasa, k. 09.12.1746 Alfta, Sverige. Ylioppilas Upsalassa 1691, Turussa (pohj.) 1693. Filosofian maisteri 1700. Vihittiin papiksi 1702. (GS 5778).

1. puoliso: Maria Wargentin (23245) k. 1720 Alfta, Ruotsi.
Vanhemmat: Robert Wargentin ja Karin Thesleff, k. noin 1705.

Lapset:
Johan Fant Porvoon tuomiokapituli varanotaari 1732, s. 1704, k. jälkeen 29.04.1734 Porvoo. Ylioppilas Uppsalassa 16.5.1723 *Johannes Fant Ostrobothn. Præcept. Hen:co Helsingio Ostrob. Ylioppilas Turussa 27.9.1725 [Fant Johan [Ostrob _ 204] 309]. Merkintä Indexissä [Fant] Johan [Ostrob _ 204] 309 . Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1725] Johannes Fant. Upsalia advenit. A:o M.DCC.XXVIII d. V. Junii edidit Meletema Politicum de Accismo. Obiit Vice Notarius Consist: Borgoensis. Respondentti 5.6.1728, pr. Algot Scarin U585. Porvoon tuomiokapitulin varanotaari 1732. Naimaton. (GS 5779 & Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Erik Fant Filosofian maisteri 1737, k. 06.01.1740 Uppsala, Sverige. Ylioppilas Uppsalassa 21.2.1728 Ericus Fant Ostroboth. sub Præcept. Ol. Forsman Angerm. Respondentti Uppsalassa 19.12.1735 pro exercitio, pr. Skytten kaunopuh. ja polit. prof. Joh. Hermansson. Respondentti Uppsalassa 9.5.1737 pro gradu, pr. käytänn. filos. prof. And. Grönwall. FM Uppsalassa 30.6.1737. Naimaton. (GS 5780).
Catharina Fant , s. 05.08.1709 Turku. Tauluun 539
Maria Fant , s. 19.10.1713. Tauluun 540
Carl Fant , s. 30.08.1716 Arboga, Sverige. Tauluun 541
Michael Fant , s. 16.08.1718 Arboga, Sverige. Tauluun 542
2. puoliso: Vihitty 20.10.1720 Sverige Elisabet Helsingius (23254) s. 06.12.1696 Viipuri, k. 29.04.1769 Mäntyharju. Paossa ollen 20.10.1720 Ruotsissa uudestaan naitiin Mikael Fant´ille.
Vanhemmat: Georg Helsingius, s. 12.10.1662 Viipuri, k. 21.05.1741 Porvoo ja Beata Schmidt, s. 16.03.1676 Viipuri, k. 04.03.1730 Porvoo.
Lapset:
Elisabet Fant , s. 14.08.1721 Alfta, Sverige?. Tauluun 543
Georg Fant s. 03.12.1722 Alfta, Sverige? Kuollut pienenä (GS s. 458).
Beata Fant s. 03.12.1724 Alfta, Sverige?, k. 09.11.1791 Alfta, Sverige. Naimaton (GS 5788).
Georg Michael Fant , s. 03.12.1727 Alfta, Sverige?. Tauluun 544
Margaretha Fant s. 09.02.1730 Alfta, Sverige?, k. 16.01.1799 Alfta, Sverige. Naimaton (GS 5790).
Clara Fant , s. 08.07.1732 Alfta, Sverige?. Tauluun 545
Johan Michael Fant , s. 14.10.1735 Alfta, Sverige. Tauluun 546
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 241
V Brita Erkintytär Fant (22726), (Taulusta 91, äiti Clara Gammal) s. 24.07.1679 Vaasa, kastettu 24.07.1679 Vaasa (GS 5793).

Puoliso: Vihitty 27.04.1704 Vaasa Matts Mattsinpoika Sarin (23264) Porvari Vaasassa, k. 14.10.1745 Vaasa.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 242
V Henrik Mathiasson Arvolander (50809), (Taulusta 93, äiti Margaretha Lyttraeus) Oululainen kauppias, s. 1670 Finland, k. 07.11.1732.

Puoliso: Vihitty 1699 Catharina Josefintytär (25462) s. noin 1680 Finland, k. 27.08.1736 Oulu, haudattu 27.08.1736 Oulu.

Lapset:
Johan Arvolander , s. noin 1700 Finland. Tauluun 547
Daniel Arvolander , s. 1705 Finland. Tauluun 548
Margaretha Arvolander , s. 1706 Finland. Tauluun 549
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 243
V Mathias Mattsinpoika Arvolander (7547), (Taulusta 93, äiti Margaretha Lyttraeus) Porvari Oulussa, s. noin 1672 Finland, , haudattu 10.01.1759 Oulu.

1. puoliso: Vihitty välillä 1707-1710 Karin (53997) s. noin 1685 Finland.

Lapset:
Mathias Arvolander , s. noin 1712 Oulu. Tauluun 550
2. puoliso: Margareta Martintytär (24209) s. 1692 Finland, k. jälkeen 1770. eli 1770 Oulu.
Lapset:
Henrik Arvolander , s. 06.08.1724 Oulu. Tauluun 551
Helena Arvolander , s. 30.01.1729 Oulu. Tauluun 552
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 244
V Carl Mathiasson Arvolander (286235), (Taulusta 93, äiti Margaretha Lyttraeus) s. 1682 Finland, k. 28.11.1738 Oulu.

Puoliso: Margaretha Henriksdotter Tuorila (286236) s. 1679 Finland, k. 28.06.1763 Oulu.

Lapset:
Mathias Arvolander , s. 1713. Tauluun 553
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 245
V Nils Zachariaksenpoika Hammar (4473), (Taulusta 95, äiti Anna Granberg) k. 1714 loppuvuodesta Luulajassa. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1695. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 27.5.1704. — Apulaispappi (komministeri) Kälviällä 1704. Pakeni sotaa Ruotsiin 1714. (GS 5077).

Puoliso: Vihitty 13.06.1705 Kälviä Anna Essevius (3836) s. 05.01.1691 Kälviä, kastettu 08.01.1691 Kälviä. Eli vielä 1721.
Vanhemmat: Erik Essevius, k. 01.03.1715 Isoavihaa paossa ollessaan Luulajassa Ruotsissa ja Brita Holmius, k. 1712.

Lapset:
Nils Hammar s. 27.10.1706 Kälviä, kastettu 18.10.1706 Kälviä, k. 1707 Kälviä, haudattu 05.05.1707 Kälviä (GS s. 401).
Brita Hammar , s. 31.01.1708 Kälviä, kastettu 01.02.1708 Kälviä. Tauluun 554
Jakob Hammar s. välillä 14.-15.03.1710 Kälviä, kastettu 15.03.1710 Kälviä, k. 08.05.1710 Kälviä, haudattu 08.05.1710 Kälviä. Eli 2 viikkoa ja 6 tuntia (GS s. 401).
Margaretha Hammar s. 14.10.1711 Kälviä, kastettu 15.10.1711 Kälviä, k. 21.01.1712 Kälviä, haudattu 21.01.1712 Kälviä. Eli 1 1/2 viikon vanhaksi (GS s. 401).
Anna Christina Hammar s. 15.02.1713 Kälviä, kastettu 16.02.1713 Kälviä (GS 5079).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 246
V Elisabet Zachariaksentytär Hammar (839), (Taulusta 95, äiti Anna Granberg) Oli elossa Tukholmassa vielä 1729. (GS 5080).

Puoliso: Vihitty 14.12.1700 Raahe Daniel Palm (3835) Raahen urkuri 1691, raatimies 1705., k. Ruotsissa sotapakolaisena isonvihan aikana.
Vanhemmat: Zachris Danielson Palm, k. 20.06.1691 Kruunupyyn hospitaalissa ja Catharina Larsintytär.

Lapset:
Zachris Palm Ruotsin kuninkaallisen kaartin rumpali, s. 09.10.1701 Raahe, kastettu 09.10.1701 Raahe. Eli Tukholmassa 1734 (GS 5081).
Anna Palm s. 29.11.1704 Raahe, kastettu 30.11.1704 Raahe (GS 5082).
Catharina Palm s. 21.10.1707 Raahe, kastettu 23.10.1707 Raahe, k. 20.10.1708 Raahe (GS s. 401).
Johan Palm s. 18.09.1708 Raahe ? (GS 5083).
Daniel Palm s. 30.09.1709 Raahe, kastettu 01.10.1709 Raahe (GS 5084).
Henrik Palm s. 11.01.1713 Raahe, kastettu 12.01.1713 Raahe, k. 19.01.1714 Raahe (GS s. 401).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 247
V Gabriel Petterinpoika Calamnius (1418), (Taulusta 96, äiti Elsa Granberg) Varalääninviskaali ja pitäjänkirjuri Kalajoella. Suomenkielinen runoilija, s. 24.09.1694 Kalajoki, k. 01.05.1767 Kalajoki, haudattu 21.06.1767 Kalajoki, kuolinsyy åld.skr, blodstörtn. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1712. Oli ensin jonkin aikaa sotapalveluksessa. Hänen runoistaan on julkaistu Turussa 1805 "Yksi laulu Laulettava, joka - opetta - oikein naimaan. Mårten (Martti) Jacobsson Stenberg toimi Kalajoella pitäjänkirjurina heti isonvihan jälkeen vuodesta 1722, jolloin hän sai maaherralta valtakirjan. Vuonna 1729 hän sai Etelänkylässä omistamalleen Saaren talolle 10 vuoden verovapauden. Samana vuonna hänet pidätettiin virantoimituksesta huonon elämäntapansa vuoksi. Ilmiannon teki Kalajoen entisen kappalaisen poika ja suomenkielisenä runoilijana tunnettu Gabriel Pietarinpoika Calamnius(s.24.9.1694,k.1.5.1767), joka kärkkyi virkaa itselleen. Pitäjäläisten vastustuksesta huolimatta Calamnius sai lopulta Stenbergin viran. Nähtävästi pitäjäläiset olivat kuitenkin tyytyväisiä Stenbergin viranhoitoon, sillä vuoden 1731 syyskäräjillä he todistivat tämän väsymättä uurastaneen heidän palveluksessaan ja pyysivät maaherraa nimittämään hänet uudestaan virkaan. Calamnius, joka ei ollut läsnä keskusteltaessa, vaati myöhemmin pöytäkirjaan lisättäväksi ankaran vastalauseensa, jossa hän selitti, ettei käräjärahvas ollut oikeutettu puhumaan koko pitäjän puolesta. Tuloksena oli ettei Stenberg saanut virkaansa takaisin, vaan pitäjänkirjurin tehtävät uskottiin lopullisesti Calamniuksen haltuun. Kiivas Calamnius ei jättänyt kilpailijaansa rauhaan myöhemminkään, sillä vuoden 1735 syyskäräjillä hän selitti, että Stenberg oli ollut juovuksissa käräjäpaikalla ja tapellut erään sotilaan kanssa. Monista Calamniukseen liittyvistä jutuista voi päätellä, että hän oli hyvin häikäilemätön herra. Varsin häpeämättömällä tavalla hän hyökkäsi pitäjän kirkkoherran Gygnellin kimppuun, kuten papistoa koskevan luvun yhteydessä lähemmin todetaan.
Lähde: Suur-Kalajoen historia II V. GABRIEL PERSSON CALAMNIUS (SS 7669)

Student i Åbo 1712. Han var först en tid i krigstjänst. Sedan blev han sockenskrivare i Kalajoki och vicelänsfiskal. Skald. Av hans dikter har i Åbo från manuskript p.m. år 1805 publicerats "Yxi laula laulettava - joca - opetta - oicein naiman", på svenska "En sång att sjungas - som lär hur man gifter sig." 100 år efter hans död, år 1867 utkom i Helsingfors en ny upplaga av dikterna med nystavning på Frenckells tryckeri. "Bland Werdzlig fåfänglighet utkom 1733.

I Kalajoki sockenhistoria läser vi i del I. "Efter Stora ofreden grundades nya kronolägenheter i Kalajoki utmarker.Männen i Norrby protesterade som väntat, men det oaktat grundades Kivioja, Santaholma och Virpilä nybyggargårdar. Ärendet behandlades på vintertinget 1756. Närvarande voro bl a även kyrkoherde Salmenius och ägaren av Santaholma nybygge vicelänsfiskal Gabriel Calamnius m fl."

Om sockenskrivarämbetet läsa vi: "Landshöfdingen förordnade till ämbetet Matts Stenberg, men 1729 avhölls han från ämbetsutövning på grund av dålig vandel. Angivare var Gabriel P:son Calamnius, som själv åtrådde ämbetet. Efter att saken behandlats på tinget, utnämndes dock Calamnius till sockenskrivare, fastän sockenborna inte ville ha honom. Som en mycket hetsig man lämnade Calamnius ej ännu heller sin rival ifred, utan på 1735-års höstting påstod han, att Stenberg varit berusad på tingsplatsen och slagits med en soldat."

På tinget 1732 anklagade bl a "Klareringskommissarien" Gabriel P:son Calamnius kapellanen Gabriel Calamnius, Juho Siipola m fl Jakob Korpi från Mutkalampi för att mot bättre vetande ha uppbränt en stor mängd färdigt tillyxade skeppsplankor, vilka voro avsedda för byggandet av ett större skepp, som nu blivit obyggt. P g a allt detta och även andra saker som tangerar Gabriel P:son Calamnius, kan man fastställa, att Calamnius var en mycket hänsynslös herre (sid 209). Efter Per Calamnius blev Olof Cygnell kyrkoherde i Kalajoki. Han synes ej ha vunnit sockenbornas bevågenhet. I synnerligen dåliga papper var han hos sockenskrivaren Gabriel P:son Calamnius, som redan tidigare svårt hade kränkt Cygnells moder Susanna Hannius heder och ära genom att utpeka henne som baron Fitinghoffs hora. Nu sände han dessutom till konsistoriet två mot Cygnell riktade anklagelser. I dessa klandrade han Cygnell för opassande leverne. Dessutom anklagade han kyrkoherden för att han vägrat utdela nattvarden åt honom! Dessa anklagelser voro så grava, att Cygnell drog sockenskrivaren inför rätta. På tinget 1729 dömdes Calamnius till att såväl skriftligen som munntligen officiellt be om förlåtelse för sina gärningar!" (Ur Stig Calamnius: "Släkten Calamnius under 500 år") (GS 7669 & Stig Arne Oscar Calamniuksen (17.05.1907-26.12.2000) laatimasta sukuselvityksestä).

Puoliso: Agatha Fjellström (4783) s. 1691 Silbojock, Sverige(Silbajoki on Ruotsin Lapissa), k. 19.01.1768 Kalajoen Vetoniemen talossa, haudattu 07.02.1768 Kalajoki, kuolinsyy åld.skr (GS 7669, Hiski).
Vanhemmat: Per Fjellström e. Noraeus, s. 04.10.1657 Silbojokk, Arjeplog, k. 15.05.1706 Silbojokk, Arjeplog ja Agatha Laestadius, s. 04.10.1667 Arjeplog, Sverige, k. 12.06.1748 Kalajoki.

Lapset:
Elsa Agatha Calamnius , s. 1716 Kalajoki ?. Tauluun 555
Anna Margaretha Calamnius , s. 30.10.1720 Piteå landsförsamling, kastettu 30.10.1720 Piteå Socken, Ruotsi. Tauluun 556
Johan Gabriel Calamnius , s. 1728. Tauluun 557
Carl Josef Calamnius , s. 31.07.1729 Ankila, Kalajoki. Tauluun 558
Catharina Helena Calamnius , s. 23.01.1731 Kalajoki. Tauluun 559
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 248
V Anna Petterintytär Calamnius (1415), (Taulusta 96, äiti Elsa Granberg) s. noin 1695, k. __.01.1734 Haapajärvi (GS 7732).

1. puoliso: Vihitty noin 1715 Kalajoki, Finland Petrus Johansson Prochman (1508) Kalajoen kappalainen, s. noin 1691, k. 1725 Kalajoki. Vaasan triviaalikoulun oppilas. Ylioppilas Uppsalassa 2.9.1705 Petrus Prochman O.Bothn. e Schola triviali Wasensi. Ylioppilas Turussa kl. 1709 [Prochman] Petr: Ostrob. _ 276‹¿›. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1709] Petrus Prochman. Per qvadriennium Studiosus Upsaliensis Aboam accessit. obiit 1724. | Sacellanus in Kalajoki 1721. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa (Tukholmassa) 9.9.1714. — Apulaispappi Kalajoella 1714. Pakeni sotaa Ruotsiin (1715). Kalajoen kappalainen 1721. (GS 1379).
Vanhemmat: Johan Carlsson Brachéus-Prochman, k. .03.1694 Siikajoki ja Susanna Johansdotter Carlander, s. noin 1665.

Lapset:
Elsa Margaretha Prochman , s. 21.02.1716. Tauluun 560
2. puoliso: Vihitty 1725 Thomas Ganander e. Krydma (4782) Haapajärven kappalainen, k. 1751 Haapajärvi. Ylioppilas Turussa (turk.) 1722. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 29.6.1725. Armovuodensaarnaaja Kalajoella 1725, pitäjänapulainen siellä 1726. Haapajärven vt. kappalainen 1729, vakinainen 1731. Saarnaaja pappeinkokouksessa Kokkolassa 1732. Sockneadjunkten, sedermera kapellanen i Kalajoki-Haapajärvi. (GS 7732).
Vanhemmat: Thomas Jakobinpoika Krydman, k. 1747 ja Brita Matintytär, k. 18.09.1710.
Lapset:
Brita Magdalena Ganander , s. noin 1730. Tauluun 561
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 249
V Josef Petterinpoika Calamnius (1419), (Taulusta 96, äiti Elsa Granberg) Kauppias Kokkolassa 1724, s. 15.02.1703 Kalajoki, (kaksonen), k. 18.08.1763 Kokkola, haudattu 22.08.1763 Kokkola, kuolinsyy bröstsjuka. Sai porvarioikeudet Kokkolassa 11.1.1724. Kauppias ja porvari siellä. (GS 7690).

Puoliso: Eva Fjellström (4809) s. 30.11.1703 Silbojock, Sverige.
Vanhemmat: Per Fjellström e. Noraeus, s. 04.10.1657 Silbojokk, Arjeplog, k. 15.05.1706 Silbojokk, Arjeplog ja Agatha Laestadius, s. 04.10.1667 Arjeplog, Sverige, k. 12.06.1748 Kalajoki.

Lapset:
Elsa Calamnius s. 18.07.1725 Kokkola, kastettu 18.07.1725 Kokkola, k. __.04.1744 Kokkola, haudattu 26.04.1744 Kokkola. Naimaton (GS 7691).
Petter Calamnius s. 15.02.1728 Kokkola, kastettu 15.02.1728 Kokkola, k. 25.07.1728 Kokkola, haudattu 25.07.1728 Kokkola (GS s. 608).
Agatha Margaretha Calamnius s. 22.04.1729 Kokkola, kastettu 23.04.1729 Kokkola, k. 07.06.1730 Kokkola, haudattu 07.06.1730 Kokkola (GS s. 609).
Josef Calamnius s. 29.03.1732 Kokkola, kastettu 29.03.1732 Kokkola, (kaksonen), k. 13.05.1732 Kokkola.

Muistiinpanot: Toinen kaksosista haud. Kokkolassa 13. toukok. 1732 "2 viikon" - tarkoittanee 2 kuukauden - ikäisenä. Toinen, jota kuolleiden luettelossa nimitetään Petteriksi, haud. Kokkolassa 21. elok. 1732 "4 kuukauden 23 päivän" ikäisenä.
Johan Calamnius s. 29.03.1732 Kokkola, kastettu 29.03.1732 Kokkola, (kaksonen), k. 21.08.1732 Kokkola (GS s. 609).
Carl Calamnius , s. 21.09.1733 Kokkola, kastettu 23.09.1733 Kokkola. Tauluun 562
Gabriel Calamnius s. 10.10.1734 Kokkola, kastettu 12.10.1734 Kokkola, k. 18.10.1734 Kokkola, haudattu 18.10.1734 Kokkola (GS s. 610).
Susanna Ulrika Calamnius , s. 21.02.1736 Kokkola, kastettu 22.02.1736 Kokkola. Tauluun 563
Anna Maria Calamnius s. 14.04.1737 Kokkola, kastettu 15.04.1737 Kokkola, k. 1741 Kokkola, haudattu 18.09.1741 Kokkola (GS s. 612).
Josef Calamnius s. 25.12.1739 Kokkola, kastettu 27.12.1739 Kokkola, k. ennen 1764 (GS 7723).

Muistiinpanot: Yksi sisaruksista k. (haud.) Kokkolassa 21. tammik. 1739 "3 kuukauden ikäisenä.
Cristina Maria Calamnius s. 26.07.1741 Kokkola, kastettu 27.07.1741 Kokkola, k. __.09.1741 Kokkola, haudattu 13.09.1741 Kokkola (GS s. 612).
Elisabeth Margaretha Melberg o.s. Calamnius , s. 07.11.1742 Kokkola, kastettu 09.11.1742 Kokkola. Tauluun 564
Helena Catarina Calamnius (Hiski).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 250
V Petter Gustafinpoika Cajanus (4066), (Taulusta 98, äiti Susanna Granberg) Lohtajan pitäjän apulaispappi 1732, s. 27.12.1709 Ylikannus, k. 23.12.1765 Toholampi, haudattu 1765 Lohtaja. Oulun triviaalikoulun oppilas. Yo Turussa sl. 1727. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 3.12.1729. Kalajoen kirkkoherran apulainen 1729. Kurikan kappalainen 1730, ero 1731. Vähänkyrön kirkkoherran (appensa) apulainen 1731. Lohtajan pitäjänapulainen 1732, erotettu juopottelun takia, mutta sai virkansa takaisin 1755, sai kappalaisen arvon.
På vägen til Sirilä en hastig brår död (GS 5097, J.Hissa).

Puoliso: Vihitty 10.12.1730 Vähäkyrö Helena Johansdotter Gumse (4067) s. 30.11.1706 Isokyrö, k. 24.09.1793 Lohtaja, haudattu 06.10.1793 Lohtaja, kuolinsyy slag (GS 7604).
Vanhemmat: Johan Jakobinpoika Gumse, s. 1679 Isokyrö ?, k. 03.05.1742 Vähäkyrö ja Susanna Israelintytär Alftanus, s. 22.01.1686 Isokyrö, k. 09.03.1764 Lohtaja, haudattu 02.04.1764 Lohtaja, kuolinsyy ålderdoms svaghet.

Lapset:
Gustaf Johan Cajanus , s. 31.10.1731 Vähäkyrö, kastettu 31.10.1731 Vähäkyrö. Tauluun 565
Susanna Helena Cajanus , s. 26.04.1734 Lohtaja, kastettu 28.04.1734 Lohtaja. Tauluun 566
Hedvig Maria Cajanus s. 24.08.1735 Lohtaja, kastettu 25.08.1735 Lohtaja (GS 5224).
Ulrika Cajanus s. 25.10.1736 Lohtaja, kastettu 26.10.1736 Lohtaja, k. 22.07.1758 Toholampi, haudattu 27.07.1758 Toholampi (GS 5225).
Petter Nicolaus Cajanus s. 21.08.1738 Lohtaja, kastettu 23.08.1738 Lohtaja, k. 06.09.1738 Lohtaja, haudattu 11.09.1738 Lohtaja (GS s. 413).
Christina Margaretha Cajanus , s. 09.10.1739 Lohtaja, kastettu 13.10.1739 Lohtaja. Tauluun 567
Jonas Cajanus s. 30.01.1741 Lohtaja, kastettu 31.01.1741 Lohtaja, k. 22.09.1748 Lohtaja, haudattu 07.10.1748 Lohtaja. S. klo 1.00 (GS s. 413).
Maria Cajanus s. 19.04.1742 Lohtaja, kastettu 20.04.1742 Lohtaja, k. 07.07.1742 Lohtaja, haudattu 12.07.1742 Lohtaja. S. klo 15.45 (GS s. 413).
Catharina Cajanus s. 21.06.1743 Toholampi, kastettu 24.06.1743 Toholampi, k. 06.07.1743 Toholampi, haudattu 07.08.1743 Toholampi (J.Hissa).
Israel Cajanus , s. 21.04.1745 Lohtaja, kastettu 23.05.1745 Lohtaja. Tauluun 568
Carl Cajanus s. 01.09.1746 Lohtaja, kastettu 04.09.1746 Lohtaja, k. 05.11.1746 Lohtaja, haudattu 09.11.1746 Lohtaja. S. klo 12 yöllä (GS s. 415).
Anna Sofia Cajanus , s. 09.03.1749 Lohtaja, kastettu 11.03.1749 Lohtaja. Tauluun 569
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 251
V Jonas Gustafinpoika Cajanus (4559), (Taulusta 98, äiti Susanna Granberg) Maanmittari, tehnyt selvityksen Mustasaaren pitäjän saaristosta (Vaasa), s. 25.07.1716 Ruotsi, Kainuu, Kalix, k. 01.05.1785 Kaarlela, haudattu 04.05.1785 Kokkolan msrk, kuolinsyy colik. Syntyi Ruotsissa vanhempien ollessa siellä sotapakolaisina. Sukunimi jonkin aikaa Cajan. Ylimääräinen maanmittari Pohjanmaalla 1749. Tärkein ja täydellisin asiakirja, joka antaa tietoja saaristo-omistuksista, on maanmittari Jonas Cajanuksen 1754 tekemä selitys Mustasaaren pitäjän saaristosta. (Beskrifning öfver skärgärden i Mustasaari socken). Tämä selitys sessä mainittu. Saarien arvo on ilmoitettu luettelemalla miten monta lammasta tai vasikkaa niillä voidaan kesän aikana laitumella pitää. Useassa kohden on sitä paitsi mainittu mihin seikkaan omistusoikeus perustuu, ylimuistoiseen riidattomaan nautintoon, tai oikeuden päätöksiin. Tämä Cajanuksen kirjoittama karttaselitys on sittemmin ollut perustana myöhemmin toimitettuja isojakoja varten saaristossa ja niissä kylissä, joilla on saariosuuksia. Luettelo perustuu nähtävästi enimmäkseen niihin suullisiin ilmoituksiin ja kirjallisiin todisteisiin,- joita Cajannukselle hänen pitämissään kokouksissa on asiallisten puolelta esitetty. Kokouksissa oli tosin läsnä osakkaita mannerkylistäkin, mutta luonnollista on, että saaristolaiset olivat paremmin edustetut ja koettivat valvoa etujaan kotikylänsä rajoilla ja piirissä oleviin maihin innokkaammin kuin muut. Cajanuksen selityksessä mainitaan mannermaalaisten (Landboarne) ilmoittaneen, että heidän vanhat Söderuddenin saarien omistusoikeutta koskevat tuomionsa ovat joutuneet hukkaan isonvihan aikana, mutta heidän pitäisi tästä huolimatta saada esteettä pitää hallussaan ylimuistoisen nautintonsa perusteella maita ja kalastusoikeuksiaan siellä. Tämän ohessa he vielä huomauttivat että Söderuddenin saariston erottaa vesi Wallgrunnin maasta. Selvyyden vuoksi noudatetaan tässä samaa tapaa kuin Cajanuskin, luetellaan nimittäin kunkin pitäjän ja kylän kohdalla ne ulkopuolella kylän piiriä olevat saari omistukset, jotka joko vielä nytkin kuuluvat kylille tai joista vanhemmat asiakirjat tietävät kertoa. Tämän yhteydessä mainitaan ne jakotoimitukset, joihin nykyinen omistusoikeus lähinnä perustuu. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1736. Suoritti maanmittaritutkinnon 1744. (GS 5244 & KYRÖNMAA I Etelä-Pohjalaisen seurakunnan julkaisu 1912).

1. puoliso: Vihitty .1.1749 Maria Helena Henrikintytär Holst (4789). (Taulu 583) s. 22.01.1729 Lohtaja, kastettu 23.01.1729 Lohtaja, k. 12.08.1764 Lohtaja, haudattu 04.09.1764 Lohtaja, kuolinsyy lungsot (GS 9017).
Vanhemmat: Henrik Holst, s. 06.01.1683 Deutschland, k. 10.03.1741 Lohtaja, haudattu 02.04.1741 Lohtaja ja Susanna Erikintytär Munselius, s. 1695, k. 23.06.1762 Lohtaja, haudattu 24.06.1762 Lohtaja.

Lapset:
Susanna Cajanus s. 02.01.1751 Lohtaja, kastettu 04.01.1751 Lohtaja, k. 24.06.1752 Mustasaari. S. klo 15.00 (GS s. 415).
Gustaf Cajanus s. 24.09.1752 Mustasaari, kastettu 25.09.1752 Mustasaari, k. 19.10.1752 Mustasaari, haudattu 22.10.1752 Hailuoto, kuolinsyy hetsig feber (GS s. 415).
Henrik Cajanus s. 05.03.1754 Mustasaari, kastettu 07.03.1754 Mustasaari, , haudattu 21.07.1754 Sulva (GS 5245).
Maria Helena Cajanus s. 13.06.1755 Mustasaari, kastettu 15.06.1755 Mustasaari, k. ennen 1755 Sulva, haudattu noin 7.1755 Sulva. Kuoli vuoteen 1772 mennessä (GS s. 415).
Jonas Cajan-Cajanus , s. 19.04.1757 Mustasaari, kastettu 24.04.1757 Mustasaari. Tauluun 570
Christoffer Cajanus s. noin 07.08.1760 Mustasaari, kastettu Mustasaari, k. 24.08.1760 Mustasaari (GS s. 415).
Carl Cajanus s. 12.12.1761 Lohtaja, kastettu 12.12.1761 Lohtaja, k. 04.07.1763 Lohtaja, haudattu 19.07.1763 Lohtaja, kuolinsyy mässling (GS s. 415).
2. puoliso: Vihitty 29.10.1765 Kaarlela Hedvig Chydenius (4791) s. 23.03.1743 Kuusamo, kastettu 25.03.1743 Kuusamo, k. 17.11.1817 Reisjärvi, haudattu 21.12.1817 Reisjärvi, kuolinsyy ålderdoms svaghet (Hiski).
Vanhemmat: Jakob Anteronpoika Chydenius, s. 21.06.1703 Rymättylä, kastettu 21.06.1703 Rymättylä, k. 21.04.1766 Kokkola, haudattu 13.05.1766 Kokkolan msrk, kuolinsyy slag ja Hedvig Hornaeus, s. 1703 Houtskär, k. 31.01.1754 Gamlakarleby.
Lapset:
Susanna Hedvig Cajanus s. 11.03.1767 Lohtaja, kastettu 14.03.1767 Lohtaja, k. 18.06.1768 Lohtaja, haudattu 20.06.1768 Lohtaja, kuolinsyy sv.andetäpp (GS s. 415).
Catharina Cajanus s. 23.05.1769 Kaarlela, kastettu 24.05.1769 Kokkolan msrk, k. 17.08.1772 Kaarlela (GS s. 415).
Maria Helena Cajanus s. 07.05.1772 Kaarlela, kastettu 09.05.1772 Kokkolan msrk, k. 03.02.1774 Alaveteli (GS 5247).
Beata Magdalena Nyman o.s. Cajanus , s. 29.12.1773 Alaveteli, kastettu 01.01.1774 Alaveteli. Tauluun 571
Hedvig Magdalena Hermanson o.s. Cajanus , s. 27.08.1776 Kokkola, kastettu 29.08.1776 Alaveteli. Tauluun 572
Jakob Cajanus Kotiopettaja Taivassalossa, s. 07.03.1779 Kaarlela, kastettu 08.03.1779 Kokkolan msrk, k. 20.09.1799 Taivassalo. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1798. Naimaton. Hukkui pelastaessaan kalastusmatkalla veteen joutunutta Fredrik Aminoff´ia. Fredrik Aminoff kuoli myös (GS 5257).
Gustaf Anders Cajanus s. 26.06.1782 Kaarlela, kastettu 27.06.1782 Kokkolan msrk, k. 17.06.1784 Kaarlela (GS s. 416).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 252
V Maria Gustafintytär Cajanus (4561), (Taulusta 98, äiti Susanna Granberg) s. 28.10.1719 Lohtaja, kastettu 28.10.1719 Lohtaja, k. 16.06.1765 Lohtaja, haudattu 21.06.1765 Lohtaja, kuolinsyy håll och styng (GS 5258).

Puoliso: Vihitty 18.09.1739 Lohtaja Michael Johaninpoika Gumse (4792) Raahen ja Saloisten kappalainen 1759, s. 05.06.1715 Vähäkyrö, k. 1761 Raahe. Vaasan triviaalikoulun oppilas 1726. Yo Turussa kl. 1734. Vihitty papiksi 1737. Vähänkyrön kirkkoherran (isänsä) apulainen 1737. Armovuodensaarnaaja Kälviällä 1745. Raahen ja Saloisten kappalainen Vihannin kappelissa 1750, sittemmin nähtävästi Raahessa (1759?). (GS 7605).
Vanhemmat: Johan Jakobinpoika Gumse, s. 1679 Isokyrö ?, k. 03.05.1742 Vähäkyrö ja Susanna Israelintytär Alftanus, s. 22.01.1686 Isokyrö, k. 09.03.1764 Lohtaja, haudattu 02.04.1764 Lohtaja, kuolinsyy ålderdoms svaghet.

Lapset:
Johan Gumse s. 09.05.1740 Vähäkyrö, kastettu 09.05.1740 Vähäkyrö, k. 1740 Vähäkyrö, haudattu 17.08.1740 Vähäkyrö (GS s. 602).
Daniel Gumse s. 27.11.1742 Vähäkyrö, kastettu 30.11.1742 Vähäkyrö. Kuollut nähtävästi pienenä (GS s. 602).
Gustaf Gumse , s. 25.01.1744 Vähäkyrö, kastettu 02.02.1744 Vähäkyrö. Tauluun 573
Mathias Gumse s. 20.10.1745 Kälviä, kastettu 22.10.1745 Kälviä, k. 1745 Kälviä, haudattu 07.11.1745 Kälviä (GS s. 602).
Johan Israel Gumse-Granberg , s. 17.12.1746 Kälviä, kastettu 18.12.1746 Kälviä. Tauluun 574
Jonas Gumse s. 11.03.1748 Kälviä, kastettu 13.03.1748 Kälviä. Kuoli nähtävästi pienenä (GS s. 604).
Michael Gumse s. 09.10.1749 Kälviä, kastettu 10.10.1749 Kälviä, k. 08.11.1749 Kälviä, haudattu 12.11.1749 Kälviä (GS s. 604).
Henrik Petter Gumse s. 22.01.1751 Vihanti, kastettu 24.01.1751 Vihanti, k. .4.1751 Vihanti, haudattu 5.1751 Vihanti, kuolinsyy okänd barnsjuk (GS s. 604).
Fredrik Deodatus Gumse s. 01.12.1752 Vihanti, kastettu 03.12.1752 Vihanti, k. 01.09.1754 Vihanti, haudattu 1754 Vihanti, kuolinsyy halssjuka (GS s. 604).
Emanuel Gumse-Granberg , s. 18.02.1754 Vihanti, kastettu 20.02.1754 Vihanti. Tauluun 575
Susanna Helena Mennander o.s. Gumse-Granberg , s. 30.09.1755 Vihanti, kastettu 02.10.1755 Vihanti. Tauluun 576
Abraham Gumse-Cajanus , s. 08.10.1757 Vihanti, kastettu 09.10.1757 Vihanti. Tauluun 577
Maria Sofia Gumse-Granberg , s. 16.03.1759 Vihanti, kastettu 18.03.1759 Vihanti. Tauluun 578
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 253
V Christoffer Hansinpoika Granqvist (1282), (Taulusta 99, isä Johan Granqvist) Lohtajan kappalainen, sittemmin kirkkoherra 1712, k. 1715 Luulaja, haudattu 15.05.1715 Piteå, Sverige. Ylioppilas Upsalassa 1679, Turussa (pohj.) 1681. Kuollut Isoavihaa paossa Luulajalla 1716 (GS 5261).

Puoliso: Susanna Petterintytär Mathesius (877) s. noin 1665, k. 1716 Luulaja. Kuollut pakomatkalla Luulajalla 1716 (GS 8255).
Vanhemmat: Petrus (Petter) Joosefinpoika Mathesius, s. 1635 Kalajoki, k. 1693 Kalajoki ja Catharina Erikintytär Falander, s. noin 1640, k. 1719 Kemiö.

Lapset:
Johan Granqvist , s. noin 1685. Tauluun 579
Brita Granqvist , s. 1690 Lohtaja. Tauluun 580
Maria Granqvist , s. 30.04.1699 Lohtaja. Tauluun 581
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 254
V Brita Hansintytär Granqvist (1283), (Taulusta 99, isä Johan Granqvist) s. noin 1660 Lohtaja, k. 1732. Jälkimmäinen avioliitto oli lapseton. (GS 5268).

1. puoliso: Anders Erikinpoika Cajanus (1645). (Taulu 72) Kappalainen Sotkamossa, s. noin 1658 Sotkamo, k. 1689 Sotkamo ? Ylioppilas Upsalassa 1674. (GS 3532).
Vanhemmat: Erik Andersinpoika Hjerta-Cajanus, s. noin 1628 Säräisniemi, k. 1691 Sotkamo ja Brita Samuelsdotter Lithovia, s. noin 1635, k. Sotkamo.

Lapset:
Anders Cajanus-Ekenbom , s. noin 1685 Sotkamo. Tauluun 467
2. puoliso: Johan Juhananpoika Ekenbom (2252) Vaasan pormestari, Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan tuomari 1707, s. noin 1666, k. .3.1714. Ylioppilas Turussa kl. 1681 Ekenbom Joh. Joh. Holm _ 150. Vaasan pormestari 1694. Pohjanmaan pohjoisen voutikunnan tuomari 1707. Talonpoikaisjoukkojen päällikkönä Kajaanin kahakassa 1712. Valtiopäivämies 1693 ja 1697. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Hans Ekenbom ja Margaretha Mathiaksentytär.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 255
V Maria Hansintytär Granqvist (316), (Taulusta 99, isä Johan Granqvist) s. 1674 Lohtaja, k. 1715 Piitime, Ruotsi, haudattu 05.05.1715 Piteå, Ruotsi. Kuoli Sotapakolaisena Piitimessä Ruotsissa. (GS 5269).

Puoliso: Vihitty 1691 Erik Johaninpoika Munselius (1290) Pohjanmaan jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri, s. 1665, k. 02.07.1715 Kemi, haudattu 02.07.1715 Kemi (GS 8917).
Vanhemmat: Johan Josefinpoika Munselius, s. 1642 Uusikaarlepyy ?, k. 1684 Rantasalmi ? ja Maria Fortelius, s. 1645.

Lapset:
Brita Munselius , s. 1693. Tauluun 582
Susanna Munselius , s. 1695. Tauluun 583
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 256
V Catharina Hansintytär Granqvist (1284), (Taulusta 99, isä Johan Granqvist) Eli vielä 1741. (GS 5270).

Puoliso: Vihitty 1698 Michael Fant (4530) Koivulahden kappalainen 1707, k. 1714 Kemissä ollesssaan pakenemassa Ruotsiin. Ylioppilas Upsalassa 1685.
Vanhemmat: Anders Fant, k. 10.07.1691 Vähäkyrö ja Carin Gammal.

Lapset:
Johan Fant s. 15.08.1699 Vaasa (GS 5271).
Anders Fant s. 25.11.1700 Vaasa (GS 5272).
Christoffer Fant , s. 08.07.1702 Vaasa. Tauluun 584
Michael Fant s. 16.06.1704 Vaasa, k. 07.03.1705 Vaasa (GS s. 418).
Brita Fant , s. 24.11.1705 Vaasa. Tauluun 585
Catharina Fant s. 28.12.1707 Vaasa (GS 5280).
Michael Fant Ruotsin kansliakollegion kanslisti. Naimaton (GS 5281).
Beata Fant , s. 28.04.1711 Koivulahti ?. Tauluun 586
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 257
V Anna Johanintytär Hamnius (1384), (Taulusta 100, äiti Elisabeth Westzynthius) s. noin 1662, k. 01.04.1732 Vaasa (GS 952).

Puoliso: Vihitty 04.08.1689 Vaasa Birger Olofsson Bratt (5873) Koivulahden kappalainen 1700, k. 1706 Koivulahti. Strängnäsin lukion oppilas. Ylioppilas Uppsalassa 11.12.1680 Birgerus Bratt O-Bothniensis ex Stregnensi Gymnasio accessit cum literis testimonialibus. — Vaasan pitäjänapulainen, sitten 2. kappalainen 1693, asuen Koivulahdella vuodesta 1700.
Vanhemmat: Olof Bratt, k. 1692 ja Christina Knutsdotter Brennerus.

Lapset:
Olof Bratt s. 1689 Vaasa, kastettu 23.11.1689 Vaasa. Lienee kuollut pienenä. (GS s. 86).
Johan Bratt s. 1690 luvulla Vaasa. Otettiin ylioppilaana (pohj.) nähtävästi Turun yliopiston kirjoihin 1716. Ylioppilas Upsalassa 1718. Myöhempi elämänkulku on tuntematon. (GS 997).
Anna Bratt , s. 1692. Tauluun 587
Anders Bratt , s. 1694 Vaasa ?. Tauluun 588
Birger Bratt s. 23.07.1698 Vaasa, k. 1698 Vaasa, haudattu 17.08.1698 Vaasa (GS s. 90).
Jakob Bratt s. 07.09.1699 Vaasa (GS 998).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 258
V Elisabet Erikintytär Wasbeck (1386), (Taulusta 100, äiti Elisabeth Westzynthius) s. 1679 Vaasa, kastettu 20.11.1679 Vaasa, k. 08.03.1756 Kruununkylä (GS 999).

Puoliso: Anders Kiemmer (22689) Kauppias Kokkolassa, s. 1673 Kokkola, kastettu 19.11.1673 Kokkola, k. 1718 Stockholm, Sverige, haudattu 30.06.1718 Tukholma, Ruotsi. Kuoli Tukholmassa sotapakolaisena isonvihan aikana. (http://www.sukututkimusseura.fi/genos/index.htm).
Vanhemmat: Per Kiemmer ja Maria Kiemmer o.s. Perintytär.

Lapset:
Elisabet Kiemmer s. 13.06.1703 Kokkola, kastettu 14.06.1703 Kokkola, k. 08.07.1703 Kokkola, haudattu 25.07.1703 Kokkola (GS s. 90).

Muistiinpanot: Kuolinaika laskettu GS:n maininnasta: "Kuollut 3 viikon 4 vuorokauden ikäisenä".
Anders Kiemmer s. 15.10.1704 Kokkola, kastettu 17.10.1704 Kokkola, k. noin 07.03.1705 Kokkola, haudattu 14.03.1705 Kokkola (GS s. 90).

Muistiinpanot: Kuolinaika laskettu GS:n tekstin mukaan: "Kuollut 20 viikon 3 vuorokauden ikäisenä".
Petter Kiemmer , s. 13.09.1705 Kokkola, kastettu 15.09.1705 Kokkola. Tauluun 589
Erik Kiemmer s. 20.01.1707 Kokkola, kastettu 21.01.1707 Kokkola, k. 1707 Kokkola, haudattu 10.04.1707 Kokkola (GS s. 90).
Jakob Kiemmer s. 05.05.1708 Kokkola, kastettu 07.05.1708 Kokkola, k. 1709 Kokkola, haudattu 29.01.1709 Kokkola (GS s. 90).
Johan Kiemmer s. 1709 Kokkola, kastettu 28.05.1709 Kokkola, k. 1709 Kokkola, haudattu 03.09.1709 Kokkola (GS s. 90).
Maria Kiemmer s. 04.07.1711 Kokkola, kastettu 05.07.1711 Kokkola, k. 17.07.1711 Kokkola, haudattu 17.07.1711 Kokkola (GS s. 90).
Elisabet Kiemmer s. 22.09.1712 Kokkola, kastettu 23.09.1712 Kokkola, k. 1712 Kokkola, haudattu 07.10.1712 Kokkola (GS s. 90).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 259
V Christina Johanintytär Tawast (1317), (Taulusta 102, äiti Anna Sursill) s. noin 1658, k. 1736 , haudattu 17.12.1736 Raahe (GS 1232).

Puoliso: Henrik Forbus (4525) Kauppias Raahessa, raatimies, k. 1734 , haudattu 31.03.1734 Raahe. Borgare och Rådman i Brahestad samt begrofs i Martii 1734.
Vanhemmat: Hans Forbus, s. 1622, k. 07.04.1710 Raahe ja N Auktersdotter Duvel.

Lapset:
Margaretha Forbus , s. 28.11.1686. Tauluun 590
Johan Forbus s. .1.1690 Raahe, kastettu 1.1690 Raahe, k. .1.1690 Raahe (GS s. 107).
Anna Forbus , s. 07.10.1691 Raahe, kastettu 07.10.1691 Raahe. Tauluun 591
Christina Forbus , s. 1693 Raahe, kastettu 05.05.1693 Raahe. Tauluun 592
Elisabeth Forbus s. 1695 Raahe, kastettu 07.02.1695 Raahe, k. 1695 Raahe, haudattu 23.06.1695 Raahe (GS s. 110).
Henrik Forbus s. 1696 Raahe, kastettu 04.04.1696 Raahe, k. 1696 Raahe, haudattu 10.05.1696 Raahe (GS s. 110).
Gustaf Forbus s. 21.02.1698 Raahe, kastettu 22.02.1698 Raahe, k. 1698 Raahe, haudattu 11.09.1698 Raahe (GS s. 110).
Henrik Forbus , s. 1699 Raahe, kastettu 13.09.1699 Raahe. Tauluun 593
Beata Forbus s. 30.11.1700 Raahe, kastettu 02.12.1700 Raahe, k. 06.02.1701 Raahe (GS s. 111).
Maria Forbus s. 16.05.1702 Raahe, kastettu 18.05.1702 Raahe, k. 23.05.1702 Raahe (GS s. 111).
Hans Forbus s. 30.01.1704 Raahe, kastettu 30.01.1704 Raahe, (kaksonen), k. 1704 Raahe, haudattu 04.03.1704 Raahe. Kaksonen Ingeborgin kanssa. (GS s. 111).
Ingeborg Forbus s. 30.01.1704 Raahe, kastettu 30.01.1704 Raahe, (kaksonen), k. 1704 Raahe, haudattu 04.03.1704 Raahe. Kaksonen Hansin kanssa. (GS s. 111).
Beata Forbus s. 07.06.1705 Raahe, kastettu 07.06.1705 Raahe, k. 10.07.1705 Raahe (GS s. 111).
Cicilia Forbus s. 07.09.1706 Raahe, kastettu 09.09.1706 Raahe, k. 29.09.1706 Raahe (GS s. 111).
Caspar Forbus s. 04.01.1710 Raahe, kastettu 06.01.1710 Raahe, k. 03.07.1710 Raahe (GS s. 111).
Johan Forbus . Tauluun 594
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 260
V Margaretha Johanintytär Tawast (1316), (Taulusta 102, äiti Anna Sursill) Toinen avioliitto oli nähtävästi lapseton. (GS 1362).

1. puoliso: Carl Carlsson Kranck (4490) Pyhäjoen Haapajärven (nyk. Haapaveden) kappalainen luultavasti 1692, k. ennen 02.08.1695 Pyhäjoen Haapajärvi. Ylioppilas Upsalassa 1682. Kapellan i Pyhäjoki Haapajärvi 1690.
Vanhemmat: Carl Hansinpoika Kranck, k. 1695 Haapavesi ja Brita Knutintytär.

Lapset:
Johan Kranck s. 22.07.1691 Pyhäjoki, (kaksonen). Kaksonen Margarethan kanssa (GS s. 117).
Margaretha Kranck s. 22.07.1691 Pyhäjoki, (kaksonen). Kaksonen Johanin kanssa. (GS s. 117).
Brita Kranck s. 30.05.1692 Pyhäjoki (GS s. 117).
Carl Kranck s. 21.07.1693 Pyhäjoen Haapajärvi, kastettu 21.07.1693 Haapavesi, k. 24.08.1696 Pyhäjoki (GS s. 117).
Margaretha Kranck s. 1695 Pyhäjoen Haapajärvi, k. 02.08.1695 Pyhäjoki (GS s. 117).
2. puoliso: Petter Nyman (4491) Helsingin kaupunginnotaari, k. 1724. Kotoisin Viipurin hiippakunnasta. Viipurin lukion oppilas. Ylioppilas Turussa 27.6.1704 [Nyman] Petr. Vib _ 252. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1704 d. 27. Junii] Petrus Nyman. [E Gymnasio Viburgensi.]. — Pietarsaaren kaupunginkirjuri 1707, samalla kaupungin kassanhoitaja ja raatimies 1708, ero 1709. Sittemmin Helsingin kaupunginnotaari (Strandberg II s. 157). (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 261
V Isak Johaninpoika Tawast (1318), (Taulusta 102, äiti Anna Sursill) Student. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1683, Upsalassa 1688. Oli elossa Pyhäjoella vielä 1706. (GS 1363).

Puoliso: Vihitty 30.11.1696 Pyhäjoki Margaretha Hindersdotter (4463)

Lapset:
Johan Tawast s. 04.07.1698 Pyhäjoki, kastettu 05.07.1698 Pyhäjoki (GS 1364).
Margaretha Tawast s. 22.04.1700 Pyhäjoki, kastettu 27.04.1700 Pyhäjoki (GS 1365).
Isak Tawast s. 17.06.1701 Pyhäjoki, kastettu 19.06.1701 Pyhäjoki (GS 1366).
Beata Tawast s. 07.11.1704 Pyhäjoki, kastettu 08.11.1704 Pyhäjoki, k. 01.06.1706 Pyhäjoki (GS s. 117).
Caspar Tawast s. 1706 Pyhäjoki, kastettu 15.02.1706 Pyhäjoki, k. 03.06.1706 Pyhäjoki (GS s. 117).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 262
V Elisabeth Johanintytär Tawast (1319), (Taulusta 102, äiti Anna Sursill) s. noin 1660, k. 16.03.1690 Raahe (GS 1289).

1. puoliso: Johan Johaninpoika Salonius (4459). (Taulu 53) Saloisten kappalainen 1671, s. noin 1650, k. 1687 Saloinen. Ylioppilas Upsalassa 1670, Turussa (pohj.) 1676. Respondentti 8.7.1678 pro gradu, pr. Johan Flachsenius. FM Turussa 27.11.1679. — Rantsilan kappalainen isänsä jälkeen, sitten Saloisten 1686. Saarnaaja pappeinkokouksessa Oulussa 1680. (GS 3309).
Vanhemmat: Johan Johansson Salonius-Saloensis, s. noin 1629 ja Dordre Isakintytär Limingius o.s. Lithovius, k. noin 1660.

Lapset:
Margaretha Salonius , s. 25.01.1684 Siikajoki. Tauluun 380
Susanna Salonius , s. noin 1685. Tauluun 381
2. puoliso: Åke Nilsinpoika Blackman (4462) Kauppias Raahessa, raatimies 1690 - 1705. Råd och Handelsman i Brahestad, s. noin 1651 Kalmar, Sverige, k. 23.03.1705 Raahe. Oli kuitenkin eroa rikkaan ja köyhän, porvarin ja ei porvarin välillä, ja täällä kuten kaikkialla muuallakin vallitsi suuri sääty-ero. Sitä todistaa se suuri tarkkuus, jolla kirkon penkit jaettiin, niin että etevimmät istuivat parhailla paikoilla, ja tarkkuus, jolla valvottiin, ettei jakoa rikottu. Ensimmäiset penkit olivat varatut pormestaria ja neuvosmiehiä sekä naisten puolella pormestarien ja pappien rouvia ja leskiä varten, sen jälkeen tulivat suurempien kauppiaitten ja heidän rouviensa paikat. Välistä puhkesi riitaisuuksia siitä, kutka olivat arvokkaampia kuin toiset, niinpä nosti Johan Michelson Tammelander vuonna 1696 ankaran hälinän oikeuden edessä sen johdosta, että neuvosmiehet kirkossa asetettiin nuorten kauppiasten, sellaisten kuin Åke Blackmanin ja Lars Biörnin eteen. Huomattava kuitenkin on, että Tammelander kuului niihin, jotka myötäänsä halvensivat oikeutta kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa. Åke Blackmanilla ja Hans Forbuksella oli myöskin koko joukko tontti- ja peltomaata. Vuonna 1696 oli kaupungilla 6 laivaa, joista kaksi kuului Hendrich Cortelle, kaksi, toinen niistä verrattain pieni "krejare", kuului Johan Michelsson Tammelanderille ja Åke Blackmanille yhteisesti, yhden jaalan omisti Anders Thomasson, Per Kellålla ja Matts Puriaisella oli yhteinen jahti. (lähde: Pohjanmaan verifikaattikirja vuodelta 1696) V. 1706 pormestari Corte maksoi enimmin tonttiäyrejä ja peltoveroa, mutta sotilasveroa hän sitä vastoin maksoi hyvin vähän. Varakkaimpia olivat Åke Blackman ja Johan Tammelander, sekä kirkkoherra Martinus Peitzius, Hendrich Forbus, neuvosmies Hans Forbus, tullinhoitaja Hans Olsbo, lukkari Erich Floor y. m. (lähde: Pohjanmaan verifikaattikirja vuodelta 1706). Gabriel Corte ei ollut niin varakas kuin hänen isänsä, eikä edes kuulunut varakkaimpien joukkoon. Vuosien 1710 - 1713 vaiheilla tullinhoitaja ja pormestari Hans Olsbo epäilemättä on kaupungin varakkain mies, hän on ainoa jolla on kaksi taloa, hänellä on suuri huonekunta, ja hän maksaa suurimmat verot sekä kruunulle että kaupungille. (lähde: Pohjanmaan verifikaattikirja vuodelta 1712). Vuonna 1707 mainitaan viisi tuulaakia maksavaa alusta, jotka kuuluivat Hendrich Forbukselle, Daniel Erwastille, Åke Blackmanin leskelle ja Anders Anderssonille. Köyhyyteen vaikuttivat myöskin ainaiset merionnettomuudet. Suurta huomiota herätti se haaksirikko, jossa porvari Matts Bertilson Sovio menetti henkensä. V. 1693 haaksirikkoutui "Ahvenanmaan alla" v. 1692 rakennettu "kaunis ja oivallinen" honka-alus, jonka omisti Johan Michelson Tammelander, hänen purjehtiessaan Tukholmaan ankarassa rajuilmassa ja myrskyssä. Lasti jäi mereen ja miehistö saatiin vaivoin pelastetuksi. Vuonna 1694 rakennutti Johan Michelson uuden aluksen, ja sen valmistuttua hän purjehti Tukholmaan, vieden mukanaan tavaraa 6,000 kupari talarin arvosta. Mutta hän ei ollut ehtinyt pitemmälle kuin aavalle merelle, kun alus upposi miehistöineen ja tavaroineen - vain muutama mies pelastui "ajelehdittuaan meressä 5 vuorokautta hylyn kanssa sinne tänne aaltojen mukana". Hän ei kuitenkaan siitä lannistunut, sillä heti sen jälkeen hän rakensi taas itselleen uuden aluksen, tasasaumaisen "kreijarin". Vuonna 1699 arvioi maistraatti hänen merellä kärsimänsa tappiot 20,000 talariksi. Åke Blackman kärsi myös suuria tappioita merionnettomuuksissa. Vuonna 1688 "hävisi" hänelle kuuluva kruunun tavaroilla lastattu alus Grääsöön luona matkalla Tukholmaan, ja vuonna 1700 tapahtui n. s. suuri haaksirikko, josta taru ja mielikuvitus saivat mieluista askartelun aihetta; siinä Åke Blackmanin suuri, kruununvoilla ja porvarien tavaroilla lastattu alus hukkui Holmögaddarna nimisen saariryhmän edustalle. Kesällä vuonna 1705 ajautui muuan porvari Joseph Langin, Erich Floorin perillisten ja Matts Kaisulan omistama alus karille. Miehistö pelastui, mutta koko lasti, joukossa 175 tynnyriä suolaa, hukkui. (lähde: Johan Michelsson Tammelanderin päivää anomus k. m:lle, raastuvan oikeuden pöytäkirja huhtikuun 22 p. 1696, kesäkuun 12. 1699, tammikuun 10 p. 1691, kesäkuun 17. 1701 ja marraskuun 20. 1705) Köyhyyden päälähteenä olivat ainaiset huonot sadot. Täällä kaukana pohjolassa olivat kato ja nälänhätä hyvin tavallisia - vihollinen, joka tunnettiin ja jota siitä syystä kaksin kerroin pelättiin. Vaikeimpia vuosia oli 1687, jolloin Saloisten pitäjässä oli sellainen kato, pakkanen ja halla, että enemmän kuin 50 henkilöä pitäjässä kuoli nälkään ja muitten täytyi pelastuakseen syödä ravintoa, joka oli aivan kelpaamatonta. Muutenkin täällä aina oli viljasta puute. Kun maaherra Grass eräässä raastuvan kokouksessa vuonna 1694 tiedusteli kaupungin porvareilta, paljonko he siihen aikaan saivat viljatynnyristä, he vastasivat, etteivät he vielä olleet saaneet ostaa niinkään paljoa viljaa kuin itse tarvitsivat, saati sitten myydäksensä; muuten ei porvaristolla tässä kaupungissa, he lisäsivät, yleensäkään ollut mitään viljaa myytävänä. Ei mikään aika kuitenkaan ollut kaupungille tässä suhteessa niin pelottava kuin katovuodet 1695 - 1697. Jo helmikuussa 1696 pormestari Corte lausui oikeuden edessä viljasta olevan sellaisen puutteen, että moni menetti henkensä. Hänen sanojensa mukaan ei ollut muuta kuin yksi alus, jota kaupunki saattoi käyttää elinkeinonsa ylläpitämiseen. Maaliskuussa samana vuonna porvaristo pyysi, että se suurien katojen tähden saisi purjehtia Liivinmaalle viljaa ostamaan, mutta pyyntöön ei suostuttu, koska kunink. maj. lupasi itse hankkia viljaa. Kun kuitenkaan ei mitään viljaa tullut, päätti porvaristo itse ostaa joukon kruunun viljaa; he vuokrasivat Hans Olsbon aluksen viljan tuontia varten, koska se joka tapauksessa oli määrätty kruunun rahtia kuljettamaan. Tänä puutteen aikana herätti iloa, kun muuan tukholmalainen kauppias, Bengt Ulfman, lähetti Raaheen joukon viljaa myytäväksi. Mutta ilo muuttui pian katkeraksi harmiksi, kun tätä viljaa ei, kuten oli odotettu, heti myyty. Ulfman oli näet määrännyt, että se oli säilytettävä Ake Blackmanin valvonnassa ja ettei sitä saanut myydä. Kun kolme kuukautta oli kulunut porvariston saamatta sitä ostaa, he valittivat tästä korkeimpaan paikkaan, mutta sieltä ei tullut apua. Mutta kun porvaristo lupasi maksaa 22 kup. talaria tynnyristä, antoi maistraatti Blackmanille käskyn ruveta jakamaan viljaa, ja vaikka Ulfman kernaasti olisi odottanut kauemmin, voidakseen vieläkin nostaa viljan hintaa, alkoi nyt Blackman sitä myydä. Tästä oli porvaristo sitä enemmän iloissaan, kun korkeammasta paikasta tuli käsky, että porvariston itsensä piti hankkia viljaa, koska kunink. maj:n kävi mahdottomaksi hankkia kaikkea mitä tarvittiin. Kuinka köyhiä kaikki olivat, näkyy kuitenkin siitä, että kun Blackmanin piti kantaa maksu viljasta, hän sai miltei poikkeuksetta pantteja eikä rahaa. Ulfman ei puolestaan tyytynyt saamaansa hintaan, vaan vaati 29 talaria tynnyriltä ja haastatti Åke Blackmanin kämnärioikeuteen Tukholmaan. Blackman taas vetosi porvaristoon saadakseen 7 talaria lisämaksua jokaista tynnyriä kohti. Åke Blackman oli 1600- luvun suurimpia laivanvarustajia, rikas mies joka testamentissaan lahjoitti 400 talaria Raahen kirkolle, 100 talaria koululle ja 10 köyhille. (Alma Söderhjelm Raahe 1649 - 1899 Helsinki 1911).
Lapset:
Johan Blackman s. 04.03.1690 Raahe, kastettu 05.03.1690 Raahe, k. 21.03.1690 Raahe (GS s. 111).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 263
V Anna Johanintytär Tawast (1320), (Taulusta 102, äiti Anna Sursill) s. 1663 Pietarsaari, k. 19.10.1742 Oulu (GS 1290).

Puoliso: Vihitty noin 1680 Sigfrid Sigfridinpoika Bonelius (2849) Kuusamon kirkkoherra 1699, s. 1665 Rovaniemi, k. 1716 Kuusamo, kk. Oulun triviaalikoulun oppilas. Ylioppilas Uppsalassa 24.9.1685 Sigfridus Sigfridi Bonelius. O. Both. [cum testim Rect. Schol. uhlensis.]. Ylioppilas Turussa sl. 1687 [Bonelius] Sigfrid. Bothn _ 175. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1687] Sigfridus Bonelius. Ups. depos. 1685. | Pastor et Doctor Evangelicus in Lapponia Cusamoensi. obiit 1717. Respondentti 1.7.1698, pr. Anders Wanochius 2021. Rovaniemen kappalaisen (isänsä) apulainen 1689. Kuusamon kirkkoherra 1699.

Aika, jolloin Sigfrid Bonelius tuli Kuusamoon, oli hyvin vaikea. Suuret katovuodet 1690-luvun lopulla saivat aikaan väkiluvun vähenemistä ja taudit ja nälkä toivat suurta kärsimystä ja kurjuutta, Paljon oli niitä, jotka olivat lähteneet Jäämeren rannoille tai rajan yli Venäjälle. Autiotiloja oli näin syntynyt. Muutenkin 1700 luvun alku oli raivoavan Isonvihan aikaa, vaikka Kuusamossa sen aiheuttamat vaivat eivät tuntuneet niin voimakkaina kuin muualla.
Tältä ajalta, jonka Bonelius toimi Kuusamon kirkkoherrana, on niukalti kirjallisia lähteitä. Tätä kautta kaikkialla Suomessa voitaisiin pitää tietojen puolesta pimeänä kautena. Useilla Pohjanmaan perukoilla sota ja tuli tuhosi arkistot. Kuusamo säästyi tällaisilta tuhoilta, mutta silloin säilynyt arkisto paloi v. 1730. Tämänkin vuoksi Boneliuksen aika sekä hänen toimintansa jää vähän tunnetuksi.
Kuitenkin tierdetään, että Kuusamo vielä tällöin oli jakamaton seurakunta. Boneliukselta kysyttiin mitä suurinta rohkeutta ottaessaan vastaan kiekkoherranvirkansa ja vaikeana aikana tapahtuva muutto uudelle paikkakunnalle perheineen karjoineen. Olihan pappilan maanviljelyksestä ja karjanhoidosta saatu ainoa varsinainen tulonlähde tänä aikana.
Ihmisenä Sigfrid Bonelius on ollut varmaan vaatimaton ja vastuuntuntoinen. Heti astuessaan Kuusamon kirkkoherran virkaan näyttää hän ajaneen kappalaisen viran perustamista Inariin. Inari varmaan tuotti paljon tunnonvivoja Kuusamon papistolle, ainakin syrjäisen sijaintinsa vuoksi, ja sen hoito yksin oli Kuusamon kirkkoherran vastuulla.
Boneliuksen anomus kuitenkin hylättiin, koska aika oli vaikea ja rahatilanne tiukka 1696-1699 vallinneitten nälkävuosien takia. Valtio ei voinut suorittaa kuninkaan lupaamaa palkkaakaan. Lukutaitoa varsinaisessa seurakunnassaan ja lappalaisten suomen kielen taitoa hän pyrkivalvomaan ja edistämään mahdollisuuksien mukaan. Fellmannin mainitsemasta kertomuksesta seurakunnan tilasta v:lta 1706 mainitaan ylimalkaisesti, että seurakunta on tunnollisesti hoidettu sekä tilit ja kirjat hyvin pidetty. Kirkkoherra Boneliukselle toivotetaan terveyttä ja siunausta tärkeään tehtäväänsä. Olen löytänyt myös maininnan, että kirkkoherra Bonelius palkkasi syrjäisille seuduille sananselittäjiä, kun ei itse jaksanut enää tehdä pitkiä matkoja.
Isonvihan aikana onneksi Kuusamo säilyi sangen rauhallisena paikkakuntana. Toista oli Kajaanissa, jossa pappisperheitten kohtalot olivat suorastaan traagisia. Paltamon kirkkoherra Erik Cajanus joutui perheineen vangiksi. Hän menetti myös kaiken omaisuutensa. Paltamon Sotkamon ja Kajaanin kirkot olivat perin pohjin ryöstetty. Maisteri Zaharias Forbus mainitsee kertomuksessaan v:lta 1716, jonka hän teki isänsä puolesta, että Kuusamo oli varjeltunut väkivallalta. Hän kertoo kiitosmaininnasta, jonka tuomiokapituli oli antanut Kemin Lapin seurakunnan hoidosta näin kuuluvin sanoin: "Koska näillä seuduilla kaikki on hyvässä kunnossa, niin on kiitokseksi sekä opettajille, että sanankuulijoille, että he Jumalan armon avulla ahkeroivat viettää Jumalalle otollista elämää."
Tästä kiitoksesta saivat Sigfrid Bonelius, sekä hänen vävynsä Olof Junelius perheineen ja seurakuntalaisineen, osansa.
Puolitoista vuotta kirkkoherra Bonelius sai vävynsä avustamana viettää helpompia päiviä, kunnes kuolema korjasi hänet ikuiseen lepoon Kuusamon pappilassa v. 1715. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Sigfrid Christianinpoika Bonelius e. Taurus, s. .1.1626 Kemi, k. 1701 Rovaniemi ja Juliana Nilsintytär, s. 1627, k. 1680 Rovaniemi.
Kuusamon hautausmaalla 2007. AK

Lapset:
Brita Bonelius , s. 1693 Rovaniemi. Tauluun 595
Sigfrid Bonelius . Tauluun 596
Henrik Bonelius-Bonell , s. noin 1700 Finland. Tauluun 597
Malin Bonelius . Tauluun 598
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 264
V Beata Johanintytär Tawast (1321), (Taulusta 102, äiti Anna Sursill) s. 1670, k. 27.07.1742 Hölö, Sverige (GS 1361).

1. puoliso: Jakob Julenius (22680) Pohjanmaan jalkaväkirykmentin pastori, k. Riika. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1681. Vihittiin papiksi 1688. Latinankielinen runoilija. Han blef prestvigd 168 och var först Bataillonspredikant, men sedan Pastor vid Österbottens regimente, förlagdt i Riga.
Isä: Zacharias Julenius.
Muistiinpanot: Hänen isänsä Zacharias Julenius ei liene ollut alkuaan Sakari Talvitie, koska tämän isäksi väitetyn ilmajokelaisen Jaakko Talvitien ainoat perilliset olivat kaksi tytärtä

2. puoliso: Vihitty 01.04.1695 Pyhäjoki Josef Johaninpoika Carlander (916) Sockne-adjunct i Pyhäjoki 1693, kapellan 1694, Kappalainen Pyhäjoki 1694, s. 19.02.1674, k. 19.11.1699 Pyhäjoki. Ylioppilas Upsalassa 1688. (GS 8297).
Vanhemmat: Johan Larsinpoika Carlander, k. 1680 Pyhäjoki ja Margaretha Josefintytär Mathesius, s. 1644 Kalajoki, k. 17.02.1695 (1705?) Pyhäjoki.
Lapset:
Margaretha Carlander s. 18.10.1695 Pyhäjoki, kastettu 20.10.1695 Pyhäjoki, k. 18.06.1696 Pyhäjoki (GS s. 665).
Anna Beata Carlander s. 07.02.1697 Pyhäjoki, k. 22.10.1697 Pyhäjoki (GS s. 665).
Johan Carlander , s. 21.04.1698 Pyhäjoki, kastettu 23.04.1698 Pyhäjoki. Tauluun 599
Cecilia Carlander s. 17.04.1699 Pyhäjoki, kastettu 16.04.1699 Pyhäjoki, k. 13.05.1699 Pyhäjoki (GS s. 666).
3. puoliso: Vihitty 1705 Henrik Henrikinpoika Corte (442) Raahen pormestari, s. 1647 Oulu, k. 02.08.1706 Raahe. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1655. Raahen pormestari 1680. Valtiopäivämies. Vuonna 1695 omisti pormestari Corte 3 tonttia Raahessa, peltomaan, joka tuotti 9 tynnyriä 18 2/3 kappaa, ja enemmän karjaa kuin kukaan muu. Sekä vuoden 1687 valtiopäivillä että myöhemminkin edusti Raahea sen pormestari Hendrich Corte. Hendrich Corte, joka oli syntynyt vuonna 1647, oli jo kauan ennen pormestariksi tuloaan osoittautunut kelvolliseksi virkamieheksi. Lopetettuaan lainopilliset opintonsa ja oltuaan jonkun aikaa auskultanttina Turun hovioikeudessa, hän tuli isänsä ja Pietari Brahen välisen hyvän suhteen avulla lainlukijaksi muutamiin pitäjiin ja vuonna 1675 neuvosmieheksi ja kaupungin kirjuriksi Raaheen. Kun hänen isänsä oli kantoja virkamatkoilla, toimi hän usein varapormestarina ja nimitettiin vuonna 1680 isänsä kuoleman jälkeen pormestariksi. Hänen huhtik. 10 p:nä 1680 päivätty valtakirjansa oli vielä Pietari Brahen allekirjoittama. Hendrich Corte oli samoin kuin hänen isänsä Saloisten nimismies, ja hän sai silloin tällöin eri luottamustoimia, ja hän sai silloin tällöin eri luottamustoimia - niinpä hän oli esim. jäsenenä niissä toimikunnissa, jotka kokoontuivat Kokkolassa 1695, Vaasassa toukok. 12 p:nä 1696 ja Kokkolassa kesäk. 19 p:nä samana vuonna antamaan lausuntonsa erityisten Ruotsin lain kaarien muuttamisesta. Raastuvanoikeuden pöytäkirjoista päättäen Hendrich Corte oli sangen raju tavoiltaan ja esiintymiseltään; niinpä hänet esim. vuonna 1682 tuomittiin maksamaan 60 kup. taalaria sovintoa, koska hän heinäkuussa 1681 eräällä merimatkalla ollessaan oli lyönyt Johan Tammelanderia kepillä niin, että tämä oli saanut verihaavan päähänsä ja ollut pakotettuna pitkän aikaa »olemaan parturin käsiteltävänä». Corten ja porvariston kesken oli ainaisia selkkauksia, kaupunkilaiset esiintyivät usein uppiniskaisesti ja kiivaasti pormestariaan kohtaan eivätkä pitäneet omana tietonaan, milloin heillä oli jotain syytä häntä moittia - yhtenä esimerkkinä monesta mainittakoon, että oikeus kerran sakotti muuatta porvaria, koska tämä oli »osotellut pormestaria pilkallisilla ja sopimattomilla sanoilla». Pormestari Corte oli kolme kertaa naimisissa, ensimmäisen kerran Margaretha Nycarluksen kanssa, vuodesta 1696 Margaretha Pietarintyttären kanssa ja vuodesta 1705 Beata Tawastin, Pietarsaaren entisen kappalaisen ja sittemmin Pyhäjoen kirkkoherran, Johan Tawastin tyttären kanssa. Ensimmäisestä avioliitostaan oli hänellä poika, Gabriel Corte, toisesta tytär, Hedvig. Vuotta kolmannen naimisiinmenonsa jälkeen, s. o. 1706, pormestari Corte kuoli, jättäen jälkeensä paljon velkoja - niinpä esim. hänen poikansa Gabriel Corte notariona eli kaupunginkirjurina velkoi lähes 2,200 hop. taalaria, jotka olivat peräisin anastetuista varoista, maaherra tupakkakomppanian puolesta 4,000 hop. taalaria ja rykmentin kirjuri Erich Munselius 700 taalaria 21 äyriä hopeata rykmentin puolesta. »Sekä lesken että poika Gabrielin täytyi uhrata koko omaisuutensa velkojen maksamiseen; kesti kuitenkin kauan 'ennenkuin pesä meni konkurssiin.» Pormestarin leski pyysi maistraatilta saada viedä Hendrich Corten ruumiin Sandsundiin Pietarsaaren pitäjään, jonka tilan hänen isänsä, kirkkoherra Johan Tawast, oli omistanut ja joka vielä oli hänen sukunsa hallussa. Mutta Gabriel Corte vastusti tätä osaksi siitä syystä, että hänen isänsä oli syntynyt Saloisissa ja kuollut Raahessa, että hän oli toiminut ja työskennellyt siellä pitemmän aikaa ja että hänellä täällä oli muurattu hautansa, johon ennestään hänen molemmat entiset vaimonsa, vanhempansa, siskonsa, lapsensa ja lapsenlapsensa olivat haudatut, osaksi sen takia, että Hendrich Corte itse eläessään oli ehdottomana toivomuksenaan lausunut tahtovansa tulla haudatuksi tähän perhehautaan, jonka hyväksi hän eläessään oli tehnyt monta lahjotusta. Porvaristo tunnusti hänen näkökantansa oikeaksi ja suostui hänen pyyntöönsä. (GS 6483 & Alma Söderhjelm RAAHEN KAUPUNKI 1649 - 1899 Helsinki 1911 Akateeminen kirjakauppa).
Vanhemmat: Henrik Henrikinpoika Corte, s. Deutschland, k. välillä 01.-03.1680 Raahe ja Christina Casparintytär Forbus, s. noin 1620, k. 1661.
Lapset:
Anders Corte s. 06.09.1706 Raahe, kastettu 08.09.1706 Raahe, k. 15.03.1707 Raahe (GS s. 511).
4. puoliso: Vihitty 23.07.1721 Hölö Paul Scharff (7604) Hölön kirkkoherra 1689, s. 1675 Hälleforsin ruukki, Sverige, k. 28.04.1743 Hölö. Ylioppilas Upsalassa 1677. Vihittiin papiksi 1684. Prost i Hölö uti Södermanland.
Vanhemmat: Johan Hansson ja Barbara Leffler.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 265
V Elisabet Zachriksentytär Spett (4630), (Taulusta 104, äiti Catharina Fordell) s. noin 1676, k. 19.04.1745 Oulu (GS 5316).

Puoliso: Jonas Holm (5084) Kauppias Oulussa, s. noin 1672, k. ennen 26.05.1736 Oulu, haudattu 06.01.1737 Oulu.

Lapset:
Maria Holm , s. noin 1702. Tauluun 600
Jonas Holm , s. 1708 mainittu Oulun rippikirjassa. Tauluun 601
Elisabet Holm . Tauluun 602
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 266
V Johan (Hans) Johaninpoika Forbus (3773), (Taulusta 105, äiti Christina Lithovius) Siikajoen kirkkoherra 1699, s. noin 1651 Raahe, k. 1734 Siikajoki, haudattu 13.01.1734 Siikajoki. Ylioppilas Upsalassa 1669, Turussa (pohj.) 1671. Oli ensimmäinen v. 1651 rakennetussa kirkossa kastettu lapsi. Oli syntynyt samana vuonna kuin kirkko rakennettiin, taulussa synt. 1650. Tuli kappalaiseksi Ouluun 1682, oli ennen sitä Raahessa, Siikajoen kirkkoherra 1699. Pakeni Isonvihan aikana Ångermanlantiin ja palasi rauhan tultua seurakuntaansa.
Han blef Kapellan i Brahestad 1674 och i Uleåborg 1682, Pastor i Siikajoki 1699; predikade vid Prestmötet i Gamla Carleby 1706. (GS 6391).
Muistiinpanot: Tämä Johan (6391) on Sursillin kirjassa Johan Casparinpoika Forbuksen (6390) poikana. Kumpi tieto on sitten oikea? Olen lisännyt molemmille Johaneille samat vaimot ja lapset.

1. puoliso: Brita Magdalena Jurvelius (1688). (Taulu 54) s. 1650.
Vanhemmat: Michael Jurvelius, k. 1670 Oulu ja Brita Andersintytär Ligelius, k. 1701.

2. puoliso: Maria Andersdotter Uhlstadius (1716). (Taulu 65) s. noin 1655 Oulu, k. Siikajoki (GS 3911).
Vanhemmat: Anders Andersinpoika Uhlstadius (Ulostadius), s. Oulu, k. noin 1667 Ii ja Maria Larsintytär Lithovius, k. 12.01.1690 Oulu, haudattu Oulu.
Lapset:
Johan Forbus , s. noin 1682 Oulu. Tauluun 427
Maria Forbus , s. noin 12.1684 Oulu. Tauluun 428
Lars Forbus , s. 1688 Oulu ?. Tauluun 429
Catharina Forbus , s. 1691 Oulu. Tauluun 430
Margaretha Forbus , s. 1700 Siikajoki ?. Tauluun 431
Jakob Forbus , s. 18.12.1702 Siikajoki ?. Tauluun 432
3. puoliso: N N (24162)
Lapset:
Brita Forbus k. 1727 Vemo. 1. pso oululainen kauppias Jakob Henrikinpoika Estlander, 2. pso Tukholmassa 18.1.1718 Johan Dahlman.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 267
V Zakarias Gabrielinpoika Lithovius (1836), (Taulusta 109, isä Gabriel Lithovius-Limingius) Rovasti 1721. Valtiopäivämies, s. 17.02.1672 Oulu, k. 17.09.1743 Oulu. Zacharias Lithovius valmistui ylioppilaaksi Turussa (pohj.) 1694. Samana vuonna hän luki runojaan Turun akatemiassa promootiotilaisuudessa, jossa valmistui neljä vanhempaa pohjalaista opiskelijaa. Zacharias olikin, paitsi Oulun kappalainen ja myöhempi kirkkoherra, myös runoilija. Oleskeli Porvoossa 1703, pakeni sieltä edelleen Tukholmaan. Suuren Pohjan sodan aikana 1700-luvun alussa hän oli Tukholmassa valtiopäivillä. Tukholmassa hän esitti myös runojaan. Tunnetuin runo on "Kaarle XII:n kuolemasta" (1719). Hänen sijaisenaan Oulussa tuona aikana toimi Johan Cajanus. Filosofian maisteri 1713.
Oulun kirkkoherra 1721. Rovasti 1721. Valtiopäivämies (GS 5905).

1. puoliso: Vihitty noin 1702 Nevanlinna Maria Gabrielintytär Hinnel (2003) s. noin 1670 Käkisalmi, k. ennen 1727 Oulu. Paltamon kappalaisen Johan Cajanuksen leski.
Vanhemmat: Gabriel Hinnelius-Hinnel, k. 19.04.1712 Stockholm, Sverige ja Anna Jespersdotter Tvilling, k. 20.11.1710 Stockholm, Sverige.

Lapset:
Christina Lithovius , s. 08.07.1705 Oulu. Tauluun 603
Margaretha Lithovius (GS 5907).
Hedvig Lithovius , s. 26.09.1713. Tauluun 604
2. puoliso: Vihitty 18.04.1727 Kemi Susanna Johanintytär Cajanus (1285). (Taulu 188) s. 1677 Paltamo, k. 16.12.1744 Oulu, haudattu 16.12.1744 Oulu. Susanna oli Andersin veljen Abrahamin vaimon Catharinan tätipuoli. Paltamon kirkkoherran tytär, Oulun kha Anders Frosteruksen leski. Pakeni isovihan aikana Ruotsiin neljän lapsensa kanssa. (GS 9029).
Vanhemmat: Johan Andersinpoika Hjerta-Cajanus, s. 19.12.1629 Paltamo, k. 13.05.1703 Paltamo ja Elisabet Gustafintytär Witting, s. noin 1635 Lohtaja, k. 1692 Paltamo.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 268
V Maria Gabrielintytär Lithovius (4635), (Taulusta 109, isä Gabriel Lithovius-Limingius) s. noin 1679 Oulu ?, k. 03.05.1751 Oulu (GS 5952).

Puoliso: Isak Isacinpoika Gisselkors (1413). (Taulu 114) Oulun läänin lääninviskaali, s. 1693 Muhos, k. 14.10.1759 Oulu.
Vanhemmat: Isak Kristersson Gisselkors, s. 1668 Kajaani, k. 11.07.1731 Muhos, Laitasaari, haudattu 11.07.1731 Muhos ja Sara Gabrielintytär Laureus, s. noin 1674 Muhoskylä, k. 01.03.1752 Oulu.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 269
VI Pekka Pekanpoika Kerola e. Lyra (257144), (Taulusta 110, äiti Helena Lyra) Isäntä.

Puoliso: Maria Matintytär Kerola (257145)
Vanhemmat: Matti Kerola ja Kerola.

Lapset:
Juho Kerola , s. 1734 Lumijoki. Tauluun 605
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 270
VI Brita Catharina Christiernintytär Gisselkors (8604), (Taulusta 111, isä Christiern Gisselkors) k. Kaarina. Muhoksella asui leski Brita Gisselkors Daniel Gestilän luona rippikirjassa 1733 -40. Olen selvittänyt tuon Maranderin suvun ja Muhokselta löytyi Maranderin perukirja. (Lea Holma) (GS 2395).

Puoliso: Fredrik Henrik Marander (25640) Pohjanmaan jalkaväkirykmentin Kemin komppanian lippumies 1750, kersantti. Asui Oulunsalossa 1751.

Lapset:
Britha Elisabeth Marander s. 08.12.1745 Oulunsalo (Lea Holma).
Carolus Marander s. 24.12.1749 Oulunsalo, kastettu 24.12.1749 Oulunsalo (http://baanaweb.fi/samiheim/gisselkors_jp.htm).
Sophia Marander s. 28.04.1751 Oulunsalo, kastettu 30.04.1751 Oulunsalo (http://baanaweb.fi/samiheim/gisselkors_jp.htm).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 271
VI Elisabeth Christiernintytär Gisselkors (4138), (Taulusta 111, isä Christiern Gisselkors) s. noin 1701, k. 1743 Raahe, haudattu 13.12.1743 Oulu (GS 2358).

Puoliso: Henrik Henrikinpoika Klowensich (1497) Raahen pormestari 1744, s. 09.09.1701, k. 20.02.1757 Raahe. Lankilat maat antoi kaupunki myöhemmin, 1700- luvulla, pormestari Kluwenischin aikana, pormestarien käytettäväksi ja heidän palkkansa enentämiseksi. Hendrich Kluvensich, joka nuoruudessaan oli opiskellut Turun akatemiassa, oli vuonna 1728 tullut notarioksi Ouluun ja vuodesta 1729 hoitanut neuvosmiehen tointa sekä sitä paitsi toiminut pormestarina aina vakinaisen pormestarin ollessa sairaana tahi matkoilla, ja hänet oli vuonna 1740 ehdotettu vakinaiseksi pormestariksi ja asetettu ensimmäiselle sijalle, vaikka hänet sittemmin korkeammassa paikassa syrjäytettiin. Kluvensich eli vaikeissa taloudellisissa oloissa, hän oli ison vihan aikana menettänyt kaiken omaisuutensa ja hänen taloudellista ahdinkotilaansa lisäsi vielä se seikka, että hän astuessaan notarion toimeensa oli ollut pakotettuna luovuttamaan osan pormestarin palkkaansa edeltäjälleen. Hän pysyi köyhänä koko elinaikansa, vastoin tavallisuutta hänellä ei edes ollut omaa taloa kaupungissa, vaan hän asui tuomari Wijkmanin talossa, jossa Bogman ennen oli asunut, ja vain vaivoin hän saattoi elättää perheensä ja isänsä, vanhan upseerin, joka 13 vuotta oli ollut Venäjällä vankina. Pormestari Kluvensich nautti suurta luottamusta koko sen ajan, jolloin hän hoiti pormestarin virkaa; m. m. Turun hovioikeus määräsi hänet monta kertaa pitämään laamanninkäräjiä, ja muitakin toimia hänelle annettiin; m. m. hän toimitti kaksi ritaritarkastusta Raahessa. Kluvensich oli monta vuotta puoleksi halvattuna, jonka vuoksi muitten usein täytyi hoitaa hänen virkaansa. Kluvensichin aikana olivat neuvosmiehinä Johan Georg Bergström, notario vuodesta 1742 ja Kindermannin nimittämä neuvosmieheksi ja varapormestariksi venäläisten valtauksen aikana, sekä Olof Carlen, Petter Kellin ja Johan Sovellus. Kaikki nämä kolme neuvosmiestä olivat vuonna 1757 yli 70 vuoden ikäiset - omituisen iäkäs maistraatti! Kaupunginviskaalina oli vuodesta 1754 tullinhoitaja Nessler. 1750-luvun alussa joutui maistraatti kruunun kanssa riitaan, joka kuitenkin päättyi maistraatin hyväksi. Neuvos mies Johan Bergströmillä, joka myöskin oli kaupungin rahastonhoitaja, oli vuosien 1751 ja 1752 ylöskannossa 1466 taalarin vajaus. Hän teki vararikon ja hänen omaisuutensa myytiin, mutta vajausta jäi senkin jälkeen 473 tai. 26 äyriä hop. rahaa. Jäännöksestä vaadittiin pormestaria ja maistraattia vastaamaan, ja toukok. 14 p:nä 1755 annetulla päätöksellä heidät tuomittiin maksamaan tämä vajaus. Maistraatti pyysi kesäk. 28 p:nä 1755 päivätyssä liikuttavassa kirjeessä vapautusta vajauksen maksamisesta, varsinkin kun juuri maistraatti oli vajauksen huomannut ja paljastanut. Jos tämä summa haettaisiin heiltä, joutuisivat he, köyhiä kun olivat, vaimoineen ja lapsineen mieron tielle. Korkeimmasta paikasta vaadittiin nyt maaherra Piperin lausuntoa. Piper piti tosin muodollisesti oikeana, että maistraatti maksoi kyseessä olevan määrän, mutta lausui yksityisenä mielipiteenään, että se olisi poistettava tileistä, ja esitti lämpimästi ja kaunopuheliaasti tähän vaikuttavat syyt: Kluvensichin taitavuuden ja hyvän tuomarin maineen, maistraatin jäsenten köyhyyden, sairaalloisuuden ja uskollisen palveluksen. Hän lopettaa lausumalla, että maistraatti hänen mielestään tässä asiassa lienee ansainnut kunink. maj:in "kalliin armon". Tätä armoa ei kuitenkaan heti paikalla myönnetty. Vasta kamarikollegion huhtik. 9 p:nä 1757 annettua lausuntonsa, joka kävi samaan suuntaan kuin maaherra Piperin, Raahen maistraatti sai oikeuden poistaa vajauksen tileistä. Ettei Raahen porvaristo katsonut Bergströmin vaillingin mitenkään olevan hänelle häpeäksi, näkyy siitä tosiasiasta, että kun pormestarin virka Hendrich Kluvensichin helmik. 20 p:nä 1757 kuoltua tuli avoimeksi, Bergström haki sitä ja asetettiinkin toiselle ehdokassijalle. Ensimmäiselle sijalle asetettiin Uudenkaarlepyyn raastuvanoikeuden notario Samuel Lithau eli Lithovius. Lithau oli Kluvensichin kuoleman jälkeen hoitanut Raahen pormestarin virkaa, ja nimitettiin myös pormestariksi marrask. 4 p:nä 1757. (GS 8364 & Alma Söderhjelm RAAHEN KAUPUNKI 1649 - 1899 Helsinki 1911 Akateeminen kirjakauppa).
Vanhemmat: Henrik Henrikinpoika Kluwensich, s. noin 1677, k. 24.06.1745 Lohtaja, haudattu 29.06.1745 Lohtaja ja Maria Klewe, s. noin 1680.

Lapset:
Maria Brita Klowensich s. 14.12.1732 Oulu, kastettu 14.12.1732 Oulu, k. 1733 , haudattu 13.01.1733 Oulu (GS s. 670).
Margaretha Elisabet Klowensich s. 04.09.1734 Oulu, kastettu 04.09.1734 Oulu, k. 1734 , haudattu 22.09.1734 Oulu (GS s. 670).
Henrik Klowensich s. 30.10.1735 Oulu, kastettu 30.10.1735 Oulu, k. 1735 Oulu, haudattu 11.11.1735 Oulu (GS s. 670).
Eva Christina Klowensich s. 30.11.1736 Oulu, kastettu 01.12.1736 Oulu, (kaksonen), k. 1737 Oulu, haudattu 08.02.1737 Oulu (GS s. 670).
Elisabet Catharina Klowensich s. 30.11.1736 Oulu, kastettu 01.12.1736 Oulu, (kaksonen), k. 1737 Oulu, haudattu 08.11.1737 Oulu (GS s. 670).
Efraim Klowensich s. 10.10.1741 Oulu, kastettu 10.10.1741 Oulu, k. 14.11.1741 Oulu (GS s. 670).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 272
VI Margaretha Christiernintytär Gisselkors (8605), (Taulusta 111, isä Christiern Gisselkors) s. 09.01.1708 Oulu, k. 18.12.1770 Kalajoki, kuolinsyy keuhkotauti (GS 2359).

Puoliso: Johan Johaninpoika Salmenius (10663) Kalajoen kirkkoherra 1739, s. 03.04.1706, k. 20.07.1778 Kalajoki. Ylioppilas Turussa (bor.) 1724. Vihittiin papiksi 1728. Filosofian maisteri 1729.Han blef Sudent omkring 1723; Philos. Magister 1729, hvarförinnan han 1728 blifvit prestvigd i Borgå. Var Extra Ordinarius i Limingo och Rimito 2 1/2 år; blef Pastor i Kelviå 1732 och i Kalajoki 1739; Prost 1755. (GS 7047).
Vanhemmat: Johan Johaninpoika Salmenius, s. noin 1675 Turku, k. 1736 Rymättylä, haudattu 25.11.1736 Rymättylä ja Elisabeth Lund, s. 28.07.1688 Perniö, kastettu 29.07.1688 Perniö, k. 24.12.1747 Harjavalta.

Lapset:
Johan Salmenius , s. 13.04.1733 Kälviä, kastettu 14.04.1733 Kälviä. Tauluun 606
Christiern (Christian) Salmenius , s. 24.10.1734 Kälviä, kastettu 25.10.1734 Kälviä. Tauluun 607
Immanuel Salmenius s. 30.11.1735 Kälviä, kastettu 30.11.1735 Kälviä, k. 22.05.1751 Kruununkylä. Oli kuollessa kirjoilla Kalajoella. (GS s. 559).
Jakob Salmenius s. 18.03.1738 Kälviä, kastettu 19.03.1738 Kälviä, k. 03.04.1738 Kälviä, haudattu 1738 Kälviä (GS s. 559).
Catharina Margaretha Salmenius , s. 01.11.1740 Kalajoki ?. Tauluun 608
Maria Christina Salmenius s. 30.08.1744 Kalajoki, kastettu 01.09.1744 Kalajoki, k. 14.06.1748 Kalajoki, haudattu 17.06.1748 Kalajoki (GS s. 559).
Jakob Salmenius s. 02.11.1747 Kalajoki, kastettu 03.11.1747 Kalajoki, k. 04.02.1748 Kalajoki, haudattu 07.02.1748 Kalajoki (GS s. 559).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 273
VI Maria Christiernintytär Gisselkors (5024), (Taulusta 111, isä Christiern Gisselkors) s. 1718, k. 02.07.1776 Oulu (GS 2360).

Puoliso: Vihitty 06.04.1738 Jakob Elfving (1600) Oulun kappalainen 1750, s. 18.04.1707 Pori, k. 17.04.1759 Oulu. Ylioppilas Turussa (bor.) 1730.
Vanhemmat: Henrik Markuksenpoika Elfving, s. noin 1644, k. 02.10.1720 Pori ?, haudattu 12.10.1720 Pori ? ja Anna Catharina Klewe-Klöfve, s. 18.09.1674, k. 07.01.1754 Herregårdin rustholli, Ahlainen.

Lapset:
Christian Henrik Elfving , s. 18.01.1739 Ii, kastettu 20.01.1739 Ii. Tauluun 609
Jakob Elfing Oulun kappalainen 1760, s. 07.06.1740 Ii, kastettu 08.06.1740 Ii, k. 1764 , haudattu 23.06.1764 Oulu. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1764. Vihittiin papiksi 1760. Naimaton. (GS 2381).
Elias Nathanael Elfing s. 17.01.1742, k. 1749 , haudattu 09.04.1749 Ii (GS s. 199).
Catharina Elisabet Elfving , s. 09.10.1743 Ii, kastettu 12.10.1743 Ii. Tauluun 610
Brita Helena Elfving , s. 22.09.1745 Ii, kastettu 26.09.1745 Ii. Tauluun 611
Eva Maria Tochlin o.s. Elfing , s. 24.09.1747 Ii, kastettu 27.09.1747 Ii. Tauluun 612
Margaretha Elfing s. 1750 Ii ?, k. 1751 , haudattu 04.01.1751 Ii (GS s. 200).
Gustaf Elfing , s. 16.10.1751 Oulu, kastettu 16.10.1751 Oulu. Tauluun 613
Margaretha Christina Elfing s. 26.09.1753 Oulu, kastettu 26.09.1753 Oulu, k. 16.07.1792 Oulu. Naimaton (GS 2388).
Carl Elfing , s. 03.03.1756 Oulu. Tauluun 614
Elsa Beata Castrén o.s. Elfing , s. 25.12.1758 Oulu. Tauluun 615
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 274
VI Gabriel Snicker (158304), (Taulusta 112, äiti Anna Gisselkors) s. 1709 Kajaani, k. 25.10.1761 Kajaani, haudattu 30.10.1761 Kajaani, kuolinsyy vattusot (http://baanaweb.fi/samiheim/gisselkors_jp.htm).

Lapset:
Johan Snicker . Tauluun 616
Gabriel Snicker . Tauluun 617
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 275
VI Catharina Margareta Isacintytär Gisselkors (5047), (Taulusta 114, isä Isak Gisselkors) k. 1767 Tyrnävä (http://www.servut.us/sarinsuku/).

Puoliso: Abraham Henrikinpoika Lithovius (1657). (Taulu 195) Talollinen (GS 3425).
Vanhemmat: Henrik Josefinpoika Lithovius, k. 1715 syksyllä Liminka ja Sofia Abrahamintytär Bång.

Lapset:
Isak Lithovius , s. 03.1723 Tyrnävä. Tauluun 618
Sofia Lithovius , s. 00.08.1723 Tyrnävä. Tauluun 619
Maria Lithovius s. 20.04.1734 Tyrnävä (http://www.servut.us/sarinsuku/).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 276
VI Isak Isacinpoika Gisselkors (1413), (Taulusta 114, isä Isak Gisselkors) Oulun läänin lääninviskaali, s. 1693 Muhos, k. 14.10.1759 Oulu.

1. puoliso: Vihitty 24.03.1752 Oulu Maria Petterintytär Salander (23439) Naimaton. Oli elossa 1738. (GS 6025).
Vanhemmat: Petter Andersinpoika Salander, k. 30.11.1717 Ylitornio ja Catharina Jöranintytär Teudschovius, k. 22.01.1743 Stockholm, Sverige.

2. puoliso: Maria Gabrielintytär Lithovius (4635). (Taulu 109) s. noin 1679 Oulu ?, k. 03.05.1751 Oulu (GS 5952).
Vanhemmat: Gabriel Gabrielinpoika Lithovius-Limingius, s. noin 1640 Paltamo/Kemi, k. Oulu, haudattu 03.04.1672 Oulu ja Margaretha Mattsintytär Uhlbrandt, s. noin 1640.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 277
VI Christer Isacinpoika Gisselkors-Kekkonen (77700), (Taulusta 114, isä Isak Gisselkors) Muhoksen Laitasaaren kylän Kekkosen talon isäntä noin 1750, s. noin 1700 Muhos, k. jälkeen 1757 Oulujoki. Väestön vaellusteitä etsimässä Lakit.lis. PENTTI J. VOIPIO, Helsinki:
"Vanhan Oulun emäseurakunnan Muhoksen kappelin kappalainen, Herra Isaac Gisselkors ....Ei kai hän myöskään arvannut, että hänen poikansa Krister, joka isän kuoltua jäi tilaa viljelemään, saisi länsisuomalaisittain - talon mukaan nimen Kekkonen. Kävipä niinkin, että kappalaisemme, vaikka hän kirkonkirjoissa pysyi oikeanimisenä, mainitaan muutamana vuonna maakirjoissa Herra Isack Kekkosena. Poika Krister ei kuitenkaan unohtanut nimeään, sillä kun hän 16 vuotta isän kuoleman jälkeen haki toisen vaimonsa Oulujoelta ja muutamaa vuotta myöhemmin muutti sinne perheineen, hänet siellä aina mainitaan Gisselkorsina. Hänestä ei siis alkaanut mitään uutta Kekkos-sukua."
Krister mainitaan Kekkosena Muhoksen rippikirjassa 1733, s. 81/79, sekä historiakirjoissa ensimmäisen vaimonsa kuollessa 2. 1. 1746 ja Britan ja Bertilin syntyessä. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia III (Virrankoski) kirjoittaa seuraavaa: Otsikko: Katovuodet Keväällä 1688 maaherra Gustaf Grass antoi kskyn toisenlaiseen avustustoimeen läänin kapteeni Krister Gisselkorsin ja Sotkamon nimismiehen Juho Ulfvikin piti hankkia kylvösiementä köyhille sotkamolaisille ottamalla sitä pakolla varakkaimmilta, kuitenkin maksua vastaan. Myöhemmin muutaman talonpojat valittivat tapaa, jolla pakko-otto oli toteutettu. Heidän kertomansa mukaan Gisselkors ja Ulfvik olivat kulkeneet mukanaan 50 miestä ja 25 hevosta, vaatineet kyytiä ja kestitystä ja jakaneet ottamansa viljan keskenään ja apulaisilleen, niin että köyhät eivät olleet saaneet mitään. Sitä paitsi ainakaan kaikille viljaa luovuttaneille ei oltu maksettu. Asiaa ei Sotkamon käräjillä tutkittu eikä todistettu, vaan se jätettiin maaherran selvitettäväksi, eikä sen myöhempiä vaihteita tunneta. Ulfvik joka tapauksessa pidätettiin virantoimituksesta tutkimuksen ajaksi eikä hän enää palannut Sotkamon nimismieheksi, joten todisteet lienevät olleeet hänelle epäedulliset. (sivut 212-213) (http://www.servut.us/sarinsuku/).

1. puoliso: Vihitty 01.04.1729 Muhos Margaretha Bertilintytär Tikkanen (77736) s. noin 1708 Muhos, k. 02.01.1746 Muhos, haudattu 12.01.1746 Muhos.
Vanhemmat: Bertil Tikkanen-Holappa ja Britha Holappa.

Lapset:
Isak Gisselkors s. 19.10.1731 Muhos, kastettu 22.10.1731 Muhos, k. 1732 Muhos, haudattu 24.06.1732 Muhos.
Brita Gisselkors s. 29.09.1733 Muhos, kastettu 30.09.1733 Muhos.
Bertil Gisselkors s. 04.12.1736 Muhos, kastettu 05.12.1736 Muhos.
Robert Gisselkors-Similä , s. 1739 Muhos. Tauluun 620
Maria Gisselkors s. 25.03.1744 Muhos, kastettu 25.03.1744 Muhos.
2. puoliso: Vihitty 24.06.1747 Oulu Anna Henrikintytär Pikkarainen (158339) s. 05.12.1724 Oulujoki, kastettu 06.12.1724 Oulu, k. 1772 Oulujoki (http://www.servut.us/sarinsuku/).
Vanhemmat: Henrik Abraminpka Pikkarainen ja Carin Pehrintr Vaara.
Lapset:
Carin Gisselkors , s. 1747 Oulu, Oulunsuu. Tauluun 621
Christer Gisselkors-Konttinen-Kotimäki , s. 10.08.1757 Oulu, Oulunsuu. Tauluun 622
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 278
VI Maria Isacintytär Gisselkors (4964), (Taulusta 114, isä Isak Gisselkors) s. noin 1702 Muhos, k. noin 1759 Iisalmi.

Puoliso: Vihitty ennen 1728 Henrik Samuelinpoika Paldanius (4965). (Taulu 226) Oulujoen ja Hailuodon pitäjänkirjuri v:sta 1721, Iisalmen pitäjänkirjuri 1730, s. 18.12.1698 Kemi, kastettu 18.12.1698 Kemi, k. 1764 Iisalmi. Eli 1764 /Iisalmen käräjät 16.9.1765, s. 6771. Valtiopäivämies 1740-41. Iisalmen nimismies 1753. (GS 5364).
Vanhemmat: Samuel Johaninpoika Paldanius, s. noin 1660 Paltamo, k. 22.11.1715 Kemi ja Liisa Johanintytär Wilm, s. noin 1660 Kemi.

Lapset:
Sara Paldanius , s. 01.02.1729 Oulu, kastettu 01.02.1729 Oulu. Tauluun 623
Isak Paldanius , s. 10.09.1730. Tauluun 624
Maria Paldanius , s. 1733. Tauluun 625
Magdalena Paldanius , s. 10.03.1734 Iisalmi. Tauluun 626
Lauri Paldanius s. 15.02.1736 Iisalmi.
Brita Elisabet Paldanius s. 14.05.1737 Iisalmi, Niemisjärvi, kastettu 16.05.1737 Iisalmi.
Samuel Paldanius , s. 14.12.1739 Iisalmi, Hernesjärvi, kastettu 16.12.1739 Iisalmi. Tauluun 627
Johannes Paldanius s. 08.11.1742 Iisalmi, kastettu 09.10.1742 Iisalmi.
Zakarias Paldanius s. 29.03.1745 Iisalmi, kastettu 07.04.1745 Iisalmi.
Anna Katariina Paldanius , s. 23.11.1749 Iisalmi, kastettu 03.12.1749 Iisalmi. Tauluun 628
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 279
VI Sara Isacintytär Gisselkors (1858), (Taulusta 114, isä Isak Gisselkors) s. 1703 Muhos. Eli vielä vuonna 1753, Saara asusteli miehensä kuoltua veljensä Christer Kekkosen taloudessa.

1. puoliso: Vihitty 23.08.1722 Muhos Henric Henricsson Carlenius (4677). (Taulu 117) Kappalainen Muhos, s. noin 1695 Muhos, k. 20.11.1732 Muhos, haudattu 30.11.1732 Muhos. Henrik Carlenius, arvellaan olleen Matias Carleniuksen veljenpoika: Mahdollisesti oli se sama Henrik C., joka oltuaan collega interior Oulun koulussa 1722-1727 sen perästä tuli Muhoksen kappalaiseksi ja kuoli 1732. (Lea Holma).
Vanhemmat: Henrik Sigfridi Carlenius, s. 1644, k. 12.08.1699 Muhos, haudattu 14.10.1699 Kemi, kuolinsyy hukkui ja Anna Paldanius, s. 1665 Paltamo.

Lapset:
Isak Carlenius , s. 27.07.1723 Muhos, kastettu 28.07.1723 Muhos. Tauluun 629
Anna Carlenius s. 28.01.1725 Muhos, kastettu 29.01.1725 Muhos (http://baanaweb.fi/samiheim/gisselkors_jp.htm).
Saara Maria Carlenius s. 30.07.1727 Muhos, kastettu 03.08.1727 Muhos (http://baanaweb.fi/samiheim/gisselkors_jp.htm).
Catharina Carlenius s. 16.06.1732 Muhos, kastettu 18.06.1732 Muhos (http://baanaweb.fi/samiheim/gisselkors_jp.htm).
2. puoliso: Lauri Olofsson Partanen (4893) Talollinen.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 280
VI Magdalena Isacintytär Gisselkors (77702), (Taulusta 114, isä Isak Gisselkors) s. noin 1708 Muhos, k. 21.01.1778 Muhos, Tuppurainen, kuolinsyy keuhkotauti. Perunkirja, tehty 21.8.1783 Pehr Tuppuraisen toisen vaimon Malin Isaacintytär Gisselkorsin l. Könösen jälkeen, kuoli 6 vuotta sitten, Tuppurala 2/3 mantt. tila Muhoskylä. Ei lapsia Tuppuraisen kanssa. Edellisestä avioliitosta Joseph Könösen kanssa lapset Joseph ja Anna, naimisissa uudisasukas Johan Karjalaisen kanssa, Maria naimisissa lautamies Carl Huovisen kanssa, Carinin huoltaja renki Anders Cuikka ?, Stina ollut naimisissa kuolleen torpparin Henric Kolehmaisen kanssa, Sara Kuollut, ollut naimisissa Jacob Määtän kanssa, Malin on kuollut, ollut ensin naimisissa Bengt Hyvärisen kanssa, sitten Simon Hyvärien kanssa (Katso edellä).
Leski Pehr Tuppuraisella on seuraavat elossa olevat lapset edellisestä avioliitosta Anna Jacobintytär Määtän kanssa: Pehr, Abraham, Johan, Walborg, naimisissa Thomas Valkosen kanssa, Carin, naimisissa Anders Greuksen kanssa, Britha naimisissa Lars Henttusen kanssa, Anna holhottava, Margareta kuollut äskettäin, ollut naimisissa uudisrakentaja Påhl Tungion kanssa, poika Gustaf kuollut heti äidin jälkeen. (http://www.servut.us/sarinsuku/).

1. puoliso: Josef Henrikinpoika Könönen (158329) s. 1703 Muhos, k. 25.11.1764 Muhos, haudattu 09.12.1764 Muhos, kuolinsyy hetsig sjukdom (http://www.servut.us/sarinsuku/).

Lapset:
Anna Könönen , s. 03.03.1728 Muhos. Tauluun 630
Saara Könönen s. 10.02.1730 Muhos, kastettu 11.02.1730 Muhos, k. 1778 Muhos (http://www.servut.us/sarinsuku/).
Maria Könönen s. 1731 Muhos (http://www.servut.us/sarinsuku/).
Susanna Könönen s. 1734 Muhos (http://www.servut.us/sarinsuku/).
Margeta Könönen , s. 1735 Muhos. Tauluun 631
Christina Könönen s. 1740 Muhos (http://www.servut.us/sarinsuku/).
Iisak Könönen-Väärä s. 01.03.1748 Muhos, Könönen, kastettu 03.03.1748 Muhos (http://www.servut.us/sarinsuku/).
Carin Könönen s. 20.06.1751 Muhos, kastettu 22.06.1751 Muhos (http://www.servut.us/sarinsuku/).
Joseph Könönen s. 17.11.1755 Muhos, Könönen, kastettu 20.11.1755 Muhos (Hiski, http://www.servut.us/sarinsuku/).
2. puoliso: Vihitty 19.12.1765 Muhos Pehr Perinpoika Tuppurainen (94458) s. 1720 Muhos, k. 18.05.1791 Muhos, haudattu 29.06.1791 Muhos, kuolinsyy oangifven sjukdom.


ei yhteisiä lapsia.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 281
VI Anna Karolina Isacintytär Gisselkors (55271), (Taulusta 114, isä Isak Gisselkors) s. noin 1715 Muhos, k. 1758 Lieksa, haudattu 15.07.1758 Lieksa.

Puoliso: Vihitty 17.12.1734 Muhos Sigfrid Sigfridsson Mustonen-Siira-Ukkola (55272) s. 1710 Muhos, k. 17.03.1760 Pielisjärvi. Nimenä myös Sippo Mustonen.
Salonheino kirjoittaa Pohjois-Karjalan historia 111 teoksessa:
Kajaanilainen Sippo Mustonen osti Lieksan Hovilasta osan ja rakensi toisen asuinrakennuksen samalle tontille aivan Lieksan kirkon viereen. (Lea Holma).
Vanhemmat: Sigfrid Mustonen ja Walborg Jockman.

Lapset:
Ester Mustonen s. 14.04.1737 Muhos, kastettu 15.04.1737 Muhos, k. 16.04.1737 Muhos, haudattu 24.04.1737 Muhos (http://www.servut.us/sarinsuku/).
Sigfrid Mustonen s. 1738 Muhos, k. 10.03.1740 Muhos, haudattu 16.03.1740 Muhos (http://www.servut.us/sarinsuku/).
Saara Nevalainen o.s. Mustonen , s. 15.04.1741 Muhos, kastettu 16.04.1741 Muhos. Tauluun 632
Walborg Mustonen-Ukkola s. 27.07.1744 Muhos, kastettu 29.04.1744 Muhos. Kuollut ilmeisesti lapsena, mahdollisesti perheen oleskellessa Kajaanissa, josta ei ole säilynyt asiaa varmistavia lähteitä. (Jere Markkanen) (http://baanaweb.fi/samiheim/gisselkors_jp.htm).
Johan(nes) Mustonen , s. 20.09.1749 Muhoskylä, kastettu 23.09.1749 Muhos. Tauluun 633
Isaac Mustonen s. 29.07.1756 Lieksa, Pielisjärvi, k. 08.03.1757 Lieksa, Pielisjärvi (http://www.servut.us/sarinsuku/).
Maija Kaisa (Maria Catharina) Saarelainen o.s. Mustonen , s. 05.02.1758 Lieksa, Pielisjärvi. Tauluun 634


Sigfrid Sigfridinpoika Mustonen ja vaimonsa Anna muuttivat Muhokselta ilmeisesti Kajaaniin vuonna 1749, mutta ilmestyvät kaupungin henkikirjoihin vasta vuonna 1753, Sigfridin veljen Johanin taloon. Tässä vaiheessa veljekset olivat jo ostaneet Lieksan Hovileirin nimimies Winteriltä ja Johan muutti asumaan itse Hovileiriä Sigfridin rakentaessa talonsa Hovileiristä lohkaistulle Sarkalan tilalle. Varmaa on, että Sigfrid saapui Lieksaan vuoden 1755 jälkeen, kun Pielisjärven kirkonkirjoissa hänelle mainitaan syntyneeksi poika Isaac.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 282
VI Stefan Gabrielinpoika Gisselkors (5129), (Taulusta 115, isä Gabriel Gisselkors) Presvigd 1737 till Kapellan-substitut i Rovaniemi, Kapellan 1740. Kappalainen, s. 1713 Oulu, k. 03.10.1756 Rovaniemi, kuolinsyy kuume. Ylioppilas Upsalassa 1733, Turussa (pohj.) 1735. Vihittiin papiksi 1737. (GS 2397).

1. puoliso: Vihitty 03.07.1738 Kemi Birgitta Johanintytär Brax (3688) s. 11.07.1701 Kemi, kastettu 11.07.1701 Kemi msrk, k. 26.04.1739 Rovaniemi.
Vanhemmat: Johan Ericsson Brax, s. noin 1675, k. 1737 Paltamo ja Catharina Sigfridsdotter Bonelius, s. noin 1675.

Lapset:
Brita Felicia Gisselkors , s. 19.04.1739 Rovaniemi, kastettu 20.04.1739 Rovaniemi. Tauluun 635
2. puoliso: Vihitty 13.02.1740 Kemi Anna Christina Lundman (5526) s. noin 1722 Jämtland, Ruotsi, k. 09.03.1744 Rovaniemi.
Lapset:
Gabriel Erik Gisselkors s. 1741 Rovaniemi ?, k. 02.03.1741 Rovaniemi, haudattu 04.03.1741 Rovaniemi (GS s. 201).
Anna Maria Gisselkors s. 1742 Rovaniemi ? (GS 2399).
Christina Gyllenspake o.s. Gisselkors , s. 02.01.1744 Rovaniemi, kastettu 02.01.1744 Rovaniemi. Tauluun 636
3. puoliso: Vihitty 20.11.1744 Oulu Beata Elisabet Erikintytär Granberg (5527) s. 30.11.1722 Haukipudas, k. 16.01.1800 Rovaniemi, haudattu 04.02.1800 Rovaniemi. Beatan toinen pso Rovaniemen kappalainen Josef Wettberg. Jonka poika Heikki Junkkara poika otti vaimokseen Tapanin ensimmäisen vaimon tyttären Brita Felician. (http://www.servut.us/sarinsuku/).
Vanhemmat: Karl Erik Mårteninpoika Granberg, s. 1690, k. 12.06.1737 Haukipudas ja Anna Maria Stenius, s. noin 1695, k. 16.02.1739 Haukipudas.
Lapset:
Stefan Gisselkors s. 02.10.1746 Rovaniemi, kastettu 03.10.1746 Rovaniemi, k. 01.05.1747 Rovaniemi, haudattu 12.05.1747 Rovaniemi (GS s. 201).
Isak Gisselkors s. 12.10.1748 Rovaniemi, kastettu 13.10.1748 Rovaniemi, k. 07.04.1751 Rovaniemi, haudattu 14.04.1751 Rovaniemi (GS s. 201).
Beata Gisselkors s. 14.02.1751 Rovaniemi, kastettu 17.02.1751 Rovaniemi (GS 2401).
Catharina Gisselkors , s. 24.09.1753 Rovaniemi, Korkalo, kastettu 25.09.1753 Rovaniemi. Tauluun 365
Gustaf Gisselkors s. 30.05.1756 Rovaniemi, kastettu 31.05.1756 Rovaniemi, k. 03.01.1758 Rovaniemi, haudattu 06.01.1758 Rovaniemi, kuolinsyy magref (GS s. 201).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 283
VI Catharina Elisabeth Gustafintytär Gisselkors (158307), (Taulusta 116, isä Gustaf Gisselkors) (http://www.servut.us/sarinsuku/).

Puoliso: Vihitty 25.03.1764 Närpiö Thomas Cneiff (158343) Corp (http://www.servut.us/sarinsuku/).

Lapset:
Gustavus Bendict Cneiff s. 15.11.1764 Ilmajoki, kastettu 17.11.1764 Ilmajoki (http://www.servut.us/sarinsuku/).
Carl Gustav Cneiff s. 29.12.1765 Närpiö, kastettu 30.12.1765 Närpiö (http://www.servut.us/sarinsuku/).
Johan Joachim Cneiff s. 13.05.1769 Siikajoki, kastettu 13.05.1769 Siikajoki (http://www.servut.us/sarinsuku/).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 284
VI Carl Friedrich Gustafinpoika Gisselkors (158308), (Taulusta 116, isä Gustaf Gisselkors) k. 01.11.1768 Vaasa (http://www.servut.us/sarinsuku/).

Puoliso: Barbro Catharina Törnecreutz (158347) s. 1730, k. 20.11.1772 Stockholm, Sverige (http://www.servut.us/sarinsuku/).

Lapset:
Margaretha Gisselkors s. 24.06.1752 Haapavesi, kastettu 25.06.1752 Haapavesi, (kaksonen) (http://www.servut.us/sarinsuku/).
Catharina Gisselkors s. 24.06.1752 Haapavesi, kastettu 25.06.1752 Haapavesi, (kaksonen) (http://www.servut.us/sarinsuku/).
Gustava Helena Gisselkors s. 21.10.1754 Haapavesi, kastettu 25.10.1754 Haapavesi (http://www.servut.us/sarinsuku/).
Ulrika Gisselkors s. 23.11.1755 Pälkäne, Mälkilä, kastettu 27.11.1755 Pälkäne (http://www.servut.us/sarinsuku/).
Johanna Charlotta Gisselkors s. 14.07.1757 Haapavesi, kastettu 17.07.1757 Haapavesi (http://www.servut.us/sarinsuku/).
Gustaf Henrik Gisselkors s. 27.07.1763 Kauhajoki, kastettu 03.08.1763 Kauhajoki (http://www.servut.us/sarinsuku/).
Hedvig Ulrika Gisselkors s. 30.09.1766 Siikajoki, Revonlahti, kastettu 06.10.1766 Siikajoki (http://www.servut.us/sarinsuku/).
Carl Fridric Gisselkors s. 25.01.1769 Siikajoki, Revonlahti, kastettu 27.01.1769 Siikajoki (http://www.servut.us/sarinsuku/).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 285
VI Joachim Gustav Gustafinpoika Gisselkors (158309), (Taulusta 116, isä Gustaf Gisselkors) s. 18.11.1730 Lappeenranta (http://www.servut.us/sarinsuku/).

Puoliso: Catharina Christina Asplund (158356) (http://www.servut.us/sarinsuku/).

Lapset:
Caisa Greta Gisselkors s. 17.06.1780 Lapua, Liuchtari, kastettu 19.06.1780 Lapua (http://www.servut.us/sarinsuku/).
Gustav Adolf Gisselkors s. 21.03.1782 Lapua, Liuchtari, kastettu 22.03.1782 Lapua (http://www.servut.us/sarinsuku/).
Catharina Margaretha Gisselkors s. 14.05.1784 Lapua, Liuchtari, kastettu 15.05.1784 Lapua, k. 1785 Lapua, haudattu 17.03.1785 Lapua, kuolinsyy bukref (http://www.servut.us/sarinsuku/).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 286
VI Maria Margaretha Gustafintytär Gisselkors (158310), (Taulusta 116, isä Gustaf Gisselkors) s. 21.07.1737, k. 13.06.1792 Veteli, haudattu 1801 Veteli, kuolinsyy halsfluss (http://www.servut.us/sarinsuku/).

Puoliso: Vihitty 15.11.1761 Ilmajoki Gustaf Herman Gustafinpoika Gronow (158360) Vänrikki, s. 17.02.1725 Lohtaja, kastettu 19.02.1725 Lohtaja, k. 09.04.1794 Veteli (http://www.servut.us/sarinsuku/).
Vanhemmat: Gustaf Gustafinpoika Gronovius / Gronow, k. 1753 Sulva, haudattu 22.05.1753 Sulva ja Elsa Maria Ehteen (Stheen / Stenhjelm).

Lapset:
Gustaf Fredrik Gronow , s. 22.08.1762 Ilmajoki, kastettu 24.08.1762 Ilmajoki. Tauluun 637
Henrik Herman Gronow , s. 28.02.1764 Kokkola. Tauluun 638
Carl Christian Gronow , s. 05.12.1767 Ilmajoki, kastettu 06.12.1767 Ilmajoki. Tauluun 639
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 287
VI Henric Henricsson Carlenius (4677), (Taulusta 117, äiti Anna Paldanius) Kappalainen Muhos, s. noin 1695 Muhos, k. 20.11.1732 Muhos, haudattu 30.11.1732 Muhos. Henrik Carlenius, arvellaan olleen Matias Carleniuksen veljenpoika: Mahdollisesti oli se sama Henrik C., joka oltuaan collega interior Oulun koulussa 1722-1727 sen perästä tuli Muhoksen kappalaiseksi ja kuoli 1732. (Lea Holma).

Puoliso: Vihitty 23.08.1722 Muhos Sara Isacintytär Gisselkors (1858). (Taulu 114) s. 1703 Muhos. Eli vielä vuonna 1753, Saara asusteli miehensä kuoltua veljensä Christer Kekkosen taloudessa.
Vanhemmat: Isak Kristersson Gisselkors, s. 1668 Kajaani, k. 11.07.1731 Muhos, Laitasaari, haudattu 11.07.1731 Muhos ja Sara Gabrielintytär Laureus, s. noin 1674 Muhoskylä, k. 01.03.1752 Oulu.

Lapset:
Isak Carlenius , s. 27.07.1723 Muhos, kastettu 28.07.1723 Muhos. Tauluun 629
Anna Carlenius s. 28.01.1725 Muhos, kastettu 29.01.1725 Muhos (http://baanaweb.fi/samiheim/gisselkors_jp.htm).
Saara Maria Carlenius s. 30.07.1727 Muhos, kastettu 03.08.1727 Muhos (http://baanaweb.fi/samiheim/gisselkors_jp.htm).
Catharina Carlenius s. 16.06.1732 Muhos, kastettu 18.06.1732 Muhos (http://baanaweb.fi/samiheim/gisselkors_jp.htm).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 288
VI Anna Carlintytär Cajanus (52599), (Taulusta 118, äiti Brita Paldanius) s. 1698 Iisalmi, k. välillä 1768-72 Iisalmi (GS 2403.3).
Muistiinpanot: Lapsia, ks. SSV XXVI I, ss. 15-16

Puoliso: Vihitty ennen 1725 Lauri Laurinpoika Lappalainen (52600) s. 1694 Iisalmi, k. 14.01.1772 Iisalmi, Ruotanlax. Peri apeltaan Virran tilan Iisalmen kirkonkylässä.
Vanhemmat: Lars Mattsinpoika Lappalainen, s. 1655, k. 1751 Iisalmi ja Christina Hyvärinen/Hujanen, s. noin 1675.

Lapset:
Carl Lappalainen eli Idström , s. 29.10.1726 Iisalmi. Tauluun 640
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 289
VI Helena Carlintytär Cajanus (183775), (Taulusta 118, äiti Brita Paldanius) s. 1711 Iisalmi. eli 1765 Iisalmi (GS 2403.4, J.Hissa).

Puoliso: Vihitty 1.1730 Iisalmi Petter Jakobinpoika Hoffrén (52602) Kersantti, s. noin 1703 Iisalmi. eli 1765 Iisalmi. Savon ja Savonlinnan jv.rykm. Kuopion komp. varusmestari (Leppävirta) 1721, Iisalmen komp. majoittaja (Iisalmi/Lapinlahti) 1723, Juvan komp. lippumies (Sulkava) 1741, Everstiluutnantin komp. kersantti (Rantasalmi) 1750, ero 1758. Muutti perheineen ensin Iisalmen Ollikkalasta 1741 Sulkavan Harakkaharjuun, sieltä 1750 Rantasalmen Tuusmäkeen ja takaisin 1763 Iisalmeen. (GS 6100.1).
Vanhemmat: Jakob Henrikinpoika Hoffrenius-Hoffreen, s. noin 1666 Sotkamo ?, k. 07.02.1733 Iisalmi ja Agneta Andersintytär Sculptorius, s. Kuopio, k. luult. isovihan aikana.

Lapset:
Jakob Hoffrén s. 12.09.1732 Iisalmi, kastettu 18.09.1732 Iisalmi (J.Hissa).
Brita Hoffrén , s. 1736 Iisalmi. Tauluun 641
Anna Hoffrén s. 15.10.1738 Iisalmi, kastettu 22.10.1738 Iisalmi, k. 01.12.1739 Iisalmi, haudattu 09.12.1739 Iisalmi (J.Hissa).
Carl Hoffrén s. 25.09.1740 Iisalmi, kastettu 27.09.1740 Iisalmi (J.Hissa).
Petter Hoffrén , s. 03.01.1744 Iisalmi, kastettu 08.01.1744 Iisalmi. Tauluun 642
Helena Hoffrén , s. 16.11.1746 Sulkava. Tauluun 643
Johan Hoffrén , s. 14.08.1749 Sulkava. Tauluun 644
Henrik Hoffrén s. 14.09.1752 Rantasalmi, kastettu 18.09.1752 Rantasalmi, k. 10.08.1753 Rantasalmi, haudattu 12.08.1753 Rantasalmi, kuolinsyy kikhosta (J.Hissa).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 290
VI Zachris Michaelinpoika Wacklin (7557), (Taulusta 119, äiti Helena Paldanius) Kauppias ja raatimies Oulussa. Valtiopäivämies, s. 1703 Pielavesi, k. 04.05.1772 Oulu. Tästä seurakuntamme ensimmäisestä kirkonkellosta emme kuulekaan enää tämän jälkeen mitään mainittavan ja kokonaan toinen ja uusi on se kello, josta puhutaan Limingan piispantarkastuksessa tammikuun 15 p:nä v. 1738. Tässä tilaisuudessa pyytää porvari Zachris VVacklin Oulusta, että ne 70: 3 taalaria, jotka hänellä on vielä saamatta v. 1733 Kempeleen kappeliin toimittamastaan kellosta, maksettaisiin hänelle joko Kempeleen kirkon varoilla tahi muuten. Päätetään, että kun tähän kelloon aiotuista varoista yhdellä ja toisella on vielä rästiä, täytyy tämä jäännös heti uloshakea Wacklin'in tyydytykseksi, ja ellei se riitä, toimitettakoon uusi kanto tahi maksakoon kirkko lopun. Kun Limingan kirkolla tähän aikaan on vain yksi kirkonkello, saattaa tämä ajattelemaan, että ensimmäinen kello, josta edellä on puhetta, on täältä Ison-vihan aikana kadonnut, sillä tuskinpa vain muuten olisi köyhään kappeliseurakuntaan alettu hankkimaan toista kelloa ja niin pyrkimään emäseurakunnastakin edelle. Puhuessamme varhemmin kirkon omaisuudesta sanoimme, että Ison-vihain lähestyessä vietiin täällä kaikki temppelin arvokkaammat esineet kätköön säilytettäväksi. Kun sitten vainon ajan päätyttyä kokoonnuttiin jälleen tätä kirkon omaisuutta tarkastamaan, havaittiin sen jokseenkin kokonaan, olevan vielä tallella. Arvattavasti on ainoa kirkonkello jätetty tapuliin, mutta niinpä ovatkin sen venäläiset sieltä kaiken todennäköisyyden mukaan sitten vieneet. * Edellä oli jo vähän puhetta uudemmasta kellosta. Sen yhdellä sivulla on ollut kirjoitus: "Till Kembele kyrka med Kembele kapellboers medel och ansenliga föräringar uppköpt och guten hos Gerhard Mejer i Stockholm 1733." Toisella sivulla on ollut: "Vivat Firedericus, Rex Sveciae." Yläreunassa on ollut kirjoitus: "Låfver Gud i hans helgedom." Alareunassa on ollut: - "Ähra vari Gud i högden och frid på jorden,." Tämä kello onkin sitten tehnyt uskollista palvelustyötään paikallaan puolitoista vuosisataa, siitä loppuosan viallisena. Kirkonkokouksessa toukokuun 31 p:nä v. 1885ilmoitetaan sen haljenneen ja kadottaneen oikean äänensä.
Lähde: A. H. Virkkunen kirjassaan ,,Oulun kihlakunta." s. 276 mainitsee myöskin, että "Ison vihan aikana kerrotaan vihollisten vieneen Kempeleen kirkonkellot Venäjälle." (GS 9480 & A. H. Virkkunen, Oulun kihlakunta).

1. puoliso: Vihitty 18.04.1727 Oulu Sara Wacklin o.s. Uhlbom (7558) s. 1711 Finland, k. 15.05.1766 Oulu, haudattu 15.05.1766 Oulu.
Vanhemmat: Jakob Uhlbom ja Saara Väänänen.

Lapset:
Michael Wacklin , s. 10.11.1728 Oulu, kastettu 11.11.1728 Oulu. Tauluun 645
Jakob Wacklin s. 14.12.1730 Oulu, kastettu 14.12.1730 Oulu, k. 23.12.1730 Oulu, haudattu 23.12.1730 Oulu (GS s. 757).
Zachris Wacklin s. 02.12.1731 Oulu, kastettu 02.12.1731 Oulu, k. 22.11.1738 Oulu (GS s. 757).
Jakob Wacklin , s. 11.09.1733 Oulu, kastettu 11.09.1733 Oulu. Tauluun 646
Henrik Wacklin , s. 29.08.1735 Oulu, kastettu 29.08.1735 Oulu. Tauluun 647
Samuel Wacklin s. 06.02.1737 Oulu, kastettu 06.02.1737 Oulu, k. noin 1742 Stockholm, Sverige (GS s. 757).
Sara Wacklin s. 03.05.1739 Oulu, kastettu 03.05.1739 Oulu, k. ennen 1767. Naimaton (GS 9495).
Zachris Wacklin s. 14.12.1740 Oulu, kastettu 14.12.1740 Oulu, k. 14.06.1742 Oulu (GS s. 757).
Zachris Wacklin s. 12.07.1742 Oulu, kastettu 13.07.1742 Oulu, k. 28.10.1742 Oulu (GS s. 757).
Efraim Wacklin , s. 13.12.1743 Oulu, kastettu 14.12.1743 Oulu. Tauluun 648
Daniel Wacklin Kauppa-apulainen Oulussa, s. 17.07.1745 Oulu, kastettu 17.07.1745 Oulu, k. 18.01.1769 Oulu, haudattu 22.01.1769 Oulu. Naimaton (GS 9510).
Maria Wacklin s. 14.11.1746 Oulu, kastettu 14.11.1746 Oulu, k. 07.12.1746 Oulu, haudattu 07.12.1746 Oulu (GS s. 759).
Fredrik Wacklin Kauppias Oulussa, s. 19.06.1748 Oulu, kastettu 19.06.1748 Oulu, k. 25.12.1777 Oulu. Naimaton (GS 9511).
Zachris Wacklin s. 21.11.1749 Oulu, kastettu 21.11.1749 Oulu, k. 07.02.1750 Oulu, haudattu 07.02.1750 Oulu (GS s. 759).
Anna Helena Wacklin s. 10.03.1751 Oulu, kastettu 11.03.1751 Oulu, k. 22.05.1751 Oulu (GS s. 759).
Sara Maria Wacklin s. 14.09.1752 Oulu, kastettu 14.09.1752 Oulu, k. 29.09.1752 Oulu (GS s. 759).
Brita Christina Wacklin s. 26.09.1754 Oulu, kastettu 28.09.1754 Oulu, k. __.11.1754 Oulu, haudattu 09.11.1754 Oulu (GS s. 759).
2. puoliso: Vihitty 22.12.1767 Oulu Anna Sjöberg (23363) s. noin 1740 Finland, k. jälkeen 1773. Eli Oulussa 1773.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 291
VI Johan Michaelinpoika Wacklin (8185), (Taulusta 119, äiti Helena Paldanius) Oulun postimestari 1733, s. 1705 Pielavesi, k. 01.10.1766 Oulu (GS 9512).

1. puoliso: Vihitty 14.03.1734 Oulu Elsa Christina Holmsten (8184) s. noin 1709, k. 02.11.1735 Oulu, haudattu 02.11.1735 Oulu.
Vanhemmat: Jakob Holmsten ja Maria Forbus.

2. puoliso: Vihitty 30.01.1737 Oulu Maria Olofintytär Ansenius-Ansilius (2201) s. noin 1715, k. 04.12.1793 Oulu.
Lapset:
Josef Wacklin s. 03.11.1737 Oulu, kastettu 04.11.1737 Oulu, k. 27.11.1752 Oulu (GS s. 759).
Johan Wacklin Oulun kaupunginnotaari, s. 12.12.1739 Oulu, kastettu 13.12.1739 Oulu, k. 1764 Oulu, haudattu 24.04.1764 Oulu. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1757. Naimaton. (GS 9513).
Nathanael Wacklin s. 29.10.1742 Oulu, kastettu 30.10.1742 Oulu, k. 18.06.1749 Oulu (GS s. 759).
Helena Wacklin s. 10.02.1745 Oulu, kastettu 10.02.1745 Oulu, k. 21.09.1752 Oulu (GS s. 759).
Maria Wacklin s. 13.02.1747 Oulu, kastettu 13.02.1747 Oulu, k. 10.06.1749 Oulu, haudattu 10.06.1749 Oulu (GS s. 759).
Christina Wacklin s. 15.03.1749 Oulu, kastettu 16.03.1749 Oulu, k. 12.08.1820 Oulu. Naimaton (GS 9514).
Catharina Cajanus-Cajaner o.s. Wacklin , s. 15.04.1751 Oulu, kastettu 16.04.1751 Oulu. Tauluun 649
Maria Wacklin , s. 24.10.1754 Oulu, kastettu 25.10.1754 Oulu. Tauluun 650
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 292
VI Samuel Michaelinpoika Wacklin (11152), (Taulusta 119, äiti Helena Paldanius) Laihian kirkkoherra 1746, s. __.11.1710 Oulu, k. 19.11.1780 Laihia. Ylioppilas Turussa sl. 1727 Wacklin Sam. Michaelis Ob _ 317. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1727] Samuel Wacklin. Apologista Uhloensis 1730. Pastor vero Arcis Aboensis a Sacra Regia Majestate constitutus 1736. Pastor in Laihela 1747. | Obiit 1780. — Oulun triviaalikoulun apologista 1730, ero 1731. Kotiopettajana kuninkaallisen sihteerin Jakob Wilden perheessä Tukholmassa 1731–34. Turun linnansaarnaaja 1735. Laihian kirkkoherra 1746. Tuomittiin virantoimituksesta pidätettäväksi yhdeksi vuodeksi, mutta armahdettiin 1767. Synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Turussa 1739. (GS 9518 & Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852).

Puoliso: Vihitty 14.05.1736 Turku Elisabet Pettersdotter Björkman (11153) s. .10.1708 Turku, k. 05.12.1791 Laihia.
Vanhemmat: Petter Björman ja Maria Fleege.

Lapset:
Helena Maria Wacklin , s. 1736 Turku. Tauluun 651
Anna Christina Wacklin , s. noin 1738 Turku ?. Tauluun 652
Sara Wacklin , s. 1744 Turku. Tauluun 653
Eva Lisa Wacklin s. 1746 Turku, k. 29.01.1749 Laihia (GS s. 760).
Elisabet Wacklin s. 06.03.1749 Laihia, kastettu 09.03.1749 Laihia, k. 17.03.1749 Laihia (GS s. 760).
Samuel Wacklin s. 17.06.1751 Laihia, kastettu 20.06.1751 Laihia, k. 29.08.1751 Laihia. (kuolleiden luettelossa nimellä Johan). (GS s. 760).
Michael Wacklin s. 25.09.1752 Laihia, kastettu 25.09.1752 Laihia, k. välillä 1752-1755 Laihia. Kuollut ilmeisesti pienenä (GS s. 760).
Nathanael Wacklin s. 08.12.1753 Laihia, kastettu 11.12.1753 Laihia, k. 10.08.1773 Laihia. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1770. Naimaton. (GS 9532).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 293
VI Michael Michaelinpoika Wacklin (5136), (Taulusta 119, äiti Helena Paldanius) Oululainen kauppias ja laivanvarustaja, s. 1717, k. 1763 Oulu, haudattu 13.09.1763 Oulu. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1735. Student och sedermera Handlande i Uleåborg, (GS 9533).

Puoliso: Vihitty 06.03.1746 Oulu Eva Christina Petterintytär Hollender (5137). (Taulu 383) s. 15.10.1729 Oulu, kastettu 15.10.1729 Oulu, k. 01.12.1814 Piitime, Ruotsi (GS 3970).
Vanhemmat: Petter Fredric Hollender, s. 26.11.1695 Karjala, k. 30.05.1775 Oulu, haudattu 1775 Oulu ja Brita Danielintytär Pilckar-Pilkar, s. 1705, k. 02.09.1765 Oulu, haudattu 1765 Oulu.

Lapset:
Brita Wacklin s. 14.02.1747 Oulu, kastettu 14.02.1747 Oulu, k. 13.02.1748 Oulu, haudattu 13.02.1748 Oulu (GS s. 761).
Petter Wacklin s. 07.09.1748 Oulu, kastettu 07.09.1748 Oulu, k. 16.06.1749 Oulu, haudattu 16.06.1749 Oulu (GS s. 761).
Helena Lisa Wacklin s. 10.11.1749 Oulu, kastettu 10.11.1749 Oulu, k. ennen 1764 Oulu (GS s. 761).
Eva Christina Wacklin , s. 30.08.1751 Oulu, kastettu 31.08.1751 Oulu. Tauluun 654
Michael Wacklin Kauppias Oulussa, s. 29.10.1753 Oulu, kastettu 30.10.1753 Oulu, k. 24.07.1790 Oulu. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1772. Oli erakkotyyppi ja harrasti tieteellisiä asioita. Naimaton. (GS 9562).

Muistiinpanot: Hiskin kuolleissa yksi Mich. Wacklin, joka haudattu 3.2.1790
Isak Wacklin , s. 29.08.1755 Oulu. Tauluun 655
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 294
VI Elisabet Michaelintytär Wacklin (4180), (Taulusta 119, äiti Helena Paldanius) k. 17.11.1754 Oulu, haudattu 17.11.1754 Oulu (GS 9567).

1. puoliso: Vihitty 23.03.1729 Oulu Johan Collin (23329) Kultaseppä Oulussa 1729, s. 1699 Sverige, k. 07.02.1736 Oulu, haudattu 07.02.1736 Oulu.

Lapset:
Johan Collin s. 22.01.1730 Oulu, kastettu 22.01.1730 Oulu, k. 1730 Oulu, haudattu 10.05.1730 Oulu (GS s. 764).
Michael Collin , s. 05.04.1731 Oulu, kastettu 06.04.1731 Oulu. Tauluun 656
Johan Collin , s. 01.01.1733 Oulu, kastettu 01.01.1733 Oulu. Tauluun 657
2. puoliso: Vihitty 14.08.1737 Oulu Carl Jakob Melijn-Melin-Mellin (4179) Kultaseppämestari Oulussa 1737, s. noin 1705 Norrköping, Sverige, k. 15.04.1759 Oulu.
Lapset:
Helena Christina Melin s. 03.06.1738 Oulu, kastettu 03.06.1738 Oulu, k. 14.10.1738 Oulu (GS s. 764).
Carl Jakob Melin s. 28.07.1739 Oulu, kastettu 20.07.1739 Oulu, k. 30.07.1741 Oulu (GS s. 764).
Sara Elisabet Westman o.s. Mellin , s. 26.08.1741 Oulu, kastettu 26.08.1741 Oulu. Tauluun 658
Eva Christina Melin s. 07.02.1745 Oulu, kastettu 08.02.1745 Oulu, k. 23.03.1745 Oulu, haudattu 23.03.1745 Oulu (GS s. 766).
Carl Gustaf Melin-Mellin , s. 10.02.1746 Oulu, kastettu 10.02.1746 Oulu. Tauluun 659
Jakob Fredrik Mellin-Melin , s. 08.10.1747 Oulu, kastettu 09.10.1747 Oulu. Tauluun 660
Zachris Mellin-Melin s. 16.04.1749 Oulu, kastettu 16.04.1749 Oulu, k. 26.05.1749 Oulu, haudattu 26.05.1749 Oulu (GS s. 766).
Jonas Mellin , s. 14.05.1751 Oulu, kastettu 15.05.1751 Oulu. Tauluun 661
Anna Maria Mellin-Melin s. 04.09.1754 Oulu, kastettu 05.09.1754 Oulu, k. 1754 Oulu, haudattu 21.09.1754 Oulu (GS s. 766).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 295
VI Isak Michaelinpoika Wacklin (22732), (Taulusta 119, äiti Helena Paldanius) Muotokuvamaalari, s. 1721 Oulu, k. 09.09.1758 Stockholm, Sverige. Wacklin opiskeli muotokuvamaalausta Ruotsin taideakatemiassa Tukholmassa 1731–1734 ja tapettimaalausta Pietarissa.

Wacklin oli suomalaisen rokokootaiteen ainoa edustaja. Hänen teoksiaan on julkisissa kokoelmissa, kuten Ateneumin taidemuseo, Gyllenbergin säätiö, Kansallismuseo sekä ulkomailla Tukholman Nationalmuseumissa ja Tanskassa Fredriksbergin linnassa. Hän maalasi muotokuvia, joista useat 1750-luvun loppupuolella.[2]

Wacklin pakeni pikkuvihan aikana Oulusta Tukholmaan, mutta haki 1743 passin matkustaakseen Pietariin. Hänen tiedetään kuuluneen myöhemmin Klaaran seurakuntaan Tukholmassa ja viettäneen siellä suurimman osan elämäänsä, sillä siellä hän pystyi taiteilijana elättämään perheensä, toisin kuin Suomessa. Hänen töitään on tunnistettu kolmisenkymmentä, ja niitä arvellaan olevan Ruotsissa runsaasti tunnistamattomina.

Wacklin oli ensimmäinen suomalainen ammattitaiteilija. Nuorena kuollut Wacklin on pitkään ollut arvoitus tutkijoille ja taidehistorioitsijoillekin. Ateneumin konservoinnin johdolla tutkijaryhmä on vuodesta 2005 selvittänyt taiteilijakohtaloa. Jälkipolville häneltä on säilynyt 36 maalausta, joista 27 nykyinen olinpaikka ja omistaja tunnetaan. Suomalaisissa museo- ja yksityiskokoelmissa on 19 maalausta. Wacklin käytti maalauksissaan kerrosmaalaustekniikkaa.

Wacklinin oletetaan opiskelleen Tukholman lisäksi ainakin Pietarissa ja Kööpenhaminassa (GS 9596, Wikipedia).

Puoliso: Vihitty 1755 Magdalena Losch (23380)

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 296
VI Anna Michaelintytär Wacklin (22729), (Taulusta 119, äiti Helena Paldanius) s. 23.01.1724 Oulu, kastettu 26.01.1724 Oulu, k. 29.03.1782 Oulu, haudattu 30.03.1782 Oulu (GS 9597).

Puoliso: Michael Schulin (23381) Oululainen kauppias 1756, s. 1719 Joroinen ?, k. 07.02.1769 Oulu, haudattu 11.02.1769 Oulu. Nimi alk. Mikko Suhonen.
Vanhemmat: Juho Suhonen ja Sara Andersdotter Lokonen.

Lapset:
Zachris Schulin s. 16.07.1750 Oulu, kastettu 16.07.1750 Oulu, k. .5.1754 Oulu, haudattu 26.05.1754 Oulu (GS 9597.1).
Sara Schulin s. 12.12.1752 Oulu, kastettu 13.12.1752 Oulu, k. .12.1756 Oulu (GS 9597.2).
Helena Schulin , s. 05.10.1755 Oulu. Tauluun 662
Johan Schulin-Foudila , s. 03.12.1757 Oulu. Tauluun 663
Anna Schulin , s. 1760 Oulu. Tauluun 664
Samuel Schulin Kauppa-apulainen Oulussa, s. 1765 Oulu, k. 31.01.1782 Oulu, haudattu 11.02.1782 Oulu. Naimaton (GS 9601).
Elisabet Ekman o.s. Schulin , s. 05.03.1767 Oulu. Tauluun 665
Elsa Christina Schulin , s. 10.07.1769 Oulu. Tauluun 666
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 297
VI Helena Samuelintytär Laaninen o.s. Paldanius (183872), (Taulusta 120, isä Samuel Laaninen) s. 22.03.1721 Kempele, k. 24.01.1779 Temmes (J.Hissa).

Puoliso: Vihitty 20.11.1739 Liminka Isak Isakinpoika Kärsämä e. Junttila (183873) s. noin 9.1721 Temmes, k. 26.04.1782 Temmes. Isak Kärsämä mainitaan Anna Paldanian lankona Johan Erikinpoika Kokon perukirjassa (29.12.1763 Oulu). (J.Hissa).
Vanhemmat: Iisakki Junttila, s. noin 1683 Tyrnävä ?, k. 1733 Temmes, haudattu 10.06.1733 Temmes ja Riitta, s. noin 1685, k. 21.04.1742 Tyrnävä.

Lapset:
Michael Wacklin (Pauliina Suokas).
Samuel Junttila s. 22.02.1741 Liminka, k. 08.05.1766 Liminka.
Briitta Yli-Siira o.s. Junttila eli Kärsämä , s. 26.05.1743 Liminka. Tauluun 667
Agneta Junttila s. 19.05.1745 Liminka.
Maria Junttila s. 14.04.1748 Liminka (Seppo Pakonen).
Helena Junttila s. 22.09.1750 Liminka (Seppo Pakonen).
Poikalapsi Junttila s. 28.03.1753 Liminka, k. 28.03.1753 Liminka (Seppo Pakonen).
Isak Junttila s. 29.03.1755 Liminka (Seppo Pakonen).
Anna Junttila s. 11.11.1757 Liminka (Seppo Pakonen).
Liisa Junttila s. 30.03.1760 Liminka (Seppo Pakonen).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 298
VI Anna Samuelintytär Paldanius eli Laaninen (183875), (Taulusta 120, isä Samuel Laaninen) s. noin 1725 Kempele, k. 01.08.1774 Oulu (J.Hissa).

Puoliso: Vihitty 02.12.1758 Oulu Johan Erikinpoika Kokko (183876) Porvari Oulussa, s. 1718 Oulu, , haudattu 19.05.1763 Oulu (J.Hissa).
Vanhemmat: Erik Johaninpoika Kokko, s. noin 1685 Oulu, , haudattu 17.07.1757 Oulu ja Magdalena Andersintytär Heinonen, s. noin 1685, , haudattu 27.05.1772 Oulu.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 299
VI Zachris Samuelinpoika Paldanius eli Laaninen (11208), (Taulusta 120, isä Samuel Laaninen) s. noin 1730 Kempele. eli 1774 Tyrnävä (J.Hissa).

Puoliso: Vihitty 09.05.1750 Tyrnävä N N (50445) (J.Hissa).

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 300
VI Margareta Samuelintytär Paldanius eli Laaninen (4261), (Taulusta 120, isä Samuel Laaninen) s. noin 1739 Liminka. eli 1784 Liminka (J.Hissa).

Puoliso: Vihitty 27.11.1759 Tyrnävä Jöran Johaninpoika Ollila (183879) s. 29.11.1737 Liminka. eli 1784 Liminka (J.Hissa).
Vanhemmat: Johan Jöraninpoika Ollila, s. Liminka (Temmes) ja Beata Johanintytär Kosamo eli Sarkkinen, s. 09.03.1718 Pudasjärvi, k. 28.01.1766 Liminka (Temmes).

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 301
VI Samuel Paldanius (94467), (Taulusta 121, isä Isak Paldanius) s. 18.10.1727 Halolanpelto, k. 16.02.1785 Halola.

Puoliso: Carin Kinnunen (94468)

Lapset:
Maria Paldanius s. 20.10.1757 Halolanpelto.
Isac Paldanius s. 10.02.1760 Halola.
Samuel Paldanius s. 06.02.1762 Halola.
Ingeborg Paldanius s. 06.09.1764 Halolanpelto.
Sakari Paldanius s. 26.04.1767 Halola.
Johan Paldanius s. 14.07.1772 Halola, k. 23.07.1772.
Elias Paldanius s. 12.12.1773 Halola.
Christer Paldanius s. 08.07.1776 Halola.
Enoc Paldanius s. 17.11.1779 Halola.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 302
VI Samuel Cajanus (52607), (Taulusta 122, äiti Christina Sinius) Isovihan aikana merimies Tukholmassa ja sen jäkeen perämies Turussa, s. noin 1690 Kajaani, k. 31.05.1740 Turku, haudattu 01.06.1740 Turku. Mainitaan Anders Cajanuksen kolmantena poikana isoisänsä perinnönjaossa /Iisalmen käräjät 16-31.1.1745 (GS 2462.1).

Puoliso: Vihitty 21.01.1714 Stockholm, Sverige Helena Simonintytär (184268) s. noin 1685, k. 06.07.1751 Turku, haudattu 09.07.1751 Turku, kuolinsyy bröstvärk (J.Hissa).

Lapset:
Karl Cajanus s. 1715 Stockholm, Sverige, kastettu 08.12.1715 Tukholma, k. 1715 Stockholm, Sverige, haudattu 14.06.1715 Tukholma (J.Hissa).
Samuel Cajanus s. 1716 Stockholm, Sverige, kastettu 09.10.1716 Tukholma (J.Hissa).
Simon Cajanus , s. noin 1720. Tauluun 668
Helena Cajanus , s. 1724 Turku, kastettu 11.11.1724 Turku. Tauluun 669
Johan Cajanus s. 02.12.1727 Turku. Kastetuissa isän sukunimi Paickelais (J.Hissa).
Christina Cajanus s. 22.05.1730 Turku. Kastetuissa isän sukunimi Paickel (J.Hissa).
Maria Cajanus s. 13.07.1733 Turku, k. 15.08.1738 Turku, haudattu 17.08.1738 Turku. Kastetuissa isän etunimenä Petter (J.Hissa).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 303
VI Isak Andersinpoika Cajanus (2212), (Taulusta 122, äiti Christina Sinius) Talollinen Iisalmessa, s. 1693 Kajaani, k. 1768 Iisalmi. Isak Cajanus omisti isältään perimänsä tilan Iisalmen kirkonkylässä /Iisalmen käräjät 12-21.8.17451. Lapsia: [kts SSSn kokoelmat/se GSFs samlingar]. (GS 2462 & Genos 1974, s. 60-92).

Puoliso: Vihitty ennen 1722 Anna Kakkinen (2243) s. 1698 Iisalmi, k. 1768 Iisalmi.
Isä: Johan Kakkinen, s. noin 1649, k. 12.07.1741 Iisalmi.

Lapset:
Samuel Cajanus , s. 1724. Tauluun 670
Anna Cajanus , s. 1726. Tauluun 671
Johan Cajanus , s. 1726. Tauluun 672
Isak Cajanus , s. 1728. Tauluun 673
Margareta Cajanus , s. 28.05.1733 Iisalmi, kastettu 03.06.1733 Iisalmi. Tauluun 674
Carl Cajanus , s. 10.01.1736 Iisalmi, kastettu 11.01.1736 Iisalmi. Tauluun 675
Christina Cajanus , s. 16.06.1738 Iisalmi, kastettu 18.06.1738 Iisalmi. Tauluun 676
Elisabeth Cajanus s. 31.01.1741 Iisalmi, kastettu 08.02.1741 Iisalmi, k. 11.03.1741 Iisalmi, haudattu 29.03.1741 Iisalmi (J.Hissa).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 304
VI Johan Andersinpoika Cajanus (2213), (Taulusta 122, äiti Christina Sinius) Torppari Iisalmessa, s. 1695 Kajaani, k. 11.1759 Iisalmi. Otti viljelykseen Iisalmen Ulmalan n:o 6 autiotilan 8.3.1724. (GS 2461 & Genos 1974, s. 60-92).

Puoliso: Vihitty ennen 1724 Elin Kraftman (2244) s. 1695 Porvoo, k. 03.06.1774 Iisalmi.

Lapset:
Helena Cajanus s. noin 1724 Iisalmi, k. 31.03.1744 Iisalmi, haudattu 08.04.1744 Iisalmi (J.Hissa).
Christina Cajanus , s. noin 1726 Iisalmi. Tauluun 677
Anna Cajanus s. noin 14.02.1730 Iisalmi, k. 18.06.1737 Iisalmi, haudattu 19.06.1737 Iisalmi (J.Hissa).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 305
VI Henrik Petterinpoika Hoffrén (5418), (Taulusta 123, äiti Elisabet Sinius) Kuopion nimismies 1733, s. noin 1711, k. 10.08.1764 Kuopio, haudattu 17.08.1764 Kuopio, kuolinsyy styng, svullnad (GS 6064).

Puoliso: Catharina Johanintytär Hollender (5419) s. 30.01.1734 Kuopio, kastettu 14.02.1734 Kuopio, k. 18.05.1766 Kuopio.
Vanhemmat: Johan Hollender ja Catharina Mikaelintytär Lundeen.

Lapset:
Magnus Henrik Hoffrén , s. 11.07.1763 Kuopio. Tauluun 678
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 306
VI Christina Petterintytär Hoffreen (5415), (Taulusta 123, äiti Elisabet Sinius) Lapsia. (GS 6065).

1. puoliso: Vihitty 19.04.1731 Kuopio Petter Ivarsson Argillander (5416) Korpraali.
Vanhemmat: Ivar Argillander, s. noin 1669 Kuopio, k. 1721 1723 ?, Leppävirta ja Maria Lackman, s. 1668, k. 10.12.1732 Pieksämäki.

Lapset:
Marie Elisabeth Argillander . Tauluun 679
2. puoliso: Vihitty 25.11.1744 Kangasniemi Carl Ursinus (5417) Lukkari Kangasniemellä, s. 09.09.1713 Kangasniemi, kastettu 12.09.1713 Kangasniemi, k. 17.04.1759 Kangasniemi.
Vanhemmat: Johan Ursinus ja Anna Yrjöntytär.
Lapset:
Carl Johan Ursinus s. 17.05.1744 Kangasniemi, kastettu 18.05.1744 Kangasniemi (Hiski).
Elisabetha Ursinus s. 17.02.1753 Kangasniemi, kastettu 04.03.1753 Kangasniemi (Hiski).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 307
VI Petter Petterinpoika Hoffrén (5494), (Taulusta 123, äiti Elisabet Sinius) Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin henkikomppanian vääpeli, s. 15.05.1723 Kuopio, k. 23.07.1779 Ristiina, haudattu 25.07.1779 Ristiina, kuolinsyy fråssa. Majoittaja Ristiinassa ??. (GS 6066).

Puoliso: Vihitty 13.09.1748 Kangasniemi Anna Maria Lemke (5495) k. 11.07.1789 Ristiina.
Vanhemmat: Johan Lemke ja Prudentia Porthanus.

Lapset:
Elisabet Hoffreen s. 1746, k. 24.03.1747 Kangasniemi. Syntyi ennen avioliittoa. (GS s. 478).

Muistiinpanot: Kuolleiden luettelossa ei mainita äitiä, mutta kaiketi hän oli Anna Maria Lemke.
Petter Johan Hoffreen-Hoffren Korpraali, s. 13.08.1749 Kangasniemi, kastettu 11.08.1749 Kangasniemi, k. 27.10.1768 Ristiina. Naimaton. (GS 6067).
Elisabet Prudentia Hoffreen s. 24.08.1752 Ristiina (GS s. 478).
Henrik Hoffreen , s. 04.02.1754 Ristiina. Tauluun 680
Martha Sofia Hoffreen s. 27.05.1757 Ristiina (GS 6069).
Helena Maria Hoffrén , s. 25.01.1760 Ristiina. Tauluun 681
Adolf Fredrik Hoffren s. 05.02.1763 Ristiina, k. 22.12.1768 Ristiina (GS S. 478).
Sigfrid Herman Hoffren s. 11.05.1766 Ristiina (GS 6071).
Fredrik Herman Hoffren s. 28.12.1768 Ristiina (GS 6072).
Beata Catharina Hoffren s. 01.05.1772 Ristiina (GS 6073).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 308
VI Johan Gabriel Petterinpoika Hoffren (5411), (Taulusta 123, äiti Elisabet Sinius) Kersantti, s. 17.05.1726 Kuopio, k. 18.04.1770 Kangasniemi. Ei ollut lapseton, koska hänellä oli ainakin poika. (GS 6074).

Puoliso: Vihitty 11.03.1769 Kangasniemi Brita Juliana Montan (5412) s. 30.03.1728 Ristiina.
Vanhemmat: Anders Montan ja Margaretha Indrenius.

Lapset:
Carl Johan Hoffren s. 24.01.1770 Kangasniemi (6074.1).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 309
VI Elisabet Petterintytär Hoffren (5413), (Taulusta 123, äiti Elisabet Sinius) s. noin 1728, k. 23.01.1774 Kuivaniemi. Avioliitosta lapsia. (GS 6075).

Puoliso: Vihitty 18.06.1745 Kangasniemi Johan Orenius (5414) Kuopion kirkkoherran apulainen, s. noin 1713, k. 24.06.1764 Kuopio. Ylioppilas Turussa (häm.) ehkä 1735. Vihittiin papiksi 1740- luvulla.
Vanhemmat: Christiern Orenius ja N N.

Lapset:
Petter Johan Orenius s. 18.08.1746 Kangasniemi, kastettu 25.08.1746 Kangasniemi (Hiski).
Elisab. Charl Orenius s. 19.10.1748 Kangasniemi, kastettu 23.10.1748 Kangasniemi (Hiski).
Hinrich Orenius s. 05.05.1751 Kangasniemi, kastettu 09.05.1751 Kangasniemi (Hiski).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 310
VI Maria Johanintytär Sinius (5110), (Taulusta 124, isä Johan Sinius) s. 11.08.1732 Oulu, kastettu 12.08.1732 Oulu, k. 11.11.1775 Oulu, haudattu 11.11.1775 Oulu (GS 2445 & 7842).

1. puoliso: Vihitty 17.06.1750 Stockholm, Sverige Johan Gabrielinpoika Calamnius (4898). (Taulu 430) Kauppias Oulussa, laivanvarustaja, s. 1725, (kaksonen), k. 1769 Oulu, haudattu 15.03.1769 Oulu. Kaksoisveli Josefille. Oululainen laiva, josta P. W. Snellman kirjasessaan "Skepp och skeppare i Uleåborg 1765 - 1815" (Oulu, Kirjapaino Oy Kaleva, 1938) mainitsee: Namn : Göös Tackling: Snauskepp Svåra läster i hela tal: 51 Byggnadsår eller förekomstid: 1765 Redare: Handelsman Johan Gabriel Calamnius och 9 andra delägare, bland dem även bönderna Johan Toppinen och Nils Jussila Skeppare och befäl- havare: Hans Andersson Thunberg, Johan Grund Antekcningar: Avgick 1766 bestyckad med 6 kanoner och 9 mans besättning via Amsterdam till Trieste vid Adriatiska havet. Lisäselvityksenä Snellman tuo alkulauseessaan esiin sen, ettei nimi suinkaan johdu kuhasta vaan sukunimestä Göös seuraavasti: "Skeppsnamnen i längden kunde även giva anledning till vissa betraktelser, men av utrymmesskäl inskränka vi oss till följande. Den förmodan ligger nära till hands, att skeppet "Göös" fått sitt namn efter den i Uleåborg sällsynta fisken med samma namn. Så är emellertid ej fallet, utan skeppet br namn efter landshövdingen i Österbottens då ännu odelade län Lorenz Johan Göös (Giös), som styrde länet 1763-1772. Pertti Vuorio Ps. Kait tiedätte mikä ja millainen taklaus snauskepp oli. Sehän on prikiksi takiloitu, kaksimastoinen alus ilman märssyä.:-) toivoo S-a Johan Gabrielinpoika oli ylioppilas Upsalassa 28.09. 1742 veljensä Josefin kanssa. (MS & GS 7842).
Vanhemmat: Gabriel Josefinpoika Calamnius, s. 20.09.1695 Haapajärvi, k. 25.05.1754 Solf, Sulva, haudattu 1754 Kalajoki ja Catharina Johansdotter Forbus, s. 1691 Oulu, k. 13.06.1748 Kalajoki, haudattu 11.12.1748 Kalajoki.

Lapset:
Catharina Calamnius , s. 28.11.1751 Oulu, kastettu 28.11.1751 Oulu. Tauluun 682
Johan Calamnius s. 08.02.1753 Oulu, kastettu 09.02.1753 Oulu, k. 12.05.1753 Oulu (GS s. 622).
Gabriel Calamnius s. 26.09.1754 Oulu, kastettu 27.09.1754 Oulu, k. 1754 Oulu, haudattu 14.12.1754 Oulu (GS s. 622).
Fredrik Wilhelm Calamnius s. 1758 Oulu, k. 1775 Oulu. Naimaton (GS 7844).
Israel Calamnius s. 1769 Oulu, k. 1769 Oulu, haudattu 15.03.1769 Oulu (GS s. 622).
Petter Henrik Calamnius s. noin 1760 Finland, k. Oulu. Kaikesta päätellen kuollut pienenä. (GS s. 622).
2. puoliso: Vihitty 23.11.1773 Oulu Samuel Heikkilä-Heikel (5507) Oulun pormestari, s. 07.12.1739 Oulu, kastettu 07.12.1739 Oulu, k. 16.12.1786 Oulu. Oulun triviaalikoulun oppilas. Ylioppilas Uppsalassa 10.10.1758 Samuel Jacobi Heickel Ostrobotni. (* 1739). Ylioppilas Turussa sl. 1762 Heickel, Sam. Ostrob. _ 484. Pohjalaisen osakunnan jäsen 6.11.1762 [1762] Samuel Heikel Civis Academicus Upsaliæ factus die X Octobris 1758, nomen suum huic albo inscripsit die VI Novembris 1762 natus anno 1739. | 1764. Notarius Civitatis Uhleåensis factus est. | 177<-> Consul ibidem creatus. k. 1787. Oulun kaupunginnotaari 1764, pormestari 1777. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Jaakko Heikkilä, s. 1679 Oulu, k. 1768 Oulu ja Maria Junttila, s. 1697 Liminka, k. 1774 Oulu.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 311
VI Catharina Johanintytär Sinius (5111), (Taulusta 124, isä Johan Sinius) s. 14.04.1740 Oulu, kastettu 15.04.1740 Oulu, k. 14.05.1782 Haukipudas (GS 2447).

Puoliso: Vihitty 13.12.1757 Oulu Carl Gustav Bergudd (5508) Oulun kasööri ja tullimies, sittemmin Haukiputaan manttaalikomissaari, s. 18.12.1728 Finland, k. 15.06.1800 Haukipudas, haudattu 27.06.1800 Haukipudas, kuolinsyy bröst vattusot (GS 9085.1).
Vanhemmat: Nils Nilsinpoika Bergudd, s. 01.08.1691 Sulva, kastettu 01.08.1691 Sulva, k. 05.05.1752 Vaasa, haudattu Sulva ja Maria Margaretha Ekroth (Sand), s. noin 1709, k. 26.01.1747 Vaasa.

Lapset:
Maria Bergudd , s. 24.10.1758 Oulu ?. Tauluun 683
Johan Niclas Bergudd s. 16.05.1761 Finland (GS 2449).
Carl Gustaf Bergudd s. noin 1765 Finland. Carl Gustaf Bergudd (troligen son till 2447), kallas dräng i Haukipudas doplängd som far till dejan Karin Simonsdotter Ervasts utomäktenskapliga son Carl Gustaf, f. där 21.2.1790.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 312
VI Anna Johanintytär Gummerus (5782), (Taulusta 126, äiti Helena Sinius) s. 01.06.1704 Pohja, k. 01.10.1783 Pielavesi (GS 2407, http://www.pp.htv.fi/lkivinie/taival).

Puoliso: Jakob Mechelin (5786) Pielaveden nimismies, s. 06.01.1706, k. 13.10.1770 Heinämäki, Pielavesi, kuolinsyy styng. Jacob lived at Ulmala, Iisalmi and Pielavesi and was the Rural Police Chief of Pielavesi. HisKi records state that Jacob (or a relative named Jacob) arrived in Iisalmi from Stockholm on July 3, 1768 and is a Tailor. Records of the Savonia Regiment, Iisalmi Company, state that the farm of Heinämäki was responsible for a Soldier. In the 1767 Muster Jacob (or a relative named Jacob) is mentioned as a responsible Farmer from Heinämäki together with Henric Tickain and another. (Peter Sale) (http://www.pp.htv.fi/lkivinie/taival).
Vanhemmat: Erik Mechelin, s. 1673 Helsinki, k. ennen 1722 ja Elisabet Henrikintytär Hoffrenius, k. jälkeen 1727.

Lapset:
Sara Mechelin , s. 28.03.1737 Iisalmi. Tauluun 684
Christina Mechelin , s. 03.02.1740 Iisalmi. Tauluun 685
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 313
VI Henrik Johaninpoika Gummerus (5783), (Taulusta 126, äiti Helena Sinius) Iisalmen nimismies. talouskomissaari, s. 1709, k. 26.06.1778 Iisalmi, haudattu 02.07.1778 Iisalmi, kuolinsyy hukkui (GS 2408).

Puoliso: Anna Helena Boisman (5787) s. 1724, k. 26.03.1791 Iisalmi.

Lapset:
Jakob Gummerus , s. 21.11.1742 Iisalmi. Tauluun 686
Johan Niclas Gummerus , s. 22.10.1745 Iisalmi. Tauluun 687
Gustaf Gummerus , s. 06.05.1747 Iisalmi. Tauluun 688
Henrik Gummerus Nimismies Iisalmi, s. 1754, k. 21.01.1793 Iisalmi. Naimaton. (GS 2430).
Helena Catharina Gummerus s. 1762. Eli Kangasalla 1819. (GS 2431).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 314
VI Christina Johanintytär Gummerus (5784), (Taulusta 126, äiti Helena Sinius) s. 1712, k. 08.01.1786 Pieksämäki (GS 2432).
Muistiinpanot: Barn, se BERGHOLM, Sukukirja, s. 827

Puoliso: Vihitty 1730 Henrik Lyra (25625) Pieksämäen 2. kappalainen, varapastori 1769, s. 16.03.1699 Kuhmoinen ?, k. 01.02.1775 Pieksämäki. Ylioppilas Turussa (häm.) 1728. Vihittiin papiksi 1730.
Vanhemmat: Johan Lyra, k. 1704 Kuhmoinen ja Christina Jemsonius.

Lapset:
Christina Lyra s. 21.12.1730 Kangasniemi, kastettu 28.12.1730 Kangasniemi (Hiski).
Johan Lyra , s. 19.06.1733 Kangasniemi, kastettu 21.06.1733 Kangasniemi. Tauluun 689
Henrik Lyra , s. 02.03.1738 Pieksämäki, kastettu 09.03.1738 Pieksämäki. Tauluun 690
Nicol Lyra s. 04.05.1740 Pieksämäki, kastettu 15.05.1740 Pieksämäki (Hiski).
Helena Lyra s. 22.09.1743 Pieksämäki, kastettu 26.09.1743 Pieksämäki (Hiski).
Maria Lyra s. 22.05.1746 Pieksämäki, kastettu 04.06.1746 Haukivuori (Hiski).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 315
VI Johan Carlinpoika Tuderus (8344), (Taulusta 127, äiti Magdalena Sinius) Laukaan rovasti 1777, s. noin 23.04.1714 Laukaa, k. 23.10.1785 Laukaa, haudattu 28.03.1786 Laukaa, kuolinsyy styng, feber. Turun katedraalikoulun oppilas 4.5.1730 . Ylioppilas Turussa (pohj.) 1731. Vihitty papiksi Porvoon hiippakunnassa 15.1.1734. Laukaan kirkkoherra 1746, Rovasti 1777. (GS 35).

Puoliso: Vihitty 20.01.1741 Viitasaari Anna Sofia Boisman (2980) s. 29.07.1723 Viitasaari, kastettu 02.08.1723 Viitasaari, k. 26.11.1797 Laukaa, haudattu 26.12.1797 Laukaa, kuolinsyy fulsår.
Vanhemmat: Henrik Boisman, s. 1683, k. 02.05.1747 Viitasaari ja Sara Juliana Stjerncrantz, s. 1683 Nora, Sverige, k. 12.12.1757 Viitasaari.

Lapset:
Carl Henrik Tuderus , s. 02.12.1741 Laukaa, kastettu 04.12.1741 Laukaa. Tauluun 691
Sara Juliana Tuderus , s. 17.07.1743 Laukaa, kastettu 19.07.1743 Laukaa. Tauluun 692
Magdalena Sofia Tuderus , s. 22.08.1752 Laukaa, kastettu 27.08.1752 Laukaa. Tauluun 693
Johan Tuderus s. 23.10.1757 Laukaa, kastettu 25.10.1757 Laukaa, k. 14.06.1758 Laukaa, haudattu 21.06.1758 Laukaa (GS s. 21).
Daniel Tuderus , s. 14.11.1765 Laukaa, kastettu 17.11.1765 Laukaa. Tauluun 694
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 316
VI Gabriel Carlinpoika Tuderus (8345), (Taulusta 127, äiti Magdalena Sinius) Kauppias Porvoossa, s. 1715, k. 31.03.1764 Porvoo, haudattu 04.04.1764 Porvoo, kuolinsyy hetsig feber. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1735. Vararikko 1764. (GS 60).

Puoliso: Vihitty 12.12.1745 Porvoo Christina Kielström (24406) s. 1727 Porvoo ?, k. 23.11.1809 Porvoo.
Isä: Erik Kielström.

Lapset:
namnet saknas Tuderus s. 10.10.1747 Porvoo, kastettu 11.10.1747 Porvoo (Hiski).
Maria Elisabet Tuderus s. 31.07.1749 Porvoo, kastettu 03.08.1749 Porvoo. Myöhemmät elämänvaiheet ovat tuntemattomat. (GS 61).
Anna Christina (Rina?) Tuderus Sisäneitsyt Artjärvellä 1772, s. 11.10.1752 Porvoo, kastettu 14.10.1752 Porvoo. Myöhemmät vaiheet ovat tuntemattomat. (GS 62).
Gabriel Tuderus s. 13.12.1755 Porvoo, kastettu 14.12.1755 Porvoo, k. 27.12.1755 Porvoo, haudattu 01.01.1756 Porvoo, kuolinsyy okänd sjuk (GS s. 21).
Johan Tuderus s. 05.05.1761 Porvoo, kastettu 06.05.1761 Porvoo, k. 13.06.1768 Porvoo, haudattu 14.06.1768 Porvoo, kuolinsyy koppor (GS s. 21).
Hedvig Christina Tuderus s. 19.06.1763 Porvoo, kastettu 20.06.1763 Porvoo, k. 13.08.1763 Porvoo (GS s. 21).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 317
VI Jakob Carlinpoika Tudeer e. Tuderus (8346), (Taulusta 127, äiti Magdalena Sinius) Saarijärven kappalainen 10.04.1761 Varapastori 1777, s. noin 1716 Laukaa, k. 10.03.1787 Saarijärvi. Ylioppilas Turussa 1739. Vihitty papiksi Porvoon hiippakunnassa 1.12.1744. Kirkkoherran apulainen Jyväskylässä 1744, siirtyui isänsä kuoltua 1745 armovuoden saarnaajaksi Laukaaseen. Vanhimman veljensä Johanin tultua Laukaan kirkkoherraksi oli tämän apulaisena ja viljeli Sikalan tilaa. Vaimo Emma Maria Boisman oli veljensä Johanin käly. (GS 63 & Emil, Ellen ja Maj Puolenvuosisadan kirjeet Brev från ett halvt sekel).

Puoliso: Vihitty 26.02.1745 Hartola Ebba Maria Boisman (11029) s. 1719, k. 19.04.1805 Hollola.
Vanhemmat: Henrik Boisman, s. 1683, k. 02.05.1747 Viitasaari ja Sara Juliana Stjerncrantz, s. 1683 Nora, Sverige, k. 12.12.1757 Viitasaari.

Lapset:
Anna Magdalena Tuderus s. 08.12.1745 Laukaa, kastettu 10.12.1745 Laukaa, k. 29.06.1756 Laukaa, haudattu 15.07.1756 Laukaa (GS s. 22).
Maria Juliana Tuderus , s. 20.05.1748 Laukaa, kastettu 23.06.1748 Laukaa. Tauluun 695
Carl Didrich Tuderus s. 30.01.1752 Laukaa, kastettu 04.02.1752 Laukaa, k. 09.05.1756 Laukaa, haudattu 11.05.1756 Laukaa (GS s. 32).
Ebba Christina Tuderus s. 28.02.1754 Laukaa, kastettu 05.03.1754 Laukaa, k. 08.05.1756 Laukaa, haudattu 11.05.1756 Laukaa (GS s. 32).
Ebba Sofia Tuderus s. 10.07.1756 Laukaa, kastettu 15.07.1756 Laukaa, k. 03.06.1757 Laukaa, haudattu 09.06.1757 Laukaa (GS s. 32).
Eva Magdalena Tuderus , s. 04.06.1758 Laukaa, kastettu 04.06.1758 Laukaa. Tauluun 696
Johan Tuderus , s. 18.11.1760 Laukaa, kastettu 20.11.1760 Laukaa. Tauluun 697
Jakob Tuderus , s. 18.03.1764 Saarijärvi. Tauluun 698
Ebba Christina Tuderus , s. 1766 Saarijärvi ?. Tauluun 699
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 318
VI Henrik Carlinpoika Tuderus (8347), (Taulusta 127, äiti Magdalena Sinius) Kauppias Pietarsaaressa, talollinen Laukaassa Petruman Siikalan tilalla 1762, s. 02.09.1721 Viitasaari, kastettu 07.09.1721 Viitasaari, k. 06.03.1791 Laukaa (GS 277).

Puoliso: Vihitty 15.04.1744 Pietarsaari Catharina Bäck (24421) s. 24.11.1724 Pietarsaari, kastettu 25.11.1724 Pietarsaari, k. 1798 Laukaa.
Vanhemmat: Carl Bäck, s. noin .1.1695, k. .4.1750 Pietarsaari, haudattu 29.04.1750 Pietarsaari, kuolinsyy lungsot ja Elisabet Petterintytär.

Lapset:
Carl Tuderus s. 30.05.1745 Pietarsaari, kastettu 30.05.1745 Pietarsaari, k. 04.08.1745 Pietarsaari, haudattu 1745 Pietarsaari (s. 39).
Anna Sofia Tuderus s. 04.02.1747 Pietarsaari, kastettu 05.02.1747 Pietarsaari, k. 03.05.1747 Pietarsaari, haudattu 1747 Pietarsaari (GS s. 39).
Magdalena Tuderus , s. 27.12.1747 Pietarsaari, kastettu 30.12.1747 Pietarsaari. Tauluun 700
Johan Tuderus s. 15.01.1749 Pietarsaari, kastettu 16.01.1749 Pietarsaari, k. 02.02.1749 Pietarsaari, haudattu 1749 Pietarsaari (GS s. 39).
Anna Catharina Tuderus s. 22.07.1750 Pietarsaari, kastettu 22.07.1750 Pietarsaari, k. 1750 Pietarsaari, haudattu 19.08.1750 Pietarsaari (GS s. 39).
Fredrik Tuderus s. 15.11.1751 Pietarsaari, kastettu 16.11.1751 Pietarsaari, k. 21.12.1751 Pietarsaari, haudattu 26.12.1751 Pietarsaari, kuolinsyy sotdöd (GS s. 39).
Jakob Tuderus s. 28.03.1753 Pietarsaari, kastettu 28.03.1753 Pietarsaari, k. 12.04.1753 Pietarsaari, haudattu 23.04.1753 Pietarsaari, kuolinsyy okänd barnsjuk (GS s. 39).
Aron Tuderus , s. 20.07.1754 Pietarsaari, kastettu 21.07.1754 Pietarsaari. Tauluun 701
Anna Catharina Tuderus , s. 14.07.1756 Pietarsaari, kastettu 15.07.1756 Pietarsaari. Tauluun 702
Maria Elisabet Tuderus s. 22.08.1757 Pietarsaari, kastettu 22.08.1757 Pietarsaari. Oli vielä elossa 1769, myöhemmät vaiheet tuntemattomat. (GS 285).
Johan Tuderus s. 1760 Pietarsaari, kastettu 11.02.1760 Pietarsaari, k. 27.10.1760 Pietarsaari, haudattu 02.11.1760 Pietarsaari, kuolinsyy sotdöd (GS s. 39).
Christina Sofia Tuderus , s. 26.04.1763 Laukaa, kastettu 28.04.1763 Laukaa. Tauluun 703
Daniel Tuderus s. 10.06.1766 Laukaa, kastettu 11.06.1766 Laukaa. Laukaan kirkonkirjojen mukaan ylioppilas. Muutti Laukaasta 1787. Sen jälkeinen elämänkulku on tuntematon. (GS 287).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 319
VI Anna Carlintytär Limatius o.s. Tuderus (8343), (Taulusta 127, äiti Magdalena Sinius) s. noin 1723, k. 09.01.1779 Laukaa, haudattu 14.02.1779 Laukaa, kuolinsyy vattusot (GS 288).

Puoliso: Vihitty 29.01.1740 Laukaa Carl Petterinpoika Limatius (11659) Laukaan kappalainen 1746, s. noin 1716 Viipuri, k. 20.02.1779 Laukaa, haudattu 14.11.1779 Laukaa, kuolinsyy hetsig feber. Ylioppilas Turussa (häm.) 1734 - 35. Vihitty papiksi Porvoon hiippakunnassa 9.9.1739.
Vanhemmat: Petter Limatius, s. Saarijärvi, k. Saarijärvi ja Elisabet Cunelius.

Lapset:
Anna Magdalena Limatius s. 17.04.1741 Laukaa, kastettu 19.04.1741 Laukaa, k. 29.08.1742 Laukaa, haudattu 01.09.1742 Laukaa (GS s. 40).
Ulrika Limatius s. 16.03.1744 Laukaa, kastettu 19.03.1744 Laukaa, k. 11.09.1747 Laukaa, haudattu 11.10.1747 Laukaa (GS s. 40).
Carl Fredrik Limatius , s. 17.03.1747 Laukaa, kastettu 20.03.1747 Laukaa. Tauluun 704
Anna Elisabet Limatius , s. 31.01.1750 Laukaa, kastettu 01.02.1750 Laukaa. Tauluun 705
Sofia Limatius s. 15.08.1753 Laukaa, kastettu 21.08.1753 Laukaa, k. 20.06.1756 Laukaa (GS s. 40).
Johan Limatius s. 1757 Laukaa, kastettu 01.10.1757 Laukaa. Loviisan triviaalikoulun oppilas. Vaasan triviaalikoulun oppilas 29.2.1776 – 1779. Ylioppilas Turussa 3.4.1779 [Limatius] Johan, Vib. _ 580. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1779 April. 3.] Johannes Limatius. n. 1759. Patre Sacell. in Laukas. — Asui Laukaassa. Toiminut satunnaisesti kirjurina. — Naimaton. (GS 291).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 320
VI Daniel Carlinpoika Tuderus (8348), (Taulusta 127, äiti Magdalena Sinius) Maanviljelijä, s. 19.06.1725 Kangasniemi, kastettu 25.06.1725 Kangasniemi, k. 10.07.1800 Laukaa. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1746. Maanviljelijä yhdessä veljensä Henrikin (N:o 277) kanssa Sikalan tilalla Laukaan Petruman kylässä.
Ei ollut naimisissa, mutta hänellä oli Kristiina Paavontyttären kanssa tytär.

Lapsen äiti: Kristiina (24438)

Lapset:
Elisabet Sirkka o.s. Tuderus , s. 19.04.1770 Laukaa, kastettu 20.04.1770 Laukaa. Tauluun 706
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 321
VI Fredrik Carlinpoika Tuderus (8349), (Taulusta 127, äiti Magdalena Sinius) Kauppias Oulussa 1754, raatimies, valtiopäivämies, s. 09.05.1727 Kangasniemi, kastettu 11.05.1727 Kangasniemi, k. 17.02.1808 Oulu. Ylioppilas Turussa (häm.) 1747 (GS 294, Hiski).

1. puoliso: Vihitty 05.04.1753 Oulu Margaretha Johanintytär Tuderus o.s. Possenius (24439). (Taulu 385) s. 04.05.1736 Oulu, kastettu 05.05.1736 Oulu, k. 27.12.1758 Oulu, haudattu 27.12.1758 Oulu (GS 4039).
Vanhemmat: Johan Andersinpoika Possenius, s. 1706 Liperi, k. 04.07.1779 Oulu, haudattu 1779 Oulu ja Magdalena Danielintytär Pilckar, s. 19.02.1715, k. 30.10.1737 Oulu, haudattu 30.10.1737 Oulu.

Lapset:
Carl Tuderus s. 20.01.1754 Oulu, kastettu 21.01.1754 Oulu, k. 1754 Oulu, haudattu 10.05.1754 Oulu (GS s. 40).
Johan Tuderus , s. 02.08.1755 Oulu. Tauluun 707
2. puoliso: Vihitty 21.10.1766 Liminka Anna Hjulberg (24443) s. 29.04.1724 Tornio, kastettu 01.05.1724 Tornio, k. 17.04.1799 Oulu.
Vanhemmat: Olof Hinderss Hjulberg ja Margaretha Hansdr Loström.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 322
VI Elisabet Gabrielintytär Wacklin o.s. Sinius (5114), (Taulusta 128, isä Gabriel Sinius) s. 05.10.1732 Oulu, kastettu 06.10.1732 Oulu, k. 1759 Oulu, haudattu 06.02.1759 Oulu. Kolmas avio Oulussa 16.04.1762. (GS 2452).

1. puoliso: Vihitty 09.06.1751 Stockholm, Sverige Michael Zachriksenpoika Wacklin (5511). (Taulu 290) Kauppias Oulussa 1751, s. 10.11.1728 Oulu, kastettu 11.11.1728 Oulu, k. 13.09.1756 Oulu, haudattu 13.09.1756 Oulu. "prins Mickel". Ylioppilas Turussa (pohj.) 1744, Upsalassa 1746. (GS 9481).
Vanhemmat: Zachris Michaelinpoika Wacklin, s. 1703 Pielavesi, k. 04.05.1772 Oulu ja Sara Wacklin o.s. Uhlbom, s. 1711 Finland, k. 15.05.1766 Oulu, haudattu 15.05.1766 Oulu.

Lapset:
Gabriel Wacklin s. 11.05.1752 Oulu, kastettu 12.05.1752 Oulu, k. ennen 1758 Oulu (GS s. 756).
Sara Elisabet Wacklin s. 25.08.1753 Oulu, kastettu 25.08.1753 Oulu, k. 24.10.1753 Oulu (GS s. 756).
Zachris Wacklin , s. 12.11.1754 Oulu, kastettu 13.11.1754 Oulu. Tauluun 708
2. puoliso: Vihitty 24.09.1758 Oulu Jakob Lemon (5513) Filosofian maisteri, s. 1714, k. 08.08.1768 Stockholm, Sverige (Hedvig Eleonora förs.).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 323
VI Gabriel Gabrielinpoika Sinius (5117), (Taulusta 128, isä Gabriel Sinius) Kauppias Oulussa, raatimies ja laivanvarustaja, s. 27.09.1737 Oulu, kastettu 28.09.1737 Oulu, k. 03.11.1802 Oulu. Kävi Oulun koulua, Uppsalan yliopistoon 12.11.1756. Pääsi Ouluun kauppiaaksi 02.05.1761 ja raatimieheksi 1771. Harjoitti laivanvarustusta. Omisti talon N:o 9 IV korttelissa. (GS 2453).

Puoliso: Vihitty noin 1759 Brita Swedman (5514) s. 1721, k. 21.05.1801 Oulu. Veli oli oululainen kauppias Johan Swedman.
Vanhemmat: N N ja Gunilda Boman.

Lapset:
Johan Gabriel Sinius s. 27.02.1774 Oulu (GS 2454).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 324
VI Anna Gabrielintytär Westzynthius o.s. Sinius (4886), (Taulusta 128, isä Gabriel Sinius) s. 24.10.1741 Oulu, kastettu 24.10.1741 Oulu, k. 26.04.1784 Tyrnävä. Råd- och Handelsmans dotter från Uleåborg. (GS 2455).

Puoliso: Vihitty 02.08.1759 Stockholm, Sverige Olof Johaninpoika Westzynthius (4877). (Taulu 398) Kajaanin kirkkoherra ja pedagogi 1764, s. 24.09.1726 Ylivieska, kastettu 28.09.1726 Ylivieska, k. 09.04.1781 Kajaani, haudattu 17.04.1781 Kajaani, kuolinsyy slag. Yo Turussa sl. 1744. FM 25.7.1754. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 3.11.1764. Oulun triviaalikoulun alempi kollega 1758. Kajaanin kirkkoherra ja pedagogi 1764. (GS 1194).
Vanhemmat: Johan Magnuksenpoika Westzynthius, s. noin 04.01.1671 Raahe, k. 25.04.1740 Ylivieska, haudattu 08.06.1740 Ylivieska ja Margaretha Ericsdotter Fortelius, s. 01.03.1681 Paltamo, k. 09.11.1756 Kälviä, haudattu 05.12.1756 Kälviä, i Choret, kuolinsyy styng med hetz.feb.

Lapset:
Margaretha Clara Nordberg o.s. Westzynthius , s. 02.07.1762 Oulu. Tauluun 709
Dödfödd Westzynthius s. 08.07.1766 Kajaani, k. 08.07.1766 Kajaani (Hiski).
Dödfödd dr Westzynthius s. 23.10.1767 Kajaani, k. 23.10.1767 Kajaani (Hiski).
Anna Magdalena Westzynthius , s. 12.11.1768 Kajaani, kastettu 13.11.1768 Kajaani. Tauluun 710
Sofia Fredrika Westzynthius s. 12.05.1771 Kajaani, kastettu 13.05.1771 Kajaani, k. 28.08.1772 Kajaani (GS s. 106).
Fredrik Ulrik Westzynthius s. 13.06.1773 Kajaani, kastettu 14.06.1773 Kajaani, k. 06.07.1775 Kajaani, haudattu 09.07.1775 Kajaani, kuolinsyy koppor (GS s. 106).
Abraham Henrik Westzynthius s. 22.12.1774 Kajaani, kastettu 22.12.1774 Kajaani, k. 07.09.1776 Kajaani, haudattu 12.09.1776 Kajaani, kuolinsyy rödsot o. hjärtsprång (GS s. 106).
Gustaf Erik Westzynthius s. 05.09.1777 Kajaani, kastettu 07.09.1777 Kajaani, k. 12.11.1777 Kajaani, haudattu 18.11.1777 Kajaani, kuolinsyy hjärtsprång (GS s. 106).
Gustaf Fredrik Westzynthius s. 18.06.1780 Kajaani, kastettu 19.06.1780 Kajaani, k. 29.01.1781 Kajaani (GS s. 106).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 325
VI Henrik Gabrielinpoika Sinius (5122), (Taulusta 128, isä Gabriel Sinius) Merimies, s. 03.01.1746 Oulu, kastettu 05.01.1746 Oulu, k. 1771 Oulu, haudattu 13.05.1771 Oulu (GS 2456).

Puoliso: Vihitty 09.06.1768 Oulunsalo Elisabet Lundman (5522) s. 03.10.1749 Oulu, kastettu 04.10.1749 Oulu, k. 15.03.1796 Oulu. Toisesta avioliitosta syntynyt lapsi kuoli nähtävästi pienenä.
Vanhemmat: Erik Lundman ja Margaretha Wettberg.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 326
VI Brita Maria Gabrielintytär Uddman o.s. Sinius (5126), (Taulusta 128, isä Gabriel Sinius) s. 14.01.1753 Oulu, kastettu 15.01.1753 Oulu, k. 27.03.1833 Oulu, haudattu 1833 Oulu, kuolinsyy ålderdom (GS 2457).

Puoliso: Vihitty 04.07.1769 Stockholm, Sverige Erik Uddman (5523) Kauppias Piitimessä, s. 12.09.1744 Piitime, Sverige, k. 25.06.1783 Stockholm, Sverige.

Lapset:
Johanna Lovisa Libeck o.s. Uddman , s. 30.11.1776 Finland. Tauluun 711
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 327
VI Johanna Gustava Gabrielintytär Sovelius o.s. Sinius (3910), (Taulusta 128, isä Gabriel Sinius) s. 28.09.1763 Oulu, k. 30.12.1795 Kokkola, haudattu 12.01.1796 Kokkola, kuolinsyy lungsot (GS 2459).

Puoliso: Vihitty 20.04.1784 Kokkola Carl Nilsinpoika Sovelius (5525). (Taulu 1923) Kauppias Kokkolassa. Pormestarin arvo, valtiopäivämies, s. 16.08.1762 Oulu. Muuttanut: Lohtajalle 1811. (GS 3770).
Vanhemmat: Nils Sovelius, s. 02.02.1737 Raahe, kastettu 03.02.1737 Raahe, (kaksonen), k. 16.03.1802 Oulu ja Elisabet Johanintytär Possenius, s. 20.12.1741 Oulu, kastettu 1741 Oulu, k. 12.12.1798 Oulu.

Lapset:
Nils Fredrik Sovelius s. 26.02.1785 Kokkola, kastettu 28.02.1785 Kokkola. Naimaton (GS 3771).
Johan Gabriel Sovelius , s. 18.04.1787 Kokkola, kastettu 19.04.1787 Kokkola. Tauluun 712
Johanna Elisabet Kranck o.s. Sovelius , s. 01.10.1789 Kokkola, kastettu 03.10.1789 Kokkola. Tauluun 713
Lovisa Charlotta Sovelius s. 25.12.1792 Kokkola, kastettu 27.12.1792 Kokkola, k. 19.07.1793 Kokkola, haudattu 23.07.1793 Kokkola (GS s. 301).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 328
VI Simon Isaacsson Antilius (5131), (Taulusta 129, isä Isak Antilius-Antelius) Pyhäjoen kappalainen 1740, s. 07.10.1712 Ii, k. 20.06.1743 Pyhäjoki. Ylioppilas Upsalassa 1734, Turussa (pohj.) 1737. Vihittiin papiksi 1738. Prestvigd 1738 till Sacellans-adjunct i Pyhäjoki, der han 1740 blef Kapellan. (GS 2465).

Puoliso: Vihitty 24.01.1740 Pyhäjoki Anna Dorothea Matiaksentytär Wilander (8665) s. 10.10.1717 Pyhäjoki, Finland, k. 13.12.1760 Kalajoki (GS 1383).
Vanhemmat: Mathias Olavinpoika Wilander e. Viljakkala, s. 19.09.1673 Liminka, Arvonollilan talossa, k. 10.03.1740 Pyhäjoki ja Margaretha Johansdotter Prochman, s. 14.11.1689, k. 15.06.1750 Oulainen.

Lapset:
Isak Antilius s. 01.11.1740 Pyhäjoki, kastettu 02.11.1740 Pyhäjoki, k. 30.09.1741 Pyhäjoki (GS s. 206).
Catharina Margaretha Antilius s. 05.10.1741 Pyhäjoki, kastettu 06.10.1741 Pyhäjoki (GS 2466).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 329
VI Daniel Reinhold Antell (5133), (Taulusta 130, isä Samuel Antell) s. 1732 Sysmä, k. 12.04.1801 Sysmä, haudattu 25.04.1801 Sysmä, kuolinsyy slag.

Puoliso: Vihitty 04.09.1764 Sysmä, Vapaniemi Ulrika Levanus (25645) s. 18.08.1735, k. 24.04.1775.
Vanhemmat: Henrik Levanus, s. 05.10.1707 Nurmijärvi, kastettu 08.10.1707 Nurmijärvi, k. 27.04.1764 Hauho ja Brita Kelcinius, k. 1764.

Lapset:
Samuel Johan Antell , s. 17.03.1775 Sysmä. Tauluun 714
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 330
VI Johan Johaninpoika Antell (5092), (Taulusta 132, isä Johan Antilius-Antell) Iin varanimismies, s. 28.05.1730 Ii, kastettu 31.05.1730 Ii, k. 20.09.1803 Ii, haudattu 04.10.1803 Ii, kuolinsyy slag. Johanin puoliso Margareta oli Johanin pikkuserkku, Sotkamon kappalaisen Erik Isakinpk. Siniuksen tytär ja Iin kirkkoherra Erik Erikinpk. Siniuksen sisar. Hän synnytti 4 (5?) tyttöä, jotka kaikki kuolivat vastasyntyneenä. Lapsettomaksi leskeksi jäätyään Johan sai emännöitsijänsä Karin Kurtin kanssa Brita-tyttären, jonka isä tunnusti. (Jouni Kaleva e-mail jouni.kaleva@pp.inet.fi).

1. puoliso: Vihitty 12.06.1755 Ii Margareta Erikintytär Sinius (4070). (Taulu 134) s. 24.12.1723 Sotkamo ?, k. 05.10.1778 Ii, Brusila. Sotkamon kappalaisen Erik Isakinpk. Siniuksen tytär, Iin kirkkoherran Erik Erikinpk. Siniuksen sisar. Naimisissa Iin varanimismies Johan Johaninpk. Antellin kanssa. Miehensä pikkuserkku. Synnytti 4 (5?) tyttölasta, jotka kaikki kuolivat vastasyntyneenä. (GS 2537).
Vanhemmat: Erik Isakinpoika Sinius, s. 1685 Sotkamo, k. 1726 Sotkamo ja Magdalena Eriksdotter Cajanus, k. noin 1740.

2. vihkimättä: Catharina Andersintytär Räsä eli Kurtti (167903) Emännöitsijä, s. 14.05.1744 Ii, k. 31.04.1791 Ii (Hiski).
Lapset:
Brita Korvala o.s. Antell , s. 23.03.1782 Ii, Brusila, kastettu 24.03.1782 Ii. Tauluun 715
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 331
VI Henrik Antell (26490), (Taulusta 132, isä Johan Antilius-Antell) Oulun tullinhoitaja, s. 20.12.1733 Ii, kastettu 20.12.1733 Ii, k. 02.11.1791 Oulu.

Puoliso: Helena Nordheim (26491) s. 30.08.1726.

Lapset:
Brita Antell , s. 25.12.1761. Tauluun 716
Hedwig Margaretha Antell , s. 03.10.1764. Tauluun 717
Julius Conrad Antell , s. 18.02.1768 Oulu. Tauluun 718
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 332
VI Isak Johaninpoika Sinius (4865), (Taulusta 133, isä Johan Sinius) Sotkamon armovuodensaarnaaja 20.05.1745, s. noin 1715 Sotkamo, k. 1745 Oulu, haudattu 21.12.1745 Oulu. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1738. Turun yliopistoon 1738. Mainitaan konsistorin pöytäkirjoissa 10.02.1741 saavan avustusta köyhäin kassasta. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 20.5.1745. Avio oli lapseton. (GS 2474).

Puoliso: Vihitty 27.11.1740 Sotkamo Catharina Casparintytär Groen (5211). (Taulu 393) s. 01.12.1725 Paltamo ?, k. 08.03.1779 Munsala (GS 1978).
Vanhemmat: Caspar Heikinpoika Gröön-Grön, s. 01.07.1681 Pyhäjoki, k. 16.12.1744 Sotkamo, haudattu Sotkamo ja Catharina Johanintytär Prochaeus, s. noin 1700 Paltamo, k. välillä 1732-39 Paltamo, Sotkamo.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 333
VI Isak Eriksson Sinius (2264), (Taulusta 134, isä Erik Sinius) Paltamon kappalainen 1742-1747, s. noin 1717 Sotkamo, k. 1747 Paltamo? Ylioppilas Turussa (pohj.) 1735. Turun yliopistoon 1735. Vihitty Paltamon kirkkoherran apulaiseksi 1739. Paltamon kappalainen 1742.27.11.1740 Paldamo Adjunct. (GS 2476).

Puoliso: Vihitty 27.11.1740 Sotkamo Elisabeth Casparintytär Groen (2785). (Taulu 393) s. 1721 Paltamo, k. 19.02.1771 Paltamo, haudattu 21.03.1771 Paltamo, kuolinsyy lungsot (GS 1977).
Vanhemmat: Caspar Heikinpoika Gröön-Grön, s. 01.07.1681 Pyhäjoki, k. 16.12.1744 Sotkamo, haudattu Sotkamo ja Catharina Johanintytär Prochaeus, s. noin 1700 Paltamo, k. välillä 1732-39 Paltamo, Sotkamo.

Lapset:
Caspar Sinius s. 25.04.1741 Sotkamo (GS 2478).
Erik Sinius , s. noin 1739 tai 1743. Tauluun 719
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 334
VI Erik Erikinpoika Sinius (2266), (Taulusta 134, isä Erik Sinius) Iin kirkkoherra 1774, s. 17.03.1718 Sotkamo, k. 16.09.1791 Ii. Sotkamon kappalaisen pka Erik Sinius oli 20-vuotias kirjoittautuessaan Turun yliopistoon, jossa hän sai pappisvihkimyksen vuonna 1741. Sinius toimi pitkään Vaasan seudulla opettajana ja pitäjänapulaisena, kunnes 1757 tuli valituksi Vaasan srkn kappalaiseksi. Siitä virasta hän haki iin kirkkoherran virkaa, jonka otti vastaan vuonna 1774. Vuonna 1744 Siniuksien perheeseen syntyi ensimmäinen lapsi ja sen jälkeen vielä 18 muuta, eikä joukossa ollut yhtään kaksosia. Erik ja Maria Siniuksen muuttaessa Iin Hägglundiin elossa olevista lapsista Anders, Abraham ja Benjamin tulivat mukana. Lapsista Iihin jätti tulematta Margaretha, Hedvig, Maria ja Gabriel. Lähde: Oulun sukututkija 1998:1 "Iin 1700-luvun kirkkoherrat ja heidän vaimonsa" Turun yliopistoon (Pohj.) 1.5.1738. Vihitty Vaasan kappalaisen apulaiseksi 5.12.1741. Vaasan koulun vt. kollega inferior 1743. Vaasan-Mustasaaren pitäjänapulainen 1747 (1746). Vaasan kappalainen 1757. Iin kirkkoherra 21.7. (21.9.?) 1774 (GS 2479).

Puoliso: Vihitty 04.11.1742 Mustasaari Maria Andersintytär Aspegren (2303) s. 19.06.1726 Kristiinankaupunki, kastettu 19.06.1726 Kristiinankaupunki, k. 26.11.1799 Munsala. Yhdentoista vuoden aikana helmikuusta 1758 kesään 1769 Maria oli synnyttänyt kahdeksan lasta, joista vain yksi jäi eloon. Kuopuksen synnyin- ja kuolinvuonna vanhin lapsista, vuonna 1744 syntynyt Magdalena oli 25-vuotias ja koko 19 syntyneen katraasta elossa oli tuolloin vain kahdeksan. Näistäkin tyttäret Magdalena, Maria ja Hedvig sekä pojista Abraham kuolivat jo melko nuorina 30-46 vuotiaina. Ennen kuin äiti Maria vuonna 1799, 73-vuotiaana kuoli, hän oli saattanut hautaan 15 lastaan. (Oulun sukututkija 1998:1 "Iin 1700-luvun kirkkoherrat ja heidän vaimonsa).
Vanhemmat: Anders Aspegren, s. noin 1678 Ruovesi, k. 26.06.1751 Koivulahti ja Elisabet Lauphejer, s. noin 23.12.1684, k. 26.01.1750 Koivulahti.

Lapset:
Magdalena Ganander o.s. Sinius , s. 30.01.1744 Vaasa. Tauluun 720
Elisabeth Sinius s. 23.03.1745 Vaasa, k. 12.05.1745 Vaasa (GS s. 208).
Anders Sinius , s. 19.06.1746 Vaasa. Tauluun 721
Isak Sinius , s. 09.12.1747 Vaasa. Tauluun 722
Maria Sinius , s. 25.02.1749 Vaasa. Tauluun 723
Hedvig Margaretha Sinius , s. 25.09.1750 Vaasa. Tauluun 724
Gustav Erik Sinius s. 24.03.1752 Vaasa, k. 29.06.1752 Vaasa. Ei enää rippikirjoissa vuonna 1761. Kuoli ilmeisesti pienenä. (GS s. 210).
Johan Sinius , s. 09.03.1753 Vaasa. Tauluun 725
Abraham Sinius , s. 10.11.1754 Vaasa. Tauluun 726
Anna Catharina Sinius s. 07.12.1755 Vaasa, k. 07.05.1756 Vaasa. Annasta on tieto, että hän kuoli vain viiden kk:n ikäisenä. (GS s. 211).
Gabriel Sinius , s. 23.02.1757 Vaasa. Tauluun 727
Brita Christina Sinius s. 21.02.1758 Vaasa, k. 25.10.1758 Vaasa. Eli vain helmikuusta 1758 saman vuoden lokakuuhun. (GS s. 212).
Claus Magnus Sinius s. 29.07.1759 Vaasa, k. 11.08.1759 Vaasa. Eli vain kuukauden ikäiseksi. (GS s. 212).
Carl Gustav Sinius s. 12.07.1760 Vaasa, k. 03.08.1760 Vaasa. Eli vain kuukauden ikäiseksi. (GS s. 212).
Jacob Sinius s. 13.06.1762 Vaasa, k. 25.06.1762 Vaasa. Kirjattu kuolleeksi synnyinpäivänä. (GS s. 212).
Elisabeth Sinius s. 19.02.1763 Vaasa, k. 26.02.1763 Vaasa. Kirjattu kuolleeksi synnyinpäivänä. (GS s. 212).
Benjamin Sinius , s. 31.01.1765 Vaasa. Tauluun 728
Josef Sinius s. 26.05.1766 Vaasa, k. 09.10.1766 Vaasa. Syntyi kesän kynnyksellä ja haudattiin syksyllä. (GS s. 212).
Samuel Sinius s. 16.08.1769 Vaasa, k. 03.09.1769 Vaasa. Syntyi elokuussa ja eli vain kuukauden ikäiseksi. (GS s. 212).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 335
VI Margareta Erikintytär Sinius (4070), (Taulusta 134, isä Erik Sinius) s. 24.12.1723 Sotkamo ?, k. 05.10.1778 Ii, Brusila. Sotkamon kappalaisen Erik Isakinpk. Siniuksen tytär, Iin kirkkoherran Erik Erikinpk. Siniuksen sisar. Naimisissa Iin varanimismies Johan Johaninpk. Antellin kanssa. Miehensä pikkuserkku. Synnytti 4 (5?) tyttölasta, jotka kaikki kuolivat vastasyntyneenä. (GS 2537).

Puoliso: Vihitty 12.06.1755 Ii Johan Johaninpoika Antell (5092). (Taulu 132) Iin varanimismies, s. 28.05.1730 Ii, kastettu 31.05.1730 Ii, k. 20.09.1803 Ii, haudattu 04.10.1803 Ii, kuolinsyy slag. Johanin puoliso Margareta oli Johanin pikkuserkku, Sotkamon kappalaisen Erik Isakinpk. Siniuksen tytär ja Iin kirkkoherra Erik Erikinpk. Siniuksen sisar. Hän synnytti 4 (5?) tyttöä, jotka kaikki kuolivat vastasyntyneenä. Lapsettomaksi leskeksi jäätyään Johan sai emännöitsijänsä Karin Kurtin kanssa Brita-tyttären, jonka isä tunnusti. (Jouni Kaleva e-mail jouni.kaleva@pp.inet.fi).
Vanhemmat: Johan Johaninpoika Antilius-Antell, s. 01.08.1698 Kajaani, k. 08.07.1763 Ii, haudattu 12.07.1763 Ii, kuolinsyy slag ja Brita Michelintytär Berg, s. 1707 Pyhtää ?, k. 08.09.1780 Ii.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 336
VI Elisabet Erikintytär Sinius (4071), (Taulusta 134, isä Erik Sinius) s. 06.05.1724 Sotkamo ?, k. 08.04.1792 Kruununkylä (GS 2538).

Puoliso: Vihitty 19.02.1765 Vaasa Johan Munck (25580) Kruunupyyn kappalaisen apulainen 1754, kappalainen 1781, s. 08.02.1725 Mustasaari, kastettu 12.02.1725 Mustasaari, k. 01.11.1804 Kruununkylä. Vaasan triviaalikoulun oppilas 1734. Yo Turussa kl. 1745. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 14.12.1754.
Vanhemmat: Simon Bertilinpoika Munck, s. noin 1695 Mustasaari ja Karin Erikintytär.

Lapset:
Simon Erik Munck s. 11.08.1759 Kruununkylä, k. 20.08.1759 Kruununkylä (GS s. 212).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 337
VI Margaretha Johanintytär Niska (8584), (Taulusta 135, äiti Anna Sinius) s. 1710 Oulu, k. 08.05.1770 Oulu. Naimisissa serkkunsa kanssa. (GS 2540).

Puoliso: Vihitty 20.04.1729 Oulu Anders Simonpoika Nylander (10877) Kauppias Oulussa, s. 1704 Oulu ?, k. 04.07.1761 Matkoilla Kemissä (kirjoilla Oulussa).
Vanhemmat: Simon Nylander, s. 01.03.1665, k. 07.07.1715 Kemi ja Anna Hedraeus, s. noin 1665, k. 25.03.1738 Uleåborg Oulu.

Lapset:
Anna Nylander , s. 27.12.1729 Oulu, kastettu 28.12.1729 Oulu. Tauluun 729
Christina Nylander , s. 20.05.1732 Oulu, kastettu 21.05.1732 Oulu. Tauluun 730
Margaretha Nylander , s. 30.11.1734 Oulu, kastettu 30.11.1734 Oulu. Tauluun 731
Elisabet Nylander s. 16.10.1736 Oulu, kastettu 17.10.1736 Oulu, k. 1736 Oulu, haudattu 27.10.1736 Oulu (GS s. 220).
Simon Nylander , s. 01.02.1738 Oulu, kastettu 01.02.1738 Oulu. Tauluun 732
Carin Nylander s. 18.11.1739 Oulu, kastettu 18.11.1739 Oulu, k. 1761 Mennessä. Naimaton (GS 2665).
Susanna Nylander , s. 1740 Oulu ?. Tauluun 733
Juliana Nylander s. 27.07.1744 Oulu, kastettu 28.07.1744 Oulu, k. 1762 Oulu, haudattu .7.1762 Oulu. Naimaton (GS 2667).
Johan Nylander , s. 25.11.1746 Oulu, kastettu 26.11.1746 Oulu. Tauluun 734
Brita Nylander s. 21.08.1750 Oulu, kastettu 21.08.1750 Oulu. Oli elossa Oulussa 1764. (GS 2669).
Sven Nylander Kauppapalvelija, s. 1755 Oulu ?, k. 1810. Naimaton (GS 2670).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 338
VI Susanna Johanintytär Niska (8582), (Taulusta 135, äiti Anna Sinius) s. noin 1712, k. 15.08.1795 Oulu (GS 2671).

Puoliso: Vihitty noin 1749 Carl Nordberg (25584) Räätäli Oulussa, s. 31.05.1728, k. 14.06.1779 Oulu.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 339
VI Walborg Johanintytär Niska (8585), (Taulusta 135, äiti Anna Sinius) s. 1712, k. 28.05.1780 Kalajoki, haudattu 02.06.1780 Kalajoki, kuolinsyy ålderdom. Naimisissa serkkunsa kanssa (GS 2672).

Puoliso: Vihitty 25.04.1738 Oulu Jaakko Jaakonpoika Niska (25586) Kauppias Oulussa, s. 1702, k. 19.03.1781 Kalajoki, haudattu 31.03.1781 Kalajoki, kuolinsyy ålderdoms bräcklighet. Muuttanut: perheineen Oulusta 1776 Kalajoelle.
Vanhemmat: Jaakko Jaakonpoika Niska, s. noin 1680 Oulu, k. 11.1742 Stockholm, Sverige ja Maria Jakobintytär Houru, s. noin 8.1677 Oulu, k. Oulu, haudattu 05.05.1726 Oulu.

Lapset:
Anna Niska s. 01.12.1738 Oulu, kastettu 18.12.1738 Oulu, k. 1738 Oulu, haudattu 30.12.1738 Oulu (GS s. 221).
Jakob Niska s. 20.12.1739 Oulu, kastettu 21.12.1739 Oulu. Matkusti ulkomaille (GS 2673).
Maria Niska s. 17.04.1741 Oulu, kastettu 17.04.1741 Oulu, k. 05.09.1741 Oulu (GS s. 221).
Johan Niska s. 14.09.1743 Oulu, kastettu 15.09.1743 Oulu, k. 15.01.1746 Oulu (GS s. 221).
Beata Niska , s. 1745 Oulu. Tauluun 735
Walborg Niska s. 04.01.1746 Oulu, kastettu 05.01.1746 Oulu (GS 2683).
Anna Niska s. 06.11.1748 Oulu, kastettu 07.11.1748 Oulu (GS 2684).
Margaretha Niska s. 20.02.1751 Oulu, kastettu 20.02.1751 Oulu (GS 2685).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 340
VI Anna Johanintytär Niska (8583), (Taulusta 135, äiti Anna Sinius) Syntyi isovihan aikana, eli 1754 Tukholma (GS 2686).

Puoliso: Petter Öhman (25585) Pellavankutoja Tukholmassa.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 341
VI Henrik Johaninpoika Niska (5420), (Taulusta 135, äiti Anna Sinius) Kauppias Oulussa, s. 19.05.1728 Oulu, kastettu 20.05.1728 Oulu, k. 24.01.1797 Oulu (GS 2688).

Puoliso: Vihitty ennen 1755 Christina Andersintytär Niska (5421) s. 29.01.1725 Oulu, k. Oulu ?, haudattu 20.05.1769 Oulu.
Vanhemmat: Anders Jaakonpoika Niska, s. noin 1700 Oulu, , haudattu 09.04.1758 Oulu ja Anna Nylander, s. noin 1700, k. 01.09.1782 Oulu.

Lapset:
Johan Niska , s. 22.03.1757 Oulu ?. Tauluun 736
Anna Emeleus o.s. Niska , s. 13.12.1758 Oulu ?. Tauluun 737
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 342
VI Isak Johaninpoika Schroderus (2268), (Taulusta 136, äiti Magdalena Sinius) Tuomari; varamaaviskaali, lääninviskaali, kihlakunnantuomari; Sotkamon nimismies, s. 03.01.1723 Sotkamo, k. 26.06.1796 Sotkamo, Sopala, haudattu 01.07.1796 Sotkamo, kuolinsyy sten kolik. Var först Kronolänsman i Sotkamo, sedan vice Jägeri- och Ladsfiskal, samt erhöll Häradsföfdinge namn och värdighet. (GS 2700).

1. puoliso: Vihitty ennen 1748 Magdalena Josefintytär Ahllund (2325) s. 18.11.1721 Sotkamo, k. 04.02.1791 Sotkamo, haudattu 05.04.1791 Sotkamo. Magdalena Ahllundin äiti oli Elisabet Erikintytär Cajanus (ei Fortelius), haud. Sotkamossa 9.1. 1743. Lähde: Genos 1974, s. 60-92 Mielestäni Magadalena Ahllud olisi mieluimmin Magadalena Forteliuksen tytär, vaikka esim Ohto Mannisen Genos toisin väittää. Sillä Elisabeth Cajanuksen ensimmäinen puoliso Sotkamon kappalainen Ericus Mathiae Swahn kuoli 1721 ja en oikein usko että Elisabeth ja Josef kerkesivät leskiksi, naimisiin ja saamaan lasta tuona samana vuonna! (Olavi Nykänen).
Vanhemmat: Josef Ahllund, s. noin 14.04.1682, k. 22.04.1744 Sotkamo, haudattu 29.04.1744 Sotkamo ja Elisabet Erikintytär Cajana, s. noin 1683 Sotkamo, k. 1743 Sotkamo, haudattu 09.01.1743 Sotkamo.

Lapset:
Magdalena Planman o.s. Schroderus , s. 04.04.1749 Sotkamo. Tauluun 738
Josef Schroderus s. 04.11.1751 Sotkamo, kastettu 06.11.1751 Sotkamo, k. 10.05.1756 Sotkamo (GS s. 225).
Isak Schroderus , s. 08.05.1754 Sopala skattehemman i Sotkamo, kastettu 10.05.1754 Sotkamo. Tauluun 739
Elisabeth Schroderus , s. 14.01.1755 Sotkamo, kastettu 15.01.1756 Sotkamo. Tauluun 740
Erik Schroderus s. 28.11.1758 Sotkamo, kastettu 30.11.1758 Sotkamo, k. 01.02.1763 Sotkamo (GS s. 227).
Margareta Lithovius o.s. Schroderus , s. 12.08.1761 Sotkamo, kastettu 13.08.1761 Sotkamo. Tauluun 741
Anna Catharina Wichman o.s. Schroderus , s. 12.02.1763 Sotkamo, kastettu 13.02.1763 Sotkamo. Tauluun 742
Petter Henrik Schroderus s. 10.01.1764 Sotkamo, kastettu 12.01.1766 Sotkamo. Naimaton. Ylioppilas. (GS 2756).
2. puoliso: Vihitty 26.02.1793 Sotkamo Sofia Strömmer o.s. Stenius (5486) s. 09.02.1752 Pielisjärvi, k. 17.03.1834 Rääkkylän kappalaisen talossa.
Vanhemmat: Jakob "Korpi-Jaakko" e. Stenius, s. 14.03.1704 Pirkkala, kastettu 11.07.1704 Pirkkala, k. 20.01.1766 Pielisjärvi, Lieksa, haudattu 11.04.1766 Pielisjärvi, kuolinsyy styng ja Anna Natalia Elisabeth Printz, s. 26.10.1709 Pyhtää, kastettu 29.10.1709 Pyhtää, k. 19.04.1791.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 343
VI Johan Johaninpoika Schroderus (8577), (Taulusta 136, äiti Magdalena Sinius) Lautamies Sotkamossa. Talollinen ja Juutilan ja Kärnän talojen omistaja Sotkamossa, s. 09.04.1726 Sotkamo, k. 27.05.1786 Sotkamo (GS 2757).

Puoliso: Vihitty ennen 1749 Brita Matintytär Rongatar eli Rongeen (25597) s. 14.07.1731 Kajaani, k. 1795. Sukunimi alk. nähtävästi Ronkainen.
Vanhemmat: Matts Mattsinpoika Ronkainen eli Rongeen, s. 1705 Kajaani, k. 03.09.1777 Sotkamo ja Christina Philipintytär, s. 1703, k. 13.10.1777 Kajaani.

Lapset:
Johan Schroderus , s. 08.09.1749 Sotkamo, kastettu 08.09.1749 Sotkamo. Tauluun 743
Thomas Schroderus Nahkuri.
Magdalena Schroderus s. 23.08.1751 Sotkamo, kastettu 25.08.1751 Sotkamo (GS 2768).
Mathias Schroderus s. 31.12.1753 Sotkamo, kastettu 02.01.1754 Sotkamo, k. 29.05.1756 Sotkamo (GS s. 228).
Christina Schroderus , s. 12.05.1756 Sotkamo, kastettu 14.05.1756 Sotkamo. Tauluun 744
Aron Schroderus , s. 25.05.1758 Sotkamo, kastettu 26.05.1758 Sotkamo. Tauluun 745
Margaretha Schroderus , s. 28.01.1761 Sotkamo, kastettu 01.02.1761 Sotkamo. Tauluun 746
Beata Schroderus-Schrodera , s. 07.05.1763 Sotkamo, kastettu 08.05.1763 Sotkamo. Tauluun 747
Johanna Schroderus , s. 14.08.1765 Sotkamo, kastettu 15.08.1765 Sotkamo. Tauluun 748
Catharina Magdalena Schroderus , s. 01.12.1767 Sotkamo, kastettu 04.12.1767 Sotkamo. Tauluun 749
Johan Schroderus , s. 22.12.1770 Sotkamo, kastettu 23.12.1770 Sotkamo. Tauluun 750
Sofia Schroderus s. 23.05.1776 Sotkamo, kastettu 25.05.1776 Sotkamo (GS 2855).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 344
VI Erik Johaninpoika Schroderus (2267), (Taulusta 136, äiti Magdalena Sinius) Lasimestari Kajaanissa, sitten Sotkamon Urpialan talon isäntä, s. 1728 Sotkamo, k. 07.07.1801 Sotkamo, haudattu .2.1801 Sotkamo, kuolinsyy rosen. Lautakunnan vanhin ja valtiopäivämies. Herastuomari. Först Glasmästare i Cajana och sedan Hemmansbrukare å Urpiala eller Kuolaniemi hemman i Öfver Sotkamo by; Härads Domare och Riksdagsman. (GS 2856).

1. puoliso: Vihitty 14.10.1755 Paltamo Brita Alexanderintytär Cajanus (2246). (Taulu 898) s. noin 1726 Paltamo, k. 09.09.1765 Sotkamo, haudattu 13.09.1765 Sotkamo (GS 4587).
Vanhemmat: Alexander Danielinpoika Cajanus, s. 1698 Paltamo, k. 10.03.1754 Paltamo, haudattu 02.04.1754 Paltamo, kuolinsyy tärand ja Margareta Casparintytär Groen, s. noin 1705 Paltamo, k. 18.11.1767 Sotkamo, kuolinsyy lungsot.

Lapset:
Alexander Schroderus , s. 16.10.1757 Kajaani, kastettu 16.10.1757 Kajaani. Tauluun 751
Johan Isak Schroderus , s. 14.02.1760 Kajaani, kastettu 15.02.1760 Kajaani. Tauluun 752
Anna Magdalena Schroderus , s. 28.03.1762 Sotkamo, kastettu 28.03.1762 Sotkamo. Tauluun 753
Margaretha Schroderus s. 18.07.1764 Sotkamo, kastettu 20.07.1764 Sotkamo, k. 14.09.1764 Sotkamo (GS s. 235).
2. puoliso: Vihitty 1767 Oulu? Helena Arvolander (5493). (Taulu 243) s. 30.01.1729 Oulu, k. 29.09.1801 Sotkamo, haudattu 12.1801 Sotkamo, kuolinsyy colik. Helenan tytär oli poikapuolen kanssa avioliitossa.
Vanhemmat: Mathias Mattsinpoika Arvolander, s. noin 1672 Finland, , haudattu 10.01.1759 Oulu ja Margareta Martintytär, s. 1692 Finland, k. jälkeen 1770.
Lapset:
Helena Sofia Lukkari o.s. Schroderus , s. 08.01.1768 Sotkamo, kastettu 10.01.1768 Sotkamo. Tauluun 754
Erik Schroderus , s. 08.09.1769 Sotkamo, kastettu 09.09.1769 Sotkamo. Tauluun 755
Catharina Komulainen o.s. Schroderus , s. 20.10.1774 Sotkamo, kastettu 21.10.1774 Sotkamo. Tauluun 756
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 345
VI Margaretha Johanintytär Schroderus (8580), (Taulusta 136, äiti Magdalena Sinius) s. 18.10.1732 Sotkamo, k. 12.04.1820 Pyhäjoki. Avioliitto oli lapseton (GS 2979).

Puoliso: Vihitty 30.12.1781 Oulunsalo Petter Petterinpoika Kiellin (25610) Oulun pitäjän apulaispappi, maisteri, s. 16.05.1721 Raahe, k. 07.03.1791 Oulunsalo, haudattu 22.03.1791 Oulunsalo, kuolinsyy lungsot. Yo Turussa sl. 1740. Yo Uppsalassa 31.10.1741. FM 30.7.1751. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 2.12.1757. Raahen kirkkoherran apulainen 1757, sittemmin Kalajoen. Oulun pitäjänapulainen Oulunsalossa 1761.
Vanhemmat: Petter Pietarinpoika Kiellin, s. 24.09.1688, k. 08.07.1769 Raahe, haudattu 10.07.1769 Raahe, kuolinsyy tvinsot, ålderdom ja Brita Matintytär Sovio eli Soudenia, s. 12.01.1689 Raahe, k. 14.12.1764 Raahe, haudattu 16.12.1764 Raahe, kuolinsyy hetsig feber.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 346
VI Elisabet Simonintytär Uhlgreen (8590), (Taulusta 137, äiti Elisabet Sinius) s. 04.11.1726 Oulu, kastettu 05.11.1726 Oulu, k. 02.08.1801 Ii (GS 2982).

Puoliso: Vihitty ennen 1754 Zachris Zachriksenpoika Durchman (25613) Kauppias Oulussa, s. 26.03.1726 Pyhäjoki, kastettu 27.03.1726 Pyhäjoki, k. 24.07.1796 Oulu.
Vanhemmat: Zachris Durchman, s. noin 1684 Oulu, k. 02.07.1752 Pyhäjoki ja Margaretha Johanintytär, s. 26.12.1690 Luulaja, k. 07.12.1770 Pyhäjoki.

Lapset:
Zachris Durchman s. 1758 Oulu ?, k. ennen 1799. Kuollut ulkomailla. Muuttanut: 1780 ulkomaille. (GS 2983).
Margaretha Hovin-Huovinen o.s. Durchman , s. noin __.01.1762 Oulu ?. Tauluun 757
Simon Durchman Kauppias Oulussa, s. 09.07.1764 Oulu, k. 01.01.1799 Oulu. Naimaton (GS 2985).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 347
VI Anna Simonintytär Uhlgreen (8591), (Taulusta 137, äiti Elisabet Sinius) s. 24.01.1729 Oulu, kastettu 24.01.1729 Oulu, k. 08.06.1777 Stockholm, Sverige (GS 2986).

Puoliso: Vihitty 24.05.1752 Stockholm, Sverige Lars Fabrin (25619) Kauppias Tukholmassa, s. noin 1725, k. 07.06.1777 Stockholm, Sverige.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 348
VI Erik Johaninpoika Arftman (8600), (Taulusta 138, äiti Susanna Sinius) Kirkkoväärti ja unilukkari, kirkonisäntä, s. 30.09.1741 Sotkamo, k. 01.04.1815 Sotkamo, haudattu 16.04.1815 Sotkamo, kuolinsyy vanhuus. Oli elossa Oulussa 1755. (GS 2990).

Puoliso: Vihitty 13.09.1766 Oulu Katarina Wiippola (25620) Piika Oulusta, piikana kauppaneuvos Franzeenilla., s. 1734, k. 07.05.1817 Sotkamo, haudattu 08.05.1817, kuolinsyy vanhuus. Ennen naimisiin menoa piikana raatimies Frans Fransinpoika Franzénilla Oulussa 1760.

Lapset:
Juho Arftman , s. 22.12.1766 Sotkamo. Tauluun 747
Elisabet Arftman s. 13.04.1770 Sotkamo.
Katarina Arftman , s. 29.04.1771 Sotkamo. Tauluun 758
Isak Arftman , s. 26.12.1773 Sotkamo. Tauluun 759
Magdalena Arftman , s. 21.03.1779 Sotkamo, kastettu 23.03.1779 Sotkamo. Tauluun 760
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 349
VI Maria Halonen (23271), (Taulusta 140, äiti Anna Heckman) s. 04.03.1726 Kemijärvi, kastettu 06.03.1726 Kemijärvi, k. 1810.

Puoliso: Vihitty 12.04.1747 Kemijärvi Henric Matsinpoka Ollila (25647) s. 16.02.1719 Kemijärvi, kastettu 21.02.1719 Kemijärvi, k. 22.11.1782 Kemijärvi, haudattu 22.12.1782 Kemijärvi, Isokylä, kuolinsyy feber.
Isä: Mattz Ollila.

Lapset:
Henric Tapio e. Kotaniemi e. Ollila , s. 14.03.1752 Kemijärvi, kastettu 15.03.1752 Kemijärvi. Tauluun 761
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 350
VI Lisa Matsintytär Halonen (23272), (Taulusta 140, äiti Anna Heckman) s. 30.12.1727 Kemijärvi, kastettu 21.12.1727 Kemijärvi, k. 03.05.1809 Kemijärvi, haudattu 07.05.1809 Kemijärvi, kuolinsyy ålderdoms bräcklighet.

1. puoliso: Vihitty 30.12.1753 Kemijärvi Olof Olofinpoika Pietilä-Tiederhane (25649) s. 19.11.1730 Kemijärvi, kastettu 21.11.1730 Kemijärvi, k. 21.11.1780 Kemijärvi, haudattu 26.11.1780 Kemijärvi, kuolinsyy lungsot.

Lapset:
Maria Pietilä-Tiederhane , s. 1760 Kemijärvi ?. Tauluun 762
2. puoliso: Vihitty 13.03.1783 Kemijärvi Matts Särkikangas (170243) (Hiski).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 351
VI Maria Heckman (23274), (Taulusta 141, isä Johan Heckman) s. 02.04.1736 Kemijärvi, kastettu 04.04.1736 Kemijärvi, k. 07.01.1771 Kemijärvi, haudattu 13.01.1771 Kemijärvi, kuolinsyy bråddöd.

Puoliso: Vihitty 19.11.1759 Kemijärvi Johan Olofinpoika Pietilä-Jyvälä (25651) s. 24.01.1735, k. 06.09.1804.

Lapset:
Johan Jyväperä , s. 23.07.1764 Kemijärvi, kastettu 25.08.1764 Kemijärvi. Tauluun 762
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 352
VI Anna Johanintytär Heckman (23275), (Taulusta 141, isä Johan Heckman) s. 05.03.1738 Kemijärvi, kastettu 05.03.1738 Kemijärvi, k. 12.04.1782 Kemijärvi, haudattu 14.04.1782 Kemijärvi, kuolinsyy barnsjuka.

Puoliso: Vihitty 25.11.1760 Kemijärvi Pekka Ollinpoika Tohmo-Särkelä (25653) s. 10.11.1732 Kemijärvi, Tohmo, kastettu 12.11.1732 Kemijärvi, k. 02.06.1782 Kemijärvi, Särkikangas, haudattu 09.06.1782 Kemijärvi, kuolinsyy bröstvärk.
Isä: Olof Tohmo.

Lapset:
Johan Särkelä , s. 24.12.1772 Kemijärvi, kastettu 25.12.1772 Kemijärvi. Tauluun 763
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 353
VI Margaretha Henrikintytär Wegelius (8606), (Taulusta 143, äiti Maria Fellman) s. 08.07.1732 Sodankylä, k. 18.06.1805 Oulu. Molemmat avioliitot olivat lapsettomat (GS 3000).

1. puoliso: Vihitty .2.1752 Olof Grape (25659) Ruotsin Hietaniemen kappalainen 1745, s. 02.07.1719 Alatornio, k. .6.1752 Hietaniemi. Ylioppilas Upsalassa 1734. Vihittiin papiksi 1743.
Vanhemmat: Isak Grape, s. 26.06.1692 Alatornio, k. 30.05.1732 Överkalix ja Sofia Halsius, s. 30.11.1691 Överkalix.

2. puoliso: Vihitty 02.04.1761 Tornio Nils Hedman (25662) Kauppias Torniossa, s. 1724, k. 08.05.1782 Tornio.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 354
VI Henrik Henrikinpoika Wegelius (4977), (Taulusta 143, äiti Maria Fellman) Vähäkyrön kirkkoherra 1765, teologian professori 1787. Valtiopäivämies, s. 03.10.1735 Sodankylä, k. 17.04.1791 Vähäkyrö, haudattu 25.04.1791 Vähäkyrö, Selkämäki. Ylioppilas Upsalassa 1749, Turussa (pohj.) 1752. Vihittiin papiksi 1755. Filosofian maisteri 1757. Utsjoen ja Inarin kirkkoherraksi 1758. Wegeliuksen kirjailijatoimi koskee melkein yksinomaan Suomen Lappia. (GS 3001 & 8395).

Puoliso: Vihitty 25.06.1765 Vähäkyrö Magdalena Christina Erikintytär Falander (1444). (Taulu 582) s. 23.04.1732 Kalajoki, k. 05.02.1823 Munsala (GS 8395).
Vanhemmat: Erik Jakobinpoika Falander, s. 10.07.1682, k. 1747 Liminka, haudattu 13.09.1747 Liminka ja Brita Erikintytär Munselius, s. 1693, k. 27.09.1759.
Muistiinpanot: L. Holmin mukaan s. 05.02.1823

Lapset:
Henrik Wegelius , s. 03.07.1766 Vähäkyrö, kastettu 05.07.1766 Vähäkyrö. Tauluun 764
Jakob Wegelius , s. 01.10.1768 Vähäkyrö, kastettu 04.10.1768 Vähäkyrö, Selkämäki. Tauluun 765
Erik Wegelius s. 04.12.1770 Vähäkyrö, kastettu 06.12.1770 Vähäkyrö, k. 25.11.1771 Vähäkyrö, haudattu 01.12.1771 Vähäkyrö (GS s. 240).
Maria Sundius o.s. Wegelius , s. 14.06.1774 Vähäkyrö, kastettu 17.06.1774 Vähäkyrö, Selkämäki. Tauluun 766
Johan Wegelius s. 24.02.1779 Vähäkyrö, kastettu 25.02.1779 Vähäkyrö, k. 02.03.1779 Vähäkyrö, haudattu 05.03.1779 Vähäkyrö (GS s. 241).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 355
VI Johan Henrikinpoika Wegelius (5537), (Taulusta 143, äiti Maria Fellman) Kemijärven ensimmäinen kirkkoherra 1779, rovasti 1788, s. 30.06.1737 Sodankylä, k. 29.03.1812 Kemijärvi, haudattu 23.04.1812 Kemijärvi. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1753. Vihittiin papiksi 1759. Filosofian maisteri 1760. (GS 3038).

Puoliso: Vihitty 28.01.1766 Hailuoto Sofia Elisabet Josefintytär Wegelius o.s. Kranck (5538) s. 07.07.1741 Hailuoto, kastettu 08.07.1741 Hailuoto, k. 31.03.1801 Kemijärvi, haudattu 02.04.1801 Kemijärvi, kuolinsyy magref (GS 7752).
Vanhemmat: Josef Kranck, s. 25.03.1702, k. 24.12.1748 Hailuoto, haudattu 05.02.1749 Hailuoto ja Katharina Margareta Petterintytär Calamnius, s. 27.09.1713 Kalajoki, k. 23.03.1797 Oulainen.

Lapset:
Henrik Wegelius , s. 05.02.1767 Kemijärvi, kastettu 06.02.1767 Kemijärvi. Tauluun 767
Maria Sofia Wegelius s. 18.09.1769 Kemijärvi, kastettu 19.09.1769 Kemijärvi, k. 27.04.1853 Maksamaa. Naimaton (GS 3049).
Jakob Wegelius , s. 25.12.1770 Kemijärvi, kastettu 26.12.1770 Kemijärvi. Tauluun 768
Johan Wegelius , s. 16.09.1772 Kemijärvi, kastettu 17.09.1772 Kemijärvi. Tauluun 769
Josef Wegelius s. 03.09.1774 Kemijärvi, kastettu 04.09.1774 Kemijärvi, k. 15.09.1774 Kemijärvi, haudattu 16.09.1774 Kemijärvi (GS s. 244).
Margaretha Wegelius , s. 26.10.1775 Kemijärvi, kastettu 27.10.1775 Kemijärvi. Tauluun 770
Susanna Wegelius s. 02.04.1778 Kemijärvi, kastettu 02.04.1778 Kemijärvi, k. 02.04.1801 Kemijärvi, haudattu 09.04.1801 Kemijärvi. Naimaton (GS 3064).
Elisabet Wegelius , s. 18.09.1780 Kemijärvi, kastettu 20.09.1780 Kemijärvi. Tauluun 771
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 356
VI Susanna Henrikintytär Wegelius (5539), (Taulusta 143, äiti Maria Fellman) s. 10.10.1740 Sodankylä, k. 19.08.1823 Oulu (GS 3069).

Puoliso: Vihitty 19.07.1763 Tornio Johan Paulinpoika Florin (5451). (Taulu 435) Oululainen kauppias 1763, s. 01.12.1738 Oulu, kastettu 02.12.1738 Oulu, k. 26.12.1784 Oulu (GS 3947).
Vanhemmat: Paul Florinus-Florin, s. noin 1699, k. 17.04.1750 Oulu, haudattu 19.04.1750 Oulu ja Elisabeth Gabrielsdotter Lithovius, s. Oulu ?, k. 17.11.1743 Oulu, haudattu 17.11.1743 Oulu.

Lapset:
Elisabet Mellin o.s. Florin , s. 1766 Oulu ?. Tauluun 772
Maria Spolander o.s. Florin , s. 02.12.1768 Oulu ?. Tauluun 773
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 357
VI Esaias Henrikinpoika Wegelius (8610), (Taulusta 143, äiti Maria Fellman) Vöyrin kirkkoherra 1796, rovasti 1800, s. 07.01.1744 Sodankylä, k. 21.03.1821 Vöyri, haudattu 03.04.1821 Vöyri, kuolinsyy ålderdom. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1759 Filosofian maisteri 1766. Vihittiin papiksi 1767. Riemumaisteri 1819. Toimi kotiopettajana tohtori Nils Idmanin perheessä Huittisissa. Kappalaisen apulainen Vöyrissä, kappalainen 1722. Halvaantui 1811. Toipui osittain poikansa Jakob Wegeliuksen hoidettua isäänsä. (GS 3071).

Puoliso: Vihitty 23.04.1772 Vöyri Ulrika Tunaeus (23808) s. 12.04.1744 Vöyri, kastettu 15.04.1744 Vöyri, k. 06.05.1817 Vöyri, haudattu 1817 Vöyri, kuolinsyy andtäppa.
Vanhemmat: Olof Tunaeus, s. 15.05.1708 Anundsjö, Ångermanland, k. 25.08.1770 Vöyri ja Anna Maria Qvist, s. 01.05.1706 Hvittisbofjärd, k. 29.06.1782 Vöyri.

Lapset:
Magnus Henrik Wegelius , s. 28.09.1772 Vöyri. Tauluun 774
Maria Wegelius , s. 07.06.1774 Vöyri, kastettu 10.06.1774 Vöyri. Tauluun 775
Ulrika Wegelius s. 01.03.1776 Vöyri, kastettu 03.03.1776 Vöyri, k. 27.07.1776 Vöyri, haudattu 01.08.1776 Vöyri, kuolinsyy okänd barnsjuk (GS s. 244).
Olof Wegelius Kauppalaivuri Länsi-Intiassa, merikapteeni, s. 17.05.1777 Vöyri, kastettu 20.05.1777 Vöyri. Vaasan triviaalikoulun oppilas 2.9.1785. Yksityistodistus 7.2.1794. Pääsykuulustelu 18.2.1794. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1794. Lähti merille. Kauppalaivuri Länsi-Intiassa. Katosi tuntemattomiin kohtaloihin. (GS 3074, Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852).
Esaias Wegelius , s. 05.10.1778 Vöyri, kastettu 08.10.1778 Vöyri. Tauluun 770
Jakob Wegelius , s. 09.12.1779 Vöyri, kastettu 12.12.1779 Vöyri. Tauluun 776
Margaretha Wegelius s. 27.03.1781 Vöyri, kastettu 30.03.1781 Vöyri, k. 29.09.1781 Vöyri (GS s. 246).
Ulrika Wegelius s. 06.08.1782 Vöyri, kastettu 08.08.1782 Vöyri, k. 29.08.1782 Vöyri, haudattu 19.09.1782 Vöyri, kuolinsyy okänd barnsjuk (GS s. 246).
Johan Wegelius , s. 25.11.1783 Vöyri, kastettu 27.11.1783 Vöyri. Tauluun 777
Anders Wegelius s. 04.07.1785 Vöyri, kastettu 06.07.1785 Vöyri, k. 14.02.1818 Vöyri, haudattu 27.02.1818 Vöyri, kuolinsyy diarrhé. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1801, Upsalassa 1810. Naimaton (GS 3089).
Susanna Wegelius s. 08.03.1787 Vöyri, kastettu 12.03.1787 Vöyri, k. 1787 Vöyri (GS s. 246).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 358
VI Susanna Johanintytär Fellman (5540), (Taulusta 144, isä Johan Fellman) s. 19.01.1749 Oulu, kastettu 19.01.1749 Oulu, k. 06.03.1791 Oulu, haudattu 17.03.1791 Oulu (GS 3094).

Puoliso: Vihitty 23.06.1775 Oulu Christian Herman Carger (5541) Oulun piirin piirilääkäri 1774, asessorin arvo 1803, s. 10.10.1734 Greifswald, Deutschland, k. 04.12.1817 Oulu. Ylioppilas Greifswaldissa 1757. Lääketieteen tohtori siellä 1762.
Vanhemmat: Johan Reinhold Carger, s. Deutschland ? ja Dorothea Christina Joachimsson, s. Deutschland ?.

Lapset:
Johan Herman Carger , s. 17.03.1776 Oulu. Tauluun 778
Catharina Lindqvist o.s. Carger , s. 16.11.1777 Oulu. Tauluun 779
Maria Christina Carger s. 09.02.1779 Oulu, k. 1849 Oulu, haudattu 31.05.1849 Oulu, kuolinsyy slag. Naimaton (GS 3100).
Susanna Henrika Carger s. 12.09.1780 Oulu, k. 28.05.1796 Oulu. Naimaton (GS 3101).
Henrik Reinhold Carger , s. 12.04.1782 Oulu. Tauluun 780
Fredrika Magdalena Carger s. 05.08.1786 Oulu, k. 09.11.1809 Perämeri, kuolinsyy hukkui. Naimaton. Kuoli Marjaniemen lähistöllä Perämerellä ollessaan kotimatkalla Tukholmasta, kirjoilla Oulussa. (GS 3103).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 359
VI Susanna Petterintytär Ekhammar (11077), (Taulusta 145, äiti Susanna Fellman) s. 12.09.1741 Tornio, kastettu 13.09.1741 Tornio, k. 08.10.1818 Tornio, haudattu 15.10.1818 Tornio, kuolinsyy slag (GS 3108).

Puoliso: Vihitty 24.08.1758 Tornio Sigfrid Carlenius (11074) Kultaseppämestari Torniossa 1754. Kauppias siellä 1782, raatimies, s. 27.12.1732 Tornio, kastettu 28.12.1732 Tornio, k. 18.08.1790 Tornio, haudattu 26.08.1790 Tornio.
Vanhemmat: Sigfrid Sigfridinpoika Carlenius ja Catharina Andersintytär Lind.

Lapset:
Catharina Carlenius s. 04.04.1759 Tornio, kastettu 08.04.1759 Tornio, k. 12.09.1764 Tornio, haudattu 20.09.1764 Tornio, kuolinsyy svulsiuka (GS s. 247).
Sigfrid Carlenius s. 16.06.1760 Tornio, kastettu 18.06.1760 Tornio, k. 19.04.1761 Tornio, haudattu 26.04.1761 Tornio (GS s. 247).
Susanna Eurenius o.s. Carlenius , s. 30.09.1761 Tornio, kastettu 02.10.1761 Tornio. Tauluun 781
Carl Petter Carlenius s. 25.12.1762 Tornio, kastettu 26.12.1762 Tornio, k. 16.01.1763 Tornio, haudattu 22.01.1763 Tornio (GS s. 248).
Johan Carlenius s. 17.02.1764 Tornio, kastettu 15.02.1764 Tornio, k. 19.03.1764 Tornio, haudattu 08.04.1764 Tornio (GS s. 248).

Muistiinpanot: Huomautus HisKissä: Kastettu ennen syntymäpäivää ?
Anna Catharina Lychou o.s. Carlenius , s. 29.06.1765 Tornio, kastettu 30.06.1765 Tornio. Tauluun 782
Maria Lythraeus o.s. Carlenius , s. 19.12.1766 Tornio, kastettu 21.12.1766 Tornio. Tauluun 783
Anders Carlenius s. 07.08.1768 Tornio, kastettu 09.08.1768 Tornio, k. 29.08.1768 Tornio, haudattu 04.09.1768 Tornio, kuolinsyy okänd sjuk.
Brita Carlenius s. 07.02.1770 Tornio, kastettu 09.02.1770 Tornio, k. 27.06.1783 Tornio, haudattu 01.07.1783 Tornio, kuolinsyy hetsig feber (GS s. 248).
Margaretha Carlenius s. 12.12.1771 Tornio, kastettu 17.12.1771 Tornio, k. 06.03.1772 Tornio, haudattu 10.03.1772 Tornio, kuolinsyy okänd sjuk (GS s. 248).
Fredrik Carlenius , s. 21.11.1773 Tornio, kastettu 23.11.1773 Tornio. Tauluun 784
Henrik Carlenius s. 11.09.1775 Tornio, kastettu 13.09.1775 Tornio (GS 3124).
Sigfrid Carlenius s. 18.04.1778 Tornio, kastettu 21.04.1778 Tornio, k. 11.05.1779 Tornio, haudattu 16.05.1779 Tornio, kuolinsyy tvinsot (GS s. 248).
Jakob Carlenius s. 03.02.1781 Tornio, kastettu 05.02.1781 Tornio, k. 05.02.1781 Tornio, haudattu 13.02.1781 Tornio, kuolinsyy okänd sjuk (GS s. 248).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 360
VI Annicka Petterintytär Ekhammar (23289), (Taulusta 145, äiti Susanna Fellman) s. 21.05.1743 Tornio, kastettu 02.06.1743 Tornio, k. 18.01.1771 Tornio, haudattu 20.01.1771 Tornio, kuolinsyy frisel. sitten Anna (GS 3125).

Puoliso: Vihitty 05.09.1762 Tornio Carl Fredrik Enberg (25686) Kauppias Torniossa, s. 1730 Tornio, k. 07.07.1786 Tornio, haudattu 13.07.1786 Tornio, kuolinsyy vattusot.

Lapset:
Petter Enberg s. 05.02.1766 Tornio, kastettu 07.02.1766 Tornio, k. 07.03.1766 Tornio, haudattu 20.03.1766 Tornio, kuolinsyy okänd sjuk (GS s. 248).
Margaretha Gowenius o.s. Enberg , s. 13.02.1768 Tornio, kastettu 16.02.1768 Tornio. Tauluun 785
Carl Enberg s. 05.07.1770 Tornio, kastettu 07.07.1770 Tornio, k. 27.08.1770 Tornio, haudattu 31.08.1770 Tornio, kuolinsyy kikhosta (GS s. 249).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 361
VI Maria Petterintytär Köping o.s. Ekhammar (23292), (Taulusta 145, äiti Susanna Fellman) s. 01.03.1755 Tornio, kastettu 02.03.1755 Tornio (GS 3134).

Puoliso: Vihitty 27.06.1773 Tornio Fredrik Köping (25689) Kapteeni, s. noin 1725, k. 05.11.1796 Tornio, haudattu 10.11.1796 Tornio, kuolinsyy slag.

Lapset:
Susanna Margaretha Spongberg o.s. Köping , s. 06.09.1775 Tornio, kastettu 08.09.1775 Tornio. Tauluun 786
Fredrik Köping s. 12.01.1777 Tornio, kastettu 14.01.1777 Tornio, k. 18.01.1777 Tornio, haudattu 21.01.1777 Tornio, kuolinsyy okänd sjuk (GS s. 249).
Carl Fredrik Köping s. 26.02.1778 Tornio, kastettu 28.02.1778 Tornio, k. 23.04.1778 Tornio, haudattu 28.04.1778 Tornio, kuolinsyy okänd sjuk (GS s. 249).
Maria Catharina Wallström o.s. Köping , s. 01.03.1779 Tornio, kastettu 02.03.1779 Tornio. Tauluun 787
Johan Fredrik Köping s. 04.07.1780 Tornio, kastettu 06.07.1780 Tornio, k. 16.07.1780 Tornio, haudattu 20..1780 Tornio, kuolinsyy diarrhé (GS s. 249).
Jakob Köping s. 11.04.1783 Tornio, kastettu 12.04.1783 Tornio, k. 01.10.1783 Tornio, haudattu 05.10.1783 Tornio, kuolinsyy oangifven sjukdom (GS s. 249).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 362
VI Johan Larsinpoika Tornberg (6161), (Taulusta 146, äiti Anna Fellman) Kauppias Torniossa, raatimies, s. 19.12.1740 Tornio, kastettu 21.12.1740 Tornio, k. 19.08.1791 Tornio, haudattu 13.10.1791 Tornio, kuolinsyy hetsig feber (GS 3138).

Puoliso: Vihitty 18.08.1770 Tornio Brita Tornberg o.s. Törnqvist (6162) s. 26.12.1747 Tornio, kastettu 27.12.1747 Tornio, k. 20.09.1790 Tornio, haudattu 03.10.1790 Tornio, kuolinsyy lungsot.
Vanhemmat: Gabriel Karlinpoika Törnqvist, s. noin 1714, k. 04.02.1762 Tornio, haudattu 04.02.1762 Tornio ja Anna Mårtenintytär Hedman.

Lapset:
Lars Tornberg , s. 23.09.1771 Tornio, kastettu 26.09.1771 Tornio. Tauluun 788
Anna Tornberg s. 21.09.1772 Tornio, kastettu 22.09.1772 Tornio, k. 05.10.1772 Tornio, haudattu 11.10.1772 Tornio, kuolinsyy okänd sjuk (GS s. 250).
Susanna Silverbrand o.s. Tornberg , s. 21.06.1774 Tornio, kastettu 23.06.1774 Tornio. Tauluun 789
Brita Tornberg s. 02.10.1775 Tornio, kastettu 04.10.1775 Tornio, k. 10.10.1775 Tornio, haudattu 13.10.1775 Tornio, kuolinsyy okänd sjuk (GS s. 250).
Anna Greta Tornberg s. 21.12.1776 Tornio, kastettu 22.12.1776 Tornio, k. 02.05.1777 Tornio, haudattu 08.05.1777 Tornio, kuolinsyy okänd sjuk (GS s. 250).
Johan Tornberg Kauppakirjanpitäjä, s. 12.04.1778 Tornio, kastettu 14.04.1778 Tornio, k. 26.06.1825 Tornio, haudattu 30.06.1825 Tornio, kuolinsyy lungsot. Naimaton. Tornion koulussa 1786-1792 ja 1793-1794. (GS 3144).
Gabriel Tornberg s. 26.07.1779 Tornio, kastettu 27.07.1779 Tornio, k. 10.08.1779 Tornio, haudattu 17.08.1779 Tornio, kuolinsyy okänd sjuk (GS s. 250).
Maria Tornberg s. 18.05.1781 Tornio, kastettu 20.05.1781 Tornio, k. 26.05.1781 Tornio, haudattu 01.06.1781 Tornio, kuolinsyy okänd sjuk (GS s. 250).
Sofia Tornberg s. 20.01.1783 Tornio, kastettu 22.01.1783 Tornio, k. 30.01.1783 Tornio, haudattu 14.02.1783 Tornio, kuolinsyy magsjuk (GS s. 250).
Isak Tornberg s. 13.02.1785 Tornio, kastettu 14.02.1785 Tornio, k. 03.04.1785 Tornio, haudattu 08.04.1785 Tornio, kuolinsyy oangifven sjukdom (GS s. 250).
Brita Katariina Tornberg s. 10.05.1787 Tornio, kastettu 12.05.1787 Tornio, k. 06.07.1787 Tornio, haudattu 10.07.1787 Tornio, kuolinsyy oangifven sjukdom (GS s. 250).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 363
VI Susanna Nilsintytär Fellman (5716), (Taulusta 147, isä Nils Fellman) s. 11.09.1740 Kemi, k. 28.08.1792 Kemi, haudattu 25.10.1792 Kyrkby, kuolinsyy rödsot. Tämä toinen avioliitto Michael Montinin kanssa on arvailua. (MS) (GS 3148).

1. puoliso: Vihitty 30.01.1762 Kemi Mathias Värttö eli Hilden (5717) Kemin kappalainen 1746, varapastori 1758, s. 15.05.1717 Oulu, k. 1766 Kemi, haudattu 16.11.1766 Kemi, kuolinsyy slag. Yo Turussa sl. 1736. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 30.11.1743. Oulun armovuodensaarnaaja 1743, Kemin 1745. Kemin kappalainen 1746 ja varapastori 1758 (GS 3148, J.Hissa).
Vanhemmat: Henrik Henrikinpoika Värttö, s. noin 1680, k. 03.01.1750 Oulu ja Susanna Jöranintytär Jussila, s. noin 5.1679, k. 15.04.1756 Kemi.

Lapset:
Nils Hildén s. 27.11.1762 Kemi. Asui vielä Kemissä 1780-luvun alkuvuosina. (GS 3149).
Carl Constantin Hildén , s. 14.01.1764 Kemi, kastettu 17.01.1764 Kemi. Tauluun 790
Sara Hildén s. 27.05.1765 Kemi, k. 21.06.1765 Kemi, haudattu 27.06.1765 Kemi, i:k, kuolinsyy diarrhé (GS s. 253).
Susanna Sofia Hildén s. 19.09.1766 Kemi, k. 30.10.1767 Kemi, haudattu 30.10.1767 Kemi, kuolinsyy andtäppa (GS s. 253).
2. puoliso: Vihitty 19.12.1767 Kemi Michael Montin (6360) Kemin kappalainen 1872, kirkkoherra, s. 16.05.1734 Raahe, kastettu 17.05.1734 Raahe, k. 11.11.1806 Kemi, haudattu 30.12.1806 Kemi, kuolinsyy andtäppa & styng. Ylioppilas Turussa (pohj) 1754, Upsalassa 1757. Vihitty papiksi 1760. Filosofian maisteri 1763. (Hiski).
Vanhemmat: Michael Montin, s. 21.09.1700 Turku, k. 24.11.1748 Raahe, haudattu 02.12.1748 Raahe ja Katarina Abrahamintr Remahl, s. 12.08.1705 Raahe ?, kastettu 13.08.1705 Raahe, k. 14.06.1771 Raahe, haudattu 18.06.1771 Raahe, kuolinsyy tvinsot.
Lapset:
Catharina Montin s. 26.11.1768 Kemi, kastettu 26.11.1768 Kemi, k. 26.11.1768 Kemi, haudattu 30.11.1768 Kemi, kuolinsyy hastigt (GS s. 253).
Agatha Wijkström o.s. Montin , s. 22.07.1771 Kemi, kastettu 23.07.1771 Kemi. Tauluun 791
Sara Catharina Montin s. 01.03.1773 Kemi, kastettu 02.03.1773 Kemi, k. 06.04.1775 Tervola (GS s. 253).
Susanna Sofia Montin s. 04.07.1774 Tervola, kastettu 05.07.1774 Tervola, k. 24.09.1776 Tervola, haudattu 05.10.1776 Tervola, kuolinsyy håll och styng. Kuollut pienenä. (GS s. 253, Hiski).
Isak Montin , s. 24.08.1775 Tervola ?. Tauluun 792
Sara Susanna Montin s. 12.10.1776 Tervola, kastettu 13.10.1776 Tervola, k. 19.05.1777 Tervola, haudattu 22.05.1777 Tervola, kuolinsyy koppor (GS s. 254).
Michael Montin s. 22.12.1777 Tervola, kastettu 25.12.1777 Tervola, k. 16.04.1778 Tervola, haudattu 26.04.1778 Tervola, kuolinsyy okänd barnsjuk (GS s. 254).
Catharina Montin , s. 17.01.1779 Tervola, kastettu 19.01.1779 Tervola. Tauluun 793
Abraham Montin , s. 10.08.1780 Tervola. Tauluun 794
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 364
VI Anna Nilsintytär Fellman (5403), (Taulusta 147, isä Nils Fellman) s. 25.07.1742 Kemijärvi, k. 21.06.1771 Sodankylä (GS 3208).

Puoliso: Vihitty 06.01.1761 Kemijärvi Zacharias Johaninpoika Cajanus-Cajaner (4980). (Taulu 404). (Taulu 913) Sodankylän kirkkoherra 1769, s. 31.03.1732 Paltamo, kastettu 02.04.1732 Paltamo, k. 22.08.1784 Sodankylä. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1751. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 23.5.1759. Filosofian maisteri 1760. Kemijärven kappalaisen apulainen 1759. Muuttanut: Äitinsä mukana Iihin, Brusilan kappalaisen pappilaan. Mennyt Ouluun kouluun. (GS 4736, Lars Holm).
Vanhemmat: Johan Erikinpoika Cajanus, s. noin 1690 Paltamo, k. 1741 Paltamo ja Christina Zachariaksentytär Lithovius, s. 08.07.1705 Oulu, k. 03.08.1767 Ii.

Lapset:
Christina Cajaner s. 28.10.1761 Kemijärvi, kastettu 01.11.1761 Kemijärvi. Kuollut nähtävästi pienenä (GS s. 374).
Nils Petter Cajaner , s. 06.01.1763 Kemijärvi, kastettu 14.01.1763 Kemijärvi. Tauluun 795
Sara Christina Frosterus o.s. Cajaner , s. 16.05.1765 Ii, kastettu 17.05.1765 Ii. Tauluun 796
Johan Cajaner Limingan kappalaisen apulainen 1792, s. 18.08.1766 Kemijärvi, kastettu 19.08.1766 Ii, k. 23.03.1798 Haukipudas, haudattu 01.04.1798 Haukipudas, kuolinsyy lungsot. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1789. Vihittiin papiksi 1792. Tuli mielisairaaksi. Naimaton. (GS 4755).
Anna Magdalena Cajaner s. 11.12.1767 Ii, kastettu 13.12.1767 Ii, k. 11.12.1768 Ii.
Zacharias Cajaner s. 01.01.1769 Ii, kastettu 1769 Ii.
Erik Cajaner s. 07.04.1771 Sodankylä, kastettu 11.04.1771 Sodankylä, (kaksonen), k. 11.06.1771 Sodankylä. Kaksonen Anna Marian kanssa (GS s. 376).
Anna Maria Cajaner s. 07.04.1771 Sodankylä, kastettu 11.04.1771 Sodankylä, (kaksonen), k. 16.04.1771 Sodankylä (GS s. 376).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 365
VI Esaias Nilsinpoika Fellman (5544), (Taulusta 147, isä Nils Fellman) Rovaniemen ensimmäinen kirkkoherra 1785, rovasti 1819, s. 01.08.1745 Kemijärvi, k. 24.06.1819 Rovaniemi, haudattu 29.08.1819 Kemijärvi, kuolinsyy ålderdoms svaghet. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1758. Filosofian kandidaatti 1765. Vihittiin papiksi 1766. Filosofian maisteri 1766. Kirjoittautui Upsalan yliopistoon 1767. Riemumaisteri 1819. (GS 3209).
Muistiinpanot: Fellman- ja Ravander-sisarusparvia koskevat tiedot Rovaniemen ja Limingan kirkonarkistojen asiakirjoissa ovat puutteelliset ja lisäksi eri lähteiden merkinnät etenkin syntymäaikojen osalta poikkeavat toisistaan.

Puoliso: Vihitty 07.03.1773 Rovaniemi Catharina Stefanintytär Gisselkors (5528). (Taulu 282) s. 24.09.1753 Rovaniemi, Korkalo, kastettu 25.09.1753 Rovaniemi, k. 14.01.1829 Rovaniemi (GS 2402).
Vanhemmat: Stefan Gabrielinpoika Gisselkors, s. 1713 Oulu, k. 03.10.1756 Rovaniemi, kuolinsyy kuume ja Beata Elisabet Erikintytär Granberg, s. 30.11.1722 Haukipudas, k. 16.01.1800 Rovaniemi, haudattu 04.02.1800 Rovaniemi.

Lapset:
Esaias Fellman k. 13.10.1773 Rovaniemi (GS s. 256).
Nils Fellman s. 26.12.1773 Rovaniemi, kastettu 25.12.1773 Rovaniemi, k. ennen 1776 (GS s. 256).
Sara Beata Fellman , s. 24.09.1774 Rovaniemi, kastettu 01.10.1774 Rovaniemi. Tauluun 797
Nils Fellman , s. 07.10.1776 Rovaniemi. Tauluun 798
Catharina Maria Fellman , s. 28.01.1779 Rovaniemi, kastettu 09.02.1779 Rovaniemi. Tauluun 799
Esaias Fellman s. 21.06.1781 Rovaniemi, kastettu 24.06.1781 Rovaniemi, k. 06.05.1783 Rovaniemi, haudattu 18.05.1783 Rovaniemi, kuolinsyy koppor (GS s. 258).
Esaias Fellman , s. 22.12.1783 Rovaniemi, kastettu 26.12.1783 Rovaniemi. Tauluun 800
Susanna Sofia Castrén o.s. Fellman , s. 09.05.1785 Rovaniemi, kastettu 16.05.1785 Rovaniemi. Tauluun 801
Johan Abraham Fellman s. 20.04.1787 Rovaniemi, kastettu 02.05.1787 Rovaniemi, k. ennen 1790 (GS s. 258).
Johan Abraham Fellman , s. 20.01.1790 Rovaniemi, kastettu 02.02.1790 Rovaniemi. Tauluun 802
Isak Fellman , s. 22.01.1792 Rovaniemi, kastettu 22.01.1792 Rovaniemi, (kaksonen). Tauluun 803
Bri(git)ta Lovisa Fellman s. 22.01.1792 Rovaniemi, kastettu 22.01.1792 Rovaniemi, (kaksonen), k. 10.05.1808 Rovaniemi, haudattu 17.05.1808 Kemijärvi, kuolinsyy blodstörtning. Naimaton (GS 3233).
Jakob Fellman s. 05.04.1793 Rovaniemi, kastettu 06.04.1793 Rovaniemi, k. ennen 1795 Rovaniemi (GS s. 258).
Jakob Fellman , s. 21.03.1795 Rovaniemi, kastettu 25.03.1795 Rovaniemi. Tauluun 804
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 366
VI Nils Nilsinpoika Fellman (6375), (Taulusta 147, isä Nils Fellman) Oulun kappalainen 1776, s. 14.05.1747 Kemijärvi, k. 04.03.1799 Oulu. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1758. Vihittiin papiksi 1772. (GS 3241).

Puoliso: Vihitty 01.05.1777 Oulu Margaretha Elisabet Bohm (6376) s. 14.05.1756 Oulu, k. 1837 Oulu, haudattu 24.08.1837 Oulu, kuolinsyy ålderdom (Hiski).
Vanhemmat: Petter Bohm, s. noin 1718 Oulu, k. 12.11.1775 Oulu, haudattu 1775 Oulu ja Elsa Brita Dahlström, k. 1794.

Lapset:
Nils Petter Fellman Oulun kappalaisenviran väliajansaarnaaja 1821, s. 23.01.1779 Oulu, k. 26.08.1823 Oulu. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1799. Vihittiin papiksi 1803. Naimaton. (GS 3242).
Esaias Fellman , s. 12.12.1781 Oulu. Tauluun 805
Isak Fellman , s. 23.05.1788 Oulu?. Tauluun 806
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 367
VI Isak Nilsinpoika Fellman (5546), (Taulusta 147, isä Nils Fellman) Kauppias Oulussa, sitten Turussa. Sukelluskomissaari, s. 08.07.1750 Kemijärvi, kastettu 10.07.1750 Kemijärvi, k. 12.12.1822 Ulvila (GS 3245).

Puoliso: Maria Jakobintytär Fellman o.s. Hoffreen-Hoffrén (5545) s. 19.10.1752 Oulu, kastettu 19.10.1752 Oulu, k. 16.04.1822 Nakkila. Avioliitto oli lapseton. (GS 6173).
Vanhemmat: Jakob Jakobinpoika Hoffreen-Hoffrén, s. 1699, k. 05.02.1775 Oulu ja Elisabet Jakobintytär Tuderus, s. 1721, k. 29.03.1804 Oulu.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 368
VI Jakob Nilsinpoika Fellman (5547), (Taulusta 147, isä Nils Fellman) Kauppias Raahessa, raatimies, s. 06.06.1752 Kemijärvi, kastettu 07.06.1752 Kemijärvi, k. 1803 Stockhomn, Sverige, haudattu 13.08.1803 Tukholma, Ruotsi. Jakob oli maistraatin jäsen kuolemaansa asti. (GS 3246).

Puoliso: Vihitty 06.02.1780 Raahe Maria Fellman o.s. Freitag (5548) s. 25.04.1758 Raahe, kastettu 25.04.1758 Raahe, k. 05.03.1827 Raahe.
Vanhemmat: Baltzar Freitag, s. 13.09.1720 Medelpad, Sverige, k. 03.04.1795 ja Maria Sovelius, s. 08.11.1734 Raahe, kastettu 15.11.1734 Raahe, k. 23.04.1813 Raahe.

Lapset:
Johan Fellman Kauppias Raahessa, s. 04.09.1781 Raahe, kastettu 06.09.1781 Raahe, k. 04.08.1870 Raahe. Kävi kauppakoulua Hullissa Englannissa. Suoritti Tukholmassa perämiehentutkinnon 1805, laivurintutkinnon 1808. Lahjoitti veljeltään Baltzarilta saamansa perintövarat ja omia varojaan 1863 rahastoksi, jolla perustettiin Raahen porvari- ja kauppakoulu. Lähde: Sursillin Suku, 1971 Juhana F. (1781-1870), Raahen kauppakoulun perustaja, oli nuorena ollut merimiehenä, sittemmin laivanvarustajana ja kauppamiehenä Raahessa ja kokosi itselleen melkoisen omaisuuden. Harjoitti liikettä yhdessä veljensä Balzsar F:n kanssa; lahjoitti 1863 veljensä kuoltua tämän jälkeensä jättämän omaisuuden noin 75,000 hopearuplaa Raaheen perustettavan porvari- ja kauppakoulun pohjarahastoksi, jonka lisäksi itse sittemmin lahjoitti samaan tarkoitukseen talon. V. 1882, kun rahasto oli kohonnut miljoonaan markkaan, avattiin kauppakoulu, ensin ruotsinkielisenä, mutta muutettiin 1909 suomenkieliseksi. Lähde: TIETOSANAKIRJA Tietosanakirja-Osakeyhtiö Helsinki 1909 Raahen merenkulun kohoamisaikana hoitivat Fellmanin toiminimeä veljekset Johan ja Baltzar Fellman, joitten nimet Raahen historiassa enemmän kuin monien muiden ovat mainitsemisen arvoiset. Johan ja Baltzar Fellman olivat Jacob Fellmanin ja hänen vaimonsa Maria Freitagin poikia; edellinen syntyi 1781, jälkimäinen 1789. Saatuaan opetusta Raahen varsin puutteellisessa koulussa Johan Fellman lähetettiin merille. Ensimmäisen matkansa hän teki Englantiin, ja kun hän tällä matkalla jäi sinne, käyden Hullissa läpi kauppakoulun, oppi hän täydellisesti englannin kielen. Vuonna 1800 hän lähti Hullista ja rupesi jungmanniksi erääseen Länsi-Intiaan lähtevään laivaan; saavuttuaan perille hänet erehdyksestä suljettiin kuumesairaalaan, josta hän karkasi. Päästyään norjalaisella laivalla Cadiziin hän purjehti sieltä tanskalaisella aluksella kotia. Isänsä kuoltua 1803 hän taaskin lähti merille, suoritti perämiehen tutkinnon Tukholmassa, purjehti kaksi vuotta "Orionin" perämiehenä, suoritti tutkinnon, joka oikeutti kuljettamaan aluksia ulkomailla, ja vannoi 1808 porvarinvalan Tukholmassa. Sen jälkeen hän muun muassa kuljetti kahta oululaisen Johan Franzenin alusta. Vuonna 1810 hän haki ja sai porvarioikeuden Raahessa ja vuonna 1815 hänet vapautettiin porvaruudestaan Tukholmassa. Baltzar Fellman taas tuli tunnetun enonsa Didrich Freitagin kauppa-apulaiseksi. Freitag, joka oli hyvin tyytyväinen häneen, antoi hänelle 1811 lahjaksi Pakkahuoneen kadun varrella 4:nnessä kaupunginosassa sijaitsevan talon nro 23; vuonna 1814 Baltzar Fellman oston kautta tuli 120 lastin pitoisen "Maria" nimisen fregattilaivan osakkaaksi. Syyskuussa 1817 Didrich Freitag kuoli ja samana vuonna Baltzar Fellman sai kauppaporvarin oikeudet Raahessa. Nyt veljekset Fellman itse alkoivat harjoittaa kauppaa ja varustaa laivoja vuosien kuluessa säästämillään varoilla. Ensimmäisinä vuosina Baltzar Fellman oli yhtiön kirjeenvaihtovarustajana ja johtajana, vanhemman veljen hoitaessa "Maria"-laivan päällikkyyttä. Mutta 1820 Johan Fellman jätti merimiehen elämän, asettui Raaheen ja oli tämän jälkeen liikkeen johtajana. Toiminimellä ei aluksi ollut suurta liikepääomaa; se nousi kaikkiaan 6,700 riksiin valtavelka-rahaa, mutta tarmokkaan ja taitavan työn kautta varallisuus ja sen kerällä myös liike kasvoivat hyvinkin nopeasti. Johan Fellman oli monien osakasten omistamien laivojen kirjeenvaihto-varustajana ja hoiti tukkukauppaa, jota vastoin nuorempi veli hoiti myymälää ja talonpoikaiskauppaa. Ulkomaille vietiin etenkin tervaa ja potaskaa, sieltä tuotiin hollantilaisia siirtomaan tavaroita, porsliinia, suolaa ja rautaa. Sen ohessa jatkettiin laivanvarustusliikettä, jota kuitenkin vuosikausia, Maria-laivan alkupuolella vuotta 1820 jouduttua haaksirikkoon, harjoitettiin vain yhdellä laivalla, veljesten erään kolmannen osakkaan kera vuonna 1818 rakentamalla "Freden" nimisellä kaljaasilla. Vähäpätöisestä alusta toiminimen laivanvarustus-liike kuitenkin vähitellen laajeni. 1827 ostettiin Oulusta 195 lastin pitoinen fregattilaiva "Oulu", jonka nimi muutettiin "Braheksi", 1837 rakennettiin priki "Toivo" ja 1839 fregattilaiva "Freden". Nämä kolme laivaa olivat yhteensä 445 lastin pitoiset, ja kuten jo on sanottu, tuli Fellmanin laivanvarustaja-liike Johan Langin toiminimen jälkeen Raahen suurimmaksi. Seuraavina vuosina toiminimen laivaliike edistyi, niin että sillä vuonna 1850 oli 6 silloisiin oloihin nähden suurta, yhteensä 1,125 lastin piloista fregattilaivaa. Vuonna 1850 Johan Fellman jätti kirjeenvaihto-varustajan toimen liikkeen osakkaalle Johan Lundströmille, jonka nimessä laivanvarustus-liikettä jatkettiin. Itämaisen sodan puhjetessa oli tällä toiminimellä 7 fregattilaivaa, yksi kuunari ja yksi jahti, joiden lästiluku oli 1,443 eli 20 lastia suurempi kuin Johan Langin samaan aikaan omistamien laivojen lästiluku. Näistä laivoista anasti vihollinen yhden, jahti ja eräs tapulissa oleva uusi alus poltettiin 1854, 5 laivaa myytiin ulkomaille ja kuunari joutui haaksirikkoon. Sodan lopussa oli siis jäljellä vain yksi Cadizin satamassa ollut alus sekä sodan aikana rakennettu pieni puolikannellinen kaljaasi. Johan Lundströmin kuoltua 1859 muutettiin liikkeen nimi Lundberg & Comp:iksi. J. S. Lundberg tuli liikkeeseen kirjeenvaihto-varustajaksi. Yhtiöllä oli 1858 kuusi yhteensä 1,238 lastin pitoista alusta ja vuonna 1862 kahdeksan yhteensä 1,747 lastin pitoista eli enemmän kuin millään muulla paikkakunnan toiminimellä. Baltzar Fellman kuoli marrask. 20 p:nä 1862. Veli Johan, joka oli lujatahtoinen ja oikeamielinen, mutta harvapuheinen ja lujaperiaatteinen mies, eli 89 vuoden ikäiseksi; hän kuoli elok. 4 p:nä 1870. (GS 3247 & Alma Söderhjelm Raahen Kaupunki 1649 -1899 Akateeminen Kirjakauppa 1911.).
Sara Fellman s. 22.03.1783 Raahe ?, k. 03.07.1858. Naimaton (GS 3248).
Baltzar Fellman s. 1784 Raahe ?, k. 1785 Raahe ? (GS s. 260).
Baltzar Fellman Kauppias Raahessa, s. 25.04.1789 Raahe ?, k. 20.11.1862 Raahe. Naimaton. Tietoja yhteisistä liiketoimista veljen Johan´in tiedoissa. Teki veljensä Johanin kanssa päätöksen, jonka veli toteutti lahjoittamalla varat Raahen porvari- ja kauppakoulun kantarahaston perustamiseksi 1863. Kauppaseuran puheenjohtajana oli Baltzar 1848 - 1850. (GS 3249).
Maria Fellman , s. 06.02.1791 Raahe ?. Tauluun 807
Jakob Fellman , s. 22.09.1792 Raahe. Tauluun 808
Frans Didrich Fellman s. 14.05.1794 Raahe ?, (kaksonen), k. 12.01.1856. Kaksosena Gustavan kanssa. Heikkomielinen. Naimaton. (GS 3254).
Gustava Fellman s. 14.05.1794 Raahe ?, (kaksonen), k. 1794 Raahe ? (GS s. 260).
Isak Fellman s. 26.08.1799 Raahe ?, k. 1802 Raahe ? (GS s. 260).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 369
VI Abraham Nilsinpoika Fellman (5723), (Taulusta 147, isä Nils Fellman) Pyhäjoen kirkkoherra 1810, rovasti 1817, s. 27.05.1754 Kemijärvi, kastettu 02.06.1754 Kemijärvi, k. 31.03.1830 Pyhäjoki. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1773. Vihittiin papiksi 1776. (GS 3255).

Puoliso: Vihitty 22.10.1811 Pyhäjoki Susanna Magdalena Samuelsdotter Bohm (1911). (Taulu 1000) s. 19.03.1766 Sotkamo, kastettu 25.03.1766 Sotkamo, k. 12.03.1831 Pyhäjoki. Avioliitto Abraham Fellman´in kanssa oli lapseton.
Eräs tarina Susanna Magdalena Bohmista (Christina Östenintytär Sursillin jälkeläisestä), jonka Kaisa Kajava (e. Vihma) on lähettänyt Calamnius -sukuneuvostolle:
"Suomen sota oli edennyt niin pitkälle, että Venäjän armeijan sotapäällikkö Kulnev oli joukkoineen siirtynyt Pyhäjoelle. Hänet majoitettiin siellä pappilaan. Oli varhainen aamuhetki kun Kulnev astui ulos paraatiovesta. Samaan aikaan tuli viereisestä keittiönovesta reipas huivipäinen nainen. Kulnev sieppasi välittömästi hänet syliinsä suudellakseen häntä. Silloin Susanna, eli pappilan emäntä, rimpuili irti otteesta ja antoi lujan korvapuustin Kulneville. Samalla hän kertoi kuka oli. Kulnev astui hämmästyneenä taaksepäin, teki kauniin hovikumarruksen ja pyysi monisanaisesti anteeksi. Asia sovittiin mutta kirvelevä muisto jäi."
Susannan hautakivi on kunnostettuna Pyhäjoen kirkkomaalla. (GS 6688).
Vanhemmat: Samuel Andersson Bohm, s. 20.05.1735 Oulu, kastettu 21.05.1733 Oulu, k. 20.11.1800 Siikajoki ? ja Susanna Lars-Henrikintytär Backman, s. 16.08.1736 Kajaani, k. 26.11.1766 Sotkamo.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 370
VI Brita Johanintytär Granroth (585), (Taulusta 148, äiti Sofia Fellman) s. 18.06.1739 Kuusamo, kastettu 22.06.1739 Kuusamo (GS 513).

Puoliso: Vihitty 01.03.1763 Kuusamo Mikko Korkalo (25706) Kotoisin Kemistä.

Lapset:
Mikko Korkalo . Tauluun 809
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 371
VI Esaias Johaninpoika Granroth (8628), (Taulusta 148, äiti Sofia Fellman) Knihtijääkärikorpraali, talollinen, s. 13.03.1742 Kuusamo, kastettu 14.03.1742 Kuusamo, k. 01.09.1823 Kemijärvi. Esaias polveutui isoäitinsä Briita Keckman-Granrothin sekä äitinsä Sofia Fellmanin kautta kuuluisasta Sursill pappis- ja virkamiessuvusta. Sursill suku oli alkujaan lähtöisin Ruotsin Uumajasta. Ensimmäinen Sursill suvun edustaja muutti Suomeen, Pietarsaareen noin 1550. Sursill-suvun jälkeläiset ovat jättäneet Suomen historiaan lähtemättömät jäljet. Suvun heimolaisia on tänä päivänä Suomessa ja kaikkialla maailmassa kymmeniä tuhansia henkilöä edustaen politiikkaa, talouselämää, kulttuuria ja kirkollista elämää sekä tietysti monissa eri ammateissa toimivia tavallisia suomalaisia maanviljelijöitä, emäntiä, piikoja, renkejä, sorvareita, hitsareita, leipureita, yrittäjiä, toimihenkilöitä, opettajia, insinöörejä ja kymmenien muiden ammattien edustajia.

Sursill-suvun tunnetuimpia henkilöitä ovat eittämättä kolme tasavallan presidenttiä, eli C.G.E Mannerheim, K.J. Stålberg ja P.E. Svinhuvud sekä Ruotsin murhattu pääministeri Olof Palme. Muita tunnettuja Sursillejä ovat mm. Jean Sibelius, Satu-setä Sakari Topelius, Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen, Ilmari Kianto, J.W Snellman, Juhani Aho, Pentti Saarikoski ja Lauri "Tahko" Pihkala. Nykyisistä Sursilleistä lienevät tunnetuimat ex-pääministerit Paavo Lipponen ja Esko Aho.
Sukututkimuksen innostuksen kasvaessa ja mm. internetin www-sivujen käytön lisääntyessä uusia tunnettuja ja tuntemattomia Sursillejä löytyy varmasti vielä runsaasti lisää.

Esaias Granroth suuntasi askeleensa Kuusamosta naapuriin Kuolajärven erämaapitäjään joulukuussa 1772 asettuen ensin asumaan Palojärvelle (nyk. Paloperä) ja myöhemmin, noin 1785 Kuolajärven kylään. Sitä ennen hän oli avioitunut Kuusamossa Briita Määtän (s. 28.5.1744) kanssa. Briitan isä Antti Määttä, eli Tolva polveutuu äitinsä kautta Suomussalmelta Kuusamoon tulleesta Lars Tauriaisesta. Tauriaisten suvusta on tehty oma sukukirja nimeltä "Esivanhempien kautta tutuksi, Lars Tauriainen s. 1600" (Pauli Kaisto 1995).

Avioliitostaan Briitan kanssa syntyi kaikkiaan yhdeksän lasta, joista kaikki yhtä lukuun ottamatta perustivat aikanaan oman perheen. Näin alkoi Sursill-suvun jälkeläisten levittäytyminen lähes asumattomaan Kuolajärven erämaapitäjään ja Kemijärvelle. Esaias Granroth toimi Kuolajärvellä aluksi sotilaana ja myöhemmin myös tilallisena.

Esaiaksen ja Briitan jälkeläisistä polveutuu huomattava määrä nykyisen Sallan suvuista. Myös Kemijärveltä löytyy laajasti heidän jälkeläisiä.
Nykyään näiden Kuusamosta, Sallasta ja Kemijärveltä olevien sukujen jälkeläiset ovat levittäytyneet ympäri Suomea ja muihin Pohjoismaihin sekä kaikkialle maailmaan. Lisäksi on syytä huomioida, että Esaiaksen äiti Sofia meni Johan Granrothin kuoltua uudelleen naimisiin Kuusamon seuraavan nimismiehen Sigfrid Tornbergin kanssa. Uudesta avioliitosta syntyi vielä kahdeksan lasta, jotka olivat siis Esaiaksen sisarpuolia. Näiden sisarusten kautta myös Tornbergin suku on levittäytynyt laajalti. Tornbergin suvusta on tehty oma sukukirja nimeltään "Koutakeinon kautta maailmalle" (Erkki Aikkila, Gummeruksen kirjapaino Oy, 2000).

Kuolajärven Lapissa (myöh. Kuolajärven pitäjä) oli 1770-luvulla ainoastaan noin 350 asukasta. Savulukuja eli veroa maksavien tilojen määrä oli noin 40. Kuolajärven asukasluvun kehitys oli varsin hidasta aina 1800-luvun alkuun saakka, jolloin pinta-alaltaan peräti 10.000 km2:n pitäjässä oli ainoastaan noin 700 asukasta. 1700- ja 1800 luvuilla Kuolajärvellä oli kolme laajaa kylää. Kyliä olivat Käsmä (Märkäjärvi, Salmivaara, Kursu, Palojärvi, eli nyk. Paloperä ja pitäjän länsiosat) Sallansuu (vanha Sallan kirkonkylä, Kuolajärvi, Aatsinki ja Saija) ja Tenniö (Tenniö- ja Sotkajärvi, Kurtti ja Vuorijärvi). Asutusta oli myös Onkamo- ja Kallunki- ja Hautajärvien alueella.

Ruotsi-Suomen ja Venäjän välillä oli sotatila vuonna 1788. Itärajan läheisyydestä ja levottomuuksista johtuen Oulun läänin maaherran Carpelanin käskystä ryhdyttiin käymään neuvotteluja Kemijärven, Kuusamon ja Kuolajärven alueille pysyvän ja koulutetun sotaväenosaston perustamisesta. Neuvottelut johtivat tulokseen kesäkuussa 1789. Sopimuksen mukaan kuusamolaiset sitoutuivat pitämään 30 sotamiestä, 30 jääkäriä ja 2 rummuttajaa. Kemijärven osalle tuli 14 sotamiestä ja 14 jääkäriä. Sopimuksen mukaan mies otettiin joka neljännestä talosta ja kun Kuolajärvellä savuluku oli 40 paikkeilla, pitäjän osalle tuli lopulta 10 jääkäriä. Luetteloa tehtäessä miehille annettiin ruotsalaiset sotilasnimet. Miehistä yksi kuului alipäällystöön ja muut miehistöön.
Esaias Granroth-Gran oli sotilasarvoltaan knihtijääkärikorpraali ja hän toimi kuolajärveläisten knihtisotilaiden päällikkönä. Esaiaksen isä Johan Granroth ja isoisä Sigfrid Granroth olivat molemmat toimineet Kuusamon nimismiehinä, joten tällä lienee ollut vaikutusta Esaiksen saamaan esimiestehtävään Kuolajärven knihtisoitilaiden päällikkönä. Jääkäreinä olivat Iisakki Tenno-Ström, Olli Miulus-Krus, Sigfrid Miulus-Krut, Juho Korja-Fast, Olli Hari-Strand, Juho Hari-Gny, Olli Hari-Got, Juho Kurtti-Kuhla ja Olli Kurtti-Trumph. Näiden miesten vastuulla oli Kuolajärven kotien ja osaltaan myös isänmaan puolustaminen. Kun Suomi vuonna 1809 liitettiin autonomisena alueena Venäjän keisarikuntaan, muuttui samalla Kuolajärven asema ratkaisevasti. Idässä oli nyt uusi esivalta ja knihtikontrahti menetti merkityksensä.

Esaias Granroth luopui sotilasurastaan jo ennen vuotta 1809 toimien talollisena ja viljelijänä Kuolajärvellä. Myöhemmin hän muutti Kemijärvellä, minne hänen pojistaan kolme, Abraham, Jaakko ja Johan olivat jo aikaisemmin muuttaneet. Esaias Granroth kuoli 81-vuotiaana Kemijärven Kyyhkysessä 1.9.1823. Lähde: Pekka Lassila (GS 514).

1. puoliso: Vihitty 30.04.1764 Kuusamo Riitta Antintytär Granroth o.s. Määttä-Tolva (92516). (Taulu 1087) s. 28.05.1744 Kuusamo, kastettu 03.06.1744 Kuusamo, k. 18.03.1800 Kuolajärvi.
Vanhemmat: Antti Simonpoika Määttä-Tolva, s. 1710, k. 21.03.1782 Kuusamo, haudattu 07.04.1782 Kuusamo ja Maria Granroth, s. 1712 Kuusamo, k. 18.08.1771 Kuusamo, haudattu 24.11.1771 Kuusamo, kuolinsyy moderpassion.

Lapset:
Sofia Granroth , s. 15.05.1766 Kuusamo, Poussu, kastettu 15.05.1766 Kuusamo. Tauluun 810
Johan Granroth , s. 23.11.1768 Kuusamo, Poussu, kastettu 24.11.1768 Kuusamo. Tauluun 811
Antti Granroth , s. 09.01.1771 Kuolajärvi. Tauluun 812
Maria Granroth , s. 04.05.1773 Kuolajärvi. Tauluun 813
Esaias Granroth s. 28.11.1776 Kuolajärvi, k. 07.03.1795 Kuolajärvi.
Sigfrid Granroth , s. 09.09.1778 Kuolajärvi. Tauluun 814
Abraham Granroth , s. 17.03.1781 Kuolajärvi. Tauluun 815
Simo Granroth , s. 18.11.1784 Kuolajärvi. Tauluun 816
Jacob Granroth , s. 20.06.1789 Kuolajärvi. Tauluun 817
2. puoliso: Vihitty 30.11.1802 Kaisa Tapio (100404) s. 1742, k. 07.12.1812 Kuolajärvi.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 372
VI Henrik Sigfridinpoika Tornberg (2922), (Taulusta 148, äiti Sofia Fellman) Itsellinen, s. 28.07.1747 Kuusamo, kk, Kantoniemi, kastettu 02.08.1747 Kuusamo, k. 22.12.1804 Kuusamo, Alakitka, haudattu 07.01.1805 Kuusamo, kuolinsyy mätäkuume. Porosaaren tilaa hän piti hallussaan vuonna 1767, mutta oli myynyt sen vuoteen 1771 mennessä rajatarkastaja Kristian Enbohmille. Avioiduttuaan Liisa Laurintytär Säkkisen kanssa hän muutti Alakitkalle ja eli siellä itsellisenä. (GS 3257 & Koutokeinon kautta maailmalle; Erkki I. Aikkila).

Puoliso: Vihitty 01.04.1770 Kuusamo Liisa Laurintytär Säkkinen (2923) s. 07.04.1746 Kuusamo, kastettu 27.04.1746 Kuusamo, k. 03.01.1830 Kuusamo, Alakitka, haudattu 04.02.1830 Kuusamo, kuolinsyy slag.
Vanhemmat: Lauri Jaakonpoika Säkkinen, s. 1703 Kuusamo, Alakitka, k. 20.06.1789 Kuusamo, Alakitka, Somsanperä, haudattu 30.11.1789 Kuusamo, kuolinsyy syöpä ja Helga Erkintytär Määttä, s. 1718 Kuusamo, k. 02.11.1766 Kuusamo, Alakitka, haudattu 26.11.1786 Kuusamo.

Lapset:
Sofia Sarvi o.s. Tornberg , s. 23.03.1771 Kuusamo, Alakitka, kastettu 24.03.1771 Kuusamo. Tauluun 818
Sigfrid Tornberg , s. 10.05.1773 Kuusamo, Alakitka, kastettu 11.05.1773 Kuusamo. Tauluun 819
Helena Tornberg , s. 18.02.1775 Kuusamo, Alakitka, kastettu 21.02.1775 Pousu by. Tauluun 820
Lars (Laureus) Tornberg , s. 10.03.1777 Kuusamo, Alakitka, kastettu 12.03.1777 Kyrko. Tauluun 821
Brita Riekki o.s. Tornberg , s. 08.01.1779 Kuusamo, Alakitka, kastettu 24.01.1779 Kyrcko. Tauluun 822
Anna Elisabet Säkkinen o.s. Tornberg , s. 23.02.1781 Kuusamo, Alakitka, kastettu 27.02.1781 Kyrcko. Tauluun 823
Maria Hällström o.s. Tornberg , s. 28.02.1783 Kuusamo, Alakitka, kastettu 04.03.1783 Kuusamo. Tauluun 824
Heikki Tornberg s. 27.11.1787 Kuusamo, Alakitka, kastettu 28.11.1787 Kuusamo, k. 27.11.1787.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 373
VI Johan Sigfridinpoika Tornberg (3523), (Taulusta 148, äiti Sofia Fellman) Lautamies, lautamies, s. 23.10.1750 Kuusamo, kk, Kantoniemi, kastettu 25.10.1750 Kuusamo, k. 06.12.1833 Liminka, kuolinsyy vanhuus. Asui Kuusamossa Poussukylässä, muutti Liminkaan 12.12.1812. Eli siellä viimeiset vuodet ruotuvaivaisena. Muutti Kuusamosta Kemiin 24.02.1771. Heille syntyi 13 lasta. (GS 3258 & Koutokeinon kautta maailmalle; Erkki I. Aikkila.).

Puoliso: Vihitty 08.05.1781 Kuusamo Brita Staffanintytär Tornberg o.s. Saapunki (6134) s. 04.03.1762 Kuusamo, kastettu 14.03.1762 Kuusamo, k. 09.12.1849 Liminka.
Vanhemmat: Tapani (Staffan) Samuelinpoika Määttä-Saapunki, s. 03.09.1737 Kuusamo kk Saapunki, kastettu 04.09.1737 Kuusamo, k. 20.01.1814 Kuusamo kk, haudattu 12.02.1814 Kuusamo, kuolinsyy lungsot ja Margareta Heikintytär Määttä-Saapunki o.s. Törmänen, s. 11.07.1735 Kuusamo Törmäsenvaara, kastettu 13.07.1735 Kuusamo, k. 23.01.1811 Kuusamo kk, haudattu 09.03.1811 Kuusamo, kuolinsyy ålderdom.

Lapset:
tytär Tornberg s. 26.12.1782 Kuusamo, Poussu, k. 26.12.1782.
Margareta Sofia Säkkinen o.s. Tornberg , s. 16.03.1784 Kuusamo, Poussu, kastettu 17.03.1784 Kuusamo. Tauluun 825
Briitta Katariina Tornberg s. 22.05.1786 Kuusamo, Poussu, kastettu 23.05.1786 Pousu, k. 13.12.1786 Kuusamo, Poussu, haudattu 17.12.1786 Kuusamo, kuolinsyy oangifven sjukdom.
Anna Briitta Mustonen o.s. Tornberg , s. 03.12.1787 Kuusamo, Poussu, kastettu 05.12.1787 Kuusamo. Tauluun 826
Sigfrid Tornberg s. 04.10.1789 Kuusamo, Poussu, kastettu 09.10.1789 Poussu, k. 17.11.1811 Kuusamo.
Johannes Tornberg Työmies, s. 05.04.1791 Kuusamo, Poussu, kastettu 05.04.1791 Poussu, k. 15.12.1821 Raahe.
Maria Hällström o.s. Tornberg , s. 04.05.1793 Kuusamo, Poussu. Tauluun 827
Tapani eli Staffan Tornberg , s. 28.06.1795 Kuusamo, Poussu. Tauluun 828
Karin Helena Tornberg , s. 12.03.1797 Kuusamo, Poussu Oulu ?. Tauluun 829
Magdalena Elisabet Tornberg s. 24.07.1799 Kuusamo, Poussu, kastettu 28.07.1799 Poussu, k. 24.11.1810 Kuusamo, haudattu 29.12.1810 Kuusamo, kuolinsyy rödsot.
Lovisa Charlotta Tornberg s. 03.12.1801 Kuusamo, Poussu Oulu, kastettu 01.01.1802 Kuusamo. Oulun muuttokirja: Lovisa Charlotta kom år 1833 ifrån Uleåborg, Flyttar nu till samma stad, vitterligen ledig. Limingo 15.11.1835.
Elias Tornberg , s. 10.10.1804 Kuusamo, Poussu, kastettu 16.11.1804 Pousu. Tauluun 830
Kustaa Abram Tornberg s. 13.10.1807 Kuusamo, Poussu, kastettu 20.10.1807 Pousu, k. 04.03.1825 Oulu. Muuttanut: Muutti Kuusamosta Liminkaan 1812, Limingasta Ouluun 1923 ja sieltä 1825 takaisin uudestaan Ouluun.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 374
VI Sigfrid Sigfridinpoika Tornberg (3524), (Taulusta 148, äiti Sofia Fellman) Talollinen Kuusamossa, s. 22.03.1753 Kuusamo, kk, Kantoniemi, kastettu 27.03.1753 Kuusamo, k. 17.04.1809 Kuusamo, Poussu, Saunaniemi, haudattu 30.04.1809 Kuusamo, kuolinsyy koliikki. Sigfrid oli Lars-veljen ohella, Tornberg-suvun kantaisä Pudasjärvellä. Yhdeksänlapsisesta pesueesta vain toiseksi vanhin, Sofia-tytär, avioitui kuusamolaisen Elias Kurvisen kanssa. Toiset kahdeksan jäivät asuttamaan Pudasjärveä. Runsaslapsisina perheinä heidän jälkeläisensä lisääntyivät nopeasti. Sigfrid itse palasi Kuusamoon ja kuoli tyttärensä kotona. (GS 3259 & Koutokeinon kautta maailmalle; Erkki I. Aikkila.).

Puoliso: Vihitty 02.05.1773 Kuusamo Anna Henrikintytär Veteläinen (3530) Emäntä, s. 28.08.1748 Kuusamo, kastettu 04.09.1748 Kuusamo, k. 11.02.1814 Kuusamo Poussu Saunaniemi (GS 3259).
Vanhemmat: Heikki Henrikinpoika Veteläinen, s. 1722 Kuusamo, k. 30.04.1776 Kuusamo Poussu ja Brita Jaakontytär Palosaari, s. 24.03.1732 Kuusamo, k. 01.08.1790 Kuusamo Poussu.

Lapset:
Johan Tornberg , s. 18.06.1773 Kuusamo, Poussu, Saunaniemi, kastettu 20.06.1773 Kuusamo. Tauluun 831
Sofia Kurvinen-Saunaniemi o.s. Tornberg , s. 08.05.1775 Kuusamo, Poussu, Saunaniemi, kastettu 14.05.1775 Pousu by. Tauluun 832
Brita Räisänen o.s. Tornberg , s. 15.05.1777 Kuusamo, Poussu, Saunaniemi, kastettu 18.05.1777 Pousu. Tauluun 833
Anna Tornberg , s. 14.06.1779 Kuusamo, Poussu, Saunaniemi, kastettu 20.06.1779 Pousu. Tauluun 834
Sigfrid Tornberg , s. 01.05.1782 Kuusamo, Poussu, Saunaniemi, kastettu 05.05.1782 Pousu. Tauluun 835
Margareta Taivalkoski o.s. Tornberg , s. 28.07.1784 Kuusamo, Poussu, Saunaniemi, kastettu 01.08.1784 Pousu. Tauluun 836
Henrik Tornberg , s. 06.05.1787 Kuusamo, Poussu, Saunaniemi, kastettu 10.06.1787 Pousu. Tauluun 837
Magdalena Hauru o.s. Tornberg , s. 02.01.1790 Kuusamo, Poussu, Saunaniemi, kastettu 07.01.1790 Poussu. Tauluun 838
Isaac Tornberg , s. 12.07.1792 Kuusamo, Poussu, Saunaniemi, kastettu 29.07.1792 Poussu. Tauluun 839
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 375
VI Isak Sigfridinpoika Tornberg (3525), (Taulusta 148, äiti Sofia Fellman) Talollinen Kuusamossa, s. 14.03.1755 Kuusamo, kk, Kantoniemi, kastettu 16.03.1755 Kuusamo, k. 15.05.1812 Kuusamo, Alakitka, Virranniemi, haudattu 29.11.1812 Kuusamo, kuolinsyy hukkui. Mikä sai säätyläispojan lähtemään Virranniemelle? Syyt olivat kahtalaiset. Työntävänä tekijänä oli se, ettei Isakilla, jolla oli vanhempiakin veljiä, ollut juuri mahdollisuuksia jäädä kotitilalle Kantoniemeen, jolla asui Tornbergien lisäksi muutakin säätyläisväkeä. Vetävänä tekijänä voi lyhyesti sanoa olleen rakkauden: Iisakki avioitui 1783 Olli Korvan tyttären Malinin kanssa, joka oli jäänyt leskeksi ensimmäisestä aviomiehestään Olli Patosalmesta. Isak ja Malin asuivatkin aluksi Malinin entisen aviomiehen tilalla, joka oli toinen puoli vuonna 1781 jaetusta Patosalmen kantatilasta. Olli Antinpoika Korvan kuoltua he siirtyivät järven yli Virranniemelle, missä Isak ryhtyi viljelemään Korvan tilaa yhdessä lankonsa Olli Ollinpojan kanssa. Patosalmen tilan otti haltuunsa Isakin nuorempi veli Sigfrid. (GS 3260 & Antero Tervonen; Virranniemen kylän historiikki.).

Puoliso: Vihitty 06.07.1783 Kuusamo Magdalena, Malin Ollintytär Tornberg o.s. Korva (6136) s. 24.03.1750 Kuusamo, Alakitka, kastettu 14.04.1750 Kuusamo, k. 16.01.1832 Kuusamo, Alakitka, haudattu 05.02.1832 Kuusamo, kuolinsyy andtäppa.
Vanhemmat: Olli Antinpoika Korva, s. 1711 Kuusamo, Alakitka, k. 16.05.1795 Kuusamo, haudattu 04.12.1795 Kuusamo, kuolinsyy andtäppa ja Liisa Jaakontytär Säkkinen, s. 1709, k. 25.03.1752 Kuusamo, haudattu 01.04.1753 Kuusamo, kuolinsyy magsjuk.

Lapset:
Sigfrid Tornberg-Patosalmi , s. 02.12.1784 Kuusamo, Alakitka 3, Patosalmi, kastettu 05.12.1784 Alakitka. Tauluun 840
Sofia Jauhola o.s. Tornberg , s. 28.07.1788 Kuusamo, Alakitka, Virranniemi, kastettu 31.07.1788 Alakitka. Tauluun 841
Johan Tornberg s. 15.01.1791 Kuusamo, Alakitka, Virranniemi, kastettu 22.01.1791 Alakitka, k. 18.07.1791 Kuusamo, haudattu 26.11.1791 Kuusamo, kuolinsyy koppor.
Olof Tornberg-Niemelä , s. 25.11.1792 Kuusamo, Alakitka, Virranniemi, kastettu 22.11.1792 Alakitka. Tauluun 842
Iisak Tornberg , s. 02.01.1795 Kuusamo, Alakitka, Virranniemi. Tauluun 843
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 376
VI Jakob Sigfridinpoika Tornberg (3528), (Taulusta 148, äiti Sofia Fellman) Talollinen, s. 12.08.1761 Kuusamo, kk, Kantoniemi, kastettu 16.08.1761 Kuusamo, k. 02.04.1836 Kuusamo, Alakitka, Patosalmi 3, haudattu 10.04.1836 Kuusamo, kuolinsyy vanhuus (GS 3261).

Puoliso: Vihitty 06.01.1790 Kuusamo Eeva Erikintytär Tornberg o.s. Kurtti (6137) s. 16.02.1766 Kuusamo, Alakitka, k. 02.12.1836 Kuusamo, Alakitka, Patosalmi.
Vanhemmat: Erik Olofinpoika Kivilahti e. Kurtti, s. 1719 Kuusamo Vasaraperä Kivilahti, k. 30.10.1793 Kuusamo ja Briitta Henrikintytär Törmänen, s. 1727 Kuusamo, k. 13.09.1785 Kuusamo, Vasaraperä, Kivilahti.

Lapset:
Sigfrid Alaviiri e. Tornberg , s. 21.11.1790 Kuusamo, Alakitka, Patosalmi, kastettu 28.11.1790 Alakitka. Tauluun 844
Brita Määttä-Mustalahti o.s. Tornberg , s. 24.02.1793 Kuusamo, Alakitka, Patosalmi. Tauluun 845
Sofia Ervasti o.s. Tornberg , s. 11.12.1794 Kuusamo, Alakitka, Patosalmi. Tauluun 846
Erik Tornberg s. 12.06.1797 Kuusamo, Alakitka, Patosalmi, k. 11.01.1808 Kuusamo, Alakitka, haudattu 07.02.1808 Kuusamo, kuolinsyy rödsot.
Jacob Tornberg-Patosalmi , s. 27.07.1799 Kuusamo, Alakitka, Patosalmi, kastettu 08.09.1799 Alakitka. Tauluun 847
Henrik Tornberg , s. 21.12.1801 Kuusamo, Alakitka, Patosalmi, kastettu 12.02.1802 Kuusamo. Tauluun 848
Johan Tornberg s. 20.02.1805 Kuusamo, Alakitka, Patosalmi, kastettu 11.04.1805 Alakitka, k. 07.07.1838 Kuusamo, haudattu 24.12.1838 Kuusamo, kuolinsyy flussfeber.
Eeva Takkinen o.s. Tornberg , s. 12.06.1808 Kuusamo, Alakitka, Patosalmi, kastettu 26.07.1808 Alakitka. Tauluun 849
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 377
VI Nils Sigfridinpoika Tornberg (3529), (Taulusta 148, äiti Sofia Fellman) Rovaniemen nimismies ja pitäjänkirjuri, kauppias, s. 18.02.1764 Kuusamo, kk, Kantoniemi, kastettu 19.02.1764 Kuusamo, k. 22.04.1842 Rovaniemi, Korkalo, Niemelä. Nicolaus (Nils) oli Sigfridin ja Sofian veljessarjan nuorin ja ainoa, joka ei jäänyt Kuusamoon maanviljelijäksi, vaan lähti opiskelemaan ja päätyi Rovaniemelle. Hänestä tuli Rovaniemen ensimmäinen nimismies. Nimismiehen viran ohella hän toimi myös pitäjänkirjurina. Maatalous kiinnosti toisten veljien tavoin myös Nilsiä. Vuoden 1808 manttaalikirjassa mainitaan Niemelän uudistilan kuuluvan nimismies Nils Tornbergille ja siinä asui perhe myöskin vuosina 1816-1822 kirkonkirjojen mukaan. Nils luovutti isännyyden eläessään toiseksi vanhimmalle pojalleen Johanille. Nimismiehen virastaan hän luopui 1817 ja sen peri vanhin poika Nils. (GS 3262 & Koutokeinon kautta maailmalle; Erkki I Aikkila).

Puoliso: Vihitty 20.09.1795 Tornio Catharina Elisabet Tornberg o.s. Lenning (6139) s. 23.07.1767 Tornio, kastettu 25.07.1767 Tornio, k. 14.12.1838 Oulu. Nilsin ja Elisabetin lapset kävivät kouluja ja heistä tulikin ajallaan varsin merkittäviä yrittäjiä ja ammatin harjoittajia, tehtailijoita ja laivanvarustajia. (Koutokeinon kautta maailmalle; Erkki I Aikkila).
Vanhemmat: Adam Johan Lenning ja Anna Margareta Lenning o.s. Tåratti, s. noin 1725, k. 13.12.1786 Tornio, haudattu 21.12.1786 Tornio, kuolinsyy ålderdoms bräcklighet.

Lapset:
Nils Gabriel Tornberg , s. 28.07.1796 Rovaniemi, mlk, kastettu 29.07.1796 Rovaniemi. Tauluun 850
Johan Tornberg , s. 26.07.1798 Rovaniemi, mlk, kastettu 29.07.1798 Rovaniemi. Tauluun 851
Sofia Margaretha Tornberg s. 25.10.1800 Rovaniemi, mlk, kastettu 25.10.1800 Rovaniemi, k. 21.07.1886 Oulu. Kuollut luultavasti naimattomana. Muuttanut: Rovaniemeltä 1824 Siikajoelle, josta Ouluun 01.07.1843. (GS 3272).
Sigfrid Tornberg , s. 05.11.1802 Rovaniemi, Korkalo, Niemelä, kastettu 08.11.1802 Rovaniemi. Tauluun 852
Henrik Tornberg , s. 05.03.1805 Rovaniemi, kastettu 08.03.1805 Rovaniemi. Tauluun 853
Isak Tornberg Laivuri, merikapteeni, s. 10.11.1808 Rovaniemi, kastettu 12.11.1808 Rovaniemi, k. 02.08.1868 Oulu. Kuoli naimattomana. Kajuuttavahti Phoenix 1828, perämies Activ 1829-30, aliperämies Preciosa 1831-32, perämies Ilia 1834-35, 1837, La Fayette 1834 ja Carl Alexander 1837. Perämiehen- ja kauppalaivuritutkinto Vaasassa 1838. Laivuriporvari Oulussa 1838. Kapteeni Carl Alexander 1838-39, Columbus Raahesta 1842-43, parkki Primus 1843-44, Preciosa 1845, Thor 1845-48, Frithiof 1848-49, Oulu 1850, Najaden 1852-54, Constantin 1861 ja Sixtus 1864-67. (GS 3287 & Koutokeinon kautta maailmalle; Erkki I Aikkila).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 378
VI Margaretha Israelintytär Asplund (23281), (Taulusta 149, äiti Clara Fellman) s. 08.01.1759 Tornio, kastettu 08.01.1759 Tornio, k. 1790 (GS 3291).

Puoliso: Vihitty 18.12.1781 Tornio Adolf Fredrik Merckell (25655) Komissiomaanmittari Ruotsin Västerbottenin läänissä 1782, s. 17.07.1754 Stockholm, Sverige, k. 19.07.1819 Alatornio. Ylioppilas Uppsalassa 12.10.1770 Adolphus Fridericus Merckell StockHolmiensis (* 1754). Ulkomaanmatka 1771–72. Maanmittausoppilas Savossa 1779. Ylioppilas Turussa 19.1.1779 Merckell, Adolph Fridr. Stockh. _ 577. Ruotsalaisen osakunnan jäsen 1779: d. 19 Januar. Adolphus Fridericus Merckell, Stockholmiensis. Nat. 1754, Patre Adsistente in Collegio Politiæ Urbis Regiæ. Maanmittaritutkinto 1781. — Komissiomaanmittari Länsipohjassa 1782. Tornion vakaaja 1797. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852, HisKi).
Vanhemmat: Sebastian Merckell ja Brita Elisabet Wickelberg.

Lapset:
Margaretha Elisabet Svanberg o.s. Merckell , s. 28.09.1782 Tornio, kastettu 01.10.1782 Tornio. Tauluun 854
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 379
VI Susanna Limingius (140620), (Taulusta 150, isä Lars Limingius) s. noin 1693 Kemi, k. 30.03.1751 Rovaniemi.

Puoliso: Mats Pulkamo (140621) s. noin 23.05.1680 Rovaniemi, k. 1755 Rovaniemi, haudattu 23.11.1755 Rovaniemi.

Lapset:
Sofia Pulkamo s. 27.01.1713 Rovaniemi, k. 28.09.1730 Rovaniemi, haudattu 11.10.1730 Rovaniemi.
Carin Pulkamo , s. 30.03.1714 Rovaniemi, kastettu 31.03.1714 Rovaniemi. Tauluun 855
Susanna Pulkamo , s. 24.07.1715 Rovaniemi, kastettu 25.07.1715 Rovaniemi. Tauluun 856
Maria Pulkamo , s. 1718 Rovaniemi. Tauluun 857
Brita Pulkamo s. 21.01.1721 Rovaniemi, kastettu 22.01.1721 Rovaniemi, k. 24.12.1786 Rovaniemi, haudattu 14.01.1787 Rovaniemi, kuolinsyy bröst vattusot.
Henrik Pulkamo s. 01.12.1722 Rovaniemi, kastettu 02.12.1722 Rovaniemi.
Mathias Pulkamo , s. 21.12.1723 Rovaniemi, kastettu 22.12.1723 Rovaniemi. Tauluun 858
Christin Pulkamo s. 26.10.1726 Rovaniemi, kastettu 28.10.1726 Rovaniemi, k. 21.06.1802 Rovaniemi, haudattu 27.06.1802 Rovaniemi, kuolinsyy ålder. Naimaton.
Johan Pulkamo s. 21..1728 Rovaniemi, kastettu 22..1728 Rovaniemi, k. 20.09.1789 Rovaniemi, haudattu 27.09.1789 Rovaniemi, kuolinsyy förstoppning.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 380
VI Margaretha Johanintytär Salonius (4461), (Taulusta 151, isä Johan Salonius) s. 25.01.1684 Siikajoki, k. 03.12.1765 Raahe (GS 3310).

Puoliso: Vihitty 04.06.1725 Raahe Olof Mathiaksenpoika Carlenius-Carlen (2794) Kapteeni, tullikirjuri ja postimestari Raahessa 1727. Raatimies, s. 10.06.1682, k. 27.05.1764 Raahe. Olof Carlén oli neuvosmiehenä (raatimies) 1757, 75 vuoden ikäisenä! (GS 8875).
Vanhemmat: Mathias Carlenius, s. 06.08.1655 Kokkola, k. .10.1682 Pielisjärvi ? ja Elisabet Philipintytär Eichman, s. 28.01.1648 Turku, (kaksonen).

Lapset:
Elisabet Carlenius s. 14.06.1705 Raahe, kastettu 14.06.1705 Raahe, k. 21.06.1705 Raahe (GS s. 709).
Johan Carlenius-Carleen , s. 31.12.1706 Raahe, kastettu 31.12.1706 Raahe. Tauluun 859
Gabriel Carlenius , s. 23.04.1708 Raahe, kastettu 24.04.1708 Raahe. Tauluun 860
Anna Christina Carlenius-Carleen , s. 21.04.1711 Raahe, kastettu 23.04.1711 Raahe. Tauluun 861
Henrik Carlenius-Carlen , s. 22.03.1713 Raahe, kastettu 22.03.1713 Raahe. Tauluun 862
Olof Carlenius s. 05.06.1714 Raahe, kastettu 06.06.1714 Raahe, k. 20.09.1714 Sotapakolaisena Oulussa, haudattu Oulu (GS s. 710).
Christoffer Carlenius s. 19.12.1715, k. 11.05.1717 Ångermanlan, Ruotsi (GS s. 710).
Petter Carlenius-Carlen , s. 05.12.1722 Raahe, kastettu 09.12.1722 Raahe. Tauluun 863
Margaretha Elisabeth Carlenius s. 28.01.1724 Raahe, kastettu 30.01.1724 Raahe, k. 01.02.1724 Raahe (GS s. 710).
Gerhard Carlenius s. 12.12.1725 Raahe, kastettu 12.02.1726 Raahe, k. 25.12.1768 Raahe (GS 8894).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 381
VI Susanna Johanintytär Salonius (4460), (Taulusta 151, isä Johan Salonius) s. noin 1685 (GS 3311).

Puoliso: Martti Toppila (4858) Porvari Raahessa. Onkohan Martin isä tai isoisä ollut Anders Toppi, joka on kulkenut kaikki Savonmaan pitäjät ja koonnut sieltä todistuksia talonpojilta että heidän kaupallansa on hyötyä Raahesta. (Alma Söderhjelm Raahen Kaupunki, sivu 33 1649 -1899 Akateeminen Kirjakauppa 1911).

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 382
VI Margareta Pilckar (216679), (Taulusta 152, äiti Margareta Lithovius) s. 1700 Oulu, k. 12.1758 Oulu.

Puoliso: Vihitty 13.02.1724 Oulu Zacharias Bonge-Bong-Borg (2084) Kauppias Oulussa, s. noin 1695, k. 21.09.1747.
Vanhemmat: Zachris Bonge ja N N.

Lapset:
Elisabeth Bonge , s. 18.10.1725 Oulu, kastettu 10.10.1725 Oulu. Tauluun 864
Margaretha Bonge-Bong , s. 19.04.1728 Oulu, kastettu 19.04.1728 Oulu. Tauluun 421
Catharina Bonge , s. 04.10.1730 Oulu, kastettu 05.10.1730 Oulu. Tauluun 865
Magdalena (Malin) Bonge s. 28.07.1732 Oulu, kastettu 29.07.1732 Oulu, k. 07.06.1736 Oulu, haudattu 07.06.1736 Oulu (GS s. 321).
Brita Bonge , s. 23.11.1735 Oulu, kastettu 24.11.1735 Oulu. Tauluun 657
Maria Bonge s. 25.07.1738 Oulu, kastettu 25.07.1738 Oulu, k. ennen 1748 (GS s. 321).
Daniel (Zachris) Bonge s. 18.09.1739 Oulu, kastettu 1739 Oulu, k. 01.11.1742 Oulu. Kuolleiden luettelon mukaan Zachris (GS s. 321).
Susanna Bonge s. 07.01.1741 Oulu, kastettu 07.01.1741 Oulu, k. ennen 1748 (GS s. 321).
Beata Bonge s. 24.08.1742 Oulu, kastettu 25.08.1742 Oulu, k. 25.09.1742 Oulu (GS s. 321).
Johan Bonge s. 07.02.1744 Oulu, kastettu 08.02.1744 Oulu, k. 06.03.1744 Oulu, haudattu 06.03.1744 Oulu (GS s. 321).
Daniel Zachris Bonge s. 16.12.1745 Oulu, kastettu 17.12.1745 Oulu, k. __.09.1746 Oulu (GS s. 321).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 383
VI Brita Danielintytär Pilckar-Pilkar (7507), (Taulusta 152, äiti Margareta Lithovius) s. 1705, k. 02.09.1765 Oulu, haudattu 1765 Oulu (GS 3968).

Puoliso: Petter Fredric Hollender (7506). (Taulu 293) Kauppias Oulussa 1724. Laivanvarustaja ja teollisuusmies. Valtiopäivämies, s. 26.11.1695 Karjala, k. 30.05.1775 Oulu, haudattu 1775 Oulu. Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin vänrikki 1718.
Vanhemmat: Johan Hollender, k. 1706 Kurkijoki ja Sara Hindsberg, s. 1671, k. 1743 St Petersburg Russia.

Lapset:
Margaretha Hollender , s. 28.10.1723 Oulu, kastettu 30.10.1723 Oulu. Tauluun 866
Johan Hollender s. 16.01.1725 Oulu, kastettu 16.01.1725 Oulu, k. 30.11.1734 Oulu (GS s. 315).
Daniel Hollender s. 14.01.1727 Oulu, kastettu 15.01.1727 Oulu, k. 10.09.1727 Oulu, haudattu 10.09.1727 Oulu (GS s. 315).
Petter Hollender s. 17.08.1728 Oulu, kastettu 18.08.1728 Oulu, k. 05.10.1728 Oulu, haudattu 05.10.1728 Oulu (GS s. 316).
Eva Christina Hollender , s. 15.10.1729 Oulu, kastettu 15.10.1729 Oulu. Tauluun 867
Isak Hollender s. 29.09.1731 Oulu, kastettu 30.09.1731 Oulu, k. 15.10.1731 Oulu, haudattu 15.10.1731 Oulu (GS s. 316).
Carl Petterinpoika Hollender s. 06.12.1732 Oulu, kastettu 06.12.1732 Oulu, k. 16.12.1753 Oulu, haudattu 16.12.1753 Oulu. Ylioppilas Upsalassa 1751. Naimaton. (GS 3971).
Daniel Hollender , s. 08.11.1734 Oulu, kastettu 09.11.1734 Oulu. Tauluun 868
Gustaf Hollender s. 08.08.1737 Oulu, kastettu 09.08.1737 Oulu, k. 04.09.1737 Oulu, haudattu 04.09.1737 Oulu (GS s. 318).
Johan Hollender s. 27.11.1738 Oulu, kastettu 28.11.1738 Oulu, k. 09.12.1738 Oulu (GS s. 318).
Sara Hollender , s. 1739. Tauluun 869
Efraim Hollender s. 11.01.1741 Oulu, kastettu 12.01.1741 Oulu, k. 29.06.1741 Oulu (GS s. 318).
Johanna Elisabet Hollender , s. 26.12.1742 Oulu, kastettu 27.12.1742 Oulu. Tauluun 870
Efraim Hollender s. 02.01.1745 Oulu, kastettu 03.01.1745 Oulu, k. 20.02.1745 Oulu (GS s. 319).
Petter Hollender s. 27.01.1746 Oulu, kastettu 28.01.1746 Oulu, k. 04.02.1746 Oulu, haudattu 04.02.1746 Oulu (GS s. 319).
Simon Hollender Kauppias Oulussa, s. 10.03.1747 Oulu, kastettu 11.03.1747 Oulu, k. 08.09.1783 Oulu, haudattu 14.09.1783 Oulu. Ylioppilas Upsalassa 1764. Naimaton (GS 4005).
Magdalena Hollender , s. 12.10.1749 Oulu, kastettu 13.10.1749 Oulu. Tauluun 871
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 384
VI Catharina Danielintytär Pilckar (6777), (Taulusta 152, äiti Margareta Lithovius) s. 1707, k. 1779 Oulu, haudattu 27.12.1779 Oulu (GS 4028).

1. puoliso: Vihitty 03.03.1726 Oulu Jakob Björnström (6778). (Taulu 55) Kauppias Oulussa, s. 1705, k. 18.12.1739 Oulu.
Vanhemmat: Magnus Sveninpoika Björnström, k. 09.12.1678 oli kuolleena ja Catharina Isakintytär Lithovia, s. noin 1631, k. 10.09.1730 Oulu.

Lapset:
Daniel Biörnström s. 13.10.1727 Oulu, kastettu 14.07.1727 Oulu, k. 24.12.1727 Oulu (GS s. 321).
Jakob Biörnström s. 01.11.1728 Oulu, kastettu 03.11.1728 Oulu, k. 17.04.1737 Oulu, haudattu 17.04.1737 Oulu (GS s. 321).
Isak Biörnström s. 20.12.1730 Oulu, kastettu 20.12.1730 Oulu, k. ennen 1741 (GS s. 321).
Maria Biörnström s. 07.05.1732 Oulu, kastettu 08.05.1732 Oulu, k. 29.10.1735 Oulu, haudattu 29.10.1735 Oulu (GS s. 321).
Johan Biörnström , s. 11.04.1735 Oulu, kastettu 12.04.1735 Oulu. Tauluun 390
Margaretha Biörnström s. 06.03.1738 Oulu, kastettu 07.03.1738 Oulu, k. 31.12.1738 Oulu (GS s. 321).
Elisabet Biörnström s. 15.10.1739 Oulu, kastettu 15.10.1739 Oulu, k. 25.04.1742. Naimaton. (GS 4034).
2. puoliso: Vihitty 10.11.1741 Oulu Johan Falander-Fahlander (6779) Kauppias Oulussa, s. 1708, k. 1767 Oulu, haudattu 18.11.1767 Oulu.
Vanhemmat: Matts Falander-Fahlander ja Matts Falanderin puoliso.
Lapset:
Margaretha Liljeroth o.s. Falander , s. 20.10.1742 Oulu, kastettu 21.10.1742 Oulu. Tauluun 872
Daniel Falander s. 02.11.1744 Oulu, kastettu 02.11.1744 Oulu, k. 02.11.1744 Oulu, haudattu 22.11.1744 Oulu. Eli muutamia tunteja (GS s. 321).
Catharina Falander s. 30.01.1746 Oulu, kastettu 30.01.1746 Oulu, k. 26.05.1749 Oulu, haudattu 26.05.1749 Oulu (GS s. 322).
Brita Falander s. 10.04.1748 Oulu, kastettu 11.04.1748 Oulu, k. 01.06.1748 Oulu, haudattu 01.06.1748 Oulu (GS s. 322).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 385
VI Magdalena Danielintytär Pilckar (8641), (Taulusta 152, äiti Margareta Lithovius) s. 19.02.1715, k. 30.10.1737 Oulu, haudattu 30.10.1737 Oulu (GS 4038).

Puoliso: Vihitty 03.05.1731 Oulu Johan Andersinpoika Possenius (24440). (Taulu 321) Oululainen kauppias 1731, laivanvarustaja, raatimies, s. 1706 Liperi, k. 04.07.1779 Oulu, haudattu 1779 Oulu. Omisti talon toisessa korttelissa. Muuttanut: Ouluun n. 1729. (Falck: Släkten P...). (GS 3768).
Vanhemmat: Anders Petri Possenius, s. noin 1670 Rantasalmi, k. 05.02.1740 Liperi ja Brita Michelsintytär Trana, s. välillä 1670-1680 Etelä Ii, k. 1733 Liperi.

Lapset:
Anders Possenius s. 12.12.1732 Oulu, kastettu 13.12.1732 Oulu, k. 11.02.1733 Oulu, haudattu 11.02.1733 Oulu (GS s. 322).
Brita Possenius s. 17.12.1734 Oulu, kastettu 17.12.1734 Oulu, k. 24.08.1735 Oulu, haudattu 24.08.1735 Oulu (GS s. 322).
Margaretha Tuderus o.s. Possenius , s. 04.05.1736 Oulu, kastettu 05.05.1736 Oulu. Tauluun 873
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 386
VI Jakob Isaksson Björnström (114240), (Taulusta 153, isä Isak Björnström) Klockare, s. 17.06.1698 Kemi, Finland, k. 07.08.1758 Övre Raumo, Nedertorneå (D.Heather).

1. puoliso: Vihitty 24.06.1725 Nedertorneå Elisabet Kristiansdotter Antillius (113925) s. 1697 Tornio, Lapland, Finland, k. 01.03.1744 Övre Raumo, Nedertorneå.
Vanhemmat: Kristian Jakobsson Antillius, s. 1668, k. 1743 ja Sophia Halsia, s. 1665, k. 1740.

Lapset:
Isak Björnström , s. 20.04.1720 Kyrkbacken, Nedetorneå. Tauluun 874
Anna Jakobsdotter Kunnari o.s. Björnström , s. 14.04.1728 Kyrkbacken, Nedertorneå sn. Tauluun 875
Kristiern (Kristian) Björnström , s. 04.02.1730 Nedertorneå f.s. Tauluun 876
Jakob Björnström , s. 28.07.1731 Övre Raumo, Nedertorneå sn. Tauluun 877
Hans Björnström , s. 30.07.1734 Björkö, Nedertorneå, Sverige. Tauluun 878
Abraham Björnström , s. 22.12.1735 Björkö, Nedertorneå, Sverige, (kaksonen). Tauluun 879
Johannes Björnström Arrendator i Haaparanta, s. 22.12.1735 Nedertorneå, (kaksonen) (D.Heather).
Johannes Björnström , s. 07.06.1737 Björkö, Nedertorneå, Sverige. Tauluun 880
2. puoliso: Vihitty 01.03.1744 Nedertorneå sn. Anna Jakobsdotter Westman (252656) s. 1710 Luleå, k. 1773 (D.Heather).
Lapset:
Apollonia Björnström s. 01.11.1747 Pirkkiö, k. 25.01.1786 (D.Heather).
Petrus Björnström s. 04.11.1748 Pirkkiö, k. 06.11.1748 Pirkkiö (D.Heather).
Petter Jakobsson Björnström , s. 25.12.1749 Pirkkiö. Tauluun 881
Salomon Björnström , s. 19.02.1755 Björkö. Tauluun 882
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 387
VI Magdalena Isakintytär Björnström (5443), (Taulusta 153, isä Isak Björnström) s. noin 1710 Finland, k. ennen 1768. Emintimänsä tytär, eli puoliso oli isäpuolen poika. (GS 3319).

Puoliso: Vihitty 17.10.1738 Liminka Petter Larsinpoika Lithovius (4200). (Taulu 187) Lumijoen kappalainen 1749, s. noin 1725 Finland, k. 27.05.1771 Lumijoki. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1733. Vihittiin 1735 isänsä apulaiseksi. Hänen jälkeen kappalainen Lumijoella 1749. (GS 3954).
Vanhemmat: Lars Gabrielinpoika Lithovius, s. noin 1680 Liminka, k. 1748 Lumijoki ja Christina Petterintytär Gran.

Lapset:
Isak Lithovius s. noin 1743 Lumijoki ?, k. 28.08.1791 Tervola. Oli kuollessaan avioliitossa (GS 3958).
Margareta Lithovius , s. noin 1745 Finland. Tauluun 883
Lars Lithovius , s. noin 1753 Lumijoki. Tauluun 741
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 388
VI Lars Sveninpoika Biörnström (8705), (Taulusta 154, isä Sven Björnström) s. noin 1700 Finland, k. ennen 1753 St Petersburg, Russia. Oli Pietarissa 1743. (GS 3418).

Lapset:
Sven Erik Biörnström Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin rumpalina 1753, s. noin 1730 Finland (GS 3419).
Anna Maria Biörnström s. noin 1730 Finland, k. jälkeen 1753. Oli Pietarissa 1753 (GS 3420).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 389
VI Sven Sveninpoika Biörnström (8704), (Taulusta 154, isä Sven Björnström) Oulun triviaalikoulun collega inferior, s. noin 1715, k. 04.07.1754 Oulu, haudattu 06.07.1754 Oulu. Ylioppilas Upsalassa 1734, Turussa (pohj.) 1739. Vihittiin papiksi 1748 (GS 3421).

Puoliso: Vihitty 20.08.1745 Oulu Brita Catharina Nilsintytär Gronovius (25063) s. 18.10.1720, k. 12.08.1753 Oulu (GS 2136).
Vanhemmat: Nils Gustafinpoika Gronovius, s. 1687, k. 11.11.1746 Oulu ja Christina Collin, s. 1691, k. 01.09.1743 Oulu.

Lapset:
Sven Biörnström s. 02.07.1747 Oulu, kastettu 03.07.1746 Oulu, k. 1750 Oulu, haudattu 28.06.1750 Oulu (GS s. 273).
Christina Biörnström s. 23.07.1747 Oulu, kastettu 24.07.1747 Oulu, k. 1748 Oulu, haudattu 20.01.1748 Oulu (GS s. 273).
Nils Björnström , s. 03.10.1748 Oulu, kastettu 04.10.1748 Oulu. Tauluun 884
Sven Biörnström s. 18.10.1750 Oulu, kastettu 18.10.1750 Oulu, k. 02.04.1751 Oulu (GS s. 273).
Gustaf Biörnström s. 02.04.1752 Oulu, kastettu 02.04.1752 Oulu, k. 02.04.1752 Oulu (GS s. 273).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 390
VI Johan Jakobinpoika Biörnström (9271), (Taulusta 155, isä Jakob Björnström) Kauppias Oulussa 1763, s. 11.04.1735 Oulu, kastettu 12.04.1735 Oulu, k. 03.02.1815 Oulu. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1754. (GS 4029).

Puoliso: Vihitty 1780 Katariina Rännäri (28907) s. 1751 Finland, k. 25.08.1825 Raahe.

Lapset:
Jakob Biörnström s. 04.12.1781 Finland (GS 4030).
Catharina Margaretha Biörnström , s. 1784 Finland. Tauluun 885
Anna Christina Biörnström s. 26.08.1786. Naimaton (GS 4032).
Johanna Sofia Biörnström , s. 26.12.1788. Tauluun 886
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 391
VI Petter Johaninpoika Prochaeus (5778), (Taulusta 159, äiti Margaretha Hourenius) Ruotsin Byn komministeri 1719, s. 24.11.1693 Paltamo, k. 26.04.1741 By, Sverige. Ylioppilas Upsalassa 1709. Vihittiin papiksi 1715. (GS 1972).

Puoliso: Vihitty 18.12.1719 By, Sverige Maria Almgren (5780) s. 1699, k. 1786 By, Sverige ?.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 392
VI Henrik Johaninpoika Prochaeus (5779), (Taulusta 159, äiti Margaretha Hourenius) Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherra 1730, s. 1694 Paltamo ?, k. 1746 Stockholm, Sverige, haudattu 07.07.1746 Tukholma. Ylioppilas Upsalassa 1707. Vihittiin papiksi 1725. (GS 1974).

Puoliso: Vihitty 13.03.1726 Stockholm, Sverige Charlotta Eleonora Scharff (5781) s. 29.03.1704 Hölö, k. 1779 Stockholm, Sverige, haudattu 29.01.1779 Tukholma.
Vanhemmat: Paul Scharff, s. 1675 Hälleforsin ruukki, Sverige, k. 28.04.1743 Hölö ja Anna Stenius.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 393
VI Catharina Johanintytär Prochaeus (5210), (Taulusta 159, äiti Margaretha Hourenius) s. noin 1700 Paltamo, k. välillä 1732-39 Paltamo, Sotkamo (GS 1976).

Puoliso: Caspar Heikinpoika Gröön-Grön (2017). (Taulu 332) Sotkamon kirkkoherra 1736, s. 01.07.1681 Pyhäjoki, k. 16.12.1744 Sotkamo, haudattu Sotkamo. Yo Turussa sl. 1699. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 27.5.1704. Paltamon kappalainen 1704. Synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Kokkolassa 1706. Vangittu isovihan aikana 1716, sittemmin jonkin aikaa Korppoon vt. kirkkoherrana isovihan lopulla, palasi Paltamoon rauhanteon jälkeen. Sotkamon kirkkoherra 1736. (J.Hissa).
Vanhemmat: Heikki Luukkaanpoika Gröön ja Valborg.

Lapset:
Elisabeth Groen , s. 1721 Paltamo. Tauluun 887
Catharina Groen , s. 01.12.1725 Paltamo ?. Tauluun 888
Petter Groen , s. 01.02.1727 Paltamo. Tauluun 889
Clara Maria Groen , s. 03.08.1732 Paltamo, kastettu 04.08.1732 Paltamo. Tauluun 890
Johan Groen Paltamon rippikirja 1731-.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 394
VI Mathias Johaninpoika Mathesius (5776), (Taulusta 162, isä Johan Mathesius) Kauppias Kokkolassa, laivuri, s. 30.11.1695 Lohtaja, k. 10.07.1749 Stockholm, Sverige. Teki palattuansa paosta porvarivalansa 22/6 1722 ruvetakseen kauppiaaksi Kokkolaan. Oli 1728 siellä kaupp. Hopp'in kanssa kestievarina. Näyttää ,,Två bröder" nim. laivallansa kuljettaneen 1742 armeijatarpeita Turkuun ja Tukholmasta tuoneen 500 tynn. viljaa Kokkolaan. Hänen ,,Dufva" nim. laivansa hukkui Kokkolan edustalla syks. s. v. Tulipalossa kesällä 1742 paloi häneltä kiinteää omaisuutta 3,558 taalarin ja irtainta 1,500 taalarin arvosta. Lahjoitti Jak. Carlbom'in (appensa t. lankonsa?) kanssa 11/10 1724 Kokkolan kirkolle 300 vaskital. arvoisen kynttiläkruunun. Yritteliäs, mutta vähä-onninen kauppatoimessaan. Loppuiällään alinomaa velkojiensa ahdistamana. Kuoli kesä- heinäkuussa 1749 Tukholman-matkalla. Puoliso: 8/7 1722 Maria Carlbom, s.1/11 1693, porvari Jakob Reinholdinp. Carlbom'in ja Elisabet Anterontyt. Riskan tytär, joka miehensä kuoltua pyysi saada luovuttaa kuolinpesän omaisuuden velkojille. Tytär. (GS 4376).

Puoliso: Vihitty 08.07.1722 Kokkola Maria Carlbom (5777) s. 01.11.1693 Kokkola, kastettu 06.11.1693 Kokkola.
Vanhemmat: Jakob Reenhåltsson, kastettu 02.02.1761 Kokkola, k. 1702 Kokkola, haudattu 04.12.1702 Kokkola ja Elisabet Riska, s. 1662 Kokkola, k. 05.07.1746 Kokkola, haudattu 13.07.1746 Kokkola.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 395
VI Susanna Johanintytär Mathesius (5654), (Taulusta 162, isä Johan Mathesius) s. 18.01.1699 Ylikannus, k. 30.11.1760 Lokalahti (GS 4377).

1. puoliso: Vihitty 26.05.1721 Stockholm, Sverige Johan Fredrik Berg (5655) Vehmaan kihlakunnan kihlakunnanvouti, k. 25.01.1728 Vehmaa, haudattu 25.01.1728 Vehmaa.
Vanhemmat: Johan Berg ja Catharina Tarvonius (Tarvola).

Lapset:
Fredrik Johan Berg , s. 07.06.1721 Sverige ?. Tauluun 891
Brita Catharina Berg , s. 19.10.1722 Vehmaa. Tauluun 892
2. puoliso: Vihitty 1730 Jeremias Weckman (6791) Porin läänin jalkaväkirykmentin kersantti, tilallinen Vehmaalla, s. 25.01.1694 Lempäälä ?, k. 11.03.1770 Vehmaa, haudattu 11.03.1770 Vehmaa.
Vanhemmat: Nils Weckman, s. noin 1661 Vehkalahti, k. noin 1704 ja Margaretha Takku, s. 25.03.1667 Huittinen.
Lapset:
Juliana Weckman , s. 22.07.1731 Finland. Tauluun 893
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 396
VI Anna Erikintytär Fortelius (2012), (Taulusta 163, äiti Anna Cajanus) eli 1710 Paltamo (GS 4515).

1. puoliso: Vihitty noin 1695 Samuel Nilsinpoika Petrelius (2016) Paltamon kappalainen 1703, s. noin 1670, k. Paltamo. Oulun triviaalikoulun oppilas. Ylioppilas Uppsalassa 8.10.1687 Samuel Petrelius [Ostrobothnienses cum testimon. Rectoris Scholæ Ulhe.]. Mainitaan ylioppilaana Turun akatemian konsistorin pöytäkirjassa 31.1.1690. Vihitty papiksi Turun hiippakunnan pappeinkokouksen aikana Oulussa 15.1.1694. — Kajaanin pedagogi (1694), samalla pitäjänapulainen siellä (1695). Paltamon kappalainen 1703. Eli 1710 Paltamossa. (gs 4515, Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852).
Vanhemmat: Nicolaus Larsinpoika Petrelius, s. noin 1640 Acklinga, k. 1680 Kajaani ja Maria Samuelintytär Paldanius, s. noin 1636.

Lapset:
Anna Petrelius , s. noin 1695 Kajaani. Tauluun 894
Maria Petrelius , s. noin 1696 Kajaani. Tauluun 895
Abraham Petrelius , s. 1702 Kajaani. Tauluun 896
2. puoliso: Vihitty noin 1700 Caspar Heikinpoika Gröön-Grön (2017). (Taulu 332). (Taulu 333) Sotkamon kirkkoherra 1736, s. 01.07.1681 Pyhäjoki, k. 16.12.1744 Sotkamo, haudattu Sotkamo. Yo Turussa sl. 1699. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 27.5.1704. Paltamon kappalainen 1704. Synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Kokkolassa 1706. Vangittu isovihan aikana 1716, sittemmin jonkin aikaa Korppoon vt. kirkkoherrana isovihan lopulla, palasi Paltamoon rauhanteon jälkeen. Sotkamon kirkkoherra 1736. (J.Hissa).
Vanhemmat: Heikki Luukkaanpoika Gröön ja Valborg.
Lapset:
Magdalena Grön , s. noin 1701. Tauluun 897
Margareta Groen , s. noin 1705 Paltamo. Tauluun 898
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 397
VI Elisabet Erikintytär Fortelius (183720), (Taulusta 163, äiti Anna Cajanus) s. noin 1680 Paltamo, k. noin 1714 Sotkamo (J.Hissa).

Puoliso: Josef Ahllund (2326). (Taulu 342) Sotkamon kappalainen, s. noin 14.04.1682, k. 22.04.1744 Sotkamo, haudattu 29.04.1744 Sotkamo. Kotoisin Pohjanmaalta. Ylioppilas Turussa kl. 1708. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1708] Josephus Ahllund. Sacellanus in Sotkamo | Kuhmoniemi 1714, obiit 1744. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 15.5.1713. Sotkamon 2. kappalainen 1713, pysyi virassa isonvihan yli. Josef Ahllund oli ilmeisesti naimisissa aiemmin Elisabeth Forteliuksen kanssa jonka kanssa Ahlundilla oli lapsia.

Lapset:
Josef Ahllund , s. noin 1710. Tauluun 899
Elisabet Ahllund s. noin 10.1714 Sotkamo, k. 1740 Sotkamo, haudattu 30.03.1740 Sotkamo (J.Hissa).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 398
VI Margaretha Ericsdotter Fortelius (139), (Taulusta 163, äiti Anna Cajanus) s. 01.03.1681 Paltamo, k. 09.11.1756 Kälviä, haudattu 05.12.1756 Kälviä, i Choret, kuolinsyy styng med hetz.feb (GS 4414).

Puoliso: Vihitty noin 1700 Johan Magnuksenpoika Westzynthius (138). (Taulu 324) s. noin 04.01.1671 Raahe, k. 25.04.1740 Ylivieska, haudattu 08.06.1740 Ylivieska. Yo Turussa kl. 1688. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 6.5.1692. Apulaispappi Raahessa 1692 ja samalla pedagogi (luultavasti heti vuodesta 1692). Pakeni sotaa Ruotsiin 1714, oleskeli Ångermanlandissa (1717), Boteåssa (1718), Nordingråssa (1721). Ylivieskan kappalainen 1722. Johan var Sockne-adjunct och Paedagog i Brahestad 1696; Kapellan i Ylivieska 10.07.1727. (GS 1013).
Vanhemmat: Magnus Gabrielsson Westzynthius, s. 02.02.1637 Pietarsaaren msrk, k. 16.06.1692 Raahe ja Anna Larsintytär Gallus (Calle), s. noin 1630 Närpiö, k. .5.1689 Raahe.
Muistiinpanot: Syntymäaika laskettu Hiskin kuoliniän perusteella

Lapset:
Abraham Westzynthius , s. 14.12.1707 Raahe, kastettu 15.12.1707 Raahe. Tauluun 900
Magnus Westzynthius , s. 25.07.1709 Raahe, kastettu 26.07.1709 Raahe. Tauluun 901
Erik Westzynthius , s. 17.08.1711 Raahe, kastettu 18.08.1711 Raahe. Tauluun 902
Anna Westzynthius , s. 03.05.1714 Raahe, kastettu 03.05.1714 Raahe. Tauluun 903
Johan Westzynthius , s. 08.02.1717 Ångermanland. Tauluun 904
Magdalena Westzynthius s. 1722, k. 10.06.1784 Kälviä. Naimaton (GS 1192).
Margaretha Westzynthius , s. 07.11.1723 Ylivieska, kastettu 10.11.1723 Ylivieska. Tauluun 905
Olof Westzynthius , s. 24.09.1726 Ylivieska, kastettu 28.09.1726 Ylivieska. Tauluun 324
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 399
VI Erik Erikinpoika Fortelius-Fortell (1995), (Taulusta 163, äiti Anna Cajanus) Vääpeli. Nimismies Kalajoella, s. 1683 Paltamo, k. 25.05.1749 Kalajoki, haudattu 08.10.1749 Kalajoki, kuolinsyy ålderdoms bräcklighet. Jälkimmäinen avioliitto oli lapseton. (GS 4415, Lars Holm).

1. puoliso: Vihitty noin 1710 Maria Petterintytär Schönström (180726) s. Stockholm, Sverige, k. välillä 1722-29 (Lars Holm).
Vanhemmat: Petter Danielinpoika Schönström ent. Svedberg, s. 1644, k. 22.05.1692 ja Anna Margareta Albrechtintytär Behm, s. noin 1660, k. noin 1688.

Lapset:
Erik Fortelius-Fortell , s. noin 1713 Kalajoki. Tauluun 556
Abraham Johan Fortelius , s. 24.12.1716 Kalajoki. Tauluun 906
Catharina Fortelius , s. 28.05.1719 Kalajoki. Tauluun 907
Isak Fortelius , s. noin 1722 Kalajoki. Tauluun 908
2. puoliso: Vihitty 25.07.1729 Pyhäjoki Christina Malmsten (1997) s. 10.06.1697 Haapajärvi, k. 16.09.1762 Sievi.
Vanhemmat: Carl Claesinpoika Malmstenius-Malmsten, s. noin 1660 Stockholm, Sverige, k. 04.05.1700 Haapavesi ja Anna Gabrielintytär Vhael, s. noin 1660 Oulu.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 400
VI Abraham Abrahaminpoika Falander (1984), (Taulusta 163, äiti Anna Cajanus) Lukkaripappi Kemiössä, s. noin 1685 Paltamo. Yo Uppsalassa 4.9.1703. Yo Turussa sl. 1707. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 30.11.1709. Kemiön pitäjänapulainen (lukkaripappi) 1709. Eli 1714 Kemiö (GS 4680).

Puoliso: Vihitty 04.02.1714 Kemiö Anna Gabrielintytär Hagert (1987) s. 25.09.1689 Kemiö, kastettu 25.09.1689 Kemiö, k. 18.06.1775 Kemiö, haudattu 22.06.1775 Kemiö, kuolinsyy ålderdom.
Vanhemmat: Gabriel Hagert, s. Inkoo, , haudattu 10.10.1697 Kemiö ja Christina Forsenius.

Lapset:
Christina Falander s. 1714 Kemiö, kastettu 26.09.1714 Kemiö, k. 17.12.1784 Kemiö, haudattu 20.12.1784 Kemiö, kuolinsyy fläckfeber (GS 4681).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 401
VI Magdalena Abrahamintytär Falander (1985), (Taulusta 163, äiti Anna Cajanus) s. noin 04.1690 Paltamo, k. 1725 Kokkola, haudattu 21.01.1725 Kokkola (GS 4628).

Puoliso: Vihitty noin 1710 Johan Roering (1990) Kokkolan kappalainen 1721, s. 04.06.1682 Kokkola, kastettu 04.06.1682 Kokkola, k. 15.06.1728 Kokkola, haudattu 15.06.1728 Kokkola. Ylioppilas Turussa 1703. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 30.11.1708. — Kalajoen pitäjänapulainen 1708. Pakeni sotaa Ruotsiin 1714. Kalajoen kappalainen 1717 (ei ehkä astunut virkaan).
Vanhemmat: Henrik Johaninpoika Roering, s. noin 08.02.1656 Kruunupyy, k. 1714 Gamlakarleby, haudattu 16.02.1714 Kokkola ja Magdalena Hansintytär Wijkare, s. noin 1.1657 Kruunupyy, k. 1733 Gamlakarleby, haudattu 20.05.1733 Kokkola.

Lapset:
Abraham Roering , s. 1710 Kalajoki. Tauluun 909
Johan Roering s. 09.03.1711 Kalajoki, k. 09.03.1711 Kalajoki (GS s. 369).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 402
VI Anders Erikinpoika Cajanus (1453), (Taulusta 164, isä Erik Cajanus) Tohmajärven 1. Kappalainen 1727, s. noin 1685 Paltamo, k. 1730 , haudattu 25.09.1730 Tohmajärvi. Yo Uppsalassa 12.10.1709 Vihitty papiksi Porvoon hiippakunnassa 21.6.1724. Helsingin kappalainen 1724, erotettu juoppoudesta syytettynä. Armovuodensaarnaaja Pälkjärvellä. Tohmajärven 2.kappalaisen apulainen 1726, 1.kappalainen 8.9.1727. (GS 4684).

Puoliso: Vihitty 1724 Christina Isakintytär Svanhals (4982) s. noin 1697 Malmö, Sverige.
Vanhemmat: Isak Nilsinpoika Svanhals, s. 28.02.1664 Malexander, k. 04.03.1710 Malmö, Sverige ja Margareta Helena Larsintytär Björn, s. 22.12.1675 Malmö, Sverige, k. 18.02.1710 Malmö, Sverige.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 403
VI Erik Erikinpoika Cajanus (1452), (Taulusta 164, isä Erik Cajanus) s. noin 1688 Paltamo, k. 1716 Turussa vankina ollessaan, haudattu 02.02.1719 Kemiö. Ylioppilas Turussa sl. 1708 [Cajanus] Ericus Bothn _ 272. 303. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1708] Ericus Cajanus. Ups: venit. Sacellanus in Paldamo. Obiit in Finlandia, cum a Muscovitis captivus tenebatur, 1716. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa (Rön kirkossa Roslagenissa) 9.10.1710. Apulaispappi Paltamossa 1710, kappalainen 1712. Jäi venäläisten vangiksi Kajaanin linnan antautuessa 1716 ja kuljetettiin Turkuun. (GS 4685 & Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).

Puoliso: Vihitty 1710 Ii ? Brita Simonintytär Pechlinius (4861) s. 15.08.1688 Ii, kastettu 19.08.1688 Ii, k. 10.01.1764 Turku. Kolmas avioliitto oli lapseton. (GS 6035).
Vanhemmat: Simon Henricsson Pechlin e. Pechlinius, s. 1650 Ii, k. 1708 Ii ja Margaretha Petterintytär Hoffrenius, s. 1660.

Lapset:
Magdalena Cajanus , s. noin 1713 Paltamo. Tauluun 910
Margaretha Cajanus , s. noin 1715 Paltamo. Tauluun 911
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 404
VI Johan Erikinpoika Cajanus (1451), (Taulusta 164, isä Erik Cajanus) Paltamon kappalainen 1722, s. noin 1690 Paltamo, k. 1741 Paltamo. Ylioppilas Upsalassa 17.7.1706. Vihitty papiksi Kalmarin hiippakunnassa 25.3.1720. Venäläiset pahoinpitelivät hänet isovihan aikana. Asui Paltamon Sutelassa. (GS 4734).

Puoliso: Vihitty 04.02.1725 Oulu Christina Zachariaksentytär Lithovius (4909). (Taulu 267). (Taulu 603) s. 08.07.1705 Oulu, k. 03.08.1767 Ii (GS 5906 & 7940).
Vanhemmat: Zakarias Gabrielinpoika Lithovius, s. 17.02.1672 Oulu, k. 17.09.1743 Oulu ja Maria Gabrielintytär Hinnel, s. noin 1670 Käkisalmi, k. ennen 1727 Oulu.

Lapset:
Maria Cajanus s. 1726 Paltamo, k. 1727 Paltamo, haudattu 03.12.1727 Paltamo (GS s. 374).
Magdalena Cajanus , s. 25.01.1729 Paltamo, kastettu 28.01.1729 Paltamo. Tauluun 912
Zacharias Cajanus-Cajaner , s. 31.03.1732 Paltamo, kastettu 02.04.1732 Paltamo. Tauluun 913
Erik Cajanus s. 04.05.1738 Paltamo, kastettu 07.05.1738 Paltamo, k. 1743 Oulu (GS 4764).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 405
VI Susanna Erikintytär Cajanus (1455), (Taulusta 164, isä Erik Cajanus) s. 1703 Paltamo, k. 06.12.1780 Oulu (GS 4766).

Puoliso: Vihitty ennen 1724 Abraham Sadenius (2652) Sotkamon kirkkoherra 1728, s. noin 1700 Turku, k. 1734 Sotkamo. Turun katedraalikoulun oppilas 1711-18. Ei Yo. Hoiti papillisia tehtäviä Turussa isovihan aikana teininä vuodesta 1717. Rovasti Ritzin Turussa papiksi vihkimä 4.3.1720. Rymättylän kappalainen 1720. Turun suom. seurak. 2.kappalainen 1723. Sotkamon kirkkoherra 1728. Saarnaaja pappeinkokouksessa Kokkolassa 1732. (J.Hissa).
Vanhemmat: Simon Grelsinpoika Sadenius, s. noin 1670 Halikko, k. 26.08.1726 Hattula ja Catharina Keckonius o.s. Flachsenius, s. 22.10.1680 Pori, k. noin 1709 Turku.

Lapset:
Susanna Sadenius s. 18.07.1725 Turku, kastettu 18.07.1725 Turku, k. 05.12.1790 Haukipudas. Naimaton (GS 4767).
Magdalena Sadenius s. 24.06.1728 Turku (GS 4768).
Abraham Sadenius s. 07.09.1729 Sotkamo, kastettu 11.09.1729 Sotkamo, k. 16.06.1732 Sotkamo (GS s. 376).
Johan Sadenius , s. 21.02.1731 Sotkamo, kastettu 25.02.1731 Sotkamo. Tauluun 914
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 406
VI Margaretha Erikintytär Cajanus (1454), (Taulusta 164, isä Erik Cajanus) s. noin 1705 Paltamo, k. välillä 1739-1742 Valkeasaari/Koivisto (GS 4770).

Puoliso: Vihitty noin 1728 Bogislaus Johaninpoika Hornborg (4983) Jaakkiman kirkkoherra 1748, s. 1708 Porvoo, k. 22.08.1764 Jaakkima. Turun katedraalikoulun oppilas 12.10.1724 (in cl. rect., Borgoensis) - 18.6.1726 (examen). Pääsykuulustelu 6.4.1726. Ylioppilas Turussa kl. 1726 [Hornborg] Bogislaus Nyl _ 310. Toksovan kappalainen Inkerissä 1729. Valkeasaaren kirkkoherra 1730, Koiviston 1740, Jaakkiman 1748. Viipurin tuomiokapitulin jäsen (1747). Lääninrovasti. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Johan Hornborg, s. 1682 Turku, k. 25.08.1754 Tyrvää, haudattu 25.08.1754 Tyrvää ja Walborg Jöransdotter Eekström (Tammi), s. 1683 Turku, k. 1730 Tyrvää.
Muistiinpanot: L. Holmin mukaan s. 1700

Lapset:
Margaretha Hornborg , s. noin 1728. Tauluun 915
Johannes Hornborg s. 08.02.1729 Turku. Kuollut luult. lapsena (J.Hissa).
Catharina Hornborg , s. noin 1735 Valkeasaari. Tauluun 916
Maria Hornborg s. noin 1736 Valkeasaari, k. 14.08.1743 Koivisto (J.Hissa).
Bogislaus Hornborg , s. 01.05.1739 Valkeasaari/Koivisto. Tauluun 917
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 407
VI Johan Johaninpoika Argillander (1361), (Taulusta 165, äiti Brita Cajanus) Kappalainen Ylikannuksessa 10.12.1722, s. noin 1680 Kuopio, k. 1723 Ylikannus. Ylioppilas Turussa sl. 1700 [Argillander] Johannes [Ostrob _ 235]. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1700] Johannes Argillander. | Sacellanus in Lochteå. obiit 1722. Ylioppilas Uppsalassa 7.7.1703 Johannes Argillander Ostroboth. Stud. Aboens. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa (Maariassa) 19.3.1705. — Apulaispappi Paltamossa 1705, sittemmin Pyhäjoella. Lohtajan pitäjänapulainen Kannuksessa 1712. Kannuksen kappalainen 1722. (GS 4776 & Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).

1. puoliso: Vihitty ennen 1709 Catharina Henrikintytär Ahlholm (1730). (Taulu 63) s. noin 1680 Pyhäjoki ?, k. 07.02.1715 Ylikannus (GS 5969).
Vanhemmat: Henrik Clauksenpoika Ahlholm, s. noin 1650, k. 1695 Siikajoki ? ja Susanna Johanintytär Mathesius, s. noin 1652, k. jälkeen 1691 Siikajoki.

Lapset:
Margareta Argillander s. 01.05.1709 Pyhäjoki, kastettu 02.05.1709 Pyhäjoki, k. 15.06.1790 Pyhäjoki. Kuollut naimattomana. (GS s. 377).
Johan Argillander s. 14.04.1710 Pyhäjoki, kastettu 17.04.1710 Pyhäjoki, k. 28.06.1731 Turku, haudattu 07.01.1731. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1729. Naimaton. (GS 4777).
Henrik Argillander , s. 06.06.1712 Pyhäjoki, kastettu 10.06.1712 Pyhäjoki. Tauluun 422
Erik Argillander Ylioppilas, perämiehenä Vaasassa 1738, s. 04.10.1713 Ylikannus, kastettu 08.10.1713 Kannus. eli 1738 Vaasa. Ylioppilas (GS 4854).
2. puoliso: Vihitty noin 1718 Brita Mattsintytär Carlagius (5135) s. 15.04.1693 Kälviä, kastettu 1693 Kälviä, k. 27.05.1782 Lohtaja.
Vanhemmat: Matts Olofinpoika Carlagius, s. noin 1644 Stockholm, Sverige, k. 1693 Kälviä ja Margaretha Olavintytär Sander, s. 25.05.1660 Kokkola, k. 05.06.1748 Kälviä.
Lapset:
Brita Argillander , s. 24.09.1718 Ylikannus, kastettu 26.09.1718 Kannus. Tauluun 918
Mathias Argillander Merimies, s. 08.11.1719 Ylikannus, kastettu 11.11.1719 Kannus, k. Lissabon, Portugal. Ilmeisesti naimaton. (GS 4856).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 408
VI Elisabet Johanintytär Argillander (5991), (Taulusta 165, äiti Brita Cajanus) s. 1692 Kuopio, k. 22.04.1763 Leppävirta (GS 4858).

Puoliso: Vihitty noin 1715 Abraham Henrikinpoika Hoffreen-Hoffren (8183) Leppävirran lukkari, s. 1695 Kuopio ?, k. 19.06.1755 Leppävirta. Oulun triviaalikoulun oppilas ?. Yo Turussa kl. 1710. Yo Uppsalassa 6.7.1711. (GS 6080).
Vanhemmat: Henrik Henrikinpoika Hoffrenius-Hoffren, s. noin 1650 Iisalmi, k. 28.12.1718 Kuopio ja Christina Petterintytär Lyra, s. 1658 Iisalmi, k. 23.06.1730.

Lapset:
Henrik Hoffreen , s. 1717. Tauluun 919
Johan Hoffren , s. 1719. Tauluun 920
Brita Wester o.s. Hoffren , s. noin 1722. Tauluun 921
Margaretha Elisabet Hoffreen , s. noin 1722. Tauluun 922
Christina Hoffreen s. 03.01.1723 Ylikannus, k. 22.01.1723 Ylikannus (GS s. 479).
Abraham Hoffreen s. 14.04.1728 Kuopio, kastettu 26.05.1728 Kuopio, k. 18.05.1729 Kuopio, haudattu 18.05.1729 Kuopio (GS s. 479).
Anna Maria Hoffreen , s. 04.04.1730 Kuopio, kastettu 11.04.1730 Kuopio. Tauluun 923
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 409
VI Jeremias Johaninpoika Argillander (8172), (Taulusta 165, äiti Brita Cajanus) Lappeenrannan triviaalikoulun collega inferior 1733, s. noin 1693 Kuopio, k. jälkeen 1734 Leppävirta. Ylioppilas Turussa 1.7.1711 [Argillander] Jeremias Vib _ 281. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin 1711. d. 1. Jul. Jeremias Argillander. Vihitty papiksi Porvoon hiippakunnassa (Säämingissä) 25.2.1728. Savonlinnan triviaalikoulun alempi kollega ja laulunopettaja 1726. Lappeenrannan triviaalikoulun alempi kollega 1732, erotettu 1734 juopottelun takia. (GS 4857 & Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).

Puoliso: N N (24118)

Lapset:
Beata Argillander . Tauluun 924
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 410
VI Henrik Johaninpoika Mollerus (8657), (Taulusta 165, äiti Brita Cajanus) Kuopion Savisaaren tilan omistaja, s. noin 1695 Kuopio ?, k. 18.05.1768 Kuopio, haudattu 28.10.1768 Kuopio, kuolinsyy styng (GS 4859).

Puoliso: Anna Lemke (25410) s. noin 1695 Mikkeli, k. 09.09.1771 Kuopio. Naimaton veli Friedrich Friedrichinpoika Lemke (* n. 1691, † 20.4.1760 Kuopio) asui heidän luonaan. (J.Hissa).
Vanhemmat: Friedrich Lemke ja Anne Falck.

Lapset:
Brita Mollerus , s. 31.07.1733 Kuopio, Savilahti. Tauluun 925
Anna Mollerus s. 25.06.1736 Kuopio (GS 4861).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 411
VI Abraham Johaninpoika Mollerus (8658), (Taulusta 165, äiti Brita Cajanus) Iisalmen kappalainen 1726, s. noin 1697 Kuopio, k. 21.06.1764 Iisalmi. Yo Turussa 6.2.1723. Vihitty papiksi Porvoon hiippakunnassa 9.8.1724. Iisalmen apulaispappi 1724, 1.kappalainen 1726. Varapastori 1753. Synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Mikkelissä 1737. (GS 4862 & Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852, J.Hissa).
Muistiinpanot: Ylioppilasmatrikkelissa kuolinaika 7.6.1764 ?

Puoliso: Vihitty ennen 1728 Catharina Elisabet Lorentzintytär Ranström (25415) s. 1707 Iisalmi, k. 22.08.1786 Iisalmi, haudattu 25.08.1786 Iisalmi, kuolinsyy slag.
Vanhemmat: Lorentz Ranström, s. Viipuri ja Eva Fabricia.

Lapset:
Ewa Stina Mollerus s. noin 26.02.1728 Iisalmi, k. 02.07.1736 Iisalmi (J.Hissa).
Brita Elisabet Mollerus s. 1728 Iisalmi ?, k. 28.05.1772 Iisalmi. Naimaton (GS 4863).
Johan Henrik Mollerus , s. 02.10.1730 Iisalmi. Tauluun 926
Abraham Mollerus s. noin 04.06.1733 Iisalmi, k. 28.06.1736 Iisalmi (J.Hissa).
Lars Mollerus s. 20.07.1735 Iisalmi, kastettu 25.07.1735 Iisalmi. Kuollut luultavasti pienenä. (GS s. 384).
Joachim Mollerus , s. 17.10.1737 Iisalmi, kastettu 23.10.1737 Iisalmi. Tauluun 927
Gustaf Mollerus , s. 25.09.1739 Iisalmi, kastettu 28.09.1739 Iisalmi. Tauluun 928
Abraham Mollerus s. 06.02.1742 Iisalmi. Ylioppilas Turussa (viip.) 1755. Myöhempi elämänvaellus tuntematon. (GS 4867).
Catharina Mollerus s. 28.10.1743 Iisalmi, kastettu 04.11.1743 Iisalmi (Hiski).
Anna Lovisa Mollerus , s. 10.10.1745 Iisalmi, kastettu 20.10.1745 Iisalmi. Tauluun 929
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 412
VI Gustaf Johaninpoika Mollerus (8659), (Taulusta 165, äiti Brita Cajanus) Lääninviskaali Kyminkartanon ja Savonlinnan läänissä 1745, s. noin 1700 Kuopio, k. 04.11.1777 Kuopio, haudattu 15.11.1777 Kuopio, kuolinsyy styng. Ylioppilas Turussa (viip.) 1723. Asui Kuopiossa ja eli vielä 1757. Oli ensin tullivirkailija Lappeenrannassa. (GS 4869).

1. puoliso: Vihitty 07.11.1738 Kirvu Anna Solitander (25424) s. Porvoo, k. ennen 1768.
Vanhemmat: Gustaf Solitander, k. 1733 Porvoo ja Katarina Johansdotter, k. 11.08.1733 Porvoo.

Lapset:
Elisabeth Mollerus s. välillä 1740/3 Lappeenranta. eli 1796 Kuopio (J.Hissa).
Carl Gustaf Mollerus s. noin 1745, k. 08.05.1816 Kuopio. Naimaton. Yo Turussa kl. 1768. Vihitty papiksi Porvoon hiippakunnassa 1.12.1773. Rantasalmen triviaalikoulun vt. alempi kollega 1772. Kuopion kirkkoherran apulainen 1773. Sittemmin pappina Hauholla, Kiihtelysvaarassa, Pälkjärvellä, Nilsiässä, Karttulassa ja Juuassa. Juantehtaan saarnaaja Nilsiässä 1793. Karttulan kappalainen 1795, pitkään pidätettynä virantoimituksesta säädyttömän elämän takia. Erotettu pappisvirasta 1807. (J.Hissa).
Brita Christina Mollerus , s. noin 1746 Lappeenranta. Tauluun 930
Johan Henrik Mollerus s. 03.07.1747 Kuopio, kastettu 10.07.1747 Kuopio, k. ennen 1749 Kuopio (Hiski).
Abraham Mollerus s. noin 1750 Kuopio, k. 10.11.1782 Kuopio, haudattu 17.11.1782 Kuopio. Ilmeisesti naimaton. Asui Turussa. Hukkui jään alle (J.Hissa).
Carl Fredrich Mollerus s. noin 14.12.1751 Kuopio, k. 15.12.1751 Kuopio (J.Hissa).
Anna Lovisa Mollerus s. 12.06.1753 Kuopio, kastettu 18.06.1753 Kuopio, k. 04.09.1768 Kuopio (J.Hissa).
2. puoliso: Vihitty 07.02.1769 Kuopio Christina Margaretha Johanintytär Hoffreen (23454) s. 01.01.1721 Kuopio, k. 14.09.1774 Kuopio, haudattu 18.09.1774 Kuopio.
Vanhemmat: Johan Henrikinpoika Hoffrén, s. noin 1697 Iisalmi ?, k. 04.01.1760 Kuopio ja Margareta Fabianintytär Nirkko, s. 19.01.1695 Uukuniemi ?, k. 19.11.1773 Kuopio.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 413
VI Brigitta Johanintytär Mollerus (8661), (Taulusta 165, äiti Brita Cajanus) s. 1704 Kuopio, k. 09.03.1766 Rantasalmi (GS 4870).

Puoliso: Vihitty 1736 Iisalmi Magnus Hielman (25434) Kersantti, tykkiväen konstaapeli, s. noin 1701 Lappee, k. 12.12.1769 Rantasalmi.
Vanhemmat: Magnus Hielman, s. noin 1672, k. 1708 Lappee ja Brita Fabritius, s. noin 1670.

Lapset:
Brita Hielman , s. 11.09.1742 Kuopio, kastettu 13.09.1742 Kuopio. Tauluun 931
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 414
VI Anna Johanintytär Mollerus (8660), (Taulusta 165, äiti Brita Cajanus) s. noin 1705 Kuopio, k. 08.11.1775 Kuopio (GS 4872).

Puoliso: Vihitty noin 1732 Jakob Jakobinpoika Estlander (9326). (Taulu 469) Kuopion 2. kappalainen 1734, s. noin 1713 Oulu, k. 23.04.1746 Kuopio, haudattu 10.05.1746 Kuopio, kuolinsyy styng. Ylioppilas Turussa sl. 1728 Estlander Jac. Ostrob _ 322. 363. Pohjalaisen osakunnan jäsen 30.12.1728 [1728] Jacobus Estlander. Sacellanus Cuopioensis. Sai osakunnalta rangaistuksen 1730, koska oli taipuvainen juoppouteen ja korttipeliin ja vietti huonoa elämää. Vihitty papiksi Porvoon hiippakunnassa 1732. Kuopion 2. kappalainen 1732. Sai ankaran varoituksen piispantarkastuksessa 1738. (GS 3577 & Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Jakob Jakobinpoika Estlander, s. 1688 Oulu ?, k. 1744 Oulu, haudattu 24.01.1744 Oulu ja Margaretha Zachriksentytär Uhlbrandt, s. noin 1690 Oulu, k. 1744 Oulu, haudattu 28.08.1744 Oulu.

Lapset:
Margaretha Brigitta Estlander , s. 05.10.1733 Kuopio, kastettu 11.10.1733 Kuopio. Tauluun 932
Jakob Estlander s. 23.01.1736 Kuopio, kastettu 25.01.1736 Kuopio (GS 3579).
Anna Christina Estlander s. 04.03.1737 Kuopio, kastettu 10.03.1737 Kuopio, (kaksonen), k. 07.10.1810 Kuopio, haudattu 12.10.1810 Kuopio, kuolinsyy feber (GS 3580).
Kirstin Estlander s. 04.03.1737 Kuopio, kastettu 09.03.1737 Kuopio, (kaksonen) (Hiski).
Lars Estlander (GS 3581).
Johan Estlander s. 20.04.1740 Kuopio, kastettu 24.04.1740 Kuopio, k. 15.08.1741 Kuopio, haudattu 23.08.1741 Kuopio, kuolinsyy lifsot (GS s. 285).
Susanna Estlander s. 10.02.1742 Kuopio, kastettu 16.02.1742 Kuopio (GS 3582).
Lena Lisa Estlander s. 18.11.1744 Kuopio, kastettu 23.11.1744 Kuopio (GS 3583).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 415
VI Jakob Jakobinpoika Falander (4157), (Taulusta 166, isä Jakob Falander) Kauppias Kokkolassa, s. 14.08.1710 Kokkola, kastettu 14.08.1710 Kokkola, k. 22.09.1786 Kokkola, haudattu 28.09.1786 Kokkola, kuolinsyy ålderdom (GS 4878).

Puoliso: Vihitty 07.12.1732 Kokkola Brita Frimodig (4156) s. 30.09.1706 Kokkola, kastettu 30.09.1706 Kokkola, k. 06.01.1790 Kokkola, haudattu 14.01.1790 Kokkola, kuolinsyy ålderdom.
Vanhemmat: Hans Frimodig, s. noin 01.06.1681 Kokkola, k. 14.09.1734 Kokkola, haudattu 17.09.1734 Kokkola ja Margaretha Mikaelintytär Kort, s. noin 1683 Kokkola, kastettu 04.05.1683 Kokkola, k. 01.04.1772 Kokkola, haudattu 05.04.1772 Kokkola, kuolinsyy ålderdom.

Lapset:
Jakob Falander s. 22.01.1734 Kokkola, kastettu 23.01.1734 Kokkola, k. 19.03.1734 Kokkola, haudattu 19.03.1734 Kokkola (GS s. 385).
Hans Petter Falander s. 05.07.1735 Kokkola, kastettu 06.07.1735 Kokkola, k. 27.09.1737 Kokkola, haudattu 27.09.1737 Kokkola (GS s. 385).
Margaretha Catharina Falander s. 17.02.1738 Kokkola, kastettu 18.02.1738 Kokkola, k. 04.12.1739 Kokkola, haudattu 04.12.1739 Kokkola (GS s. 385).
Isak Falander s. 23.03.1739 Kokkola, kastettu 23.03.1739 Kokkola, k. 19.01.1740 Kokkola, haudattu 19.01.1740 Kokkola (GS s. 385).
Johan Henrik Falander Kauppias, s. 15.01.1741 Kokkola, kastettu 16.01.1741 Kokkola (GS s. 385).
Anders Falander , s. 22.02.1744 Kokkola, kastettu 24.02.1744 Kokkola. Tauluun 933
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 416
VI Isak Ernestinpoika Grandelius-Grandell (8689), (Taulusta 170, äiti Anna Falander) Tornion pormestari, s. 07.04.1691 Kokkola, kastettu 07.04.1691 Kokkola, k. 21.08.1732 Tornio, haudattu 28.08.1732 Tornio. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1708. (GS 7529).

Puoliso: Maria (Magdalena) Nybl(a)eus (25443)

Lapset:
Anna Catharina Grandell s. 07.01.1725 Oulu, kastettu 08.01.1725 Oulu, k. 13.02.1725 Oulu, haudattu 13.02.1725 Oulu (GS s. 598).
Eva Grandelius-Grandell s. 10.04.1728 Tornio, kastettu 14.04.1728 Tornio, k. 29.04.1728 Tornio, haudattu 30.04.1728 Tornio (GS s. 598).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 417
VI Brita Ernestintytär Grandelius-Grandell (8688), (Taulusta 170, äiti Anna Falander) Eli Vaasassa 1739. (GS 7531).

1. puoliso: Vihitty ennen 1713 Gustaf Mumma (25438) Kokkolan pitäjänapulainen 1711, pappi, k. 1715. Rauman triviaalikoulun oppilas ?. Ylioppilas Turussa kl. 1705 Mumma Gust. Raum _ 254. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 19.3.1705 [1705. 19 Mart:] Gustaf. Mumma | Ulfzbyensis | 1711. d. 30. Nov. ordin. Poedagogus i GammalCarlby. | Obiit. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 30.11.1711. — Kokkolan pitäjänapulainen ja pedagogi 1711. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852).
Vanhemmat: Konrad Mumma ja Anna Lang.

Lapset:
Anna Mumma , s. noin 1714. Tauluun 934
2. puoliso: Vihitty 20.05.1725 Kokkola Olof Clase, myös Klase (25442) Pohjanmaan jalkaväkirykmentin majurin komppanian kapteeni 1723, s. noin 1676 Småland, Sverige, k. 14.03.1738 Ylistaro. Capitainen vid Österbottens regemente. Isä oli pappi Smålannissa.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 418
VI Magdalena Henrikintytär Röring-Roering (5460), (Taulusta 172, äiti Elisabet Falander) s. 17.01.1712 Kokkola, kastettu 18.01.1712 Kokkola, k. 26.02.1782 Oulu, haudattu 26.02.1782 Oulu (GS 4892).

Puoliso: Vihitty 09.10.1737 Kaarlela Erik Henrikinpoika Kuhlberg (5461) Filosofian maisteri, Kokkolan kappalainen 1738, s. noin 1710 Sverige, k. 1745 Kokkola, haudattu 25.04.1745 Kokkola.

Lapset:
Henning Kuhlberg s. 31.10.1738 Kokkola, kastettu 01.11.1738 Kokkola, k. 1739 Kokkola, haudattu 03.01.1739 Kokkola (GS s. 386).
Christina Kuhlberg s. 29.06.1740 Kaarlela, k. 08.02.1741 Kaarlela, haudattu 08.02.1741 Kaarlela (GS s. 386).
Elisabet Kuhlberg s. 02.02.1742 Kaarlela, (kaksonen), k. 14.01.1743 Kaarlela, haudattu 14.01.1743 Kaarlela (GS s. 387).
Christina Kuhlberg s. 02.02.1742 Kaarlela, (kaksonen), k. 19.03.1743 Kaarlela, haudattu 19.03.1743 Kaarlela (GS s. 387).
Henrik Kuhlberg , s. 08.10.1743 Kaarlela. Tauluun 935
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 419
VI Maria Henrikintytär Roering-Röring (5463), (Taulusta 172, äiti Elisabet Falander) s. 25.11.1718 (GS 4906).

Puoliso: Vihitty 07.11.1738 Kaarlela Nils Snellman (5464) Kokkolan kappalainen 1752, s. 23.09.1716 Ruotsi (vanhempien ollessa sotaa paossa), k. 22.01.1762 Kokkola, haudattu 18.02.1762 Kokkola, kuolinsyy lungsot. Ylioppilas Upsalassa 1734. Vihittiin papiksi 1738.
Vanhemmat: Johan Hansinpoika Snellman, s. 21.12.1688 Oulu, k. 24.03.1759 Tervola ja Anna Enroth, s. 29.03.1686 Vaasa, k. 25.01.1766 Tervola.

Lapset:
Anna Elisabet Snellman s. 08.11.1739 Kokkola, kastettu 09.11.1739 Kokkola, k. 28.08.1741 Kokkola, haudattu 06.09.1741 Kokkola (GS s. 387).
Johan Snellman , s. 25.11.1741 Kokkola, kastettu 27.11.1741 Kokkola. Tauluun 936
Anna Elisabet Rahm o.s. Snellman , s. 12.04.1744 Kokkola, kastettu 13.04.1744 Kokkola. Tauluun 937
Maria Kyntzell o.s. Snellman , s. 26.03.1747 Kokkola, kastettu 27.03.1747 Kokkola. Tauluun 938
Catharina Snellman , s. 24.02.1750 Kokkola, kastettu 25.02.1750 Kokkola. Tauluun 939
Christina Snellman , s. 16.05.1753 Kaarlela. Tauluun 940
Margaretha Snellman s. 06.04.1757 Kaarlela, k. 25.06.1757 Kaarlela (GS s. 394).
Brita Helena Birling o.s. Snellman , s. 12.06.1758 Kaarlela. Tauluun 941
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 420
VI Elisabet Henrikintytär Röring (5376), (Taulusta 172, äiti Elisabet Falander) s. 1722, k. 29.12.1763 Tervola, haudattu 15.01.1764 Tervola (GS 5001).

Puoliso: Vihitty 13.03.1748 Kokkola Gerhard Johannis Snellman (5377) Tervolan kappalainen 1748, s. 09.10.1724 Oulu, kastettu 10.10.1724 Oulu, k. 25.03.1771 Tervola, haudattu 25.04.1771 Tervola. Ylioppilas Upsalassa 1742, Turussa 1745. Filosifan kandidaatti 1747. Vihittiin papiksi Härnösandissa 3.8.1748.
Vanhemmat: Johan Hansinpoika Snellman, s. 21.12.1688 Oulu, k. 24.03.1759 Tervola ja Anna Enroth, s. 29.03.1686 Vaasa, k. 25.01.1766 Tervola.

Lapset:
Gerhard Snellman , s. 28.11.1748 Tervola, kastettu 29.11.1748 Tervola. Tauluun 942
Anna Maria Snellman s. 05.08.1750 Tervola, kastettu 07.08.1750 Tervola, k. Stockholm, Sverige. Nähtävästi naimaton. Muuttanut: 1767 Tukholmaan. (GS 5058).
Johan Snellman-Jarva , s. 05.08.1752 Tervola, kastettu 30.07.1752 Tervola. Tauluun 943
Elisabet Junna o.s. Snellman , s. 29.07.1754 Tervola, kastettu 30.07.1754 Tervola. Tauluun 944
Isak Snellman , s. 17.02.1757 Tervola, kastettu 20.02.1757 Tervola. Tauluun 945
Catharina Snellman s. 16.05.1759 Tervola, kastettu 16.05.1759 Tervola, k. 30.06.1833 Oulu. Naimaton. (GS 5064).
Brita Magdalena Snellman s. 10.04.1762 Tervola, kastettu 10.04.1762 Tervola, k. 30.07.1763 Tervola, haudattu 03.08.1763 Tervola, kuolinsyy kikhosta (GS s. 400).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 421
VI Jakob Henrikinpoika Roering-Röring (8693), (Taulusta 172, äiti Elisabet Falander) Oululainen kauppias, s. 10.07.1723 Kokkola, kastettu 12.07.1723 Kokkola, k. 01.03.1764 Oulu, haudattu 01.03.1764 Oulu (GS 5065).

Puoliso: Vihitty 29.04.1746 Oulu Margaretha Zachriksentytär Bonge-Bong (8695). (Taulu 382) s. 19.04.1728 Oulu, kastettu 19.04.1728 Oulu (GS 4025).
Vanhemmat: Zacharias Bonge-Bong-Borg, s. noin 1695, k. 21.09.1747 ja Margareta Pilckar, s. 1700 Oulu, k. 12.1758 Oulu.

Lapset:
Daniel Röering s. 29.04.1748 Oulu, kastettu 30.04.1748 Oulu, k. 20.06.1749 Oulu, haudattu 20.06.1749 Oulu (GS s. 400).
Margaretha Roering s. 07.07.1750 Oulu, kastettu 08.07.1750 Oulu (GS 5066).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 422
VI Henrik Johaninpoika Argillander (5294), (Taulusta 174, äiti Catharina Ahlholm) Vöyrin kappalaisen apulainen 1735. Lohtajan kappalainen 1737, s. 06.06.1712 Pyhäjoki, kastettu 10.06.1712 Pyhäjoki, k. 10.04.1782 Lohtaja, haudattu 18.04.1782 Lohtaja, kuolinsyy ålderdoms bräcklighet. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1731, jolloin nimitti itsensä Portinus. (GS 4778).

1. puoliso: Vihitty 06.11.1733 Vöyri Anna (Annika) Johanintytär Asproth (5295) s. 10.08.1713, k. 29.12.1744 Lohtaja (GS 1516).
Vanhemmat: Johan Georginpoika Asproth, s. 08.01.1682 Härmä, k. 11.09.1756 Lapua, haudattu 11.09.1756 Lapua, kuolinsyy vanhuuden vaivat ja Anna Henrikintytär Julinus, s. 1684, k. 09.01.1749 Lapua, haudattu 04.01.1749 Lapua.

2. puoliso: Vihitty noin 1745 Raahe? Anna Christina Johanintytär Sovelius (5296) s. 18.11.1728 Raahe, kastettu 20.11.1728 Raahe, k. 27.04.1807 Evijärven pappilassa.
Vanhemmat: Johan Hannunpoika Sovelius, s. 02.01.1700 Raahe, k. 31.05.1765 Raahe, haudattu 02.06.1765 Raahe, kuolinsyy slag ja Christina Mattsintytär Valling, s. 28.03.1700 Raahe, kastettu 30.03.1700 Raahe, k. 02.01.1782 Raahe.
Lapset:
Catarina Christina Argillander , s. 25.01.1747 Lohtaja, kastettu 27.01.1747 Lohtaja. Tauluun 946
Anna Margareta Argillander s. 08.10.1748 Lohtaja, kastettu 10.10.1748 Lohtaja, k. 05.03.1751 Lohtaja, haudattu 14.03.1751 Lohtaja, kuolinsyy römäfsling (GS s. 381).
Maria Argillander , s. 03.10.1750 Lohtaja, kastettu 07.10.1750 Lohtaja. Tauluun 947
Johan Argillander , s. 26.04.1752 Lohtaja, kastettu 28.04.1752 Lohtaja. Tauluun 948
Henrik Argillander , s. 12.09.1754 Lohtaja, kastettu 13.09.1754 Lohtaja. Tauluun 949
Anna Brita Argillander , s. 07.01.1757 Lohtaja, kastettu 09.01.1757 Lohtaja. Tauluun 950
Susanna Argillander s. 02.05.1758 Lohtaja, kastettu 03.05.1758 Lohtaja, k. 10.06.1763 Lohtaja, haudattu 15.06.1763 Lohtaja, kuolinsyy mässling (GS s. 383).
Matias Argillander s. 30.11.1759 Lohtaja, kastettu 02.12.1759 Lohtaja, k. 11.05.1760 Lohtaja, haudattu 18.05.1760 Lohtaja, kuolinsyy svullnad (GS s. 383).
Erik Argillander , s. 12.04.1761 Lohtaja, kastettu 13.04.1761 Lohtaja. Tauluun 951
Niclas Argillander s. 20.10.1763 Lohtaja, kastettu 23.10.1763 Lohtaja, k. 26.11.1763 Lohtaja, haudattu 04.12.1763 Lohtaja, kuolinsyy okänd barnsjuka (GS s. 383).
Susanna Argillander s. 16.12.1765 Lohtaja, kastettu 17.02.1765 Lohtaja, k. 11.03.1766 Lohtaja, kuolinsyy m:sj (GS s. 383).
Mathias Argillander s. 19.02.1766 Lohtaja, kastettu 20.02.1766 Lohtaja, (kaksonen), k. 24.02.1766 Lohtaja, haudattu 09.03.1766 Lohtaja, kuolinsyy okänd barnsjuka. Kaksonen Elisabetin kanssa (GS s. 384).
Elisabet Argillander s. 19.02.1766 Lohtaja, kastettu 20.02.1766 Lohtaja, (kaksonen), k. 28.03.1766 Lohtaja, haudattu 31.03.1766 Lohtaja, kuolinsyy kikhosta (GS s. 384).
Zacharias Argillander s. 26.05.1767 Lohtaja, kastettu 28.05.1767 Lohtaja, k. 19.08.1767 Lohtaja, haudattu 23.08.1767 Lohtaja, kuolinsyy diarrhé (GS s. 384).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 423
VI Mathias Mathiaksenpoika Uhlander (5445), (Taulusta 177, äiti Catharina Lithovius) Kauppias Oulussa, s. noin 1675 Finland, k. Oulu (GS 3761).

Puoliso: Vihitty noin 1705 Magdalena Hortelius (5446) s. noin 1682 Finland, k. 08.11.1749 Oulu.
Vanhemmat: Samuel Petri Hortelius, s. Hortlax by i Piteå landsf ja Anna Häggman.

Lapset:
Samuel Uhlander , s. 1713 Oulu ?. Tauluun 952
Mathias Uhlander , s. 1715. Tauluun 953
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 424
VI Elisabet Mathiaksentytär Uhlander (5449), (Taulusta 177, äiti Catharina Lithovius) s. 1688, k. 1775 Oulu, haudattu 17.04.1775 Oulu (GS 3767).

Puoliso: Carl Fagerholm (5450) Kauppias Oulussa, s. 1686, k. 1760 , haudattu 23.12.1760 Oulu. Carl Fagerholmin imettäjä (amma) oli loppiaisaattona 1722 haudattu Catharina Johanintytär.
Vanhemmat: John Berndt Andersson ja N N.

Lapset:
Elisabet Fagerholm , s. 23.08.1717. Tauluun 954
Carl Fagerholm , s. 1718. Tauluun 955
Anna Margareta Fagerholm s. 29.09.1718 Stockholm, Sverige, k. 1718 Stockholm, Sverige, haudattu 15.10.1718 Tukholma, Ruotsi.
Anna Catharina Fagerholm s. 15.03.1722 Oulu, kastettu 16.03.1722 Oulu, k. 1722 Oulu, haudattu 04.04.1722 Oulu (GS s. 309).
Anders Fagerholm s. 20.08.1723 Oulu, kastettu 21.08.1723 Oulu, k. 05.09.1723 Oulu (GS s. 309).
Helena Fagerholm s. 28.08.1724 Oulu, kastettu 30.08.1724 Oulu, k. 29.09.1724 Oulu (GS s. 309).
Brita Fagerholm s. 23.10.1725 Oulu, kastettu 24.10.1725 Oulu, k. 16.07.1726 Oulu (GS s. 309).
Gustaf Fagerholm s. 14.12.1726 Oulu, kastettu 15.12.1726 Oulu, k. 03.01.1727 Oulu (GS s. 309).
Johan Fagerholm Merimies, s. 05.08.1729 Oulu, kastettu 05.08.1729 Oulu, k. 1743 Stockholm, Sverige (GS s. 309).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 425
VI Gustaf Christianinpoika Fabricius (5067), (Taulusta 178, äiti Maria Lithovius) Iin kirkkoherra 1736, rovasti 1751, s. 21.11.1702 Piitime ? (Suursillin Sukukirja 1698?), k. 28.06.1752 Ii. Härnösandin lukion oppilas 1717/18. Yo Uppsalassa 7.10.1720. Yo Turussa sl. 1725. FM 25.6.1729. Vihitty papiksi Porvoon hiippakunnassa 31.1.1734. Lappeenrannan triviaalikoulun konrehtori 1733. Iin kirkkoherra (Turun hiippak.) 1736. Rovasti 1751. (GS 3905).

Puoliso: Vihitty 06.08.1734 Ii Margaretha Gabrielintytär Cajanus (5444). (Taulu 428) s. noin 1710 Kajaani ?, k. 06.04.1787 Vaasa (GS 6394).
Vanhemmat: Gabriel Erikinpoika Cajanus, s. noin 1675, k. 12.03.1713 Kajaani ja Maria Hansintytär Forbus, s. noin 12.1684 Oulu, k. 29.07.1752 Ii.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 426
VI Margaretha Isakintytär Lithovius (3480), (Taulusta 179, isä Isak Lithovius) k. noin 1735 (GS 3901).

Puoliso: Lars Henrik Carlinpoika Backman (4719). (Taulu 190) Sotkamon kirkkoherra 1746, rovasti, s. noin 1707 Oulu, k. 21.08.1755 Sotkamo. Ylioppilas Turussa 1724 [Bachman] Laur. Henric. Ostrob _ 306. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1724] Laurentius Henricus Backman. Collega Scholæ Trivialis Uhloensis 1727. 1733. Pastor Cajanaburgensis. 1746 Sotkamoensis. 1749. Præpositus. Obiit 1755. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 29.6.1726. — Armovuodensaarnaaja Kemissä 1726. Oulun triviaalikoulun alempi kollega 1727. Kajaanin kirkkoherra ja pedagogi 1734. Sotkamon kirkkoherra 1746. Rovasti. Synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Kokkolassa 1738. (GS 6683 & Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852).
Vanhemmat: Carl Backman, s. noin 1677, k. ennen 1717 ja Margaretha Henrikintytär Forbus, s. 27.02.1676 Oulu, k. 29.06.1752 Sotkamo.

Lapset:
Catharina Elisabet Backman , s. 14.04.1731 Finland. Tauluun 956
Margaretha Backman , s. 1732 Kajaani. Tauluun 957
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 427
VI Johan Hansinpoika Forbus (5072), (Taulusta 180, äiti Maria Uhlstadius) Rantsilan kappalainen 1722, s. noin 1682 Oulu, k. 29.08.1742 Rantsila. Ylioppilas Turussa sl. 1700 [Forbus] Johan. Johann. Ostrob _ 235. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1700] Johannes Joh. Forbus. | Sacellanus in Frantzila. Obiit 1742. Ylioppilas Uppsalassa 9.11.1703 Johannes Forbus Ostrobotniensis Aboa huc accessit. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 17.5.1708. Siikajoen kirkkoherran (isänsä) apulainen 1708. Rantsilan kappalainen 1722. De hade inga barn, avio oli lapseton (GS 6392).

Puoliso: Vihitty 04.02.1724 Raahe Elisabeth Kröger (3786) s. 03.05.1688 Raahe ?, k. 15.11.1765.
Vanhemmat: Johan Kröger, s. 1661, k. 11.02.1699 ja Elisabet Sovio, k. 05.03.1745 Raahe.

| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 428
VI Maria Hansintytär Forbus (1852), (Taulusta 180, äiti Maria Uhlstadius) s. noin 12.1684 Oulu, k. 29.07.1752 Ii. Jälkimmäinen avioliitto oli lapseton. Sotapakolaisena Nordingråssa 1718-20 ja Sollefteåssa 1721 isovihan aikana tyttäriensä kanssa. (GS 6393).

1. puoliso: Vihitty ennen 1708 Gabriel Erikinpoika Cajanus (1854). (Taulu 425) Kajaanin kirkkoherra 1705, s. noin 1675, k. 12.03.1713 Kajaani. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1696. Filosofian maisteri 1703. Loukkaantui 1712 venäläisten polttaessa Kajaanin kirkon ja kuoli tapahtuman seurauksena. Han blef Philos. Magister 1703.
Vanhemmat: Erik Erikinpoika Cajanus, s. noin 1648 Sotkamo, k. 1712 Sotkamo ja Margaretha Eriksdotter Fortelius, s. noin 1639 Pietarsaari, k. noin 1709 Sotkamo.

Lapset:
Margaretha Cajanus , s. noin 1710 Kajaani ?. Tauluun 958
Maria Cajanus s. noin 02.01.1711 Kajaani, k. 09.08.1751. Naimaton. (GS 6395).
2. puoliso: Vihitty 18.02.1729 Ii Johan Johaninpoika Stenstrand (4187). (Taulu 129) Iin kirkkoherra 1710, s. noin 1661 Tornion seudulla, k. 28.05.1735 Ii, haudattu 28.05.1735 Ii. Ylioppilas Turussa jo 1681.
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 429
VI Lars Hansinpoika Forbus (3791), (Taulusta 180, äiti Maria Uhlstadius) Kauppias, raatimies Oulussa, s. 1688 Oulu ?, k. .6.1763 Oulu, haudattu 24.06.1763 Oulu. Kaikki lapset on haudattu kirkkoon. Lisäksi on haudattu 16.5.1740 kuolleena syntynyt lapsi, myös kirkkoon. (GS 6396).

Puoliso: Vihitty 18.04.1725 Oulu Beata Michaelintytär Lithovius (3796). (Taulu 191) s. 1696, k. 17.07.1770 Oulu. Beata oli Clas Jenderjanin leski. Beatan sisar Klara oli Zacharias Forbuksen puoliso. (GS 3445).
Vanhemmat: Michael Samuelinpoika Lithovius, s. 1667 Sverige, k. 1738 Lapua, haudattu 16.05.1738 Lapua ja Clara Larsintytär Lithovius, s. 1680.

Lapset:
Catharina Forbus s. 05.03.1726 Oulu, kastettu 05.03.1726 Oulu, k. 22.03.1726 Oulu, haudattu 22.03.1726 Oulu (GS s. 503).
Clara Forbus s. 05.12.1727 Oulu, kastettu 06.12.1727 Oulu, k. 19.12.1727 Oulu, haudattu 19.12.1727 Oulu (GS s. 503).
Maria Forbus , s. 01.12.1728 Oulu, kastettu 01.12.1728 Oulu. Tauluun 959
Johan Forbus s. 31.08.1730 Oulu, kastettu 31.08.1730 Oulu, k. 16.10.1730 Oulu, haudattu 16.10.1730 Oulu (GS s. 503).
Margareta Forbus s. 21.09.1731 Oulu, kastettu 21.09.1731 Oulu, k. 26.09.1731 Oulu, haudattu 26.09.1731 Oulu (GS s. 503).
Catharina Forbus s. 29.09.1732 Oulu, kastettu 30.09.1732 Oulu, k. 12.10.1732 Oulu, haudattu 12.10.1732 Oulu (GS s. 503).
Brita Forbus s. 15.01.1734 Oulu, kastettu 16.01.1734 Oulu, k. 05.02.1734 Oulu, haudattu 05.02.1734 Oulu (GS s. 503).
Beata Forbus s. 21.08.1736 Oulu, kastettu 21.08.1736 Oulu, k. 08.09.1736 Oulu, haudattu 08.09.1736 Oulu (GS s. 503).
Elisabet Forbus s. 29.11.1737 Oulu, kastettu 30.11.1737 Oulu, k. 04.02.1738 Oulu (GSs. 504).
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 430
VI Catharina Johansdotter Forbus (1853), (Taulusta 180, äiti Maria Uhlstadius) s. 1691 Oulu, k. 13.06.1748 Kalajoki, haudattu 11.12.1748 Kalajoki (GS 6399 & 7840, Hiski).

Puoliso: Vihitty 1721 Gabriel Josefinpoika Calamnius (470). (Taulu 310) Kalajoen kappalainen 1726, nimipastori, s. 20.09.1695 Haapajärvi, k. 25.05.1754 Solf, Sulva, haudattu 1754 Kalajoki. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1712. Papiksi vihitty Srengnäs´issä. Haapajärven kappalaisen poika Gabriel Calamnius oli etevä vanhan kansanrunon mittaa käyttänyt runoilija. Hänen pääteoksensa Suru-runot Suomalaiset, kuvaa suuren Pohjan sodan aikaista venäläismiehitystä. Hän kirjoitti runot v 1720, mutta ne painettiin 1. kerran vasta 1734. Hänen kuolemansa jälkeen julkaistiin Turussa kokoelma hänen runojaan nimellä: "Vähäinen cocous suomalaisista runoista", josta kirjasta Suomessa käsinkirjoitettu kopio vaan on tallella. (Joskus 1900 löysi prof. Genetz kappaleen tätä kirjaa Upsalan yliopiston kirjastosta). Vice Pastor i Kalajoki.
“Kevät keikkuen tuleepi,
Ilon kanssa ilmestyypi” - Gabriel Josefsson Calamnius
Kuoli Sulvassa ollessaan matkalla Vaasaan. kirjoilla Kalajoella- (HS & GS 7840 & Axel Bergholm Sukukirja).
Vanhemmat: Josef Gabrielinpoika Calamnius, s. 1660, k. 1716 Haapajärvi ja Helena (Elin) Catarina Thorvöst, s. 10.12.1671 Turku.

Lapset:
Josef Calamnius Opiskeli jumaluusoppia, s. 1725 Kalajoki, (kaksonen), k. 23.02.1748 Kalajoki, haudattu 13.03.1748 Kalajoki. Ylioppilas Upsalassa 1742, Turussa (pohj.) 1746. Teologian opiskelija Uppsalan yliopistossa. Naimaton. Johanin kaksoisveli. (GS 7841).
Johan Calamnius , s. 1725, (kaksonen). Tauluun 960
Gabriel Calamnius , s. 09.01.1728 Kalajoki. Tauluun 961
Catharina Calamnius , s. 13.10.1729 Kalajoki. Tauluun 962
Erik Calamnius , s. 04.10.1734 Kalajoki. Tauluun 963
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 431
VI Margaretha Johansdotter Forbus (5074), (Taulusta 180, äiti Maria Uhlstadius) s. 1700 Siikajoki ?, k. 06.12.1773 Muhos. Muutti leskeksi jäätyään Muhokselle tyttärensä Margaretha Pecklinin ja vävynsä kirkkoherra Israel Aejmelaeuksen luokse. (GS 6400).

1. puoliso: Vihitty 27.02.1728 Siikajoki Simon Simoninpoika Pecklinius, sitten Pecklin (2541) Siikajoen vt. kirkkoherra 1726, s. 11.03.1696 Ii, kastettu 13.03.1696 Ii, k. 03.07.1733 Siikajoki. Ylioppilas Upsalassa 1714. Vihittiin papiksi 1726. Vice Notarie vid Åbo Domcapitel 1720; ordinarie Notarie 1721. Vice Pastor uti Siikajoki. (GS 6041).
Vanhemmat: Simon Henricsson Pechlin e. Pechlinius, s. 1650 Ii, k. 1708 Ii ja Margaretha Petterintytär Hoffrenius, s. 1660.

Lapset:
Johan Pecklinius s. 13.01.1729 Siikajoki, kastettu 13.01.1729 Siikajoki, k. 01.08.1731 Siikajoki, haudattu 01.08.1731 Siikajoki (GS s. 477).
Margareta Pecklin , s. 03.01.1731 Siikajoki, kastettu 03.01.1731 Siikajoki. Tauluun 964
2. puoliso: Vihitty 09.02.1735 Siikajoki Jakob Garvolius (5075) Siikajoen kirkkoherra 1734, s. 12.07.1709 Eurajoki, kastettu 14.07.1709 Eurajoki, k. 01.12.1761 Siikajoki. Ylioppilas Turussa (sat.) 1726. Filosofian maisteri 1732. Vihittiin papiksi 1734.
Vanhemmat: Jakob Garvolius, s. 04.03.1671 Piikkiö, k. 23.09.1734 Ulvila ja Beata Liljevalck.
Lapset:
Jakob Garvolius s. 03.11.1735 Siikajoki, kastettu 07.11.1735 Siikajoki, k. 27.11.1735 Siikajoki (GS s. 504).
Beata Carvolius , s. 26.01.1737 Siikajoki, kastettu 29.01.1737 Siikajoki. Tauluun 965
Maria Garvolius , s. 04.01.1740 Siikajoki, kastettu 06.01.1740 Siikajoki. Tauluun 966
Johan Garvolius , s. 29.12.1741 Siikajoki, kastettu 01.01.1742 Siikajoki. Tauluun 967
Erik Garvolius , s. 03.01.1745 Siikajoki, kastettu 04.01.1745 Siikajoki. Tauluun 968
| Alku | Sukunimi-hakemisto |

Taulu 432
VI Jakob Hansinpoika Forbus (3795), (Taulusta 180, äiti Maria Uhlstadius) Kauppias Oulussa 1740, laivanvarustaja, s. 18.12.1702 Siikajoki ?, k. 24.06.1792 Oulu (GS 6436).

1. puoliso: Vihitty Raahe? Christina Freitag (3808) s. 28.11.1713 Raahe, kastettu 30.11.1713 Raahe, k. 11.04.1745 Oulu.
Vanhemmat: Frans Diedrich Freitag, s. 06.10.1675 Lübeck, Deutschland, k. 05.07.1728 Stockholm, Sverige ja Elisabet Röling, s. 22.07.1685, k. 09.08.1759 Raahe.

Lapset:
Maria Elisabet Forbus , s. 03.05.1743 Raahe, kastettu 04.05.1743 Raahe. Tauluun 969
Beata Forbus s. 05.04.1745 Oulu, kastettu 06.04.1745 Oulu, k. 09.06.1745 Oulu, haudattu 09.06.1745 (äiti kuollut synnytyksen jälkeen) (GS s. 507).
2. puoliso: Vihitty 12.11.1745 Oulu Margaretha Christina Dahlström (3809) s. 06.04.1726 Oulu, kastettu 07.04.1726 Oulu, k. 23.02.1799 Oulu.
Vanhemmat: Olof Dahlström ja Margaretha Elisabet Groop.
Lapset:
Beata Forbus , s. 14.02.1747 Oulu, kastettu 15.02.1747 Oulu. Tauluun 970
Carl Forbus , s. 14.07.1750 Oulu, kastettu 15.07.1750 Oulu. Tauluun 971
Jakob Forbus s. 22.08.1752 Oulu, kastettu 23.08.1752 Oulu, k. 24.08.1753 Oulu (GS s. 510).
Lars Forbus s. 25.12.1753 Oulu, kastettu 26.12.1753 Oulu, k. 12.02.1754 Oulu, haudattu 22.02.1754 Oulu (GS s. 510).
Margaretha Candelberg o.s. Forbus , s. 22.10.1756 Oulu. Tauluun 9